Kahdeksan etuoikeutettua vuotta aluekehittämisessä

Vuoden vaihtuessa tulee minulla täyteen kahdeksan vuotta ELY-keskuksen ylijohtajana ja elinkeinot-vastuualueen johtajana. Kun samalla työni keskuksen johdossa päättyy, on aika kiitoksille ja kenties myös pienille muisteloille.

ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion monialaisiksi aluekehittäjäorganisaatioksi. Monialaisuus toi yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämisen. Tämä päätös, yhdistää eri hallinnonalojen toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja poikkihallinnolliseksi toiminnaksi, on erinomaisen kantava edelleen ja oikeastaan sen merkitys on entisestään korostunut. Tätä monialaisuuden periaatetta ja eri toimintojen yhteensovittamista olemme pyrkineet vaalimaan. Kantavana tavoitteena on ollut vastuualueiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tekemisten parantaminen. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yhteisestä tekemisestä on ilmastonmuutoksen torjunta, jonka tehtävän eteen vastuualueemme on yhdessä valjastettu. Uskallankin tässä kohtaa todeta, että olemme pystyneet aluetasolla yhdistämään paikoin hajanaisenkin toimintojen ohjaamisen ELY-keskusten alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi, monialaiseksi toiminnaksi.

ELY-keskus on monialainen alueellinen kehittäjäorganisaatio. Yhdessä kumppaneiden kanssa vaikutamme sinunkin arkeesi eli maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Kehittämistehtävässään ELY-keskus ei onnistuisi ilman vahvaa kumppanuutta muiden alueellisten ja paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Elintärkeä yhteistyökumppani ja oikeastaan ELY-kokonaisuuden osa on TE-toimisto, jonka kanssa yhdessä olemme työvoiman kehittämistehtävää hoitaneet. Aluekehittämistehtävässään ELY-keskusten toiminta on vahvasti kytketty maakuntien liittojen toimintaan, jolloin toimiva yhteistyö on edellytys molempien organisaatioiden toiminnalle yhdessä ja erikseen. Olen kokenut tuon yhteistyön mutkattomaksi kaikkien pohjalaismaakuntien kanssa ja erityisen tiivistä ja hedelmällistä se on ollut Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa kytkeytyen omaan tehtävääni E-vastuualueen johtajana. Erinomaisen tärkeä on myös toimiva yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa, jotka ovat kumppanuuden lisäksi ELY-keskusten tärkeitä asiakkaita. ELY-keskuksen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu viranomaisten kanssa käytävään yhteistyöhön, vaan toimimme tiiviisti oppilaitosten, alueellisten yrityspalveluiden, palveluntuottajien, yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteemme on ollut yhteistyön tiivistäminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja voinkin todeta, että yhdessä olemme tehneet erittäin hyvää työtä maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Toimivan yhteistyön rakentajat ja menestyksellisen toiminnan turvaajat ovat asiantuntevat työntekijämme. Aluehallintoa on ELY-keskusten toiminta-aikana ”myllätty” jo moneen kertaan. Olemme olleet monien säästötoimien kohteena ja organisaatiotamme on muutettu tehtävien keskittämisillä ja hallintorakenteiden muutoksilla. Näistä muutoksista huolimatta olemme pystyneet mitattua sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Tästä kiitos kuuluu sitoutuneille työntekijöillemme, jotka eivät ole antaneet muutoksen vaikuttaa itse työn tekoon. Olemme myös onnistuneet saamaan osaavia työntekijöitä poistuneiden tilalle, josta voitaneen vetää johtopäätös ELY-keskuksesta hyvänä ja haluttuna työpaikkana. Nyt siirtyessäni sivuun ELY-tehtävistäni haluan osoittaa erityskiitoksen henkilöstöllemme saamastani tuesta omassa työssäni.

ELY-keskuksen henkilöstölle Mika Soininen lähettää erityiskiitokset. Tässä kuvassa osa porukasta keväisellä retkellä. Kuva: Tuomo Saarinen/ ELY-keskus

Virallinen eropäiväni on 1.3.2023. Olen nyt kuitenkin jo jäänyt lomailemaan ja tammi-helmikuun ajan johtajatehtäviä hoitavat Anders Östergård ylijohtajana ja Ritva Rintapukka E-vastuualueen johtajana. 1.3. mennessä on sitten selvillä uusi johtaja E-vastuualueelle ja ylijohtaja koko ELY-keskukselle.

Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut toimia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdossa kuluneet kahdeksan vuotta.

Parhaat kiitokset ja menestystä pohjalaismaakuntien kehittämisessä!

Mika Soininen
Ylijohtaja, E-vastuualueen johtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maanteiden ylläpidon kuulumisia Pohjalaismaakunnissa

Kirjoitin viimeksi päällysteaiheisen blogitekstin noin kaksi vuotta sitten. Silloin olimme tilanteessa, jossa korona alkoi kevättalvella ja olimme omaksuneet melko nopeasti uuden digitaalisen ajan. Kun aiemmin lähes poikkeuksetta siirryimme aamutuimaan toimistolle työskentelemään, muuttui tilanne lähes päälaelleen ja lähes kaikki koneen ääressä tehtävä työ siirtyikin kotioloihin. Tämä ei ole toimintaamme kuitenkaan juurikaan vaikuttanut, vaan tienpito on toiminut normaalisti ja rahoitus on saatu ohjattua tehokkaasti toimintalinjojen mukaisiin kohteisiin. Työtä teemme tällä hetkellä sekä toimistolla että kotona eli toimimme niin sanotusti hybridimallilla.

Rahoituksen pitkäjänteinen ennustettavuus olisi erittäin tärkeää alalle

Korona toi merkittävän lisärahoituksen vuonna 2020 ja sen ansiosta saimme mukavasti korjattua huonokuntoista päällystettyä tieverkkoa. Keskustelin kuitenkin juuri erään, valtakunnallisesti merkittävän markkinaosuuden omaavan, urakoitsijan edustajan kanssa, ja hän totesi koronan olleen heidän onnensa tuona vuonna. Muuten, hänen näkemyksensä mukaan nimittäin, ei välttämättä olisi saatu palkattua riittävää määrää työvoimaa päällystystöihin. Korona oli vienyt monelta työt ja siksi tehtäviin saatiin tekijöitä, mikä normaalitilanteessa ei välttämättä olisi onnistunut. Tämän vuoksi peräänkuulutan rahoituksen määrärahojen pysyvyyttä ja ennustettavuutta. Töitä kyllä riittää, kun korjausvelka kuitenkin kasvaa. Mutta on erittäin tärkeää alalle, että rahoitus pysyisi suurin piirtein samana vuodesta toiseen ja mieluummin ainakin tuossa 2020 vuoden tasossa. Tämä toisi pitkäjänteisyyttä urakoitsijoiden investointeihin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä työntekijöiden pysyvyyteen alalla.

Päällystettyjen teiden tulevaisuus näyttää aika huonolta

Päällystetyn tieverkon tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä ruusuiselta. Kuluvana vuonna olemme päällystäneet alle 200 km maanteitä ja vuoden 2023 päällystysohjelma on vain 110–120 km. Kun tuo ”koronavuoden” lukema oli 470 km, on pudotus lähes katastrofaalinen. Tilanteen ei arvioida parantuvan tulevinakaan vuosina.

Perusväylänpidon rahoitus 2021–2032 kaikki väylämuodot (Liikenne 12)

Parin vuoden takainen lukema kuitenkin olisi vain hyvä alku. Sillä saimme korjausvelan pysähtymään eli käytännössä se ei vielä tuona vuonna pienentynyt. Jos haluaisimme kerralla päästä huonokuntoisista päällysteistä eroon pohjalaismaakunnissa, voisi sen hintalappu olla karkean arvion mukaan jossain 150–200 miljoonan euron haarukassa. Jos erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä tieverkolla uudelleen päällystäminen tulee lähinnä urautumisen vuoksi eteen jo noin 4–7 vuoden kuluttua on selvää, että ensi vuoden rahoituksella, joka näillä näkymin on noin 7–8 miljoonaa euroa, tulee korjausvelka kasvamaan hurjasti.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Päällystysohjelmien ja maanteiden huonokuntoisten päällysteiden pituudet sekä päällysteisiin käytetyt määrärahat (milj.€) vuosina 2013-2020 sekä ennusteet 2021-2022.

Päällystysala kehittyy ja käytössä on vaihtoehtoisia menetelmiä

Ainakin reilun vuosikymmenen jatkunut alhainen rahoitustaso on omalta osaltaan edesauttanut alan kehittymistä. Päällystystoimintaan on tullut useita vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa hyödynnetään tien nykyistä päällystettä, sekoitetaan siihen vähän uutta massaa ja tiivistetään uudeksi pikipinnaksi. Lisäksi on kehitetty vanhojen päällysteiden kierrätystä, paikkausmenetelmät ovat kehittyneet ja paljon muuta. Tämä tie alkaa olemaan kuitenkin läpikäytynä ja osaksi nämä moneen kertaan esim. Remixer -käsittelyn saaneet tiet tarvitsevat välillä uuden päällystelaatan eli kovin monta kertaa ei kyseistä menetelmää voi käyttää.

Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy ensi vuonna

Arviomme mukaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä tulee lisääntymään vuoden 2023 aikana alueellamme noin 250 km:llä, jolloin niiden kokonaismäärä tulee olemaan yli 1300 km eli noin 22 % päällystetystä tieverkostamme. Moni maantie ei enää ole kunnossapidettävissä paikkaamalla ja siksi tulemme purkamaan muutamia tieosuuksia ja muuttamaan ne sorateiksi. Tämä on pakon sanelemaa ja muun muassa liikenneturvallisuuden sekä talvikunnossapidon onnistumisen kannalta välttämätöntä. Osaksi saamamme palaute talvikunnossapidon huonosta laadusta johtuukin epätasaisesta tien pinnasta, jota voi olla käytännössä mahdotonta saada pohjaa myöten aurattua.

Tienpidon suunnittelussa toimimme valtakunnallisesti yhdessä Väyläviraston kanssa sopimiemme tavoitteiden, päällysteiden toimintalinjojen ja saamamme rahoituksen mukaan. Kohteet valitaan tehokkaasti käytössämme olevat tieverkon kuntotiedon ja maastokatselmusten pohjalta. Virkamiehinä meidän tehtävänämme on priorisoida hankkeet parhaisiin kohteisiin ja käyttää rahat mahdollisimman tehokkaasti. Poliitikkojen tehtävänä on taas priorisoida rahoituksen käyttö koko valtakunnan tasolla ja rahareikiä varmasti riittää. Helppo tehtävä ei sekään ole! Toimiva liikenneinfra on kuitenkin koko yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeää ja kilpailukyvyn perusta, jolle on hyvä rakentaa.

Turvallisia talvikelejä ja malttia liikenteeseen kaikille tienkäyttäjille!

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työperäinen maahanmuutto

Yhä useampi yritys kamppailee osaavan työvoiman saatavuushaasteiden parissa. Emme kilpaile osaajista enää pelkästään valtakunnallisesti vaan jo monin paikoin globaalisti. Työssäkäyvän väestön osuus vähenee edelleen tulevina vuosina, eikä syntyvyys riitä pitkällä aikavälilläkään korjaamaan tilannetta. Maahanmuuton ja osaajien liikkuvuuden merkitys elinvoimalle ja hyvinvoinnille tulee korostumaan entisestään. 

Hallitus on asettanut tavoitteeksi vähintään kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä. Suomen halutaan olevan kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen paikka kouluttautua, työskennellä, asua ja elää. Tavoitteisiin pyritään muun muassa oleskelulupaprosessien sujuvoittamisella, työnantajille suunnatuilla palveluportaaleilla, alueellisella Talent Hub -verkostoyhteistyöllä, kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen palveluiden sekä työelämälähtöisten koulutusohjelmien kehittämisellä.

Kansainvälisten osaajien houkuttelu, osaamisen hyödyntäminen, asettautuminen ja integroituminen vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä niin kuntien, yritysten, oppilaitosten kuin monien muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisten osaajien ja työvoiman maahanmuuttoa kehitetään kansallisella Talent Boost -toimenpideohjelmalla, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ohjelma tarjoaa myös alueelliselle Talent Hub -verkostotoiminalle viitekehyksen ja toiminta itsessään tuo yhteen kansainvälisiin osaajiin ja kansainväliseen rekrytointiin liittyvät alueelliset toimijat. Yhdessä rakennetaan organisaatiorajoja ylittäviä palvelupolkuja kansainvälisille osaajille kohti työelämää.

Kansainväliset rekrytointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla

Miten pysyä alueena elinvoimaisena ja taata paikallisten yritysten kasvu? Miten pärjätä tässä yhä kovenevassa kilpailussa osaajista? Miten houkutella juuri meille osaamista? Moni yritys on uuden edessä ja pohtii vaihtoehtona rekrytointien laajentamista rajojen ulkopuolelle. Palvelutarjonta kansainvälisten rekrytointien osalta on nyt kattavaa ja tukea on saatavissa myös paikallisesti.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto ovat vahvistaneet kansainvälisiä rekrytointipalveluitaan ja lisänneet edelleen organisaatioiden välistä hyvää yhteistyötä alueen yritysten palvelemiseksi. Kansainvälisen rekrytointitiimimme asiantuntijat tekevät alueellista yhteistyötä osaavan työvoiman varmistamiseksi, alueella olevien kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämiseksi sekä työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi.

Autamme työnantajia löytämään yritykselleen oikeat palvelut ja kanavat viedä kansainvälisiä rekrytointeja eteenpäin. Hyödynnämme rekrytoinneissa EURES-verkostoa, neuvomme ja ohjaamme muun muassa työlupa-asioissa, tarjoamme kansainvälisiä rekrytointeja tukevia palveluita ja rohkaisemme yrityksiä osallistumaan kansainvälisiin rekrytointitapahtumiin. Asiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa sivustolta.

Tukea asettautumiseen

Teemme tiivistä yhteistyötä alueellamme toimivien kv-hankkeiden kanssa. 1.9.2021 maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelut laajentuivat kattamaan koko Etelä-Pohjanmaan. Hankkeet tarjoavat palveluita myös yrityksille. Moni-info palvelee Seinäjokisia maahanmuuttajia ja yrityksiä ja Welcome2EP samoja kohderyhmiä muun maakunnan alueella.  

Tukea kielitaidon kehittämiseen

Työpaikkasuomi on yrityksen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä hankkimaa kielikoulutusta, joka tukee suomalaisten yritysten valmiuksia rekrytoida ulkomaalaista työvoimaa ja edistää näin myös pitovoimaa. Koulutuksen tavoitteena on nostaa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden valmiuksia selviytyä ja onnistua suomen kielellään työssään ja edistää näin myös heidän integroitumistaan työpaikkaan ja asuinseudulleen.

Palvelua on nyt saatavissa yhteishankintakoulutuksena myös Etelä-Pohjanmaalla. Työnantaja voi valita itselleen sopivimman palveluntuottajan sopimuskouluttajarekisteriin hyväksytyistä palveluntuottajista. Palveluntuottajien yhteistiedot sekä koulutusten kuvaukset ja hinnat löytyvät palvelualusta.fi–verkkosivustolta. Palvelun saa käyttöön ottamalla yhteyttä ELY-keskukseen, TE-toimistoon tai suoraan palveluntuottajaan, sekä tekemällä sähköisesti esityksen yhteishankintakoulutuksesta.

Tukea osaajien houkutteluun ja työnantajakuvan kehittämiseen

Työnantajilta edellytetään yhä vahvempaa osaamista työntekijöiden houkuttelemiseksi sekä jo olemassa olevien osaajien kiinni pitämiseksi. Rekrytointi itsessään on digitalisoitunut ja edellyttää monikanavaisuutta hakijamarkkinoinnissa, sisältömarkkinoinnin hallintaa ja hakijakokemukseen panostamista.

IMAGO on valmennuspalvelu Suomessa toimiville pk-yrityksille, joilla on pulaa työntekijöistä ja tarve kehittää työnantajakuvaa, kansainvälistä rekrytointiosaamista ja monimuotoisia johtamistaitoja.

Maksuttomat valmennukset alkavat huhtikuussa. Lisätietoa alueemme valmennuksesta sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä: https://toimistot.te-palvelut.fi/web/imago.

Marja-Elina Kivisaari
Kehittämisasiantuntija
Työperäinen maahanmuutto
Työllisyys – ja osaaminen yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Miksi työhyvinvoinnista pitäisi juuri nyt pitää erityistä huolta?

Jo varsin kypsään ikään ennättänyt Lapin yliopiston professori kutsuttiin 2000-luvun taitteessa erääseen Lapin kuntaan asiantuntijana ratkomaan pahenevaa työntekijä- ja asukaskatoa. Kunnanisä puhui aloitustilaisuuden alustuksessaan pitkään siitä, miten syntyvyys oli laskenut ja kuinka vauvakato tulee jatkossa heikentämään kunnan elinvoimaa merkittävästi. Tähän professori ilkikurisesti kommentoi, että ”Nyt olette kyllä kutsuneet hommaan ihan väärän miehen.”

Työvoimaongelmien parissa joudutaan toimimaan myös tämän päivän yrityksissä, eikä syntyvyyskään ole ratkaissut ongelmaa. On kuitenkin paljon asioita mitä yrityksissä voidaan itsekin tehdä. Perinteinen rekrytointitapa ei tuota enää osuvia tuloksia. Rekrytoinnin onnistuminen pohjautuu tänään valtaosin siihen, millaiseksi työnantajaksi yritys työntekijöiden keskuudessa koetaan ja vastaako tämä kokemus yrityksen itsestään ylläpitämää mielikuvaa. Useimmiten tilanne on se, että emme edes itse tunnista sitä, miten työntekijät yrityksestä todellisuudessa ajattelevat, puhumattakaan siitä miten yrityksestä muualla puhutaan. Sosiaalisen median aikakaudella nämäkin tiedot kyllä tulevat esiin, mutta yrityksen kannalta liian myöhään ja hankalasti hallittavan somejulkisuuden kautta. Tuoreehkona esimerkkinä vaikkapa Hesburgerin työntekijöiden massa-avautumiset työoloistaan ensin sosiaalisessa mediassa, ja sitä kautta tehokkaasti levinneinä uutisnostoina perinteisessä mediassa. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa hakijoita, ja varsinkin niitä parhaita, on yhä hankalampi saada.

Yrityksissä, joissa positiiviseen työntekijäkokemukseen on kiinnitetty huomiota, tilanne muuttuu merkittävästi. Yrityksen on huomattavasti helpompi saada osaajia riveihinsä. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiva kulttuuri sekä hyvinvoivat ja kehittyvät osaajat vetävät puoleensa taas uusia osaajia, jolloin rekrytointiin syntyy parhaimmillaan positiivinen kierre. Hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii tietysti seurakseen selkeän perustehtävän sekä selkeästi asetetut ja viestityt tavoitteet. Työntekijäkokemus määrittelee kuitenkin omalta osaltaan vahvasti sitä, millaisiksi asiakaskokemukset ja sitä kautta yrityksen kilpailuvalmiudet ja tulokset muodostuvat, joten tulosten paranemista voi odottaa sekä selkeän perustehtävän, että hyvän työntekijäkokemuksen kautta.

Miltä pohjalta lähteä rakentamaan työntekijäkokemusta parempaan suuntaan?

Ajankohtainen tapa on lähestyä asiaa milleniaalien (noin 1980–1995 syntyneet) parissa tehtyjen tutkimusten kautta. Milleniaalit odottavat työltään ja esimieheltään paljon ja sitoutuminen työpaikkaan on vähäisempää kuin aiemmilla sukupolvilla. Toisaalta milleniaalitkin sitoutuvat vahvasti esimieheensä, jos kokevat esimiestyön hyväksi. Perusta rakentuu siitä, millainen ihmiskäsitys yrityksessämme on, miten olemme ajatelleet johtaa ihmisiä ja miten toteutamme näitä käytännössä. Työntekijäkokemus on nimensä mukaisesti työntekijän oma, eikä siten ole sellaisenaan laajennettavissa yritys- tai tiimitasolle. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatiikin sen, että tunnemme henkilöstömme henkilökohtaisesti, Sitä kautta rakennamme ymmärrystä myös koko yrityksen työntekijäkokemuksen kokonaisuudesta.

Milleniaalit arvostavat työyhteisössä:

• Hyvää johtamista,
• Oikeudenmukaisuutta ja arvostusta
• Osaamista ja itsensä kehittämistä
• Mielekkäitä ja innostavia työtehtäviä ja niissä onnistumista
• Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
• Työyhteisön hyvää ilmapiiriä 

Esimiehiltä odotetaan:

• Luottamusta, reiluutta, tasapuolisuutta ja arvostusta
• Työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista
• Tunneälytaitoja ja empaattisuutta
• Tavoitteiden ja odotusten selkeää kommunikointia

Yrityksen kyky vastata näihin milleniaalien tarpeisiin voi lopulta helpottaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja toisaalta vaikuttaa merkittävästi myös työntekijöiden sitoutumiseen. Ihmisten johtamisen keskeisimpänä tavoitteena on auttaa työntekijöitä onnistumaan omassa työssään. Kaikki edellä mainitut odotukset ovat nykyaikaiseen johtamiseen liittyviä perustehtäviä ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja edellä mainitun johtamisen perustavoitteen saavuttamiseksi. Toteuttamiseen tarvitaan jokaista johtajaa ja esimiestä. Yhdenkin lenkin putoaminen katkaisee johtamisen ketjun, mikä heikentää uskottavuutta ja yrityskuvaa. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatii osaamista, asennetta, systemaattisuutta ja johtamisen avulla syvään juurrutettua toimintakulttuuria, joka on tunnistettavissa myös yrityksen ulkopuolella.

Kun tarkastellaan milleniaalien odotuksia työelämältä ja esimiehiltä, voi perustellusti päätyä johtopäätökseen, että myös muut sukupolvet ovat lähestyneet milleniaalien ajatusmalleja. Vai olisiko sittenkin niin, että tällaisia johtamismalleja olemme kannattaneet, arvostaneet ja toivoneet aina ennenkin?

Ari Koivuniemi
Työvalmentaja
Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tule mukaan Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen aamiaiswebinaariin Muutoksen johtaminen pk-yrityksessä torstaina 24.2.2022 kello 8:00-10:00. Webinaari on maksuton. Mukaan pääset hyppäämään täältä!

Tervehdys Etelä-Pohjanmaan tuoreelta TE-live-tiimiltä!

Oletko aikeissa rekrytoida uutta työvoimaa yrityksellesi tai onko jokin pitempiaikainen haku jo käynnissä? 

TE-live on Työ- ja elinkeinopalveluiden tehokas ja vuorovaikutteinen rekrytointikanava. Se on Etelä-Pohjanmaan alueella täysin uusi mahdollisuus, joka on tämän vuoden myötä laajentumassa kaikkialle Suomeen. TE-liven suorissa lähetyksissä nostetaan haettavia työpaikkoja paremmin näkyville ja madalletaan kynnystä työnhakijalle tutustua työhön ja työnantajaan paremmin. Työnantaja tulee vieraaksi lähetykseen mieluusti yhdessä työntekijänsä kanssa vastaamaan juontajan esittämiin sekä katsojien chatin kautta anonyymisti lähettämiin kysymyksiin. Kysymysten kautta työnantaja ja työn luonne tulevat hakijalle tutummaksi ja työpaikka helpommin lähestyttäväksi. Lähetyksen myötä moni vastaus selventää mahdolliselle työnhakijalle paremmin omaa sopivuuttaan työhön. Näin työnantaja saa parempia ja kohdennetumpia hakemuksia ja toisaalta myös turhat hakemukset jäävät toimittamatta, jolloin kaikkien aikaa säästyy. 

Päätavoitteena on antaa työnantajasta mahdollisimman todenmukainen kuva ja positiivinen vaikutelma, jolloin myös työtä aiemmin harkitsematon hakija saattaa innostua uudesta työmahdollisuudesta. Lähetysaiheet voivat vaihdella tavallisesta rekrystä esimerkiksi rekrykoulutus- tai infolähetyksiin. Tavanomaisen rekrytointilähetyksen kesto on noin 15-20 minuuttia. 

Mitä osallistuminen vaatii työnantajalta? 

Tämä on työnantajan kannalta hyvin pitkälti avaimet käteen -palvelu, sillä tuottaja-toimittaja hoitaa suunnittelun ja järjestelyn. Lähetystä edeltäviä pakollisia osuuksia työnantajalle ovat sisältöpuhelu sekä tekniikkatesti (mikäli osallistuminen tapahtuu etäyhteydellä), ja nämä hoituvat molemmat kätevästi linkin kautta etänä. Vieraat voivat osallistua lähetykseen paikan päällä tai etänä. Suorasta lähetyksestä jää tallenne, jonka avulla työnantaja voi mainostaa haettavia työpaikkojaan myös lähetyksen jälkeen. Tämä palvelu on rekrytoivalle työnantajalle täysin ilmainen. 

Etelä-Pohjanmaan TE-liven ensimmäisessä lähetyksessä etsittiin tuotantotyöntekijöitä Skaalan ovi- ja ikkunatehtaalle Ylihärmään. Lähetyksessä etänä vierailivat viestintä- ja markkinointipäällikkö Kati Mattila sekä tuotantovastaava Henri Rintala. 

Työnantaja, ota rohkeasti yhteyttä! 

Avainsana on yhteistyö, joka toimii moneen suuntaan. Toimimme kaikki sen yhteisen tavoitteen eteen, jossa tekijä ja työpaikka kohtaavat toisensa. Mikäli teitä kiinnostaisi hyödyntää tämä mahdollisuus, olkaa matalalla kynnyksellä meihin yhteydessä, niin laitetaan homma eteenpäin! 

Täältä löydät lähetykset: https://te-live.fi/live/etela-pohjanmaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-liven seuraavassa livelähetyksessä kymmenen maineikasta eteläpohjalaista tekstiili- ja huonekalualan yritystä hakevat rekrykoulutuksen kautta uusia osaajia. Suoraa lähetystä voit seurata keskiviikkona 10.11. klo 10 oheisen linkin kautta:
https://te-live.fi/lahetykset/-Xua5g4.

Tarjolla on mahdollisuus työllistyä koulutuksen jälkeen joko kutojaksi, leikkaajaksi, ompelijaksi tai verhoilijaksi. Yhteensä avoimena olevia tehtäviä on n. 20 ja ne sijaitsevat eri puolella maakuntaa. Mukana rekrykoulutuksen kautta uusia osaajia ovat etsimässä Adea Oy Kauhajoelta, Softness Oy Teuvalta, Jokipiin Pellava ja Lennol Oy Jalasjärveltä, PK-Furniture Oy Kurikasta, Soft-Kaluste Oy Ilmajoelta K & H Annala Oy ja Mattokutomo Malla Oy Lapualta, Unico Finland Oy Kauhavalta sekä VM-Carpet Oy Lappajärveltä. 

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille ja otetaan avoimin mielin nämä uudet mahdollisuuden tuulet vastaan, joita nyt myös lakeuksien yli TE-liven ilosanoman muodossa puhaltaa. Me olemme erittäin innoissamme tästä, toivottavasti tekin tulette olemaan! 

Yhteistyöterveisin,

Tiina Kurhela,
Tuottaja-toimittaja TE-live,
puh. 0295 046 624

Maija-Liisa Laitila,
AV-teknikko TE-live
puh. 0295 046 638