Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.
Aloitetaan vihreästä siirtymästä
Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.
Mikä ihmeen harmaa siirtymä?
Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan. Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.
Mitä tuo digisiirtymä?
Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.
Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.
Timo Saari E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaalla on eniten yrittäjiä Suomen kaikista maakunnista. Alueen pääkaupungiksikin tituleerattu Seinäjoki valittiin neljättä kertaa peräkkäin Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi 2022. Menestystarina rakentuu näennäisen pienistä arkipäivän puroista, pienistä yrityksistä lähtien.
Etelä-Pohjanmaalle on Ukrainassa puhjenneen sodan jälkeen asettunut yli 1900 kotimaastaan paennutta siviiliä. Joukossa on äitejä lapsineen, heidän vanhempiaan ja sukulaisiaan. Monella on puoliso jäänyt puolustamaan kotimaataan, ja vastuu perheen elannosta on Suomeen saapuneen harteilla.
Useat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään menestyneitäkin yrityksiä kotimaansa sotatilan jalkoihin. Yrityksiä, joiden rakennusaineita ovat olleet unelmat, raudanluja tahto ja suomalaiseen sisuun verrattavissa oleva mentaliteetti. Ja ennen kaikkea usko tulevaisuuteen. Usko siihen, että yrittäminen on yhä mahdollista, sodasta huolimatta.
Kuva: Lotta Juntunen.
Elinkeinon harjoittaminen tuo paitsi elannon yrittäjälle itselleen, niin se työllistää myös muita. Mahdollisesti vielä sukupolvia eteenpäin. Suomen lainsäädännön mukaisesti tilapäistä suojelua hakeneilla ulkomaalaisilla on oikeus tehdä paitsi ansiotyötä, myös harjoittaa yksityistä elinkeinotoimintaa (Ulkomaalaislaki). Suomeen saapuneilla ukrainalaisilla on monipuolista koulutustaustaa ja työkokemusta. Joukossa on yrittäjien lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisia, lääkäreitä, opettajia, juristeja, kokkeja, leipureita, akateemikkoja. Ihmisiä, joilla on palava halu tehdä mitä tahansa työtä ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa.
Etelä-Pohjanmaan työllisyystilanne on hyvä
Taantumasta huolimatta Etelä-Pohjanmaan alueella työllisyys on nyt hyvällä tolalla – työttömiä työnhakijoita maakunnassa on 7,2 % työvoimasta, noin 6100. Luku on Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Samanaikaisesti Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työllisistä on korkein Suomessa. Yritystoiminnan merkitys yrittäjän itsensä ja muiden työllistämisen välineenä on siis huomattava. Yritysten määrä on ollut alueella vahvassa kasvussa viime vuosikymmeneltä lähtien.
Maakunnallisella tasolla massatyöttömyyttä suurempi uhka on kuitenkin vahvistuva työvoimapula. Paradoksaalista kyllä, se on myös yritysten kasvun ja kehityksen este. Työpaikat synnyttävät uusia työpaikkoja. Ilman tätä ilmiötä myös maakunnan elinvoimaisuus siis heikkenee. Täyttämätön työtehtävä heikentää yrityksen kykyä tuottaa tarjoamaansa palvelua tai tuotetta, millä on suora vaikutus tuottavuuteen ja tulokseen. Yrityksen tuloksesta perittävä yhteisövero maksetaan siihen kuntaan, joka on merkitty yrityksen kotipaikaksi tai jossa sillä on työntekijöitä. Yritykset tuottavat siten yhteisöverojen muodossa merkittävän osan kuntien verotuloista, alihankintapuroista puhumattakaan. Työvoimapulan vaikutukset ulottuvat siten vahvasti myös alueelliseen elinvoimaan ja kuntien talouteen.
Mistä työvoimapula Etelä-Pohjanmaalla sitten johtuu?
Haastetta tuottavat demografisen rakenteen ja nuorten poismuuton lisäksi työmarkkinoiden kohtaannon ristiriita. Yrityksillä on haastetta löytää tehtävään koulutukseltaan ja osaamiseltaan soveltuvia tekijöitä. Etelä-Pohjanmaalla maatalouden alkutuotannossa, teollisuudessa, ravintolatoiminnassa ja puhtaanapitoalalla yritysten ongelmana on löytää tekijöitä ylipäätään.
Keväästä 2022 alkaen alueelle tulleet ukrainalaiset ovat työllistyneet pääosin juuri työvoimapulasta pahiten kärsiville aloille. Mainittava on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, joille voi Euroopan ulkopuoleltakin muuttava henkilö työllistyä. Ulkomailla hankitun tutkinnon vahvistaminen on oma prosessinsa, mutta esimerkiksi Ukrainassa hammaslääkärinä toimineella on mahdollisuus työllistyä ensin hammashoitajan tehtävään melko sujuvasti esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolla.
Väestörakenteen muutoksen vuoksi myös yrityksiä tulee myyntiin aiempaa vilkkaammin. Yritystään pitkään johtaneet halajavat jo eläkepäiville, ja he etsivät jatkajia astumaan saappaisiinsa. Muun muassa elintarviketeollisuudessa ja ravintolatoiminnassa trendi on vahvistumassa. Mutta mistä löytää yrityksen tarinaa eteenpäin vievät jatkajat? Yksi potentiaalinen ryhmä on juuri ukrainalaiset, jotka ovat jo osin ehtineet asettua seudulle. Tulevaisuus turvallisessa ympäristössä houkuttelee, etenkin kotimaassa vallitsevan sotatilan pitkittyessä.
Ukrainan jälleenrakentamisessa on mahdollisuuksia
Alueellisen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta on huomattava myös Ukrainan jälleenrakennukseen liittyvät mahdollisuudet. Ne yritykset, joilla on työntekijöinään tai johdossaan ukrainalaisia, on kauppasuhteiden luomiselle otollinen maaperä valmiina jälleenrakennuksen koittaessa. Silloin paikallisen kulttuurin tuntemus, kielitaito ja verkostot ovat merkittävä kilpailuvaltti yrityksille.
Miten sitten välttämätön suomen kielitaito hankitaan? Voi vain kuvitella, miten vaikeaa suomi on kyrilliseen kirjaimistoon tottuneelle. Keväällä 2022 saapuneilla ukrainalaisilla, jotka ilmoittautuivat ripeästi Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaiksi, on kielitaidossa etumatkaa. Heidän ensimmäinen lukuvuotensa kotoutumiskoulutuksessa alkaa olla päätöksessään, ja suomen kieli on perustaidoiltaan hallussa, mikä mahdollistaa kohtalaiset taidot suomenkielisessä vuorovaikutuksessa.
Suomea osaavien ukrainalaisten työllistyminen on varmasti vieläkin nopeampaa, kuin viime keväänä suoraan töihin rekrytoiduilla. Paikallistason verkostoja on jo syntynyt, ja he ovat mahdollisesti toimineet jo tulkkeinakin muiden Suomeen saapuneiden apuna. Ukrainan ja venäjänkieliselle tulkkaukselle on luonnollisesti nyt kysyntää, saati jos sitä kykenee tarjoamaan omassa työyhteisössään uusille työntekijöille. Näin on muutamissa tapauksissa toimittukin: pidempään työnantajan palveluksessa olleet perehdyttävät uusia ja tulkkaavat työohjeita uusille työntekijöille.
Työllistymisen tueksi on monia keinoja
Työllistymiseen on mahdollista hakea palkkatukea. Tilapäisen suojelun oleskeluluvan omaava työtön työnhakija on mahdollisen palkkatuen tutkimisen piirissä. Työtä tarjoava työnantaja voi esittää palkkatukihakemuksen verkossa TE-toimistolle tai kuntakokeiluun, ja hakemus yksilöidään työnhakijan henkilötunnuksen avulla. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että työsuhde ei saa alkaa ennen kuin päätös palkkatuesta on tehty. Palkkatuki on tarkoitettu työllistämisen tukemiseen, työnantaja ei siis saa vähentää sitä työntekijän saaman palkan määrästä, vaan palkka maksetaan täysimääräisenä työntekijälle.
Työttöminä työnhakijoina Ukrainasta saapuneilla on halutessaan myös mahdollista kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan, menettämättä mahdollista työttömyystukeaan ja työttömän työnhakijan palveluitaan. Kokeilun aikana yrittäjyyden päätoimisuutta ei tutkita, mutta sen päätyttyä tilannetta tarkastellaan uudelleen tästä näkökulmasta. Tilapäisen suojelun nojalla oleskeluluvan saaneella on mahdollisuus myös hakea yritystoiminnan aloittamiseen tukea. Aloittavan yrittäjän tukimuotona starttirahan hakeminen siten on myös ukrainalaisille mahdollista. Yrittäjyyskokeilussa olevan tulee kuitenkin muistaa hakea starttirahaa ajoissa jo kokeilun aikana, viimeistään kolmannen kuukauden kohdalla.
Toisin kuin työllistymispalveluita saadakseen tulee ilmoittautua TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakkaaksi, niin aloittava yrittäjä voi hakea starttirahaa myös ilman kyseistä asiakkuutta. Näin voi toimia myös Ukrainasta Suomeen saapunut, tilapäisen suojelun oleskeluluvan omaava, 18-vuotta täyttänyt henkilö.
Starttirahaa haettaessa on kuitenkin muistettava, että sitä myönnetään vain päätoimiseen yrittäjyyteen, eikä tukea voi saada yhtä aikaa muiden henkilökohtaisten etuuksien kanssa. Starttirahan kanssa ristiriidassa oleviksi luetaan muun muassa sosiaali- ja työttömyysetuudet, sekä opintotuki. Julkisista työvoimapalveluista säädetyn lain mukaan starttirahan maksamisen estävät myös ne etuudet, jotka turvaavat henkilön kohtuullisen toimeentulon.
Starttirahaa koskeva hakemus tehdään liitteineen (verovelkatodistus, liiketoimintasuunnitelma ja kustannusarvio) verkossa, osoitteessa Työmarkkinatori.fi. Asiointiin tarvitaan pankkitunnukset, joiden avulla asiakkaan tunnistaminen on mahdollista. Hakijalla on siis oltava suomalainen henkilötunnus ja veroviranomaisen antama veronumero. Asiakkaalla ei saa olla verovelkaa, tai verovelasta on oltava voimassa oleva maksusuunnitelma. Vaatimukset ja hakemuksen käsittelyprosessi ovat Ukrainasta paenneilla, tilapäiseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat omaavilla, samat kuin kaikilla muillakin starttirahan hakijoilla. Myös kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta on valittavissa oleva vaihtoehto päätoimiselle yrittäjyydelle. Kevytyrittäjyys katsotaan kuitenkin sivutoimiseksi, joten siihen starttiraha ei sovellu.
Maaliskuun alusta voimaan tullut muutos kuntalaisuuden hakemiseen ja myöntämiseen ei vaikuta starttirahan hakemiseen tai siihen oikeutukseen. Hakemusten käsittelijöitä on toki nyt enemmän kuin aiemmin, joskin kummallakin tahoista määräytyy vastuut asiakkuuden mukaisesti.
Kuva: Lotta Juntunen.
TE-toimistojen ja kuntakokeilujen yritysneuvonnan palvelut ovat kaikkien Ukrainasta paenneiden ja Suomessa asuvien saatavilla. Tietenkin suomen kielen taito edesauttaa asioinnin sujuvuutta, mutta myös englanti toimii hyvänä tukena asioinnissa. Yrittäjyyttä arvioidessa, eli liiketoiminnan kannattavuuden sekä jatkuvuuden kannalta riittävä suomen kielen taito on kuitenkin tärkeä. Näin elinkeinotoiminnan arviointi tuottavuuden ja jatkuvuuden kannalta on helpompaa. Perusteellisesti tehdyn suunnitelmat taloudellisine arvioineen ovat prosessissa merkittävässä roolissa.
Etelä-Pohjanmaalla on tarjolla runsaasti neuvontapalveluita, joihin kannattaa ottaa tarvittaessa yhteyttä yritysasiantuntijoiden lisäksi. Yrittäjyyden polulle on saatavilla tukea asiantuntijoilta, jotka ohjaavat ja neuvovat mielellään myös Suomeen muuttaneita ukrainalaisia. Ota rohkeasti yhteyttä!
Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.
Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.
Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.
Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.
TE 2024
Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.
Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.
Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli
Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.
Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.
Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka
Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.
Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.
Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.
Lopuksi
Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.
Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.
Loppukesän kuuma aihe mediassa on ollut työvoimapula, joka on ollut käsinkosketeltavana esillä niin alueellisesti kuin myös valtakunnan tasolla. Uutisissa aihe on ollut näkyvästi esillä, ja työnantajat ovat joutuneet konkreettisesti kohtaamaan haasteen, jossa hakijoiden määrä työpaikkoihin nähden on vähentynyt merkittävästi. Joskus käy jopa niin, että avoimena olleisiin paikkoihin ei tule lainkaan hakemuksia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa työllisyysaste oli 72,4. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työllisiä oli tänä vuonna samana ajankohtana 121 000 enemmän. Työllisyysasteen ennakoitua nopeampi kasvu on aiheuttanut sen, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen on aiempaa haastavampaa. Tällä hetkellä onkin havaittavissa, että työntekijäpula ei ole pelkästään tiettyjen alojen ongelma, vaan vallitseva trendi toimialasta ja toimipaikasta riippumatta. Työntekijät ovat tärkein osa yrityksen toiminnan kehittämisessä, ja yritysten kehittyminen ja toiminnan laajentuminen ovatkin merkittäviltä osin riippuvaisia riittävästä työvoiman saatavuudesta.
Työvoimapulan näyttäytyminen eri toimialoilla
Sosiaali- ja terveysala on ollut pitkään yksi niistä aloista, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt oleellisesti, ja työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sote-alan työvoimapula onkin paikoin kärjistymässä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 peräti 54 prosenttia työvoimaa hakeneista sote-alan toimipaikoista oli jo kokenut työvoimapulaa, ja vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen ja osaajien eläköityminen.
Toinen perinteinen osaajapulassa oleva toimiala on teknologiateollisuus, erityisesti metalliala, jossa on jo pitkään rekrytoitu opiskelijat suoraan koulunpenkiltä työelämään. Lisäksi alalla on kehitetty omia rekrytointikoulutuksia, joilla alan houkuttelevuutta ja alalle siirtymistä on saatu lisättyä.
Korona-aika on tuonut myös uudenlaisia haasteita monille aloille. Ravintola- ja hotellialat sekä kauneudenhoitoala ovat kärsineet korona-ajan epävarmuudesta, eivätkä alalle valmistuneet hakeudu välttämättä enää lainkaan oman alansa töihin. Korona-aika on aiheuttanut työntekijöiden alanvaihtoja, ja erityisesti palvelualoilla ilmiö on vaikeuttanut toimintojen käynnistämistä kysynnän lisääntyessä. Voidaankin todeta, että tällä hetkellä mikään toimiala ei ole säästynyt työvoima- ja osaajapulaan liittyviltä haasteilta.
Työvoimapulan juurisyyt
Työpaikkojen ja työntekijöiden haasteellinen kohtaanto on ollut tietyillä alueilla todellinen haaste jo jonkin aikaa. Jos julkisessa keskustelussa käytettyä työvoimapula-termiä tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta, että kyse on myös kohtaanto-ongelmasta. Toisin sanoen osaajia ei löydy avoimiin työpaikkoihin. Työnhakijoita on ollut kuluvan vuoden kesäkuun lopussa kaikkiaan 316 000, ja työpaikkoja on ollut avoinna 76 000.
Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamattomuuteen on useita syitä, ja kohtaanto-ongelma koostuu eri tekijöistä. Esimerkiksi työpaikkojen ja työnhakijoiden alueellinen eriytyminen, toimiala- ja työmarkkinarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä se, että avoimien työpaikkojen vaatimuksia vastaavaa osaamista ei löydy, vaikuttavat ongelman syntyyn. Koska ongelma on moniulotteinen, myös ratkaisuvaihtoehtojen täytyy olla erilaisiin tilanteisiin mukautuvia ja joustavia.
Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät aina kohtaa saumattomasti. Tällöin muodostuu työvoimapula.
Ratkaisuja osaajien löytymiseen
Rekrytointiprosessi vaatiikin tänä päivänä monikanavaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi työpaikka- ja työtehtäväkohtaiset koulutusratkaisut tulevat korostumaan aiempaa enemmän työntekijöiden rekrytoinnissa ja osaajien löytämisessä. Monikanavainen ja suunnitelmallinen viestintä on työnantajabrändin ohella tekijä, jolla voidaan edesauttaa osaajien löytymistä.
Rekrytoinnissa on huomioitava myös yksilölliset ratkaisut, joilla voidaan tukea osatyökykyisiä ja heitä, joilla syystä tai toisesta työnhaku on vaikeutunut. Yksilöllisiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi palkkatuki, joka on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Myös työkokeilu on oivallinen malli henkilölle, joka haluaa selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.
Osaavan työvoiman löytymiseen voidaan tehdä yhteistyössä TE-palveluiden kanssa yrityksen tarpeisiin räätälöity rekrytointikoulutus. TE-palveluiden kautta järjestettävä rekrykoulutus on työelämälähtöistä, ja työnantajan osuus koulutushankinnasta on 30 prosenttia. Tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi havaittu keino silloin, kun tarpeena on suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa. Yksi vaihtoehto kohtaanto-ongelman ratkaisuun onkin työntekijöiden kouluttaminen täsmälleen yrityksen osaamistarpeisiin.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja selvitetään yhdessä mikä olisi sopiva ja tehokas rekrytointikeino.
Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja vähän työkokemusta.
Asiakasta tuetaan koko ajan matkalla kohti palkkatyösuhdetta
Kiinni työelämään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, mikä johtaa asiakkaan työllistymiseen.
Tukimuotojen yhdistämisellä kehitystä osaamiseen
Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK-barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi. Näin madalletaan yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön.
Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä, jossa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistaen asiakkaan ammatillista osaamista yrityksen osaamistarpeisiin vastaavaksi. Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakas- että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta sekä kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.
Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa työnhakijan näkökulmasta pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta – työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.
Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi heidän tavoitteellista etenemistään avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.
Työnantajille tietoa TE-palvelujen mahdollisuuksista
Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten kasvuedellytykset ja rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta.
Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.
ELY-keskus käynnistää kesän aikana kolmen hanketyöntekijän rekrytoinnin ja Kiinni työelämään -hanke aloittaa toimintansa syyskuussa.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 