Miksi työhyvinvoinnista pitäisi juuri nyt pitää erityistä huolta?

Jo varsin kypsään ikään ennättänyt Lapin yliopiston professori kutsuttiin 2000-luvun taitteessa erääseen Lapin kuntaan asiantuntijana ratkomaan pahenevaa työntekijä- ja asukaskatoa. Kunnanisä puhui aloitustilaisuuden alustuksessaan pitkään siitä, miten syntyvyys oli laskenut ja kuinka vauvakato tulee jatkossa heikentämään kunnan elinvoimaa merkittävästi. Tähän professori ilkikurisesti kommentoi, että ”Nyt olette kyllä kutsuneet hommaan ihan väärän miehen.”

Työvoimaongelmien parissa joudutaan toimimaan myös tämän päivän yrityksissä, eikä syntyvyyskään ole ratkaissut ongelmaa. On kuitenkin paljon asioita mitä yrityksissä voidaan itsekin tehdä. Perinteinen rekrytointitapa ei tuota enää osuvia tuloksia. Rekrytoinnin onnistuminen pohjautuu tänään valtaosin siihen, millaiseksi työnantajaksi yritys työntekijöiden keskuudessa koetaan ja vastaako tämä kokemus yrityksen itsestään ylläpitämää mielikuvaa. Useimmiten tilanne on se, että emme edes itse tunnista sitä, miten työntekijät yrityksestä todellisuudessa ajattelevat, puhumattakaan siitä miten yrityksestä muualla puhutaan. Sosiaalisen median aikakaudella nämäkin tiedot kyllä tulevat esiin, mutta yrityksen kannalta liian myöhään ja hankalasti hallittavan somejulkisuuden kautta. Tuoreehkona esimerkkinä vaikkapa Hesburgerin työntekijöiden massa-avautumiset työoloistaan ensin sosiaalisessa mediassa, ja sitä kautta tehokkaasti levinneinä uutisnostoina perinteisessä mediassa. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa hakijoita, ja varsinkin niitä parhaita, on yhä hankalampi saada.

Yrityksissä, joissa positiiviseen työntekijäkokemukseen on kiinnitetty huomiota, tilanne muuttuu merkittävästi. Yrityksen on huomattavasti helpompi saada osaajia riveihinsä. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiva kulttuuri sekä hyvinvoivat ja kehittyvät osaajat vetävät puoleensa taas uusia osaajia, jolloin rekrytointiin syntyy parhaimmillaan positiivinen kierre. Hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii tietysti seurakseen selkeän perustehtävän sekä selkeästi asetetut ja viestityt tavoitteet. Työntekijäkokemus määrittelee kuitenkin omalta osaltaan vahvasti sitä, millaisiksi asiakaskokemukset ja sitä kautta yrityksen kilpailuvalmiudet ja tulokset muodostuvat, joten tulosten paranemista voi odottaa sekä selkeän perustehtävän, että hyvän työntekijäkokemuksen kautta.

Miltä pohjalta lähteä rakentamaan työntekijäkokemusta parempaan suuntaan?

Ajankohtainen tapa on lähestyä asiaa milleniaalien (noin 1980–1995 syntyneet) parissa tehtyjen tutkimusten kautta. Milleniaalit odottavat työltään ja esimieheltään paljon ja sitoutuminen työpaikkaan on vähäisempää kuin aiemmilla sukupolvilla. Toisaalta milleniaalitkin sitoutuvat vahvasti esimieheensä, jos kokevat esimiestyön hyväksi. Perusta rakentuu siitä, millainen ihmiskäsitys yrityksessämme on, miten olemme ajatelleet johtaa ihmisiä ja miten toteutamme näitä käytännössä. Työntekijäkokemus on nimensä mukaisesti työntekijän oma, eikä siten ole sellaisenaan laajennettavissa yritys- tai tiimitasolle. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatiikin sen, että tunnemme henkilöstömme henkilökohtaisesti, Sitä kautta rakennamme ymmärrystä myös koko yrityksen työntekijäkokemuksen kokonaisuudesta.

Milleniaalit arvostavat työyhteisössä:

  • Hyvää johtamista,
  • Oikeudenmukaisuutta ja arvostusta
  • Osaamista ja itsensä kehittämistä
  • Mielekkäitä ja innostavia työtehtäviä ja niissä onnistumista
  • Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
  • Työyhteisön hyvää ilmapiiriä 

Esimiehiltä odotetaan:

  • Luottamusta, reiluutta, tasapuolisuutta ja arvostusta
  • Työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista
  • Tunneälytaitoja ja empaattisuutta
  • Tavoitteiden ja odotusten selkeää kommunikointia

Yrityksen kyky vastata näihin milleniaalien tarpeisiin voi lopulta helpottaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja toisaalta vaikuttaa merkittävästi myös työntekijöiden sitoutumiseen. Ihmisten johtamisen keskeisimpänä tavoitteena on auttaa työntekijöitä onnistumaan omassa työssään. Kaikki edellä mainitut odotukset ovat nykyaikaiseen johtamiseen liittyviä perustehtäviä ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja edellä mainitun johtamisen perustavoitteen saavuttamiseksi. Toteuttamiseen tarvitaan jokaista johtajaa ja esimiestä. Yhdenkin lenkin putoaminen katkaisee johtamisen ketjun, mikä heikentää uskottavuutta ja yrityskuvaa. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatii osaamista, asennetta, systemaattisuutta ja johtamisen avulla syvään juurrutettua toimintakulttuuria, joka on tunnistettavissa myös yrityksen ulkopuolella.

Kun tarkastellaan milleniaalien odotuksia työelämältä ja esimiehiltä, voi perustellusti päätyä johtopäätökseen, että myös muut sukupolvet ovat lähestyneet milleniaalien ajatusmalleja. Vai olisiko sittenkin niin, että tällaisia johtamismalleja olemme kannattaneet, arvostaneet ja toivoneet aina ennenkin?

Ari Koivuniemi
Työvalmentaja
Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tule mukaan Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen aamiaiswebinaariin Muutoksen johtaminen pk-yrityksessä torstaina 24.2.2022 kello 8:00-10:00. Webinaari on maksuton. Mukaan pääset hyppäämään täältä!

Nuoret ja kesätyö: ”Spermanpurkittajasta työllisyysasiantuntijaksi ja kaikkea siltä väliltä”

Alakoulussa opettaja antoi kotitehtäväksi kysellä vanhempien ammateista ja niihin liittyvistä työtehtävistä. Vanhempani olivat silloisen keinosiemennysyhdistyksen palveluksessa – isä seminologina ja äiti laboratorioapulaisena. Päätin jo etukäteen jättää isäni kokonaan haastattelematta ja äidin luettelemista työtehtävistä jätin pois sperman purkittamisen, koska nolotti niitä koko luokalle ääneen luetella.

Tänä kesänä 15-vuotiaan tyttären ensimmäinen kesätyö ja kesän aikana eri palveluammateissa kohtaamani muut nuoret työntekijät saivat muistelemaan omia kesätyökokemuksia. Enpä arvannut alakoulun haastattelua tehdessä, että 14-vuotiaasta alkaen olisin äitini kesäloman sijaisena useampana kesänä.  Purkitusta, tiskausta, desinfiointia, siivousta, keittiötyötä, puutarhahommia ja toimistotöitä…

Kaikki kesätyöpaikkani eivät aina innostaneet, mutta kaikki työtehtävät opettivat tärkeitä työelämätaitoja. Nuorena työntekijänä ”aikuisten maailmassa” oppii sietämään stressiä ja epävarmuutta, kohtaamaan yllättäviä tilanteita ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Työuran aloittaminen ajoissa on myös osoitus vastuullisuudesta, mitä nuoren jokainen tuleva työnantaja arvostaa. Jokainen työ vie myös lähemmäksi sitä omaa unelmatyötä.

Vastuullinen työnantaja panostaa kesätyöntekijöiden perehdytykseen

Myös työnantajalla ja koko työyhteisöllä on suuri vastuu nuoren työntekijän työhön opastamisessa ja työn valvonnassa, etenkin jos hänellä ei ole vielä työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta. Perehdyttäminen tulisi toteuttaa erityisen hyvin, sillä se vähentää nuoren stressiä ja auttaa häntä pääsemään osaksi työyhteisöä. Myös työteho ja työn laatu paranevat, kun nuori tietää tehtävänsä ja vastuunsa.

Nuori hitsaaja tössään.

Netistä löytyy sivukaupalla eri ikäisten ihmisten kauheimpia kesätyökokemuksia. Niitä voi aiheuttaa esimies, työkaverit tai asiakkaat. Meillä aikuisilla on iso rooli siinä, millaiseksi nuorten ensimmäiset kesätyökokemukset muodostuvat. Otammeko nuoren mukaan tasavertaisena työyhteisön jäsenenä? Neuvommeko ja autammeko tarvittaessa? Ohjaammeko ja annammeko palautetta työstä suoriutumisesta? Olemmeko myös asiakkaina kärsivällisiä, kun kohtaamme työuraansa vasta aloittavan nuoren?

Nuorille olisi tärkeää saada positiivinen kuva työelämästä. Se kannustaa heitä opiskelemaan ja myös valmistumaan nopeammin. Positiivisten työelämäkokemusten siivittämänä yksitoikkoinenkin kesätyö voi tuntua mielekkäältä. Purkittaminenkin.

Kirjoittaja Sirpa Rintalan kuva

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus