Kolmoissiirtymä

Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.

Aloitetaan vihreästä siirtymästä

Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.

Mikä ihmeen harmaa siirtymä?

Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan.  Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.

Mitä tuo digisiirtymä?

Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.  

Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.

Timo Saari
E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työperäinen maahanmuutto

Yhä useampi yritys kamppailee osaavan työvoiman saatavuushaasteiden parissa. Emme kilpaile osaajista enää pelkästään valtakunnallisesti vaan jo monin paikoin globaalisti. Työssäkäyvän väestön osuus vähenee edelleen tulevina vuosina, eikä syntyvyys riitä pitkällä aikavälilläkään korjaamaan tilannetta. Maahanmuuton ja osaajien liikkuvuuden merkitys elinvoimalle ja hyvinvoinnille tulee korostumaan entisestään. 

Hallitus on asettanut tavoitteeksi vähintään kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä. Suomen halutaan olevan kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen paikka kouluttautua, työskennellä, asua ja elää. Tavoitteisiin pyritään muun muassa oleskelulupaprosessien sujuvoittamisella, työnantajille suunnatuilla palveluportaaleilla, alueellisella Talent Hub -verkostoyhteistyöllä, kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen palveluiden sekä työelämälähtöisten koulutusohjelmien kehittämisellä.

Kansainvälisten osaajien houkuttelu, osaamisen hyödyntäminen, asettautuminen ja integroituminen vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä niin kuntien, yritysten, oppilaitosten kuin monien muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisten osaajien ja työvoiman maahanmuuttoa kehitetään kansallisella Talent Boost -toimenpideohjelmalla, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ohjelma tarjoaa myös alueelliselle Talent Hub -verkostotoiminalle viitekehyksen ja toiminta itsessään tuo yhteen kansainvälisiin osaajiin ja kansainväliseen rekrytointiin liittyvät alueelliset toimijat. Yhdessä rakennetaan organisaatiorajoja ylittäviä palvelupolkuja kansainvälisille osaajille kohti työelämää.

Kansainväliset rekrytointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla

Miten pysyä alueena elinvoimaisena ja taata paikallisten yritysten kasvu? Miten pärjätä tässä yhä kovenevassa kilpailussa osaajista? Miten houkutella juuri meille osaamista? Moni yritys on uuden edessä ja pohtii vaihtoehtona rekrytointien laajentamista rajojen ulkopuolelle. Palvelutarjonta kansainvälisten rekrytointien osalta on nyt kattavaa ja tukea on saatavissa myös paikallisesti.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto ovat vahvistaneet kansainvälisiä rekrytointipalveluitaan ja lisänneet edelleen organisaatioiden välistä hyvää yhteistyötä alueen yritysten palvelemiseksi. Kansainvälisen rekrytointitiimimme asiantuntijat tekevät alueellista yhteistyötä osaavan työvoiman varmistamiseksi, alueella olevien kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämiseksi sekä työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi.

Autamme työnantajia löytämään yritykselleen oikeat palvelut ja kanavat viedä kansainvälisiä rekrytointeja eteenpäin. Hyödynnämme rekrytoinneissa EURES-verkostoa, neuvomme ja ohjaamme muun muassa työlupa-asioissa, tarjoamme kansainvälisiä rekrytointeja tukevia palveluita ja rohkaisemme yrityksiä osallistumaan kansainvälisiin rekrytointitapahtumiin. Asiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa sivustolta.

Tukea asettautumiseen

Teemme tiivistä yhteistyötä alueellamme toimivien kv-hankkeiden kanssa. 1.9.2021 maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelut laajentuivat kattamaan koko Etelä-Pohjanmaan. Hankkeet tarjoavat palveluita myös yrityksille. Moni-info palvelee Seinäjokisia maahanmuuttajia ja yrityksiä ja Welcome2EP samoja kohderyhmiä muun maakunnan alueella.  

Tukea kielitaidon kehittämiseen

Työpaikkasuomi on yrityksen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä hankkimaa kielikoulutusta, joka tukee suomalaisten yritysten valmiuksia rekrytoida ulkomaalaista työvoimaa ja edistää näin myös pitovoimaa. Koulutuksen tavoitteena on nostaa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden valmiuksia selviytyä ja onnistua suomen kielellään työssään ja edistää näin myös heidän integroitumistaan työpaikkaan ja asuinseudulleen.

Palvelua on nyt saatavissa yhteishankintakoulutuksena myös Etelä-Pohjanmaalla. Työnantaja voi valita itselleen sopivimman palveluntuottajan sopimuskouluttajarekisteriin hyväksytyistä palveluntuottajista. Palveluntuottajien yhteistiedot sekä koulutusten kuvaukset ja hinnat löytyvät palvelualusta.fi–verkkosivustolta. Palvelun saa käyttöön ottamalla yhteyttä ELY-keskukseen, TE-toimistoon tai suoraan palveluntuottajaan, sekä tekemällä sähköisesti esityksen yhteishankintakoulutuksesta.

Tukea osaajien houkutteluun ja työnantajakuvan kehittämiseen

Työnantajilta edellytetään yhä vahvempaa osaamista työntekijöiden houkuttelemiseksi sekä jo olemassa olevien osaajien kiinni pitämiseksi. Rekrytointi itsessään on digitalisoitunut ja edellyttää monikanavaisuutta hakijamarkkinoinnissa, sisältömarkkinoinnin hallintaa ja hakijakokemukseen panostamista.

IMAGO on valmennuspalvelu Suomessa toimiville pk-yrityksille, joilla on pulaa työntekijöistä ja tarve kehittää työnantajakuvaa, kansainvälistä rekrytointiosaamista ja monimuotoisia johtamistaitoja.

Maksuttomat valmennukset alkavat huhtikuussa. Lisätietoa alueemme valmennuksesta sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä: https://toimistot.te-palvelut.fi/web/imago.

Marja-Elina Kivisaari
Kehittämisasiantuntija
Työperäinen maahanmuutto
Työllisyys – ja osaaminen yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Robotitko meitä hoitaa tulevaisuudessa?

Suomen väestön ikärakenne vanhenee, ihmisen elinikä pitenee ja erilaisia palveluja käyttää jatkossa yhä suurempi määrä ikääntyneitä eteläpohjalaisia naisia ja miehiä. Kuka meidän vanhuksiamme hoitaa tulevaisuudessa: syntyperäinen suomalainen, maahanmuuttaja vai robotti? Oikea vastaus lienee, että kaikki kolme. Mutta jos joku vielä luulee, että jatkossa tämä maa tai maakunta selviää vain suomalaisella työvoimalla, niin on pistänyt päänsä syvälle pensaaseen.

Suomen talous kasvaa vuosien 2019–2030 aikana kymmenen prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa vauhti on samassa ajassa kaksinkertainen, kerrotaan valtiovarainministeriön raportissa. (Valtiovarainministeriön julkaisuja, 2021:6) ”Valtiovarainministeriö selittää eroa kasvuvauhdissa Ruotsiin ja Norjaan monella tekijällä, mutta erityisesti näiden maiden nettomaahanmuuton tuomalla työikäisen väestön selvällä kasvulla. Suomessa työmarkkinoiden ydinongelmana on se, että työttömät ja avoimet työpaikat eivät osu yhteen. Suomesta ei siis löydy osaajia niihin töihin, joissa kärsitään jopa työvoimapulasta. Ministeriön mukaan kysyntään voitaisiin vastata hankkimalla työvoimaa ulkomailta” (yle.fi 8.2.21).

Tarjolla paljon faktaa

Vaikka työttömyys on edelleen keskimääräisesti Suomessa korkealla tasolla, on todellakin moniin ammatteihin vaikea löytää tekijää. Tietyt ammatit eivät kiinnosta nuoria koulutusaloina ja jo työelämään siirtyneet eivät motivoidu tekemään alan töitä. Monesti realistinen vaihtoehto on etsiä työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Korona-aikana tilanne on vaikeutunut, koska rajat ovat kiinni, mutta rajojen ollessa avoinna suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut hidas oleskelulupien käsittelyprosessi. Tämä käsittelyprosessi vaatii nopeuttamista ja tavoitteeksi onkin asetettu keskimääräinen yhden kuukauden käsittelyaika.

”Maahanmuuton hiipuminen yhdistettynä negatiiviseen maassamuuttoon ja nopeasti laskevaan syntyvyyteen on murhaavaa Etelä-Pohjanmaan elinvoimalle”, kirjoitti suunnittelujohtaja Antti Saartenoja Ilkka-Pohjalaisessa 3.2.2021. Aluetutkija Timo Aro twiittasi, että 21:n suurimman kaupungin väestönlisäys v. 2015–2019 oli 120 000, josta 2/3 vieraskielisiä ja 1/3 kotimaista kieltä puhuvia.

Tarjolla on siis aika paljon faktaa ja ennustetta siitä millaiseksi kehitys on menossa. Jos sitä vain tuijotellaan ”klasista” pihalle ja ihmetellään maailman menoa, niin heikostihan tässä käy. Etelä-Pohjanmaan on pakko kääriä hihat, miettiä strategioita uusiksi ja kyettävä pärjäämään yhä kovenevassa globaalissa kilpailussa työvoimasta ja osaajista. Siihen alueella on kaikki edellytykset, jos kehityssuuntaa halutaan kääntää. Alueen vahvuudet tulee hyödyntää veto- ja pitovoimana.

Kansainvälisen rekrytoinnin toimintamalli

Nykyisen hallituksen ohjelmaan liittyen työ- ja elinkeinohallinto on käynnistänyt kansainvälisen rekrytoinnin mallin rakentamisen. Tavoitteena on lisätä osaamisperusteista maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton painopisteeksi asetetaan työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat. Alueet pääsevät mukaan mallin kehittämiseen, kunhan kokoavat mukaan yrityksiä ja työnantajia, joilla on kiinnostus ja tarve rekrytoida maan rajojen ulkopuolelta. Nyt on tarjolla konkreettista toimintatapaa, jolla vaikutetaan myös Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuteen ja työvoiman riittävyyteen. Juna on tulossa ja kyytiin kannattaa hypätä.

 

Jari Aaltonen
Työllisyys ja osaaminen -yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus