Yrittäjyys mahdollisuutena Ukrainasta paenneille

Etelä-Pohjanmaalla on eniten yrittäjiä Suomen kaikista maakunnista. Alueen pääkaupungiksikin tituleerattu Seinäjoki valittiin neljättä kertaa peräkkäin Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi 2022. Menestystarina rakentuu näennäisen pienistä arkipäivän puroista, pienistä yrityksistä lähtien.

Etelä-Pohjanmaalle on Ukrainassa puhjenneen sodan jälkeen asettunut yli 1900 kotimaastaan paennutta siviiliä. Joukossa on äitejä lapsineen, heidän vanhempiaan ja sukulaisiaan. Monella on puoliso jäänyt puolustamaan kotimaataan, ja vastuu perheen elannosta on Suomeen saapuneen harteilla.

Useat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään menestyneitäkin yrityksiä kotimaansa sotatilan jalkoihin. Yrityksiä, joiden rakennusaineita ovat olleet unelmat, raudanluja tahto ja suomalaiseen sisuun verrattavissa oleva mentaliteetti. Ja ennen kaikkea usko tulevaisuuteen. Usko siihen, että yrittäminen on yhä mahdollista, sodasta huolimatta.

Kuva: Lotta Juntunen.

Elinkeinon harjoittaminen tuo paitsi elannon yrittäjälle itselleen, niin se työllistää myös muita. Mahdollisesti vielä sukupolvia eteenpäin. Suomen lainsäädännön mukaisesti tilapäistä suojelua hakeneilla ulkomaalaisilla on oikeus tehdä paitsi ansiotyötä, myös harjoittaa yksityistä elinkeinotoimintaa (Ulkomaalaislaki). Suomeen saapuneilla ukrainalaisilla on monipuolista koulutustaustaa ja työkokemusta. Joukossa on yrittäjien lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisia, lääkäreitä, opettajia, juristeja, kokkeja, leipureita, akateemikkoja. Ihmisiä, joilla on palava halu tehdä mitä tahansa työtä ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

Etelä-Pohjanmaan työllisyystilanne on hyvä

Taantumasta huolimatta Etelä-Pohjanmaan alueella työllisyys on nyt hyvällä tolalla – työttömiä työnhakijoita maakunnassa on 7,2 % työvoimasta, noin 6100. Luku on Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Samanaikaisesti Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työllisistä on korkein Suomessa. Yritystoiminnan merkitys yrittäjän itsensä ja muiden työllistämisen välineenä on siis huomattava. Yritysten määrä on ollut alueella vahvassa kasvussa viime vuosikymmeneltä lähtien.

Maakunnallisella tasolla massatyöttömyyttä suurempi uhka on kuitenkin vahvistuva työvoimapula. Paradoksaalista kyllä, se on myös yritysten kasvun ja kehityksen este. Työpaikat synnyttävät uusia työpaikkoja. Ilman tätä ilmiötä myös maakunnan elinvoimaisuus siis heikkenee. Täyttämätön työtehtävä heikentää yrityksen kykyä tuottaa tarjoamaansa palvelua tai tuotetta, millä on suora vaikutus tuottavuuteen ja tulokseen. Yrityksen tuloksesta perittävä yhteisövero maksetaan siihen kuntaan, joka on merkitty yrityksen kotipaikaksi tai jossa sillä on työntekijöitä. Yritykset tuottavat siten yhteisöverojen muodossa merkittävän osan kuntien verotuloista, alihankintapuroista puhumattakaan. Työvoimapulan vaikutukset ulottuvat siten vahvasti myös alueelliseen elinvoimaan ja kuntien talouteen.

Mistä työvoimapula Etelä-Pohjanmaalla sitten johtuu?

Haastetta tuottavat demografisen rakenteen ja nuorten poismuuton lisäksi työmarkkinoiden kohtaannon ristiriita. Yrityksillä on haastetta löytää tehtävään koulutukseltaan ja osaamiseltaan soveltuvia tekijöitä. Etelä-Pohjanmaalla maatalouden alkutuotannossa, teollisuudessa, ravintolatoiminnassa ja puhtaanapitoalalla yritysten ongelmana on löytää tekijöitä ylipäätään.

Keväästä 2022 alkaen alueelle tulleet ukrainalaiset ovat työllistyneet pääosin juuri työvoimapulasta pahiten kärsiville aloille. Mainittava on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, joille voi Euroopan ulkopuoleltakin muuttava henkilö työllistyä. Ulkomailla hankitun tutkinnon vahvistaminen on oma prosessinsa, mutta esimerkiksi Ukrainassa hammaslääkärinä toimineella on mahdollisuus työllistyä ensin hammashoitajan tehtävään melko sujuvasti esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolla.

Väestörakenteen muutoksen vuoksi myös yrityksiä tulee myyntiin aiempaa vilkkaammin. Yritystään pitkään johtaneet halajavat jo eläkepäiville, ja he etsivät jatkajia astumaan saappaisiinsa. Muun muassa elintarviketeollisuudessa ja ravintolatoiminnassa trendi on vahvistumassa. Mutta mistä löytää yrityksen tarinaa eteenpäin vievät jatkajat? Yksi potentiaalinen ryhmä on juuri ukrainalaiset, jotka ovat jo osin ehtineet asettua seudulle. Tulevaisuus turvallisessa ympäristössä houkuttelee, etenkin kotimaassa vallitsevan sotatilan pitkittyessä.

Ukrainan jälleenrakentamisessa on mahdollisuuksia

Alueellisen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta on huomattava myös Ukrainan jälleenrakennukseen liittyvät mahdollisuudet. Ne yritykset, joilla on työntekijöinään tai johdossaan ukrainalaisia, on kauppasuhteiden luomiselle otollinen maaperä valmiina jälleenrakennuksen koittaessa. Silloin paikallisen kulttuurin tuntemus, kielitaito ja verkostot ovat merkittävä kilpailuvaltti yrityksille.

Miten sitten välttämätön suomen kielitaito hankitaan? Voi vain kuvitella, miten vaikeaa suomi on kyrilliseen kirjaimistoon tottuneelle. Keväällä 2022 saapuneilla ukrainalaisilla, jotka ilmoittautuivat ripeästi Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaiksi, on kielitaidossa etumatkaa. Heidän ensimmäinen lukuvuotensa kotoutumiskoulutuksessa alkaa olla päätöksessään, ja suomen kieli on perustaidoiltaan hallussa, mikä mahdollistaa kohtalaiset taidot suomenkielisessä vuorovaikutuksessa.

Suomea osaavien ukrainalaisten työllistyminen on varmasti vieläkin nopeampaa, kuin viime keväänä suoraan töihin rekrytoiduilla. Paikallistason verkostoja on jo syntynyt, ja he ovat mahdollisesti toimineet jo tulkkeinakin muiden Suomeen saapuneiden apuna. Ukrainan ja venäjänkieliselle tulkkaukselle on luonnollisesti nyt kysyntää, saati jos sitä kykenee tarjoamaan omassa työyhteisössään uusille työntekijöille. Näin on muutamissa tapauksissa toimittukin: pidempään työnantajan palveluksessa olleet perehdyttävät uusia ja tulkkaavat työohjeita uusille työntekijöille.

Työllistymisen tueksi on monia keinoja

Työllistymiseen on mahdollista hakea palkkatukea. Tilapäisen suojelun oleskeluluvan omaava työtön työnhakija on mahdollisen palkkatuen tutkimisen piirissä. Työtä tarjoava työnantaja voi esittää palkkatukihakemuksen verkossa TE-toimistolle tai kuntakokeiluun, ja hakemus yksilöidään työnhakijan henkilötunnuksen avulla. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että työsuhde ei saa alkaa ennen kuin päätös palkkatuesta on tehty. Palkkatuki on tarkoitettu työllistämisen tukemiseen, työnantaja ei siis saa vähentää sitä työntekijän saaman palkan määrästä, vaan palkka maksetaan täysimääräisenä työntekijälle.

Työttöminä työnhakijoina Ukrainasta saapuneilla on halutessaan myös mahdollista kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan, menettämättä mahdollista työttömyystukeaan ja työttömän työnhakijan palveluitaan. Kokeilun aikana yrittäjyyden päätoimisuutta ei tutkita, mutta sen päätyttyä tilannetta tarkastellaan uudelleen tästä näkökulmasta. Tilapäisen suojelun nojalla oleskeluluvan saaneella on mahdollisuus myös hakea yritystoiminnan aloittamiseen tukea. Aloittavan yrittäjän tukimuotona starttirahan hakeminen siten on myös ukrainalaisille mahdollista. Yrittäjyyskokeilussa olevan tulee kuitenkin muistaa hakea starttirahaa ajoissa jo kokeilun aikana, viimeistään kolmannen kuukauden kohdalla.

Toisin kuin työllistymispalveluita saadakseen tulee ilmoittautua TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakkaaksi, niin aloittava yrittäjä voi hakea starttirahaa myös ilman kyseistä asiakkuutta. Näin voi toimia myös Ukrainasta Suomeen saapunut, tilapäisen suojelun oleskeluluvan omaava, 18-vuotta täyttänyt henkilö.

Starttirahaa haettaessa on kuitenkin muistettava, että sitä myönnetään vain päätoimiseen yrittäjyyteen, eikä tukea voi saada yhtä aikaa muiden henkilökohtaisten etuuksien kanssa. Starttirahan kanssa ristiriidassa oleviksi luetaan muun muassa sosiaali- ja työttömyysetuudet, sekä opintotuki. Julkisista työvoimapalveluista säädetyn lain mukaan starttirahan maksamisen estävät myös ne etuudet, jotka turvaavat henkilön kohtuullisen toimeentulon.

Starttirahaa koskeva hakemus tehdään liitteineen (verovelkatodistus, liiketoimintasuunnitelma ja kustannusarvio) verkossa, osoitteessa Työmarkkinatori.fi. Asiointiin tarvitaan pankkitunnukset, joiden avulla asiakkaan tunnistaminen on mahdollista. Hakijalla on siis oltava suomalainen henkilötunnus ja veroviranomaisen antama veronumero. Asiakkaalla ei saa olla verovelkaa, tai verovelasta on oltava voimassa oleva maksusuunnitelma. Vaatimukset ja hakemuksen käsittelyprosessi ovat Ukrainasta paenneilla, tilapäiseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat omaavilla, samat kuin kaikilla muillakin starttirahan hakijoilla. Myös kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta on valittavissa oleva vaihtoehto päätoimiselle yrittäjyydelle. Kevytyrittäjyys katsotaan kuitenkin sivutoimiseksi, joten siihen starttiraha ei sovellu.

Maaliskuun alusta voimaan tullut muutos kuntalaisuuden hakemiseen ja myöntämiseen ei vaikuta starttirahan hakemiseen tai siihen oikeutukseen. Hakemusten käsittelijöitä on toki nyt enemmän kuin aiemmin, joskin kummallakin tahoista määräytyy vastuut asiakkuuden mukaisesti.

Kuva: Lotta Juntunen.

TE-toimistojen ja kuntakokeilujen yritysneuvonnan palvelut ovat kaikkien Ukrainasta paenneiden ja Suomessa asuvien saatavilla. Tietenkin suomen kielen taito edesauttaa asioinnin sujuvuutta, mutta myös englanti toimii hyvänä tukena asioinnissa. Yrittäjyyttä arvioidessa, eli liiketoiminnan kannattavuuden sekä jatkuvuuden kannalta riittävä suomen kielen taito on kuitenkin tärkeä. Näin elinkeinotoiminnan arviointi tuottavuuden ja jatkuvuuden kannalta on helpompaa. Perusteellisesti tehdyn suunnitelmat taloudellisine arvioineen ovat prosessissa merkittävässä roolissa.

Etelä-Pohjanmaalla on tarjolla runsaasti neuvontapalveluita, joihin kannattaa ottaa tarvittaessa yhteyttä yritysasiantuntijoiden lisäksi. Yrittäjyyden polulle on saatavilla tukea asiantuntijoilta, jotka ohjaavat ja neuvovat mielellään myös Suomeen muuttaneita ukrainalaisia. Ota rohkeasti yhteyttä!

Lisätietoa verkossa:

Ulkomaalaislaki (finlex.fi)
Päivittyvää tietoa Ukrainasta saapuvien oleskelusta, tilapäisestä suojelusta, työskentelystä ja palveluista Suomessa (kotoutuminen.fi)
Реєстрація шукача роботи та пошук роботи в Фінляндії (toimistot.TE-palvelut.fi)
Starttiraha – aloittavan yrittäjän tuki (tyomarkkinatori.fi)
Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaalla (ely-keskus.fi)
Immigrant’s Advisory and Guidance service MONI (Seinäjoki.fi)
Welcome2EP (welcomeoffice.fi)

Henna Hautala
yritysasiantuntija, kansainväliset palvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
henna.hautala@te-toimisto.fi
0295 0 46647, 050 4778 998

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkailta kysyttiin työvoimapalveluista

ELY-keskusten lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työvoimapalvelujen hankkiminen ja koordinoiminen, sekä TE-toimistojen toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Työvoimapalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa hyödynnetään palveluntuottajien ja asiantuntijoiden asiantuntemusta, sekä erilaista tilastotietoa, mutta myös palvelujen asiakkaiden kokemuksia. Palveluihin osallistuvat antavat palautetta erilaisten opiskelijapalautejärjestelmien kautta, mutta aika ajoin on tullut tarvetta kartoittaa työnhakijoiden tarpeita ja toiveita julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskien ilman, että palaute olisi juuri tiettyä koulutusta tai palvelua koskeva.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto toteuttivat kesällä 2022 asiakaskyselyn Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Kyselyyn tuli yli 400 vastausta, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Vastaajista suurin osa oli yli 30-vuotiaita ja useimmilla oli ammatillinen, opistoasteen tai korkeakoulututkinto. Vastaajista vain hieman alle puolet oli vastaushetkellä kokonaan työttömiä. Loput olivat työssä, koulutuksessa, palveluiden piirissä tai esimerkiksi sairaslomalla. Vastaukset kertovat työnhakijoiden toiveista ja kokemuksista työvoimapalvelujen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja asiakkaiden palvelupolun kehittämisessä.

Kyselyn perusteella käytetyimpiä palveluja olivat valmennuspalvelut:

• työnhakuvalmennus, (työmarkkinatori.fi)
• uravalmennus ja (työmarkkinatori.fi)
• työhönvalmennus. (työmarkkinatori.fi

Asiakkaiden eniten toivomia palveluja olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (työmarkkinatori.fi), yksilöllinen tuki työnhakuun sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Huomattava osa asiakkaista ei toivonut mitään palvelua, vaan ainoastaan töihin pääsyä. Jotkut asiakkaat toivoivat apua eläkkeelle pääsyyn, ja osa asiakkaista kertoi toivovansa vain, että heidät jätetään rauhaan. Kyselyn vastaajien keskuudessa vähiten käytetty ja tunnettu palvelu oli koulutuskokeilu (työmarkkinatori.fi). Tämä voi johtua siitä, että koulutuskokeilu soveltuu parhaiten nuorille, jotka ovat yleensä työllisyyden kuntakokeilujen, eivätkä TE-toimiston asiakkaita. Kuitenkin koulutuskokeilun tunnetummaksi tekemiseen ja markkinointiin on tarvetta.

Palveluiden mieluisinta toteutusmuotoa kysyttäessä olivat lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus kaikki suunnilleen yhtä suosittuja. Eniten asiakkaita kiinnostivat kestoltaan lyhyet, korkeintaan muutaman päivän mittaiset palvelut, mutta osa asiakkaista oli valmiita myös pidempikestoisiin koulutuksiin. Asiakkaista vain 30 % seurasi säännöllisesti työvoimapalvelujen tarjontaa. Perinteiset yhteydenottotavat eli nettisivut, puhelin ja sähköposti olivat mieluisimpia tapoja saada tietoja palveluista. Hyvin harva vastaaja kertoi seuraavansa TE-palveluja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Toukokuun 2022 alusta lähtien käytössä ollut työvoimapalvelujen uusi asiointikanava Työmarkkinatori (työmarkkinatori.fi) sai vielä toistaiseksi melko vähän mainintoja, ja huomattavan moni kyselyn vastaaja kertoi siirtyvänsä työpaikkojen hakuun osoitteen mol.fi kautta, vaikka virallinen osoite on vaihtunut jo yli kymmenen vuotta sitten.

Kyselyn mukaan asiakastyypit voi jaotella viiteen ryhmään

Asiakaskyselyn avointen vastausten perusteella erittelin viisi erityistä asiakastyyppiä, joiden toiveet työnhaun ja palveluiden suhteen eivät välttämättä vastaa oletusarvoista perustyönhakijaa, ja joiden osalta palveluita ja palvelupolkua voitaisiin kehittää edelleen.

1. Sovitellun päivärahan tyytyväiset nostajat

Kyselyn vastaajista 21 % teki vastaushetkellä osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekijöissä on paljon sellaisia, jotka ovat tyytyväisiä omaan työtilanteeseensa, varsinkin, jos voivat kohentaa omaa tilannettaan sovitellulla työttömyysetuudella. Tällöin he eivät hae aktiivisesti kokoaikatyötä, eivätkä välttämättä kaipaa mitään työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyysturvalaki (finlex.fi) kuitenkin edellyttää etuuden saajilta aktiivista työnhakua tai hakeutumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

2. Työllistymisen vaikeaksi kokevat ikääntyvät

Kyselyn vastaajista yli puolet oli yli 50-vuotiaita, mikä heijastui kyselyssä annettuihin avoimiin vastauksiin. Moni vastaajista arveli, että työnantajilla voi olla ennakkoluuloja ikääntyneitä työnhakijoita kohtaan. Ikäsyrjintä on valitettavasti todellinen ilmiö, mutta osan asiakkaista kohdalla kyseessä voi olla myös pelko heidän olettamaansa ikäsyrjintää kohtaan. Monet asiakkaat toivoivat rohkaisua työnhaun ja työnhakuun liittyvän osaamisen markkinoinnin tueksi, mutta toisaalta myös valistuskampanjoita työnantajien suuntaan ennakkoluulojen hälventämiseksi.

3. Terveysongelmien kanssa painivat

Moni vastaaja kertoi toivovansa eläkkeelle pääsyä terveysongelmiensa vuoksi. Osa toivoi pääsevänsä työkyvyn arviointiin tai terveyspalveluihin selvittääkseen, minkälaiseen työhön vielä kykenevät. Työttömät eivät ole työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten piirissä ja voivat usein jäädä säännöllisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Vastuu työnhakijoiden terveydentilan arvioinnista jakaantuu kuntien (vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden) ja työvoimaviranomaisten kesken: terveydenhuoltolain 13 § (finlex.fi) mukaan hyvinvointialueiden tulisi järjestää työttömille terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa, ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2:11 (finlex.fi) mukaan työvoimaviranomaisten tulisi tarvittaessa järjestää työnhakijoille työ- ja toimintakyvyn arviointeja.

4. Töiden välissä olevat

Osalla kyselyyn vastaajista oli jo tiedossa työllistyminen ja siksi he saattoivat kokea TE-toimiston kanssa asioinnin turhauttavaksi. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajilla ja sijaisopettajilla on tavanomaista, että kesän ajaksi joudutaan ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi. Kausityöaloilla saattaa taas olla päinvastoin eli jos töitä on tarjolla vain kesä- tai talvikautena, voi työttömyysaika töiden välillä olla hyvinkin pitkä.

5. Passiiviset mutta töihin haluavat

Osa kyselyyn vastanneista antoi ymmärtää, että eivät itse aktiivisesti hae työtä, mutta toivovat kuitenkin kovasti töihin pääsyä. Moni toivoi, että työvoimaviranomaiset selkeästi osoittaisivat heille palkkatukityöpaikan tai muun työpaikan, jota hakea. Varttuneemmilla työttömillä saattaa olla muistikuviakin takavuosikymmenten työnvälitystoimistosta, joka lähetti työttömiä työllistämistöihin tiettyihin työpaikkoihin. Nykyinen lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että työnhakija on se aktiivinen osapuoli, jolle voidaan myös asettaa työnhakua koskevia konkreettisia velvoitteita.

Mikko Leppälä
Kehittämisasiantuntija
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

TE 2024

Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

Lopuksi

Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

Lisätietoja:

Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Aki Ruotsala
Palvelujohtaja
Yritys- ja rekrytointipalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Tuli koeaikapurku

Useimmiten työhönvalmennuksesta ja työllisyyshankkeissa tehtävästä työstä kerrotaan ulospäin vain tarinoita, joissa kaikki on sujunut kuin siellä kuuluisassa ruotsinkielisessä paikassa. Asiakas on löytänyt oman polkunsa työelämään, ja kaikki on sujunut onnellisten tähtien alla. Hyvä onkin, että näitä onnistuneita tarinoita kerrotaan ja oikeastaan niistä täytyykin kertoa, sillä usein työnhakijat ja työttömyys tuodaan julkisuudessa esille vain negaatioiden kautta.

Kuitenkin tässä, vain positiivisten tarinoiden kerronnassa, voi väijyä pieni ansa, mikäli kauempana työllisyydenhoidon arjesta oleville välittyy erilaisten haastavampien asiakasryhmien työllistymisestä todellisuutta helpompi kuva. Tämä voisi pahimmillaan johtaa resurssien heikentymiseen, mikäli niihin panostamiselle ei nähdä tarvetta. Me, Kiinni työelämään -hankkeessa, olemme halunneet viestinnässä tuoda tietoisesti esille työhönvalmennustyön monia erilaisia puolia. Tuomme esiin suuria onnistumisia ja myös niitä haastavimpia hetkiä, sillä kaikki ne ovat merkityksellisiä tässä tekemässämme haasteellisessa, mutta antoisassa työssä.

Kiinni työelmään -hankkeessa työskentelevät Jani Aho, Tiina Pulju ja Elina Esala.

Tämähän on maailman mielenkiintoisin työ!

Jotkut ihmiset ovat kysyneet minulta, miten jaksan tehdä sellaista työtä, jossa on paljon epävarmuustekijöitä ja haasteita. Kysyjät ovat ehkä hieman yllättyneet, kun olen vastannut tämän työn olevan mielestäni maailman mielenkiintoisinta työtä ja minähän olen työelämän asiantuntija! Kuitenkin toisinaan tässäkin työssä on hetkiä, jolloin täytyy tsempata itseään ja vielä enemmän asiakkaita työllistymisen tiellä, joka on joskus mutkikas ja kuoppainenkin.

Tällainen tilanne oli esimerkiksi eräänä maanantaiaamuna, kun työpuhelimessani oli asiakkaan viesti: ”Tuli työaikapurku”. Viikko sitten olimme hänen kanssaan iloinneet työllistymisestä ja ehtineet jo päättää hankkeen asiakkuuden. Kuitenkin työssä oli tullut asiakkaan terveydentilaan liittyviä haasteita, ja he olivat työnantajan kanssa yhdessä nähneet parhaaksi purkaa työsuhde koeajalla.

Valmennuksessa päätimme asiakkaan kanssa ottaa ensin pienen hengähdystauon, jonka jälkeen suunnata katse taas eteenpäin. Melkein kaikissa asioissa on myös hyvät puolensa, kuten tässäkin. Pohdimme asiakkaan kanssa, että ehkä häntä odottaa parempi työ jossain toisaalla ja hyvä, että ongelmat tulivat eteen näin pian, eikä pikkuhiljaa vuosien päästä, jolloin kuntoutuminenkin kestäisi kauemmin. Mietimme, mikä työ olisi sellaista, jossa määrättyä liikettä ei tehtäisi niin paljon ja joka sopisi hänelle paremmin. Löysimme asiakkaalle työmahdollisuuden, joka tuntui hänestä kiinnostavalta, oikeastaan paljon paremmalta kuin edellinen. Tässä vaiheessa emme voi vielä tietää, mihin asiakkaan tie vie, ja se tuntematon tulevaisuus, joka kuitenkin useimmiten pala palalta rakentuu, onkin parasta työhönvalmennustyössä. Työllistymisen polulla usein matka on päämäärää kiehtovampi ja opettavampi myös meille työntekijöille.

Itse ajattelen, että minun työssäni olennaisinta on antaa asiakkaan käyttöön valmennusosaamiseni, työmarkkinatietämykseni, työnantajakontaktini sekä myös ymmärrykseni siitä, milloin ohjata asiakasta eteenpäin, jos oma osaamiseni loppuu. Ajattelen niin, että tehtyäni näiden asioiden suhteen parhaani, täytyy sen riittää. Joka tapauksessa asiakkailla on oma vapaa tahtonsa ja itsemääräämisoikeutensa omassa asiassaan ja hän tekee lopulta ratkaisunsa työ- ja koulutusasioidensa suhteen. Asiakkaan motivaation sekä valmentajan tuen, kannustuksen ja osaamisen yhdistyessä syntyy yleensä varsin kiehtova yhteistyösuhde. Mutta mitä sanoo valmentaja ensimmäiseksi, kun tulee mutkia matkaan ja esimerkiksi, kun se kovalla työllä hankittu työsuhde puretaan? ”Kiitos, kun kerroit. Sovitaanpa uusi tapaaminen.”

Elina Esala
Kiinni työelämään -hankkeen projektisuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kiinni työelämään -hanke (Kt-hanke)

Kiinni työelämään -hanke on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen oman tuotannon hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.  Hankkeen tavoitteena on saattaa palkkatyöhön tai koulutukseen kohderyhmään kuuluvat työnhakija-asiakkaat sekä kehittää alueen työllisyydenhoidon palveluita ja verkostotyötä. Yhtenä tavoitteena on myös tuottaa elämänmakuista ja ”hieman erilaista virkamiesviestintää”. Hankkeessa työskentelevät kirjoittajan lisäksi toinen projektisuunnittelija Jani Aho sekä projektipäällikkö Tiina Pulju.

Työvoimapulasta tekijöiden ja työpaikkojen kohtaamiseen

Loppukesän kuuma aihe mediassa on ollut työvoimapula, joka on ollut käsinkosketeltavana esillä niin alueellisesti kuin myös valtakunnan tasolla. Uutisissa aihe on ollut näkyvästi esillä, ja työnantajat ovat joutuneet konkreettisesti kohtaamaan haasteen, jossa hakijoiden määrä työpaikkoihin nähden on vähentynyt merkittävästi. Joskus käy jopa niin, että avoimena olleisiin paikkoihin ei tule lainkaan hakemuksia. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa työllisyysaste oli 72,4. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työllisiä oli tänä vuonna samana ajankohtana 121 000 enemmän. Työllisyysasteen ennakoitua nopeampi kasvu on aiheuttanut sen, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen on aiempaa haastavampaa. Tällä hetkellä onkin havaittavissa, että työntekijäpula ei ole pelkästään tiettyjen alojen ongelma, vaan vallitseva trendi toimialasta ja toimipaikasta riippumatta. Työntekijät ovat tärkein osa yrityksen toiminnan kehittämisessä, ja yritysten kehittyminen ja toiminnan laajentuminen ovatkin merkittäviltä osin riippuvaisia riittävästä työvoiman saatavuudesta.

Työvoimapulan näyttäytyminen eri toimialoilla

Sosiaali- ja terveysala on ollut pitkään yksi niistä aloista, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt oleellisesti, ja työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sote-alan työvoimapula onkin paikoin kärjistymässä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 peräti 54 prosenttia työvoimaa hakeneista sote-alan toimipaikoista oli jo kokenut työvoimapulaa, ja vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen ja osaajien eläköityminen.

Toinen perinteinen osaajapulassa oleva toimiala on teknologiateollisuus, erityisesti metalliala, jossa on jo pitkään rekrytoitu opiskelijat suoraan koulunpenkiltä työelämään. Lisäksi alalla on kehitetty omia rekrytointikoulutuksia, joilla alan houkuttelevuutta ja alalle siirtymistä on saatu lisättyä. 

Korona-aika on tuonut myös uudenlaisia haasteita monille aloille. Ravintola- ja hotellialat sekä kauneudenhoitoala ovat kärsineet korona-ajan epävarmuudesta, eivätkä alalle valmistuneet hakeudu välttämättä enää lainkaan oman alansa töihin. Korona-aika on aiheuttanut työntekijöiden alanvaihtoja, ja erityisesti palvelualoilla ilmiö on vaikeuttanut toimintojen käynnistämistä kysynnän lisääntyessä. Voidaankin todeta, että tällä hetkellä mikään toimiala ei ole säästynyt työvoima- ja osaajapulaan liittyviltä haasteilta. 

Työvoimapulan juurisyyt 

Työpaikkojen ja työntekijöiden haasteellinen kohtaanto on ollut tietyillä alueilla todellinen haaste jo jonkin aikaa. Jos julkisessa keskustelussa käytettyä työvoimapula-termiä tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta, että kyse on myös kohtaanto-ongelmasta. Toisin sanoen osaajia ei löydy avoimiin työpaikkoihin. Työnhakijoita on ollut kuluvan vuoden kesäkuun lopussa kaikkiaan 316 000, ja työpaikkoja on ollut avoinna 76 000. 

Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamattomuuteen on useita syitä, ja kohtaanto-ongelma koostuu eri tekijöistä. Esimerkiksi työpaikkojen ja työnhakijoiden alueellinen eriytyminen, toimiala- ja työmarkkinarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä se, että avoimien työpaikkojen vaatimuksia vastaavaa osaamista ei löydy, vaikuttavat ongelman syntyyn. Koska ongelma on moniulotteinen, myös ratkaisuvaihtoehtojen täytyy olla erilaisiin tilanteisiin mukautuvia ja joustavia.

Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät aina kohtaa saumattomasti. Tällöin muodostuu työvoimapula.

Ratkaisuja osaajien löytymiseen 

Rekrytointiprosessi vaatiikin tänä päivänä monikanavaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi työpaikka- ja työtehtäväkohtaiset koulutusratkaisut tulevat korostumaan aiempaa enemmän työntekijöiden rekrytoinnissa ja osaajien löytämisessä. Monikanavainen ja suunnitelmallinen viestintä on työnantajabrändin ohella tekijä, jolla voidaan edesauttaa osaajien löytymistä.  

Rekrytoinnissa on huomioitava myös yksilölliset ratkaisut, joilla voidaan tukea osatyökykyisiä ja heitä, joilla syystä tai toisesta työnhaku on vaikeutunut. Yksilöllisiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi palkkatuki, joka on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Myös työkokeilu on oivallinen malli henkilölle, joka haluaa selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.  

Osaavan työvoiman löytymiseen voidaan tehdä yhteistyössä TE-palveluiden kanssa yrityksen tarpeisiin räätälöity rekrytointikoulutus. TE-palveluiden kautta järjestettävä rekrykoulutus on työelämälähtöistä, ja työnantajan osuus koulutushankinnasta on 30 prosenttia. Tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi havaittu keino silloin, kun tarpeena on suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa. Yksi vaihtoehto kohtaanto-ongelman ratkaisuun onkin työntekijöiden kouluttaminen täsmälleen yrityksen osaamistarpeisiin. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja selvitetään yhdessä mikä olisi sopiva ja tehokas rekrytointikeino.  

Lisätietoa aiheesta

TE-palveluiden neuvot työnantajalle (toimistot.te-palvelut.fi)
TE-palveluiden RekryKoulutus (toimistot.te-palvelut.fi)
Yrityspalvelukeskus, Etelä-Pohjanmaa (ely-keskus.fi)

Terhi Kultalahti
Asiantuntija
Rekrytointi- ja yrityspalvelut
Yrityspalvelukeskus