Nuoret ja kesätyö: ”Spermanpurkittajasta työllisyysasiantuntijaksi ja kaikkea siltä väliltä”

Alakoulussa opettaja antoi kotitehtäväksi kysellä vanhempien ammateista ja niihin liittyvistä työtehtävistä. Vanhempani olivat silloisen keinosiemennysyhdistyksen palveluksessa – isä seminologina ja äiti laboratorioapulaisena. Päätin jo etukäteen jättää isäni kokonaan haastattelematta ja äidin luettelemista työtehtävistä jätin pois sperman purkittamisen, koska nolotti niitä koko luokalle ääneen luetella.

Tänä kesänä 15-vuotiaan tyttären ensimmäinen kesätyö ja kesän aikana eri palveluammateissa kohtaamani muut nuoret työntekijät saivat muistelemaan omia kesätyökokemuksia. Enpä arvannut alakoulun haastattelua tehdessä, että 14-vuotiaasta alkaen olisin äitini kesäloman sijaisena useampana kesänä.  Purkitusta, tiskausta, desinfiointia, siivousta, keittiötyötä, puutarhahommia ja toimistotöitä…

Kaikki kesätyöpaikkani eivät aina innostaneet, mutta kaikki työtehtävät opettivat tärkeitä työelämätaitoja. Nuorena työntekijänä ”aikuisten maailmassa” oppii sietämään stressiä ja epävarmuutta, kohtaamaan yllättäviä tilanteita ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Työuran aloittaminen ajoissa on myös osoitus vastuullisuudesta, mitä nuoren jokainen tuleva työnantaja arvostaa. Jokainen työ vie myös lähemmäksi sitä omaa unelmatyötä.

Vastuullinen työnantaja panostaa kesätyöntekijöiden perehdytykseen

Myös työnantajalla ja koko työyhteisöllä on suuri vastuu nuoren työntekijän työhön opastamisessa ja työn valvonnassa, etenkin jos hänellä ei ole vielä työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta. Perehdyttäminen tulisi toteuttaa erityisen hyvin, sillä se vähentää nuoren stressiä ja auttaa häntä pääsemään osaksi työyhteisöä. Myös työteho ja työn laatu paranevat, kun nuori tietää tehtävänsä ja vastuunsa.

Nuori hitsaaja tössään.

Netistä löytyy sivukaupalla eri ikäisten ihmisten kauheimpia kesätyökokemuksia. Niitä voi aiheuttaa esimies, työkaverit tai asiakkaat. Meillä aikuisilla on iso rooli siinä, millaiseksi nuorten ensimmäiset kesätyökokemukset muodostuvat. Otammeko nuoren mukaan tasavertaisena työyhteisön jäsenenä? Neuvommeko ja autammeko tarvittaessa? Ohjaammeko ja annammeko palautetta työstä suoriutumisesta? Olemmeko myös asiakkaina kärsivällisiä, kun kohtaamme työuraansa vasta aloittavan nuoren?

Nuorille olisi tärkeää saada positiivinen kuva työelämästä. Se kannustaa heitä opiskelemaan ja myös valmistumaan nopeammin. Positiivisten työelämäkokemusten siivittämänä yksitoikkoinenkin kesätyö voi tuntua mielekkäältä. Purkittaminenkin.

Kirjoittaja Sirpa Rintalan kuva

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mitä merkitsee hyvä työyhteisö?

Olen vuosia ihaillut äitini ”ompeluseuraporukan” ystävyyttä. Naiset ovat entisiä työkavereita työhallinnosta ja iältään reilusti yli seitsemänkymppisiä. Eläköitymisestä huolimatta, heidän yhteytensä on säilynyt tiiviinä. He tapaavat säännöllisesti kerran kuussa vuorotellen jokaisen kotona, syövät ja juovat kahvia, päivittävät kuulumisia, eikä kukaan taida enää ommellakaan tapaamisissa mitään. Ryhmässä täytyy olla jotain erikoisen hyvää ystävyyttä. Siihen sisältyy paljon hyviä yhteisiä muistoja työajoilta, mutta se on kuitenkin paljon enemmän kuin työtoveruutta.

Monesti olen toivonut, että olisipa minullakin sitten joskus tuollainen ystäväporukka ympärilläni. Kun työvuosia tässä on nyt karttunut, olen onnekseni huomannut, että sellainen korvaamattoman ihana naisporukka onkin ympärilläni. Olemme entisiä ja nykyisiä työkavereita, meitä voisi kutsua vaikka ”Liikenne Ladyiksi”.

Ryhmäkuva naisporukasta Riisitunturin kansallispuistossa.

Mistä elementeistä hyvä työyhteisö koostuu?

Ihmiset tekevät hyvän työyhteisön. Töissähän ei sinänsä aina välttämättä ole kivaa ja kaikki työtehtävät eivät välttämättä ole yhtä innostavia. Ja pitääkö ollakaan? Tärkeintä on, että vaikeistakin tilanteista selviää, saa apua ja sinua kuunnellaan. On hienoa, jos aamulla töihin meno tuntuu mukavalta, haasteet sellaisilta, että niistä selviää. Hyvän työyhteisön perusta on ihmisten arvostus työtään, muiden työtä, työkavereitaan ja itseään kohtaan. Arvostus on tärkeä pohja myös muille hyvän työyhteisön tärkeille asioille, kuten yhdenvertaisuudelle, tasa-arvon toteutumiselle ja oikeudenmukaisuudelle. Kun arvostat työtäsi ja muiden työtä sekä työtovereita ja työnantajaasi, käyttäydyt luultavasti työyhteisössä oikeudenmukaisesti.

Kuva suon ylityksestä pitkospuita pitkin.

Minulle rento ilmapiiri ja työn joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kavahtaisin sellaista työilmapiiriä, jossa pitäisi koko ajan miettiä, että kuulunko porukkaan. Säännöt ja niiden noudattaminen helpottavat työarkea, mutta sääntöjä voidaan myös yhdessä muuttaa. Kun minä joustan, toivon työnantajankin tai esimiehen ja muun työyhteisön tarvittaessa vähän joustavan. Silloin työelämän ja muun elämän yhteen sovittaminen on mutkattomampaa. Kun työntekijä voi hyvin, hän on myös tehokas ja aikaansaava työyhteisön jäsen.

Hyvän työyhteisön perusarkeen kuuluvat hyvät huomenet ja muut ystävälliset sanat. Ovenkin voi avata ja kehua vaikka uutta paitaa. Hymykin voi pelastaa vaatekaapilla, jos työkaveri on nukkunut huonosti yönsä ja on siksi väsynyt. Työpäivän katkaisee mukavasti kahvit ja iloinen lounasseura. Hyvät työkaverit tietävät sinusta muutakin kuin työasiat, kahvilla puhutaan muustakin kuin työarjesta, vaikka myös paljon siitä.

Hyvässä työyhteisössä pysytään ja siihen sitoudutaan

Riisijoen ylitys.Hyvä ja toimiva työyhteisö on laadukkaan työn ja työssä pysymisen edellytys, siksi se on niin tärkeää työpaikoilla. Suomessa on tällä hetkellä jo tilanne, että työntekijöistä taistellaan tietyillä aloilla yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tuskin palkka on enää ainut tai edes tärkein vaikuttava tekijä, kun työntekijä valitsee kiinnostavaa työpaikkaa. Väittäisin, että vähän pehmeämmät arvot ohjaavat tulevaisuuden työmarkkinoita. Kauaa ei työntekijä viitsi nauttia palkasta, joka tulee kurjan työfiiliksen myötä, mutta saattaa pysyä pitkäänkin työpaikassa, jossa on hyvä fiilis ja kiva porukka. Työhyvinvointiin onkin panostettu monilla työpaikoilla ja se kyllä kannattaa.

Omaa työyhteisöä voi aina itsekin kehittää ja parantaa

Kuvassa värikäs puromaisema.Pohdin nykyään usein, mikä minua työssä motivoi? Mitä itse voisin tehdä työni ja työyhteisöni kehittämiseksi? Välillä turhaudun, kun monet asia tulevat ylhäältä pyydettynä ja joskus jopa annettuna ja aidosti työyhteisö ei voi niihin vaikuttaa. Toisaalta itsekin sorrun liian usein ongelmakeskeiseen ajatteluun ja vuorovaikutukseen, enkä pääse läheskään aina ratkaisukeskeiseen, vaikka sillä tavalla vaikuttaminen olisi tehokkaampaa. Totuus on, että jokainen meistä voi vaikuttaa, edes siihen yhteen yksittäiseen työpäivään tai yhteen ainoaan kohtaamiseen työpaikallaan. Tehdään edes siitä yhdessä vähän parempi. Haluaisin sanoa, että positiivisuuden kautta on aina parempi tapa, mutta ei se aina ole helppoa, kuten ei vuorovaikutus muutenkaan.

  Ryhmäkuva naisista Myllykosken kuohujen luona.

… entä sitten ne ”Liikenne Ladyt”?

Palatakseni vielä ”Liikenne Ladyihin”… mikä meitä sitten yhdistää? Olemme kaikki työskennelleet liikenneasioiden parissa joko Vaasan tiepiirissä ja/tai nykyisin ELY-keskuksessa. Meillä on siis jonkinlainen ammatillinen verkosto sen aiheen ympärillä, mutta tapaamisemme eivät yleensä keskity tieasioiden ympärille. Ne ovat virkistystä, kuulumisten vaihtoa, hyvää ruokaa ja juomaa, saunomista…Tai kuten viimeisin reissumme, jonka teimme Rukan ympäristöön teemalla ”Lepoa ja Lenkkiä”. Sen pidennetyn viikonlopun aikana huiputimme niin Valtavaaran kuin Riisitunturinkin sekä kiersimme pienen karhunkierroksen ja ylitimme sen kuohuvat kosket yhdessä. Samalla reissulla maailma parani ison harppauksen. Jokaisen ammatilliset ja muut murheet olivat hetken syrjässä. Nautimme iloista ja jaoimme huoliakin, mutta lopputuloksena oli taas kerran lujittunut porukka, jonka yhteys säilyy toivottavasti läpi elämän. Ja kaikki odottavat jos seuraavaa reissua.

Kiitos naiset, että olette ja saan olla osa teitä!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työharjoittelu pähkinänkuoressa

Talven taittuessa ovat avautuneet myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten harjoittelijahaut.

Kaikki vastuualueet ja johdon tuki ovat tänäkin vuonna tarjoamassa, pitkälle toistakymmentä harjoittelupaikkaa Aarresaaren- ja Valtiolle.fi sivuston kautta. Osa harjoittelupaikoista tarjotaan yhteistyössä mm. Seinäjoen kaupungin maataloustoimen kanssa.

Moni ammattiin valmistuva onkin vuosittain tarttunut tähän mahdollisuuteen saada opiskelussa tarvittavaa työharjoittelua ja hankkia samalla arvokasta työkokemusta.

Harjoittelun sisältö

Meille on kunnia-asia, että harjoittelijat saavat tehdä ”oikeita töitä”.  Tarjoamme harjoittelijoille tehtäviä, joissa he voivat aidosti soveltaa opintojaan ja hankkia käytännön työn kautta jatko-opiskelua ja työllistymistä tukevia taitoja. Harjoittelijoille tarjottavissa tehtävissä huomioidaan eri koulutusasteet ja opiskelun etenemisvaihe, jolloin tarjottava tehtävä ja harjoittelijan opiskeluvaihe ja mahdollinen työkokemus voidaan huomioida. Huolellisella etukäteissuunnittelulla pyritäänkin takaamaan harjoittelun onnistuminen.

Toisinaan voimme myös tarjota harjoittelujakson jälkeen mahdollisuutta lopputyön tekemiseen. Tästä syystä harjoittelijan kannattaa rohkeasti ottaa asia puheeksi esimiehensä kanssa.

Palkkaus

Harjoittelun lisäbonuksena on harjoitteluajalta saatu palkka, joka on mukava lisä muuten niin tiukkaan opiskelijabudjettiin. Palkkauksessa noudatamme yleisiä valtionhallinnon harjoittelijoiden palkkataulukoita, joissa otetaan huomioon koulutusaste, opiskelujen etenemisvaihe ja mahdollinen aikaisempi kokemus ko. tehtävistä. Eli, riippumatta mihin valtionhallinnon virastoon pääsee harjoitteluun, palkkaehdot ovat samat.

Perehdyttäminen

Harjoittelijoille järjestettävän valtakunnallisen perehdyttämistilaisuuden lisäksi pidetään omia perehdyttämistilaisuuksia ja nimetään työtehtäviin perehdyttämisestä vastaava.

 

Perehdyttäminen ei ole vain yksipuolista, joten harjoittelijoita rohkaistaan aktiivisesti itse selvittämään ja kyseenalaistamaan asioita. Harvinaista ei ole, että harjoittelijoiden ”uusin silmin” esiin tuoma käytännön ongelma, tai työskentelytavan kyseenalaistaminen onkin muuttanut työskentelytapoja meillä.

Työpaikkaedut

Harjoittelijoille tarjotaan samat työpaikkaedut kuin muillekin. Työantajan tukema lounas, kulttuuri- ja liikuntaetu (EPassi), työterveyshuollon palvelut ja liukuvan työajan käyttömahdollisuus kuuluvat myös harjoittelijalle. Työssä tarvittavat työvälineet, kuten läppärit ja puhelimet hankitaan myös harjoittelujakson ajaksi.

Harjoittelujakson vaikutus työllistymiseen

Harjoittelijoille tehdyissä lähtöhaastatteluissa erityistä kiitosta on saanut mielekkäät työt ja hyvä työyhteisö. Apua on aina saanut tarvittaessa, kynnys kysymyksiin on matala ja harjoittelijat ovat kokeneet kuuluvansa työyhteisöön tasavertaisena jäsenenä. Tästä syystä moni onkin toivonut työllistymistä meille jatkossakin.

Valtionhallinnon rekrytoinnit ovat hyvin maltillisia, mutta mahdollisuus palkata määräaikaista henkilöä avautuu toisinaan. Tuota kautta monelle harjoittelijalle on auennut meille pidempi työmahdollisuus. Esimerkiksi maaseutuyksikössä on yli puolen kymmentä entistä harjoittelijaa eri tehtävissä.

ELY-keskuksen harjoittelu/määräaikainen työsopimus on myös kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Toisinaan matka meiltä onkin jatkunut muihin valtion virastoihin, tai yksityisiin työpaikkoihin (esim. konsultit). Eli, meiltä saatu harjoittelu- tai määräaikainen työkokemus on vaikuttanut valintaan positiivisesti.

Harjoittelujakson onnistuminen parhaimmillaan

Onnistunut, hyvin suunniteltu ja toteutettu harjoittelujakso palvelee niin harjoittelijaa, kuin meitäkin. Kumpikin voittaa.

Harjoittelija saa tarvitsemaansa työkokemusta, pystyy hyödyntää opiskelutietojaan ja hankkii tarvittavia työelämätaitoja. Me puolestamme saamme uusien työtovereiden myötä apua työtehtäviin ja kaupan päälle uusia, raikkaita ajatuksia ja ideoita.


Merja Luhtala
Johtava henkilöstöasiantuntija
Rekrytointitiimi
Keha-keskus

(Keha-keskus on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto)