Tuumasta toimeen, yrittäjyysvalmennuksesta eväät yrittäjyyteen

Työ on iso osa elämäämme, ja yksi muoto ansaita on lähteä yrittäjäksi. Yrittäjyyden sanotaan tuovan mukanaan muun muassa vapautta valita ja tehdä sitä, minkä itse kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Se, että yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa, näkyy myös eri tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan 9 515 yritystä aloitti toimintansa vuoden 2021 heinä−syyskuussa. Aloittaneita yrityksiä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana ajanjaksona.  

Vapauden mukana tulee myös vastuuta. Yrittäjänä toimiminen ei ole aina helppoa, eteen voi tulla yllättäviäkin asioita. Joku on aikoinaan sanonut, että yrittäjänä toimiminen on kuin moniottelua. Oman erityisosaamisen lisäksi on hyvä olla vähintäänkin tietoinen monesta yrittäjyyteen liittyvästä asiasta. Miten sitten päästä alkuun, kun tuntuu, että omaa ideaa haluaa lähteä viemään eteenpäin? Usein uuteen yritykseen liittyvä ajatus voi olla hyvinkin selkeä, mutta sen paperille kirjoittaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen, puhumattakaan kannattavuuslaskelmista, voi ollakin sitten toinen juttu. Hyvä valmistautuminen ja pyrkimys ennakointiin ovat erityisen tärkeää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka tietenkään kaikkeen ei voi millään valmistua uusi yrittäjäkään. 

”Halu ryhtyä yrittäjäksi sai minut hakeutumaan koulutukseen” 

Näin kirjoitti eräs valmennukseen osallistunut, ja lisäsi vielä, että hän on häikäistynyt siitä, että sai näin hyvän koulutuksen maksuttomana. Etelä-Pohjanmaan TE-Palveluiden yrittäjyysvalmennus tarjoaa hyvät eväät yrittäjyyteen. Työnhakija-asiakkaille maksutonta yritysvalmennusta TE-Palveluille tuottaa Valmennus-Majakka. 

Valmennuksessa saat tietoa ja tukea yritys- ja liikeideasi hahmottamiseen sekä konkreettisen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Eli juuri sellaista tietoa ja osaamista, mitä yrittäjänä tulet tarvitsemaan. Sillä ei ole niinkään väliä, oletko suunnitelmissasi vasta alkumetreillä vai jo edennyt hieman pidemmälle toteaa Valmennus-Majakan valmentaja Seppo Laukkanen. Seppo kertoo, että valmennus voi auttaa selkeyttämään omia ajatuksia ja liikeideaa, sekä tuoda varmuutta yrityksen talousasioiden hoitamiseen. Valmennuksen aikana selvitetään sitä, onko liikeideassa edellytyksiä jatkuvaan, kannattavaan liiketoimintaan.   

Valmennuksen päätavoitteena on se, että valmennuksesta saa ammattitaitoa yrittäjänä toimimiseen. ”Yrittäjyys on tekemällä oppimista, mutta se on monesti helpompaa, kun on perustiedot hanskassa”, toteaa Seppo Laukkanen. Ja näinhän se on, siksi koulutuksen sisällössä pureudutaan tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin yrityksen perustamisesta, talouteen ja kannattavuuteen, sekä vero-, että lakiasioista liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. On hyvä myös huomioida, että mikäli olet hakenut/aiot hakea starttirahaa ja sinulle suositellaan yrittäjyysvalmennusta, niin kyseinen valmennus täyttää starttirahan yrittäjäkoulutusvaatimuksen.  

Yrittäjän palvelut ”samalta luukulta”

Valmennuksen kautta voit myös verkostoitua ja saada tietoa niistä toimijoista, joihin sinun on hyvä tutustua yrittäjänä toimiessasi. Me TE-Palveluiden yritysneuvojat olemme yksi taho, joihin kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin, ainakin, mikäli suunnitelmissasi on hakea starttirahaa toimeentulosi tukemiseksi.  

Valmennusten ja neuvonnan lisäksi Etelä-Pohjamaalla on tarjolla useita muitakin alkavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja ja rahoituksia, joten myös näihin kannattaa tutustua tarkemmin. Yrityspalvelukeskuksemme keskeisenä tehtävänä on tukea kaikissa vaiheissa olevia yrittäjiä, joten älä epäröi ottaa yhteyttä. Yhteystietomme löytyvät Yrityspalvelukeskuksen sivuilta (www.ely-keskus.fi).

Lähteet ja lisätietoa:

• Yrittäjyysvalmennus – TE-palvelut (www.te-palvelut.fi)
• Etusivu – Yrityspalvelut – Etelä-Pohjanmaa – ELY-keskus (www.ely-keskus.fi)
• Etelä-Pohjanmaa – Yrittäjävalmennus – Valmennusmajakka (www.valmennusmajakka.fi)
• Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-0660. 3. Vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.4.2022]. 
  Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aly/2021/03/aly_2021_03_2022-01-18_tie_001_fi.html 
  

Hanna Kangastie
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Kiinni työelämässä – myös etänä

Etäjohtamisen ja -ohjauksen mahdollisuudet poikkeuksellisena aikana

Kuka olisi uskonut, että poikkeustilanne ei ainoastaan pakottanut meitä digiloikkaan, vaan että erilaiset virtuaaliset ratkaisut ovat juuri nyt välttämättömyys lähes kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä? Perinteisesti etänä toteutetut kohtaamiset ovat tarkoittaneet etäisesti jossain kaukana toteutettua, yksisuuntaista kanssakäymistä, jossa toinen osapuoli puhuu, muut osapuolet kuuntelevat, ja vuorovaikutus on tarkoittanut virtuaalista postilaatikkoa työtilassa. Mutta täytyykö digitaalisen kohtaamisen olla henkilökohtaisuuden vastakohta?

Kiinni työelämään -hanke

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on käynnissä Kiinni työelämään -hanke (ESR), jonka tavoitteena on saattaa yhteen työnhakija-asiakkaat, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, sekä rekrytointiongelmia kohdanneet yritykset. Hankkeessa asiakas kulkee aktiivisesti tuettua hankepolkua kohti palkkatyösuhdetta. Tuki ulottuu työllistymisen alkutaipaleelle auttaen työnhakijaa sekä työllistävää organisaatiota pysyvän työsuhteen rakentumiseen.

Yksilövalmennuksessa henkilökohtaiset tapaamiset sekä niiden perusteella rakentuvat henkilökohtaiset, tavoitteelliset polut kohti työelämää ovat Kiinni työelämään -hankkeen toiminnan perustana myös poikkeusaikana. Tavoitteena on edelleenkin luoda jokaiselle henkilökohtainen polku työelämään, vaikka pitkään työttömänä olleiden työnhakija-asiakkaiden työnhaku voi tässä tilanteessa hankaloitua entisestään. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heillä olisi edelleenkin tarvetta työvalmiuksien ja osaamisen kehittämiselle yksilövalmennuksen keinoin. Päinvastoin ­– tarve näyttäytyy nyt vahvempana kuin koskaan.

Fyysisesti kaukaa vai henkisesti läheltä

Aika, jolloin henkilökohtaiset tapaamiset eivät onnistu, haastaa meidät miettimään henkilökohtaisuuden uudelleen. Voisiko henkilökohtaisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että kysymme ja aidosti kuuntelemme?

Henkilökohtaisten kohtaamisten tärkeys ei ole tärkeää vain työnhaun näkökulmasta, vaan kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Sitran äskettäin julkistettu raportti Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen (Sitra, 2020) painottaa myös henkilökohtaisen tuen sekä luottamuksellisen suhteen rakentumisen tärkeyttä työttömyyden hoidossa. Luottamuksen rakentuminen on tärkeä tavoite jokaisessa asiakassuhteessa, koska ilman luottamusta ei ohjauksesta voi tulla merkityksellistä, asiakkaan omia valmiuksia vahvistavaa, tuloksellista toimintaa. Vain itseluottamus mahdollistaa oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, jotka puolestaan edesauttavat työllistymään (Sitra 2020).  Valmennuksen perustuessa etäsuhteeseen onkin ensisijaisen tärkeää vaalia rakentuneita suhteita, ettei luotettava ihmissuhde katoa.

”Luottamuksen ansaitseminen ohjaustyössä on tärkeää. Se on pohjana onnistumisille jatkossa.” Jani Aho, projektisuunnittelija.

Tarvitsemme luotetun tahon peilaamaan omaa itseämme ja ajatuksia, sekä tunnetta siitä, että meidät nähdään ja meidät kuullaan. Että olemme tärkeitä. Siksi kohtaamisten merkitystä ei voida sivuuttaa silloinkaan, kun olemme fyysisesti kaukana. Voimmehan olla fyysisesti paikalla mutta henkisesti poissa. Emmeköhän pysty olemaan myös fyysisesti kaukana, mutta henkisesti paikalla.

Kiinni työelämään -hankkeen työryhmä. Vasemmalla projektisuunnittelija Elina, keskellä projektipäällikkö Piia ja oikealla projektisuunnittelija Jani.

Luottamus etäjohtamisen ja -ohjauksen taustalla

Onnistumisen kokemukset ja inhimilliset kohtaamiset vahvistavat uskoa itseemme. Miten niiden toteutumista voidaan tukea etäällä toisistamme? Huomionarvoista on, että oli kyseessä mikä tahansa etäältä tapahtuva ohjaus (esim. esimiestyö, opettaminen, valmennus), perustuu onnistunut ohjaus luottamukseen. Esimerkiksi TTK:n raportti etäjohtamisesta (2018) toteaa, että virtuaalinen toimintaympäristö ei tarjoa luontevaa sosiaalista ympäristöä luottamuksen rakentumiselle. Siksi etäsuhteissa luottamusta tarvitaan enemmän ja sen rakentaminen heti toiminnan käynnistyessä on tärkeää.

Lähde: TTK 2018: Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä.

Koska luottamus syntyy siitä, että koemme tulleemme kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi, korostavat tutkimukset kasvokkain tapaamisen tärkeyttä. Huomionarvoista on, että on myös näyttöä siitä, että luottamus voi syntyä virtuaalisesti. Luottamuksen syntymistä edistävät mm. sosiaalinen, vapaamuotoinen kommunikointi (etäkahvit!), innostuneisuuden ja persoonallisuuden esiintuominen, vastuunjako ja toisten vahvuuksien huomiointi (sä osaat tän!), viestinnän oikea-aikaisuus, kuuntelu, palautteen antaminen ja motivointi (sä teit tän tosi hyvin, iso kiitos!), sekä positiivinen johtaminen ja rauhallinen suhtautuminen kriisitilanteisiin.

”Uskon, että tämä valitettava koronakriisi ikään kuin pakottaa ihmiset luomaan nyt jotain uutta ja kehittämään yhteydenpitoa ja palveluita etäyhteyksien varassa ennätysvauhtiin. Tässä on siten myös paljon mahdollisuuksiakin. Maailma ei tule olemaan enää entisensä, vaan toivottavasti kriisin jälkeen myös entistä toimivampi.” Elina Esala, projektisuunnittelija.

 

Vastuunkantoa ja henkistä läsnäoloa

Oli kyseessä minkälainen etänä tapahtuva ohjaussuhde tahansa, luottamuksellisen suhteen rakentuminen on merkityksellisen sekä tuloksellisen toiminnan perustana. Nyt jos koskaan olemme vastuussa ihmisten huomioimisesta ja kannustamisesta yksilöllisesti. Osoitetaan, että jokainen on tärkeä. Kysy ja kuuntele.

”Tässä tilanteessa voimme yhdessä asiakkaiden kanssa ihmetellä tätä päivää ja näitä muutoksia. Kuitenkin jokaisella asialla on myös omat mahdollisuutensa, kuten nyt syntyvät uudet tehtävät ja alat, joita kohti voimme yhdessä lähteä polkuja suunnittelemaan.” Elina Esala, projektisuunnittelija

 

Piia Kaunisto
Projektipäällikkö
Kiinni työelämään -hanke (ESR)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lähteet:

Sitra, 2020. https://media.sitra.fi/2020/04/01151705/tyottomien-nakokulma-elinikaiseen-oppimiseen.pdf. Luettu 2.4.2020.

TTK Työturvallisuuskeskus, 2018. Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. Saatavissa: https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/etajohtaminen_ ja_virtuaalinen_vuorovaikutus_tyoyhteisossa. Luettu 3.4.2020.