Kuinkas tässä näin kävi?

Vielä jokin aika sitten kerrottiin, että Suomi on Kreikan tiellä. Talous on kuralla ja julkiset menot korkealla. Koitti kevät ja lumi suli, joskin ei sitä paljon koko talvena ollutkaan. Talous alkoi kasvaa kohisten, avoimia työmahdollisuuksia syntyi ja barometrit alkoivat osoittaa ylöspäin. Talousennusteet piti uusia ja kasvun desimaalit vaihtuivat prosenteiksi. Virallisen Eurostatin tilaston mukaan Suomen talous on kasvanut kesällä toiseksi nopeiten kaikista euromaista.

Hyvä niin. Kun talous kasvaa, yritykset investoivat, kansalaiset kuluttavat ja vienti vetää. Muuttunut tilanne helpottaa myös julkista taloutta. Kuitenkin yhdeksi kohisevan kasvun esteeksi on tulossa osaavan työvoiman saatavuus. Kun yritysten tuotantokapasiteetti on maksimaalisesti käytössä, syntyy tarve palkata uutta työvoimaa. Syksyllä kaikki barometrit ovat viestineet useilla toimialoilla olevista rekrytointiongelmista. Etelä-Pohjanmaallakin työllisyys alkoi selvästi parantua keväällä. Kesällä Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli jo koko maan alhaisin. Työ- ja elinkeinohallinto on saanut yhä enemmän informaatiota työvoiman kasvavasta kysynnästä etenkin teollisuudessa. Syksyn aikana strategiat on päivitetty uuteen asentoon. Miten edistämme omilla toimillamme osaavan työvoiman saatavuutta?

Img_0021m

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeisimpiä tekijöitä yritysten sijoittumispäätöksissä. Myös monipuolinen koulutustarjonta vahvistaa alueen vetovoimatekijöitä. Jos talous kasvaa pidemmän aikaa, kilpailu työvoimasta alueiden kesken lisääntyy. Kun tilastoja hieman tutkii, niin huomaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ohittaneet teollisuuden maakunnan suurimpana työllistäjänä. Ja kun tutkii vielä lisää, niin huomaa, että eläkepoistuma sote-alalla on voimakasta tulevina vuosina. Siis työvoimaa tarvitsevat tulevaisuudessa muutkin toimialat kuin vain teollisuus. Kun tähän lisää vielä sen, että väestön määrä on ollut maakunnassa pitkään laskussa, syntyy tilanne, jossa toimialat kilpailevat vähenevästä työvoimasta. On siis ennakoitavissa tilanne, jossa osaavan työvoiman saatavuus on todella este talouden kasvulle.

Miten ja mistä työvoimaa työmarkkinoille olisi kiinnitettävissä? Suomessa on edelleen suuri työvoiman varanto eli ihmisiä, joilla ei ole kokopäiväistä ja säännöllistä työpaikkaa. Pitkittyneen työttömyyden kohdanneita henkilöitä on nyt n. 100 000. Tästä ryhmästä pitäisi mahdollisimman moni saada takaisin työmarkkinoille. Tutkimusten mukaan koulutus ja hyvin kohdennetut työllistymispalvelut auttavat työllistymään. Tämän ongelman ratkaisussa julkisen rahoituksen merkitys on suuri ja työnantajien vastaantulo vähintäänkin yhtä suuri. Kyse on enemmänkin uusista avauksista ja yhteisestä tahtotilasta. Passiivinen työttömyysturva on muuttunut yhä enemmän työllistymisedellytysten mahdollistajaksi. Viisi miljardia euroa vuodessa olisi käytettävissä työttömien työmarkkina-aseman parantamiseen, jos vain keinot löytyvät.

ASIAKASPALVELU_INFO_04_painoTyö- ja elinkeinohallinnon välineistä yhdessä yritysten kanssa toteutettu rekrytointikoulutus on ollut tuloksellista. Tänä vuonna maakunnassamme on alkanut ennätysmäärä yritysten kanssa yhteisiä koulutuksia. Tämän lisäksi ELY-keskus ja TE-toimisto ovat kehittämässä uutta lähinnä 1-3 henkilön rekrytointiin liittyvää koulutusmallia. Osaajia yrityksiin -monialainen koulutusmalli käynnistynee ensi vuoden alussa. Sillä kyetään täydennys- ja jatkokouluttamaan täsmäosaajia yritysten tarpeisiin, jos tekijää ei muuten löydy.

Uudet maakunnat ovat tulevaisuudessa avainasemassa kun mietitään keinoja ja toimenpiteitä osaavan työvoiman saatavuuteen. Uusi maakuntahallinto vastaa jatkossa yritys- ja työvoimapalvelujen (tulevien kasvupalvelujen) järjestämisestä ja tuotannosta. Toimintaa raamittava lainsäädäntö tulee olemaan mahdollistavaa ja kannustavaa. Maakunta saa miettiä strategiat ja toimet tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt ei ole aikaa hukattavaksi, jotta vältymme toteamukselta – kuinkas tässä näin kävi?

 

Aaltonen_Jari

 

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus