Tervehdys Etelä-Pohjanmaan tuoreelta TE-live-tiimiltä!

Oletko aikeissa rekrytoida uutta työvoimaa yrityksellesi tai onko jokin pitempiaikainen haku jo käynnissä? 

TE-live on Työ- ja elinkeinopalveluiden tehokas ja vuorovaikutteinen rekrytointikanava. Se on Etelä-Pohjanmaan alueella täysin uusi mahdollisuus, joka on tämän vuoden myötä laajentumassa kaikkialle Suomeen. TE-liven suorissa lähetyksissä nostetaan haettavia työpaikkoja paremmin näkyville ja madalletaan kynnystä työnhakijalle tutustua työhön ja työnantajaan paremmin. Työnantaja tulee vieraaksi lähetykseen mieluusti yhdessä työntekijänsä kanssa vastaamaan juontajan esittämiin sekä katsojien chatin kautta anonyymisti lähettämiin kysymyksiin. Kysymysten kautta työnantaja ja työn luonne tulevat hakijalle tutummaksi ja työpaikka helpommin lähestyttäväksi. Lähetyksen myötä moni vastaus selventää mahdolliselle työnhakijalle paremmin omaa sopivuuttaan työhön. Näin työnantaja saa parempia ja kohdennetumpia hakemuksia ja toisaalta myös turhat hakemukset jäävät toimittamatta, jolloin kaikkien aikaa säästyy. 

Päätavoitteena on antaa työnantajasta mahdollisimman todenmukainen kuva ja positiivinen vaikutelma, jolloin myös työtä aiemmin harkitsematon hakija saattaa innostua uudesta työmahdollisuudesta. Lähetysaiheet voivat vaihdella tavallisesta rekrystä esimerkiksi rekrykoulutus- tai infolähetyksiin. Tavanomaisen rekrytointilähetyksen kesto on noin 15-20 minuuttia. 

Kaksi henkilöä katsoo jotain tietokoneesta pöydän ääressä.

Mitä osallistuminen vaatii työnantajalta? 

Tämä on työnantajan kannalta hyvin pitkälti avaimet käteen -palvelu, sillä tuottaja-toimittaja hoitaa suunnittelun ja järjestelyn. Lähetystä edeltäviä pakollisia osuuksia työnantajalle ovat sisältöpuhelu sekä tekniikkatesti (mikäli osallistuminen tapahtuu etäyhteydellä), ja nämä hoituvat molemmat kätevästi linkin kautta etänä. Vieraat voivat osallistua lähetykseen paikan päällä tai etänä. Suorasta lähetyksestä jää tallenne, jonka avulla työnantaja voi mainostaa haettavia työpaikkojaan myös lähetyksen jälkeen. Tämä palvelu on rekrytoivalle työnantajalle täysin ilmainen. 

TE-live lähetys käynnissä, juontajan lisäksi näkyy 2 henkilöä Skaala-nimisestä yrityksestä.
Etelä-Pohjanmaan TE-liven ensimmäisessä lähetyksessä etsittiin tuotantotyöntekijöitä Skaalan ovi- ja ikkunatehtaalle Ylihärmään. Lähetyksessä etänä vierailivat viestintä- ja markkinointipäällikkö Kati Mattila sekä tuotantovastaava Henri Rintala. 

Työnantaja, ota rohkeasti yhteyttä! 

Avainsana on yhteistyö, joka toimii moneen suuntaan. Toimimme kaikki sen yhteisen tavoitteen eteen, jossa tekijä ja työpaikka kohtaavat toisensa. Mikäli teitä kiinnostaisi hyödyntää tämä mahdollisuus, olkaa matalalla kynnyksellä meihin yhteydessä, niin laitetaan homma eteenpäin! 

Videokamerat jalustimilla.

Täältä löydät lähetykset: https://te-live.fi/live/etela-pohjanmaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-liven seuraavassa livelähetyksessä kymmenen maineikasta eteläpohjalaista tekstiili- ja huonekalualan yritystä hakevat rekrykoulutuksen kautta uusia osaajia. Suoraa lähetystä voit seurata keskiviikkona 10.11. klo 10 oheisen linkin kautta:
https://te-live.fi/lahetykset/-Xua5g4.

Tarjolla on mahdollisuus työllistyä koulutuksen jälkeen joko kutojaksi, leikkaajaksi, ompelijaksi tai verhoilijaksi. Yhteensä avoimena olevia tehtäviä on n. 20 ja ne sijaitsevat eri puolella maakuntaa. Mukana rekrykoulutuksen kautta uusia osaajia ovat etsimässä Adea Oy Kauhajoelta, Softness Oy Teuvalta, Jokipiin Pellava ja Lennol Oy Jalasjärveltä, PK-Furniture Oy Kurikasta, Soft-Kaluste Oy Ilmajoelta K & H Annala Oy ja Mattokutomo Malla Oy Lapualta, Unico Finland Oy Kauhavalta sekä VM-Carpet Oy Lappajärveltä. 

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille ja otetaan avoimin mielin nämä uudet mahdollisuuden tuulet vastaan, joita nyt myös lakeuksien yli TE-liven ilosanoman muodossa puhaltaa. Me olemme erittäin innoissamme tästä, toivottavasti tekin tulette olemaan! 

Kaksi naista kuvassa, toinen on mikrofonin kanssa ja toinen pitää tietokonetta kädessään.

Yhteistyöterveisin,

Tiina Kurhela,
Tuottaja-toimittaja TE-live,
puh. 0295 046 624

Maija-Liisa Laitila,
AV-teknikko TE-live
puh. 0295 046 638

Työvoimapulasta tekijöiden ja työpaikkojen kohtaamiseen

Loppukesän kuuma aihe mediassa on ollut työvoimapula, joka on ollut käsinkosketeltavana esillä niin alueellisesti kuin myös valtakunnan tasolla. Uutisissa aihe on ollut näkyvästi esillä, ja työnantajat ovat joutuneet konkreettisesti kohtaamaan haasteen, jossa hakijoiden määrä työpaikkoihin nähden on vähentynyt merkittävästi. Joskus käy jopa niin, että avoimena olleisiin paikkoihin ei tule lainkaan hakemuksia. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa työllisyysaste oli 72,4. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työllisiä oli tänä vuonna samana ajankohtana 121 000 enemmän. Työllisyysasteen ennakoitua nopeampi kasvu on aiheuttanut sen, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen on aiempaa haastavampaa. Tällä hetkellä onkin havaittavissa, että työntekijäpula ei ole pelkästään tiettyjen alojen ongelma, vaan vallitseva trendi toimialasta ja toimipaikasta riippumatta. Työntekijät ovat tärkein osa yrityksen toiminnan kehittämisessä, ja yritysten kehittyminen ja toiminnan laajentuminen ovatkin merkittäviltä osin riippuvaisia riittävästä työvoiman saatavuudesta.

Työvoimapulan näyttäytyminen eri toimialoilla

Sosiaali- ja terveysala on ollut pitkään yksi niistä aloista, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt oleellisesti, ja työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sote-alan työvoimapula onkin paikoin kärjistymässä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 peräti 54 prosenttia työvoimaa hakeneista sote-alan toimipaikoista oli jo kokenut työvoimapulaa, ja vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen ja osaajien eläköityminen.

Toinen perinteinen osaajapulassa oleva toimiala on teknologiateollisuus, erityisesti metalliala, jossa on jo pitkään rekrytoitu opiskelijat suoraan koulunpenkiltä työelämään. Lisäksi alalla on kehitetty omia rekrytointikoulutuksia, joilla alan houkuttelevuutta ja alalle siirtymistä on saatu lisättyä. 

Korona-aika on tuonut myös uudenlaisia haasteita monille aloille. Ravintola- ja hotellialat sekä kauneudenhoitoala ovat kärsineet korona-ajan epävarmuudesta, eivätkä alalle valmistuneet hakeudu välttämättä enää lainkaan oman alansa töihin. Korona-aika on aiheuttanut työntekijöiden alanvaihtoja, ja erityisesti palvelualoilla ilmiö on vaikeuttanut toimintojen käynnistämistä kysynnän lisääntyessä. Voidaankin todeta, että tällä hetkellä mikään toimiala ei ole säästynyt työvoima- ja osaajapulaan liittyviltä haasteilta. 

Työvoimapulan juurisyyt 

Työpaikkojen ja työntekijöiden haasteellinen kohtaanto on ollut tietyillä alueilla todellinen haaste jo jonkin aikaa. Jos julkisessa keskustelussa käytettyä työvoimapula-termiä tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta, että kyse on myös kohtaanto-ongelmasta. Toisin sanoen osaajia ei löydy avoimiin työpaikkoihin. Työnhakijoita on ollut kuluvan vuoden kesäkuun lopussa kaikkiaan 316 000, ja työpaikkoja on ollut avoinna 76 000. 

Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamattomuuteen on useita syitä, ja kohtaanto-ongelma koostuu eri tekijöistä. Esimerkiksi työpaikkojen ja työnhakijoiden alueellinen eriytyminen, toimiala- ja työmarkkinarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä se, että avoimien työpaikkojen vaatimuksia vastaavaa osaamista ei löydy, vaikuttavat ongelman syntyyn. Koska ongelma on moniulotteinen, myös ratkaisuvaihtoehtojen täytyy olla erilaisiin tilanteisiin mukautuvia ja joustavia.

Piirroskuva, jossa kaksi henkilöä pitelee toisiinsa sopivia palapelinpalasia.
Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät aina kohtaa saumattomasti. Tällöin muodostuu työvoimapula.

Ratkaisuja osaajien löytymiseen 

Rekrytointiprosessi vaatiikin tänä päivänä monikanavaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi työpaikka- ja työtehtäväkohtaiset koulutusratkaisut tulevat korostumaan aiempaa enemmän työntekijöiden rekrytoinnissa ja osaajien löytämisessä. Monikanavainen ja suunnitelmallinen viestintä on työnantajabrändin ohella tekijä, jolla voidaan edesauttaa osaajien löytymistä.  

Rekrytoinnissa on huomioitava myös yksilölliset ratkaisut, joilla voidaan tukea osatyökykyisiä ja heitä, joilla syystä tai toisesta työnhaku on vaikeutunut. Yksilöllisiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi palkkatuki, joka on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Myös työkokeilu on oivallinen malli henkilölle, joka haluaa selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.  

Osaavan työvoiman löytymiseen voidaan tehdä yhteistyössä TE-palveluiden kanssa yrityksen tarpeisiin räätälöity rekrytointikoulutus. TE-palveluiden kautta järjestettävä rekrykoulutus on työelämälähtöistä, ja työnantajan osuus koulutushankinnasta on 30 prosenttia. Tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi havaittu keino silloin, kun tarpeena on suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa. Yksi vaihtoehto kohtaanto-ongelman ratkaisuun onkin työntekijöiden kouluttaminen täsmälleen yrityksen osaamistarpeisiin. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja selvitetään yhdessä mikä olisi sopiva ja tehokas rekrytointikeino.  

Lisätietoa aiheesta

TE-palveluiden neuvot työnantajalle (toimistot.te-palvelut.fi)
TE-palveluiden RekryKoulutus (toimistot.te-palvelut.fi)
Yrityspalvelukeskus, Etelä-Pohjanmaa (ely-keskus.fi)

Terhi Kultalahti
Asiantuntija
Rekrytointi- ja yrityspalvelut
Yrityspalvelukeskus

Robotitko meitä hoitaa tulevaisuudessa?

Suomen väestön ikärakenne vanhenee, ihmisen elinikä pitenee ja erilaisia palveluja käyttää jatkossa yhä suurempi määrä ikääntyneitä eteläpohjalaisia naisia ja miehiä. Kuka meidän vanhuksiamme hoitaa tulevaisuudessa: syntyperäinen suomalainen, maahanmuuttaja vai robotti? Oikea vastaus lienee, että kaikki kolme. Mutta jos joku vielä luulee, että jatkossa tämä maa tai maakunta selviää vain suomalaisella työvoimalla, niin on pistänyt päänsä syvälle pensaaseen.

Suomen talous kasvaa vuosien 2019–2030 aikana kymmenen prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa vauhti on samassa ajassa kaksinkertainen, kerrotaan valtiovarainministeriön raportissa. (Valtiovarainministeriön julkaisuja, 2021:6) ”Valtiovarainministeriö selittää eroa kasvuvauhdissa Ruotsiin ja Norjaan monella tekijällä, mutta erityisesti näiden maiden nettomaahanmuuton tuomalla työikäisen väestön selvällä kasvulla. Suomessa työmarkkinoiden ydinongelmana on se, että työttömät ja avoimet työpaikat eivät osu yhteen. Suomesta ei siis löydy osaajia niihin töihin, joissa kärsitään jopa työvoimapulasta. Ministeriön mukaan kysyntään voitaisiin vastata hankkimalla työvoimaa ulkomailta” (yle.fi 8.2.21).

Tarjolla paljon faktaa

Vaikka työttömyys on edelleen keskimääräisesti Suomessa korkealla tasolla, on todellakin moniin ammatteihin vaikea löytää tekijää. Tietyt ammatit eivät kiinnosta nuoria koulutusaloina ja jo työelämään siirtyneet eivät motivoidu tekemään alan töitä. Monesti realistinen vaihtoehto on etsiä työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Korona-aikana tilanne on vaikeutunut, koska rajat ovat kiinni, mutta rajojen ollessa avoinna suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut hidas oleskelulupien käsittelyprosessi. Tämä käsittelyprosessi vaatii nopeuttamista ja tavoitteeksi onkin asetettu keskimääräinen yhden kuukauden käsittelyaika.

”Maahanmuuton hiipuminen yhdistettynä negatiiviseen maassamuuttoon ja nopeasti laskevaan syntyvyyteen on murhaavaa Etelä-Pohjanmaan elinvoimalle”, kirjoitti suunnittelujohtaja Antti Saartenoja Ilkka-Pohjalaisessa 3.2.2021. Aluetutkija Timo Aro twiittasi, että 21:n suurimman kaupungin väestönlisäys v. 2015–2019 oli 120 000, josta 2/3 vieraskielisiä ja 1/3 kotimaista kieltä puhuvia.

Tarjolla on siis aika paljon faktaa ja ennustetta siitä millaiseksi kehitys on menossa. Jos sitä vain tuijotellaan ”klasista” pihalle ja ihmetellään maailman menoa, niin heikostihan tässä käy. Etelä-Pohjanmaan on pakko kääriä hihat, miettiä strategioita uusiksi ja kyettävä pärjäämään yhä kovenevassa globaalissa kilpailussa työvoimasta ja osaajista. Siihen alueella on kaikki edellytykset, jos kehityssuuntaa halutaan kääntää. Alueen vahvuudet tulee hyödyntää veto- ja pitovoimana.

Kansainvälisen rekrytoinnin toimintamalli

Nykyisen hallituksen ohjelmaan liittyen työ- ja elinkeinohallinto on käynnistänyt kansainvälisen rekrytoinnin mallin rakentamisen. Tavoitteena on lisätä osaamisperusteista maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton painopisteeksi asetetaan työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat. Alueet pääsevät mukaan mallin kehittämiseen, kunhan kokoavat mukaan yrityksiä ja työnantajia, joilla on kiinnostus ja tarve rekrytoida maan rajojen ulkopuolelta. Nyt on tarjolla konkreettista toimintatapaa, jolla vaikutetaan myös Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuteen ja työvoiman riittävyyteen. Juna on tulossa ja kyytiin kannattaa hypätä.

 

Jari Aaltonen
Työllisyys ja osaaminen -yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Jatkuva oppiminen on koko elämänkaaren aikaista oppimista

Työelämä muuttuu ja osaaminen vanhenee, sekä vaatimukset osaamiselle kasvavat alalle kuin alalle. Joka neljäs työtehtävä tulee muuttumaan merkittävästi seuraavan 10–20 vuoden aikana. Työelämään tarvitaan isoja muutoksia työssä olevien osaamiselle ja aikuisväestön koulutustason nostolle, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Osaamistason nostaminen lisää yhtenä tekijänä tuottavuutta ja kilpailukykyämme. Lyhyellä tähtäimellä tarvitaan erityisesti työikäisten väestölle nopealla aikataululla järjestettyä lyhytkestoista koulutusta, jatko-täydennyskoulutusta sekä muita uudenlaisia kehittämistoimia oppimisympäristöjen ja verkostojen kehittämiseen.

Jatkossa on löydettävä keinoja vastata uudistuvien työmarkkinoiden tietotarpeisiin ja tukea osaamispalveluja kaikille väestöryhmille. Toimet vaativat ennakointia, jossa tunnistetaan sekä nykytilan että pidemmän aikavälin toimia. Yhteiskunnan näkökulmasta on erityisen tärkeää edesauttaa dynaamisten työmarkkinoiden kehittämistä ja tukea työllisyyttä vahvistavia ammatti-toimialasiirtymiä. Työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa tulee entisestään saada paremmaksi, jotta työllisyysaste paranisi.

Samalla kun yhteiskuntamme kamppailee koronaa vastaan, on osaamisen kehittäminen tärkeää muutokseen sopeuttamiselle ja siitä toipumiselle. Koulutustarjonnan tulee vastata nykyisiin tarpeisiin. Yrityksille ja muille työpaikoille on kehitettävä välineitä, joilla työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin vastataan nopeasti kriisin päättyessä, ja mahdollisuuksien mukaan jo ennakoivasti. Yksilöillä tulee olla näkymä ja palvelut oman osaamisen päivittämiselle. Johdon tuki ja ohjaus lisää henkilöstön sitoutumista ja vahvistaa näin toimijan yhteisten tavoitteiden saavuttamista osaamisen kehittämiselle.

Kirjoittajan mietelmiä osaamisen kehittämiseen

Ihmisiä työskentelemässä korkealla sähkömastolla eri tehtävissä.

Työn haasteet ovat voitettavissa osaamisella ja yhteistyöllä. Kuva: Juha Laukkola.

Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat alueellamme jo olemassa, mutta palvelujen tunnistaminen ja hyödyntäminen vaatii vielä toimia. Alueemme oppilaitokset ovat lisänneet osaamista ja investointeja, joilla työelämän vaatimuksiin halutaan vastata.

Reaktiivisia uusia ja nopeita toimintamalleja on löydettävä osaamisen kehittämisen tueksi. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä osaamisen kehittämisen tueksi on mahdollistettava yritysten käyttöön vielä paremmin.

Kehittämistoimet koronahetkessä ovat nyt monessa yrityksessä haasteiden ja uuden edessä. Jatkuvuus ja yritysten näkymät eivät ole pitkäkantoisia, mutta eteenpäin mennään myös koronan voittamisessa. Näkymät sumun jälkeen ovat palaamassa ja ennusteet entiseen toivon mukaan palaavat. Onko maailma entisellään? Ja miten maailman talouspyörät lähtevät pyörimään? Osaamisen ja kehittämisen osalta ei pysähtymistä toivota vaan sen tulisi jatkua eteenpäin tilanteesta huolimatta. Osaajia tullaan edelleen tarvitsemaan jatkossakin. Tilanteen normalisoiduttua työvoiman osaajapula alueellamme vain kiihtyy samalla kun väestöpohjamme vielä pienenee. Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja työuran jatkamiselle on löydettävä myös osaamisen ylläpitäviä keinoja. Jatkuvaa oppimiseen on löydettävissä käytännöllisiä ja motivoivia keinoja yhteistyön kautta toimijoiden kanssa. Toimintamalleja osaamisen kehittämiseen voi olla jo monella yrityksellä käytössä, jotka ovat jo nyt siirrettävissä muidenkin käyttöön.

 

Heikki Hurrila
kehittämisasiantuntija / jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa

 

Kiinni työelämään -hanke tukee yritysten rekrytointia sekä kuntien työllisyydenhoitoa ensi syksystä alkaen

Kuvassa ihmisiä tekemässä yhteistyötä.Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja vähän työkokemusta.

Asiakasta tuetaan koko ajan matkalla kohti palkkatyösuhdetta

Kiinni työelämään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, mikä johtaa asiakkaan työllistymiseen.

Tukimuotojen yhdistämisellä kehitystä osaamiseen

Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK-barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi. Näin madalletaan yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön.

Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä, jossa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistaen asiakkaan ammatillista osaamista yrityksen osaamistarpeisiin vastaavaksi. Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakas- että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta sekä kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.

Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa työnhakijan näkökulmasta pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta – työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.

Kuntouttavan työtoiminnan piiristä avoimille työmarkkinoille

Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi heidän tavoitteellista etenemistään avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.

Työnantajille tietoa TE-palvelujen mahdollisuuksista

Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten kasvuedellytykset ja rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta.

Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.

ELY-keskus käynnistää kesän aikana kolmen hanketyöntekijän rekrytoinnin ja Kiinni työelämään -hanke aloittaa toimintansa syyskuussa.


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus