Talvi yllätti autoilijat 

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Lumisessa maisemassa ajelee säiliöauto kirkkaassa auringonpaisteessa.

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Luminen tiemaisema.

Tiesitkö, että:

  • Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
  • Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
  • Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
  • Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
  • Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Kuvassa näkyy aura-auton peili ja luminen peltomaisema.

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Lumi suli, kevät ja reiät tuli

Muokattu1Se on taas se aika vuodesta, kun Päällyste-Pirkot ja Asfaltti-Asmot pahoittavat mielensä katsellessaan kulmakarvat rutussa jään ja lumen alta paljastuvia maanteiden ja katujen päällysteitä. Mitähän se talvi on saanutkaan aikaan tänä vuonna? Talvia tulee ja talvia menee, mutta joka vuosi sitä yllättyy. Oli talvet märkiä niin kuin menneinä vuosina tai tällaisia ajoittain jopa ”normaaleja” talvia niin kuin tämä nyt väistyvä, niin joka tapauksessa tiet ja kadut reikiintyvät. Reikiintyminen tuntuu vaan välillä kasvavan. Syinä tähän ovat vanhenevat päällysteet ja viime vuosikymmenten kevyet päällystysmenetelmät. Kevyillä menetelmillä tarkoitan lähinnä uusiopäällysteitä ja menetelmiä, jotka olivat kevyehköjä jollekin kohteelle sen tarpeeseen nähden. Uusiopäällysteet ovat oikein mainioita menetelmiä niiden edullisuuden ja materiaalien kierrätyksen vuoksi. Mutta niitä vaan ei oikein voi käyttää montaa kertaa peräkkäin samalla kohteella. Ja liian kevyet menetelmät johtavat juurensa tietysti rahasta.

Vuoden 2018 määrärahat

Tälle vuodelle Liikennevirasto jakoi määrärahoja hiukan kitsaammin kuin viime vuonna. Määrärahoja myönnetään päällystetylle tieverkolle jakaantuen vilkkaalle verkolle (käytännössä valtatiet) ja muulle tieverkolle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen 6000 km päällystetystä pohjalaismaakuntien tieverkosta tuota vilkasta on 1000 km ja loput ovat sitten vähemmän vilkasta alempitasoista tieverkkoa. Vilkas tieverkko on meillä rahoitukseen nähden hyvässä kunnossa toistaiseksi. Alemman tieverkon huonokuntoisuus sen sijaan lisääntyy huolestuttavalla vauhdilla. Ja nyt tälle 5000 km:lle saamme tänä vuonna 30 % vähemmän rahoitusta.

Kokonaisuudessaan pudotusta päällysterahoituksessa on neljännes. Tämä johtaa varsinkin alemmalla tieverkolla vaurioiden lisääntymiseen. Pienet vauriot voitaisiin korjata aikaisessa vaiheessa vielä paikkaamalla. Mutta jotta tämä menisi vielä vähän mutkikkaammaksi (tiet eivät mene sen enempää mutkikkaammaksi, mutta ruttuun ja rullalle ne voi mennä), niin myös maanteiden hoidon alueurakoiden päällysteiden paikkauksien määrärahoja leikataan. Onneksi vain 50 %. Toki vähemmillä paikkausmassamäärilläkin voisi selvitä jotenkuten, kunhan ne ohjelmoitaisiin ja tehtäisiin tienpidollisesti järkevästi. Tämä vaatisi siirtymistä markkinavetoisesta toiminnasta tienpidolliseen toimintaan. Tämähän on tietysti lähinnä haihattelua, koska käytännön työt tienpäällä tekevät pörssiin listautuneet yritykset tai niiden omistavat yritykset. Markkinaehtoisessa tienpidossa määrää luonnollisesti ensisijaisesti kate-% ennen muita tekijöitä. Mitä nopeammin levität esim. paikkausmassat tielle, sen parempi. Osumatarkkuus vaan saattaa vähän kärsiä.

Muokattu2

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällystystyöt käynnistyvät toukokuussa kahden urakoitsijan voimin. Alueen pohjoisosassa päällysteet urakoi SL Asfaltti Oy ja eteläosassa Skanska Industrial Solutions Oy. Vielä vuosina 2016 ja 2017 päällystettiin yli 400 km, mutta tänä vuonna päällystysohjelma jää vain 250 km:iin. Perusväylänpidonrahoituksen laskun lisäksi eduskunnan myöntämä ns. korjausvelkarahoitus vuosille 2016 – 2018 kohdistuu viimeisenä vuotena lähinnä isoihin liikennehankkeisiin, eikä juurikaan edellisvuosien tapaan päällystyskohteisiin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällysteisiin ja tiemerkintöihin käytettiin viime vuonna 18 milj.€ ja tänä vuonna enää 13 milj.€.Dia1

Koko maan päällystemääräraha putoaa viime vuoden 133 miljoonasta eurosta tänä vuonna 115 M euroon (sis. tiemerkintöjen ylläpidon 23 M euroa). Lisäksi korjausvelkakohteissa päällystetään noin 30 M eurolla (vuonna 2017 vastaava luku oli noin 37 Me). Vuoden 2019 rahoitustaso ei tulisi alustavasti olemaan vuotta 2018 parempi.

Mutta rahoitustilanteen toivotaan korjautuvan eduskunnan parlamentaarisen työryhmän päätöksen myötä, jossa ko. työryhmä esittää yksimielisesti 300 M euron vuosittaista lisärahoitusta perusväylänpitoon (sis. maanteiden lisäksi myös rata- ja vesiväylät). Kun korjausvelkaohjelma loppuu tähän vuoteen, olisi erittäin tärkeää, että työryhmän esitys toteutuisi jo vuonna 2019. Tällöin voitaisiin oikaista sitä huonokuntoisten väylien korjausvelan voimakasta kasvua, joka alkaa jo tämän vuoden alhaisemman rahoituksen myötä. Parlamentaarisen työryhmän päätöksen merkittävyyttä korostaa vielä sen yksimielisyys, eli että kaikki puolueet ovat esityksen takana. Lisäksi työryhmän ehdottama rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaaminen nähdään erittäin myönteisenä. Hyvä juttu.

 

JE_naamakuva72

 

 

Jarmo Eskola
Toiminnanohjauspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Missä se tietyömaan valvoja taas on ollut? Tietyömaan laaduntuotannon ohjaaminen

 

DSC_0519

Missä on valvonta, kysellään lehtien palstoilla, kun tien päällä on epäonnistuneita liikennejärjestelyjä, puutteellista pintakuntoa työmaalla tai esimerkiksi työn jäljessä on toivomisen varaa. Tässä seuraa ainakin vastaus siihen miten tienrakennustyömaalla ohjataan laadun tuottamista. Katsotaan löydetäänkö valvojaa.

Kysymys perustuu muistikuviin ja mielikuviin ajasta, jolloin henkilöstömäärämme oli monikymmenkertainen nykyiseen nähden. Valvonta oli työtapoihin, materiaaleihin ja rakenteisiin kohdistuvaa jatkuvaa konkreettista mittaamista ja tarkkailua rakennuspaikalla.

Nykyään maanteiden rakennus- ja parantamishankkeet toteutetaan alan yrityksiltä hankittavina urakoina laatuvastuurakentamisen (LVR) periaatteilla, joiden mukaan rakentajana toimiva yritys vastaa ensisijaisesti itse laadun tuottamisesta, valvonnasta ja raportoinnista laatusuunnitelman mukaisesti. Rakennuttaja määrittelee joko toiminnalliset vaatimukset tai rakenteiden ja materiaalien laatuvaatimukset. Työmenetelmiä, koneita ja laitteita koskevia sitovia vaatimuksia ei tavallisesti anneta, koska rakennuttaja on kiinnostunut syntyvätkö urakan avulla ne vaikutukset ja lopputuotteet, jotka urakalle on asetettu. LVR-urakassa valvotaan urakoitsijan laadunhallinnan toimivuutta sekä laatuvaatimusten ja muiden urakkaehtojen toteutumista.

ELY-keskusten tiehankkeissa laaduntuottoa ja hyvää lopputuotetta tavoitellaan ensisijaisesti ohjaamalla urakoitsijan toimintaa laadukkaaksi ennakoivalla laadunhallinnan menettelyllä. Tällä pyritään vähentämään ja poistamaan tuotannon aikaisia virheitä ja riskitekijöitä jo etukäteen. Ennakolta torjutun virheen laadunhallintakustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin virheellisen tuotteen korjaaminen tai uudelleen rakentaminen urakan loppuvaiheessa. Ennakoivalla laadunhallinnalla pyritään varmistamaan rakennuttajan, urakoitsijan ja meidän asiakkaidemme, tienkäyttäjien, etu tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Laadunhallinnan toimet painottuvat ennen työsuoritusta tehtäviin varmistuksiin ja suunnitelmiin. Alla muutama esimerkki laadunhallinnan ennakoinneista. Lisää laadunhallinnan toimia löytyy tästä liitteestä.

Laadunhallinnan toimet. (pdf 43,4kt)

Taulukkoa

Urakoitsijalta vaaditaan rakennusaikainen vakuus töiden tekemisen varmistamiseksi. Urakalla tehdyille rakenteille asetetaan myös takuuaikavaatimus, joka vaihtelee rakenteittain pääsääntöisesti yhden ja viiden vuoden välillä. Urakoitsija joutuu toimittamaan rakennuttajalle rahoituslaitoksen antaman vakuuden takuuaikaisia vastuita varten. Urakoiden päätyttyä takuuaikana pidetään välitarkastuksia ja lopulta koko takuuajan päättyessä vielä takuun lopputarkastus. Eikä urakoitsijan vastuu rakenteista pääty aina vielä siihenkään, sillä virheellisellä toteutuksella tulee vastattavaksi vielä takuun jälkeen jatkuva tuotevastuu.

Laihia

James Reasonin reikäjuustomallin mukaan suojaavia ja varmistavia toimintoja (”juustonsiivuja”) päällekkäin asetellessa joskus niissä kaikissa reikä osuu siltikin kohdakkain toisten kerrosten reikien kanssa. Näin voi käydä minkä tahansa asian kanssa. Tällöin kaikista ennakoivista ja suojaavista toimista huolimatta jotain laatupoikkeamia pääsee aika-ajoin tapahtumaan. Se tilanne ei ole kenenkään etujen mukaista. Laadukas toiminta tuotannossa, ympäristöasioissa, työturvallisuudessa, liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa tulee olla rakennuttajan ja urakoitsijan yhteinen tavoite.

Perttu_Ari

 

Ari Perttu
Investointipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Hoidon ja ylläpidon alueurakka

Koko Suomen maantieverkosto on jaettu yli 80 alueeseen, joista jokainen on oma hoidon ja ylläpidon alueurakkansa. Urakat ovat vaativuudeltaan perusurakoita, vaativia- tai erittäin vaativia urakoita, riippuen hoidettavan tiestön määrästä ja vaadittavasta laatutasosta. Urakoiden tiestöpituudet vaihtelevat 500 km:n ja 2000 km:n välillä. Alueurakoitsija hoitaa oman urakka-alueensa maanteitä sopimuksen mukaisesti viisi tai seitsemän vuotta, jonka jälkeen urakka kilpailutetaan uudelleen.

tiehoyla

 

 

 

 

 

 

 

 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on yhteensä 9 hoitourakka-aluetta, joista seuraavaksi urakkakilpailutuksessa ovat Alavuden (1127km) ja Kristiinankaupungin (932km) hoitourakat, jotka ovat perusurakoita. Kyseiset urakat päättyvät 1.10.2017, jonka jälkeen urakat jatkuvat sopimuksen mukaisesti viisi vuotta. Nykyään uudistuksen mukaan hoitourakoiden kilpailutusta on aikaistettu siten, että alueurakat ratkeavat marraskuun – maaliskuun aikana. Voittaneella urakoitsijalla on tällöin hyvin aikaa valmistautua ennen uuden urakan alkua kokoamalla tarvittavat resurssit yms.

Hoidon alueurakat ovat luonteeltaan kokonaishintaisia laatuvastuu urakoita, joissa urakoitsija toteuttaa sopimuksen mukaista laatutasoa. Laatutasolle on määritelty erilliset laatuvaatimukset talvi- ja kesähoidon osalta.

Mitä töitä sopimus sisältää?

Suurimpana tehtävänä urakoissa on talvihoito, joka pääosin käsittää teiden liukkauden torjuntaa, aurauksia ja polanteiden tasauksia. Tiet on jaettu viiteen eri laatutasoon, joista vaativimpina on vilkkaiden pääteiden hoito, joissa liukkauden torjunta suoritetaan pääosin suolaamalla. Alemmalla tieverkolla puolestaan liukkauden torjunta suoritetaan hiekoittamalla ja lumi- tai jääpolannetta karhentamalla. Laatutasosta riippuen toimenpideajat ovat erilaiset. Urakoitsijalla onkin tehtävänä seurata tiiviisti sään kehittymistä ja olla valmiina tekemään toimenpiteitä, joita lumipyryn tai lämpötilan vaihtelun aiheuttamat olosuhteet vaativat turvallisen ajamisen takaamiseksi.

talvikuva

Kelirikkoaika syksyisin ja keväisin antaa urakoinnille omat haasteensa. Laatuvaatimukset näinä aikoina ovat poikkeukselliset. Kuitenkin vaatimuksena on, että liikennöinti tulee varmistaa myös näissä olosuhteissa.

Kevät- ja kesätöihin kuluu määräpäivään sidonnaisia töitä, kuten päällystettyjen teiden harjaukset, liikennemerkkien hoito, niitot, vesakonraivaukset, kuivatusjärjestelmien hoito, levähdysalueiden hoito, roskien keräykset, siltatarkastukset yms.

sorastusKesähoidon suurimpina töinä on sorateiden hoito. Keväällä hyvin tehty soratien muokkaus ja suolaus takaa laadun pitkälle kesään. Sorateiden hoidolle kesäaikana on myös annettu laatuvaatimukset pölyäväisyyden, kiinteyden ja tasaisuuden suhteen.

 

Teiden ylläpitoon kuuluu tietty määrä yksikköhintaperusteisia töitä, kuten liikennemerkkien ja kaiteiden uusimisia, päällysteiden paikkausmateriaalia, rumpumetrejä, sorastus- eli kulutuskerrostonneja, kelirikkomursketta sekä metrejä avo-ojien kunnostukseen. Osiin urakoista on myös saatu sisällytettyä sorateiden rakenteen parantamista, joka on ELY-keskuksen rahoituksen piirissä. Kaikki muu rahoitus tulee Liikennevirastosta. Rahoituksen tiukka tilanne on supistanut tarjouspyynnön yksikköhintaisten töiden määriä, mikä on huolestuttavaa, koska jälkeen jäämiä töitä riittää.

Huolimatta urakan laajasta sisällöstä, on tehtävät määritelty tarkasti urakka-asiakirjoissa ja tuotekorteissa. Uuden lisänsä ovat tuoneen ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen työt, jotka ovat tuoneet tehtäviä säännöstelypatojen ja uomien ympäristöissä.

rajamaki_veijo

 

Veijo Rajamäki
Aluevastaava
ELY-keskus