Miksi työhyvinvoinnista pitäisi juuri nyt pitää erityistä huolta?

Jo varsin kypsään ikään ennättänyt Lapin yliopiston professori kutsuttiin 2000-luvun taitteessa erääseen Lapin kuntaan asiantuntijana ratkomaan pahenevaa työntekijä- ja asukaskatoa. Kunnanisä puhui aloitustilaisuuden alustuksessaan pitkään siitä, miten syntyvyys oli laskenut ja kuinka vauvakato tulee jatkossa heikentämään kunnan elinvoimaa merkittävästi. Tähän professori ilkikurisesti kommentoi, että ”Nyt olette kyllä kutsuneet hommaan ihan väärän miehen.”

Työvoimaongelmien parissa joudutaan toimimaan myös tämän päivän yrityksissä, eikä syntyvyyskään ole ratkaissut ongelmaa. On kuitenkin paljon asioita mitä yrityksissä voidaan itsekin tehdä. Perinteinen rekrytointitapa ei tuota enää osuvia tuloksia. Rekrytoinnin onnistuminen pohjautuu tänään valtaosin siihen, millaiseksi työnantajaksi yritys työntekijöiden keskuudessa koetaan ja vastaako tämä kokemus yrityksen itsestään ylläpitämää mielikuvaa. Useimmiten tilanne on se, että emme edes itse tunnista sitä, miten työntekijät yrityksestä todellisuudessa ajattelevat, puhumattakaan siitä miten yrityksestä muualla puhutaan. Sosiaalisen median aikakaudella nämäkin tiedot kyllä tulevat esiin, mutta yrityksen kannalta liian myöhään ja hankalasti hallittavan somejulkisuuden kautta. Tuoreehkona esimerkkinä vaikkapa Hesburgerin työntekijöiden massa-avautumiset työoloistaan ensin sosiaalisessa mediassa, ja sitä kautta tehokkaasti levinneinä uutisnostoina perinteisessä mediassa. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa hakijoita, ja varsinkin niitä parhaita, on yhä hankalampi saada.

Yrityksissä, joissa positiiviseen työntekijäkokemukseen on kiinnitetty huomiota, tilanne muuttuu merkittävästi. Yrityksen on huomattavasti helpompi saada osaajia riveihinsä. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiva kulttuuri sekä hyvinvoivat ja kehittyvät osaajat vetävät puoleensa taas uusia osaajia, jolloin rekrytointiin syntyy parhaimmillaan positiivinen kierre. Hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii tietysti seurakseen selkeän perustehtävän sekä selkeästi asetetut ja viestityt tavoitteet. Työntekijäkokemus määrittelee kuitenkin omalta osaltaan vahvasti sitä, millaisiksi asiakaskokemukset ja sitä kautta yrityksen kilpailuvalmiudet ja tulokset muodostuvat, joten tulosten paranemista voi odottaa sekä selkeän perustehtävän, että hyvän työntekijäkokemuksen kautta.

Miltä pohjalta lähteä rakentamaan työntekijäkokemusta parempaan suuntaan?

Ajankohtainen tapa on lähestyä asiaa milleniaalien (noin 1980–1995 syntyneet) parissa tehtyjen tutkimusten kautta. Milleniaalit odottavat työltään ja esimieheltään paljon ja sitoutuminen työpaikkaan on vähäisempää kuin aiemmilla sukupolvilla. Toisaalta milleniaalitkin sitoutuvat vahvasti esimieheensä, jos kokevat esimiestyön hyväksi. Perusta rakentuu siitä, millainen ihmiskäsitys yrityksessämme on, miten olemme ajatelleet johtaa ihmisiä ja miten toteutamme näitä käytännössä. Työntekijäkokemus on nimensä mukaisesti työntekijän oma, eikä siten ole sellaisenaan laajennettavissa yritys- tai tiimitasolle. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatiikin sen, että tunnemme henkilöstömme henkilökohtaisesti, Sitä kautta rakennamme ymmärrystä myös koko yrityksen työntekijäkokemuksen kokonaisuudesta.

Milleniaalit arvostavat työyhteisössä:

  • Hyvää johtamista,
  • Oikeudenmukaisuutta ja arvostusta
  • Osaamista ja itsensä kehittämistä
  • Mielekkäitä ja innostavia työtehtäviä ja niissä onnistumista
  • Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
  • Työyhteisön hyvää ilmapiiriä 

Esimiehiltä odotetaan:

  • Luottamusta, reiluutta, tasapuolisuutta ja arvostusta
  • Työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista
  • Tunneälytaitoja ja empaattisuutta
  • Tavoitteiden ja odotusten selkeää kommunikointia

Yrityksen kyky vastata näihin milleniaalien tarpeisiin voi lopulta helpottaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja toisaalta vaikuttaa merkittävästi myös työntekijöiden sitoutumiseen. Ihmisten johtamisen keskeisimpänä tavoitteena on auttaa työntekijöitä onnistumaan omassa työssään. Kaikki edellä mainitut odotukset ovat nykyaikaiseen johtamiseen liittyviä perustehtäviä ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja edellä mainitun johtamisen perustavoitteen saavuttamiseksi. Toteuttamiseen tarvitaan jokaista johtajaa ja esimiestä. Yhdenkin lenkin putoaminen katkaisee johtamisen ketjun, mikä heikentää uskottavuutta ja yrityskuvaa. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatii osaamista, asennetta, systemaattisuutta ja johtamisen avulla syvään juurrutettua toimintakulttuuria, joka on tunnistettavissa myös yrityksen ulkopuolella.

Kun tarkastellaan milleniaalien odotuksia työelämältä ja esimiehiltä, voi perustellusti päätyä johtopäätökseen, että myös muut sukupolvet ovat lähestyneet milleniaalien ajatusmalleja. Vai olisiko sittenkin niin, että tällaisia johtamismalleja olemme kannattaneet, arvostaneet ja toivoneet aina ennenkin?

Ari Koivuniemi
Työvalmentaja
Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tule mukaan Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen aamiaiswebinaariin Muutoksen johtaminen pk-yrityksessä torstaina 24.2.2022 kello 8:00-10:00. Webinaari on maksuton. Mukaan pääset hyppäämään täältä!

Anna hymyn kiertää! – Itsensä johtaminen työyhteisön hyvinvoinnin ja menestyksen mahdollistajana

Itseni parempi johtaminen on etätöitä tehdessä noussut ajatuksiini useaan eri otteeseen. Ehkä muutkin tunnistavat tilanteita, kun omassa kotiympäristössä ei saa itseään keskittymään epämieluisaan tai haastavaan työtehtävään, tai kokee tilanteen raskaaksi ilman tiimin, työyhteisön tai esimiehen tukea. Pahimmillaan kyseenalaistamme oman (etä)työn tärkeyttä ja merkityksellisyyttä. Työtämme ei katkaise kollegan kommentti, katse, kysymys tai sutkautus, kohtaaminen käytävällä eikä kahvitauon iloinen jutustelu silloinkaan, kun emme itse jaksaisi olla niin valoisia. Meiltä puuttuvat juuri ne tilanteet, jotka vaikuttavat mieliimme positiivisesti ja auttavat meitä jaksamaan läpi hankalan tilanteen.

Luin taannoin jälleen yhden artikkelin siitä, kuinka työyhteisön hyvinvointi lähtee johtamisesta ja yrityskulttuurista. Jäin miettimään itsensä johtamisen näkökulmasta sitä, miten yrityskulttuuria on epäreilua vierittää ainoastaan johdon harteille tunnustamatta oman toiminnan vastuuta – ja mahdollisuuksia! – toisten hyvinvoinnille, kehittymiselle ja koko yhteisön tulokselliselle toiminnalle. Mutta mistä kaikki lähtee? Väitän, että hymystä.

Positiivisuudesta hyvinvointiin, hyvinvoinnista onnistumisiin

"If you want others to be happy, practice compassion. If you want to be happy, practice compassion." - Dalai Lama.Olemme varmasti kuulleet teesin siitä, miten johtajan täytyy johtaa hyvin ensin itseään ennen kuin hän voi onnistuneesti johtaa muita. Erityisesti etänä toimiessa herää kysymys, miten parhainkaan johtaja voi johtaa ja motivoida alaisiaan etäältä, ellemme itse anna sille mahdollisuutta ja luo omalle onnistumiselle pohjaa. Miten vaikutamme siihen, että olemme motivoituneita ja vastaanottavaisia itse? Ja että luomme omalla panoksellamme onnistumisen mahdollisuuksia työssämme ja työyhteisöön? Miksi itsensä johtaminen ja motivaatio on tärkeää koko työyhteisön kannalta?

Itsensä johtamiseen ja hyvinvointiin kuuluu niin monta elementtiä, ettei yhteen blogikirjoitukseen pysty niitä kaikkia nostamaan. Positiivisuus ja toisista välittäminen ovat kuitenkin teemat, jotka toistuvat hyvinvoinnin ja itseluottamuksen taustalla. Ja ilman hyvinvointia ja luottamusta (itseemme ja muihin) emme pysty rakentamaan motivaatiota. Positiivinen asenne auttaa itseämme kehittymään ja selviämään haastavista tilanteista. Positiivisuus antaa meille energiaa. Positiivisuus tarttuu, joten positiivisuus jo itsessään on toisista välittämistä.

"You can often change your circumstances by changing your attitude." - Eleanor Roosevelt.Voimme monellakin tapaa vaikuttaa omaan asenteeseen ja omaan hyvinvointiin. Voimme harjoituttaa aivojamme suhtautumaan asioihin positiivisesti harjoitteiden avulla, esimerkiksi listaamalla joka päivä muutaman viikon ajan asioita elämästämme, jotka ovat hyvin. Kun aivot saavat positiivisia ärsykkeitä, tottuvat ne kohtaamaan asiat jatkossakin positiivisemmin. Kun ajattelemme asioista positiivisemmin, teemme parempia päätöksiä, olemme tehokkaampia ja kestämme vastoinkäymisiä paremmin. Ja kohtelemme muita ihmisiä paremmin. Positiivinen ajattelutapa korreloi jopa oppimiskykyymme! Voimme samalla tavalla harjoitella hyvän kiertämistä niin, että teemme joka päivä yhden hyvän teon jollekin työyhteisön jäsenelle. Kirjoitamme tsemppiviestin, kiitämme hyvästä panoksesta, huomaamme hyvän idean tai ajatuksen tai nostamme ryhmässä jonkun toisen tekemän hyvän työn esiin. Hyvällä on tapana lähteä kiertämään.

“Menestys on hyvinvoinnin sivutuote.” – Aki Hintsa

”Vaikka positiivisesta mielenterveydestä onkin monta eri käsitystä, kaikille eri näkemyksille on yhteistä, että positiivinen mielenterveys on voimavara, jonka kapasiteettia voi ja tulee kehittää ja hyödyntää.” – Appelqvist-Schmidlechner ym., 2016

Hyvä ei ainoastaan tuota ympärille hyvää, vaan se on muutoksen sietämiselle, kehittymiselle ja laadulle otollisin lähtökohta. Kun ilmapiiri on hyvä, on menestyksellekin luotu otollisin pohja.

Hymyile ja huomioi

Väitin aluksi, että organisaation menestys lähtee sinun ja minun hymystämme. Vedin kieltämättä muutaman mutkan suoraksi, mutta aivan perusteeton ei väite ole. On todistettu, että positiivisuus ja sen edistäminen lisää hyvinvointia (mm. thl.fi) ja organisaation tuottamaa laatua ja menestystä (mm. Anchor 2011). Voimme itse sekä vaikuttaa omaan hyvinvointiin että työmme laatuun. Oma hyvinvointi lisää valmiutta jakaa hyvää myös ympärillemme. Asiantuntijoina, esimiehinä, työn ohjaajana tai tiimin jäsenenä olemme jokainen vastuussa panoksestamme kollegoille, sidosryhmille ja asiakkaille.

”Ajattelen niin, että työssä innostuneisuus tarttuu molemmin puolin. Kiinnostunut, motivoitunut ja avoin suhtautuminen tulevaan on kaikkien kannalta paras mahdollinen lähtökohta.” – Elina Esala, projektisuunnittelija, Kiinni työelämään

Pelkkä positiivinen asenne ja hyvä työilmapiiri eivät tietenkään riitä rakentamaan menestyksekästä ja hyvin toimivaa organisaatiota. Eikä koko ajan voi olla hyvä fiilis, hymy korvissa ja vastoinkäymiset olla lannistamatta. Positiivisen ajattelutavan vaaliminen sekä tuki ympäristöstämme kuitenkin tukevat meitä itsemme ja toimintamme kehittämisessä sekä muutosten kohtaamisessa ja niiden vaatimuksiin muuntautumisessa. Voimme vaatia itseltämme enemmän, koska tiedämme, että pystymme siihen. Hyvä kiertää ja tulee myös takaisin. Etätyötä tai ei, voimme itse vaikuttaa asioihin enemmän kuin uskommekaan.

”Meidän täytyy tehdä maailmasta parempi, ei tehokkaampi.” – Perttu Pölönen, futuristi


 

Piia Kaunisto

Kirjoittaja on Kiinni työelämään -hankkeen projektipäällikkö. Tekstissä viitattu myös hankkeen projektisuunnittelijoiden Elina Esalan ja Jani Ahon ajatuksiin työstä ja motivaatiosta.

 


Kiinni työelämään -hanke

Kiinni työelämään -hankkeen logo.Kiinni työelämään -hanke (ESR) on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kotipesää pitävä hanke, jonka tavoitteena on saattaa palkkatyöhön kohderyhmään kuuluvat työnhakija-asiakkaat sekä kehittää alueen työllisyydenhoidon verkostotyötä. Hanke viettää 1-vuotissynttäreitä tällä viikolla ja sen kunniaksi sitoutuu tuomaan hymyä ja heittäytymistä toimintaansa myös jatkossa!

”Mulla on semmoinen kuva, että meillä hankkeessa puhutaan aina, että ME sitä ja ME tätä. Kuulostaa ainakin omiin korviin tosi hienolta, että tiimi puhuu noin. Ollaan ylpeitä tästä mitä tehdään, koska on niin paljon hyvää mitä tän kautta saa jakaa ja viedä eteenpäin.” – Jani Aho, projektisuunnittelija, Kiinni työelämään

Elina Esala, Jani Aho ja Piia Kaunisto. Kuva: Iiro Penninkangas.


Lähteet:
Anchor Shawn (2011). ”The happy secret to better work.” Saatavissa 13.10.2020: https://www.ted.com/talks/shawn_achor_the_happy_secret_to_better_work
Appelqvist-Schmidlechner Kaija, Tuisku Katinka, Tamminen Nina, Nordling Esa & Solin Pia (2016). ”Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan?” Suomen lääkärilehti 24/2016. Luettu 13.10.2020: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/230006/SLL242016_1759.pdf?sequence=1
THL (2020). ”Positiivinen mielenterveys”. Luettu 13.10.2020: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys.

Sitaatit:
Saari Oskari (2015). ”Aki Hintsa – Voittamisen anatomia”. WSOY.
Pölönen Perttu (2019). ”Tulevaisuuden lukujärjestys”. Otava.

Koronasta – mistä muustakaan

Etätyö, ihka uusi kokemus minulle. Työn tekeminen kotiolosuhteissa läppärin voimalla on sujunut kuitenkin paremmin kuin olisin odottanutkaan. Jos ei kiinnitetä huomiota ehkä himpun verran liika matalaan tuoliin työpöytään nähden, niin työskentely on kuitenkin sujunut vähintään välttävästi näinkin. Onneksi pian keksin lisätä sohvatyynyjä takapuolen alle korottamaan olemustani. Koska uskon ja toivon, että kyseinen ”pakkotilanne” kuitenkin päättyy lähitulevaisuudessa, en aio hankkia ergonomisempaa työtuolia. Enkä myöskään ole ajatellut jatkaa etätyötä koronatilanteen loputtua. Ergo pro pitää huolen epäergonomisen työasennon aiheuttamien haittojen lievittämisestä.

Yksikkömme viikottaiset virtuaalikahvipalaverit ovat olleet tervetullut extra yksinäisen puurtamisen lomassa. Työtovereiden kasvojen näkeminen ja kuulumiset sekä töihin liittyvien asioiden yhdessä läpikäyminen auttavat joutumiselta liian suureen erakoitumisen tuntemukseen. Tietääkseni näitä virtuaalikahvitteluja pidetään kautta työyhteisöjen laajastikin. Hyvä niin.

Henkilökohtaisesti tämä pakosti etätyössä oleminen ei ole minulle vielä osoittautunut mitenkään kovin epämieluisaksi tilaksi – ainakaan tähän saakka. Eipähän ole päivää tärvääntynyt siihenkään 5-15 minuuttiin (riippuen onko liikkeellä autolla vai pyörällä), joka olisi kulunut työmatkaan per sivu. Sujuvasti on voinut siirtyä aamupalapöydästä työpöydän ääreen tukka enemmän tai vähemmän pystyssä villasukat jalassa. Rahaakin on säästynyt, kun lounaan on voinut järjestää kaapista löytyvistä satunnaisista aineksista ja välipalat muodostaa tavallisista voileivistä. Jostakin luin, että extroverteille tilanne saattaa olla vaikeampaa sietää.

Myöskään kaupungin keskustaan en ole tuntenut tarvetta poiketa viikkokausiin. Vaate- ja kenkäkaupat ym. houkutukset ovat saaneet olla minulta rauhassa. Heräteostoksiin en ole antanut itselleni tilaisuutta. Lähicitymarket on riittänyt ruuan hakuun.

Ehkä on tähän hiljaiseen tyytyväisyyteen osaltaan ollut syynä myös verkalleen käynnissä oleva keittiöremontti. On ollut syytä pysyä oman tontin sisällä ja puuhastella irti revittyjen keittiökaappien ym. roinan lajittelussa.

Oli kuinka oli niin rajansa kaikella. Hartaasti toivon, että tämä menisi pian ohitse ja elomme palautuisi jonkinlaiseen tasaiseen arjen tapaiseen. Vaikka tuskin palautuu joka kohdiltaan enää entiselleen. Kunpa säästyisimme terveinä niin itse, lähipiirimme kuin työyhteisömmekin. Tapahtunut on kaikille ainutkertainen ja opimme tästä varmasti jotakin syvempää.

Joka tapauksessa ensi kesänä aion valloittaa uusia tuntureita. Oheinen kuva viime kesäiseltä Saana-tunturin valloitukselta.

 

Raija Siltanen
Maksatusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Nuoret ja kesätyö: ”Spermanpurkittajasta työllisyysasiantuntijaksi ja kaikkea siltä väliltä”

Alakoulussa opettaja antoi kotitehtäväksi kysellä vanhempien ammateista ja niihin liittyvistä työtehtävistä. Vanhempani olivat silloisen keinosiemennysyhdistyksen palveluksessa – isä seminologina ja äiti laboratorioapulaisena. Päätin jo etukäteen jättää isäni kokonaan haastattelematta ja äidin luettelemista työtehtävistä jätin pois sperman purkittamisen, koska nolotti niitä koko luokalle ääneen luetella.

Tänä kesänä 15-vuotiaan tyttären ensimmäinen kesätyö ja kesän aikana eri palveluammateissa kohtaamani muut nuoret työntekijät saivat muistelemaan omia kesätyökokemuksia. Enpä arvannut alakoulun haastattelua tehdessä, että 14-vuotiaasta alkaen olisin äitini kesäloman sijaisena useampana kesänä.  Purkitusta, tiskausta, desinfiointia, siivousta, keittiötyötä, puutarhahommia ja toimistotöitä…

Kaikki kesätyöpaikkani eivät aina innostaneet, mutta kaikki työtehtävät opettivat tärkeitä työelämätaitoja. Nuorena työntekijänä ”aikuisten maailmassa” oppii sietämään stressiä ja epävarmuutta, kohtaamaan yllättäviä tilanteita ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Työuran aloittaminen ajoissa on myös osoitus vastuullisuudesta, mitä nuoren jokainen tuleva työnantaja arvostaa. Jokainen työ vie myös lähemmäksi sitä omaa unelmatyötä.

Vastuullinen työnantaja panostaa kesätyöntekijöiden perehdytykseen

Myös työnantajalla ja koko työyhteisöllä on suuri vastuu nuoren työntekijän työhön opastamisessa ja työn valvonnassa, etenkin jos hänellä ei ole vielä työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta. Perehdyttäminen tulisi toteuttaa erityisen hyvin, sillä se vähentää nuoren stressiä ja auttaa häntä pääsemään osaksi työyhteisöä. Myös työteho ja työn laatu paranevat, kun nuori tietää tehtävänsä ja vastuunsa.

Nuori hitsaaja tössään.

Netistä löytyy sivukaupalla eri ikäisten ihmisten kauheimpia kesätyökokemuksia. Niitä voi aiheuttaa esimies, työkaverit tai asiakkaat. Meillä aikuisilla on iso rooli siinä, millaiseksi nuorten ensimmäiset kesätyökokemukset muodostuvat. Otammeko nuoren mukaan tasavertaisena työyhteisön jäsenenä? Neuvommeko ja autammeko tarvittaessa? Ohjaammeko ja annammeko palautetta työstä suoriutumisesta? Olemmeko myös asiakkaina kärsivällisiä, kun kohtaamme työuraansa vasta aloittavan nuoren?

Nuorille olisi tärkeää saada positiivinen kuva työelämästä. Se kannustaa heitä opiskelemaan ja myös valmistumaan nopeammin. Positiivisten työelämäkokemusten siivittämänä yksitoikkoinenkin kesätyö voi tuntua mielekkäältä. Purkittaminenkin.

Kirjoittaja Sirpa Rintalan kuva

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mitä merkitsee hyvä työyhteisö?

Olen vuosia ihaillut äitini ”ompeluseuraporukan” ystävyyttä. Naiset ovat entisiä työkavereita työhallinnosta ja iältään reilusti yli seitsemänkymppisiä. Eläköitymisestä huolimatta, heidän yhteytensä on säilynyt tiiviinä. He tapaavat säännöllisesti kerran kuussa vuorotellen jokaisen kotona, syövät ja juovat kahvia, päivittävät kuulumisia, eikä kukaan taida enää ommellakaan tapaamisissa mitään. Ryhmässä täytyy olla jotain erikoisen hyvää ystävyyttä. Siihen sisältyy paljon hyviä yhteisiä muistoja työajoilta, mutta se on kuitenkin paljon enemmän kuin työtoveruutta.

Monesti olen toivonut, että olisipa minullakin sitten joskus tuollainen ystäväporukka ympärilläni. Kun työvuosia tässä on nyt karttunut, olen onnekseni huomannut, että sellainen korvaamattoman ihana naisporukka onkin ympärilläni. Olemme entisiä ja nykyisiä työkavereita, meitä voisi kutsua vaikka ”Liikenne Ladyiksi”.

Ryhmäkuva naisporukasta Riisitunturin kansallispuistossa.

Mistä elementeistä hyvä työyhteisö koostuu?

Ihmiset tekevät hyvän työyhteisön. Töissähän ei sinänsä aina välttämättä ole kivaa ja kaikki työtehtävät eivät välttämättä ole yhtä innostavia. Ja pitääkö ollakaan? Tärkeintä on, että vaikeistakin tilanteista selviää, saa apua ja sinua kuunnellaan. On hienoa, jos aamulla töihin meno tuntuu mukavalta, haasteet sellaisilta, että niistä selviää. Hyvän työyhteisön perusta on ihmisten arvostus työtään, muiden työtä, työkavereitaan ja itseään kohtaan. Arvostus on tärkeä pohja myös muille hyvän työyhteisön tärkeille asioille, kuten yhdenvertaisuudelle, tasa-arvon toteutumiselle ja oikeudenmukaisuudelle. Kun arvostat työtäsi ja muiden työtä sekä työtovereita ja työnantajaasi, käyttäydyt luultavasti työyhteisössä oikeudenmukaisesti.

Kuva suon ylityksestä pitkospuita pitkin.

Minulle rento ilmapiiri ja työn joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kavahtaisin sellaista työilmapiiriä, jossa pitäisi koko ajan miettiä, että kuulunko porukkaan. Säännöt ja niiden noudattaminen helpottavat työarkea, mutta sääntöjä voidaan myös yhdessä muuttaa. Kun minä joustan, toivon työnantajankin tai esimiehen ja muun työyhteisön tarvittaessa vähän joustavan. Silloin työelämän ja muun elämän yhteen sovittaminen on mutkattomampaa. Kun työntekijä voi hyvin, hän on myös tehokas ja aikaansaava työyhteisön jäsen.

Hyvän työyhteisön perusarkeen kuuluvat hyvät huomenet ja muut ystävälliset sanat. Ovenkin voi avata ja kehua vaikka uutta paitaa. Hymykin voi pelastaa vaatekaapilla, jos työkaveri on nukkunut huonosti yönsä ja on siksi väsynyt. Työpäivän katkaisee mukavasti kahvit ja iloinen lounasseura. Hyvät työkaverit tietävät sinusta muutakin kuin työasiat, kahvilla puhutaan muustakin kuin työarjesta, vaikka myös paljon siitä.

Hyvässä työyhteisössä pysytään ja siihen sitoudutaan

Riisijoen ylitys.Hyvä ja toimiva työyhteisö on laadukkaan työn ja työssä pysymisen edellytys, siksi se on niin tärkeää työpaikoilla. Suomessa on tällä hetkellä jo tilanne, että työntekijöistä taistellaan tietyillä aloilla yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tuskin palkka on enää ainut tai edes tärkein vaikuttava tekijä, kun työntekijä valitsee kiinnostavaa työpaikkaa. Väittäisin, että vähän pehmeämmät arvot ohjaavat tulevaisuuden työmarkkinoita. Kauaa ei työntekijä viitsi nauttia palkasta, joka tulee kurjan työfiiliksen myötä, mutta saattaa pysyä pitkäänkin työpaikassa, jossa on hyvä fiilis ja kiva porukka. Työhyvinvointiin onkin panostettu monilla työpaikoilla ja se kyllä kannattaa.

Omaa työyhteisöä voi aina itsekin kehittää ja parantaa

Kuvassa värikäs puromaisema.Pohdin nykyään usein, mikä minua työssä motivoi? Mitä itse voisin tehdä työni ja työyhteisöni kehittämiseksi? Välillä turhaudun, kun monet asia tulevat ylhäältä pyydettynä ja joskus jopa annettuna ja aidosti työyhteisö ei voi niihin vaikuttaa. Toisaalta itsekin sorrun liian usein ongelmakeskeiseen ajatteluun ja vuorovaikutukseen, enkä pääse läheskään aina ratkaisukeskeiseen, vaikka sillä tavalla vaikuttaminen olisi tehokkaampaa. Totuus on, että jokainen meistä voi vaikuttaa, edes siihen yhteen yksittäiseen työpäivään tai yhteen ainoaan kohtaamiseen työpaikallaan. Tehdään edes siitä yhdessä vähän parempi. Haluaisin sanoa, että positiivisuuden kautta on aina parempi tapa, mutta ei se aina ole helppoa, kuten ei vuorovaikutus muutenkaan.

  Ryhmäkuva naisista Myllykosken kuohujen luona.

… entä sitten ne ”Liikenne Ladyt”?

Palatakseni vielä ”Liikenne Ladyihin”… mikä meitä sitten yhdistää? Olemme kaikki työskennelleet liikenneasioiden parissa joko Vaasan tiepiirissä ja/tai nykyisin ELY-keskuksessa. Meillä on siis jonkinlainen ammatillinen verkosto sen aiheen ympärillä, mutta tapaamisemme eivät yleensä keskity tieasioiden ympärille. Ne ovat virkistystä, kuulumisten vaihtoa, hyvää ruokaa ja juomaa, saunomista…Tai kuten viimeisin reissumme, jonka teimme Rukan ympäristöön teemalla ”Lepoa ja Lenkkiä”. Sen pidennetyn viikonlopun aikana huiputimme niin Valtavaaran kuin Riisitunturinkin sekä kiersimme pienen karhunkierroksen ja ylitimme sen kuohuvat kosket yhdessä. Samalla reissulla maailma parani ison harppauksen. Jokaisen ammatilliset ja muut murheet olivat hetken syrjässä. Nautimme iloista ja jaoimme huoliakin, mutta lopputuloksena oli taas kerran lujittunut porukka, jonka yhteys säilyy toivottavasti läpi elämän. Ja kaikki odottavat jos seuraavaa reissua.

Kiitos naiset, että olette ja saan olla osa teitä!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus