Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkailta kysyttiin työvoimapalveluista

ELY-keskusten lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työvoimapalvelujen hankkiminen ja koordinoiminen, sekä TE-toimistojen toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Työvoimapalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa hyödynnetään palveluntuottajien ja asiantuntijoiden asiantuntemusta, sekä erilaista tilastotietoa, mutta myös palvelujen asiakkaiden kokemuksia. Palveluihin osallistuvat antavat palautetta erilaisten opiskelijapalautejärjestelmien kautta, mutta aika ajoin on tullut tarvetta kartoittaa työnhakijoiden tarpeita ja toiveita julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskien ilman, että palaute olisi juuri tiettyä koulutusta tai palvelua koskeva.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto toteuttivat kesällä 2022 asiakaskyselyn Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Kyselyyn tuli yli 400 vastausta, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Vastaajista suurin osa oli yli 30-vuotiaita ja useimmilla oli ammatillinen, opistoasteen tai korkeakoulututkinto. Vastaajista vain hieman alle puolet oli vastaushetkellä kokonaan työttömiä. Loput olivat työssä, koulutuksessa, palveluiden piirissä tai esimerkiksi sairaslomalla. Vastaukset kertovat työnhakijoiden toiveista ja kokemuksista työvoimapalvelujen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja asiakkaiden palvelupolun kehittämisessä.

Kyselyn perusteella käytetyimpiä palveluja olivat valmennuspalvelut:

• työnhakuvalmennus, (työmarkkinatori.fi)
• uravalmennus ja (työmarkkinatori.fi)
• työhönvalmennus. (työmarkkinatori.fi

Asiakkaiden eniten toivomia palveluja olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (työmarkkinatori.fi), yksilöllinen tuki työnhakuun sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Huomattava osa asiakkaista ei toivonut mitään palvelua, vaan ainoastaan töihin pääsyä. Jotkut asiakkaat toivoivat apua eläkkeelle pääsyyn, ja osa asiakkaista kertoi toivovansa vain, että heidät jätetään rauhaan. Kyselyn vastaajien keskuudessa vähiten käytetty ja tunnettu palvelu oli koulutuskokeilu (työmarkkinatori.fi). Tämä voi johtua siitä, että koulutuskokeilu soveltuu parhaiten nuorille, jotka ovat yleensä työllisyyden kuntakokeilujen, eivätkä TE-toimiston asiakkaita. Kuitenkin koulutuskokeilun tunnetummaksi tekemiseen ja markkinointiin on tarvetta.

Palveluiden mieluisinta toteutusmuotoa kysyttäessä olivat lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus kaikki suunnilleen yhtä suosittuja. Eniten asiakkaita kiinnostivat kestoltaan lyhyet, korkeintaan muutaman päivän mittaiset palvelut, mutta osa asiakkaista oli valmiita myös pidempikestoisiin koulutuksiin. Asiakkaista vain 30 % seurasi säännöllisesti työvoimapalvelujen tarjontaa. Perinteiset yhteydenottotavat eli nettisivut, puhelin ja sähköposti olivat mieluisimpia tapoja saada tietoja palveluista. Hyvin harva vastaaja kertoi seuraavansa TE-palveluja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Toukokuun 2022 alusta lähtien käytössä ollut työvoimapalvelujen uusi asiointikanava Työmarkkinatori (työmarkkinatori.fi) sai vielä toistaiseksi melko vähän mainintoja, ja huomattavan moni kyselyn vastaaja kertoi siirtyvänsä työpaikkojen hakuun osoitteen mol.fi kautta, vaikka virallinen osoite on vaihtunut jo yli kymmenen vuotta sitten.

Kyselyn mukaan asiakastyypit voi jaotella viiteen ryhmään

Asiakaskyselyn avointen vastausten perusteella erittelin viisi erityistä asiakastyyppiä, joiden toiveet työnhaun ja palveluiden suhteen eivät välttämättä vastaa oletusarvoista perustyönhakijaa, ja joiden osalta palveluita ja palvelupolkua voitaisiin kehittää edelleen.

1. Sovitellun päivärahan tyytyväiset nostajat

Kyselyn vastaajista 21 % teki vastaushetkellä osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekijöissä on paljon sellaisia, jotka ovat tyytyväisiä omaan työtilanteeseensa, varsinkin, jos voivat kohentaa omaa tilannettaan sovitellulla työttömyysetuudella. Tällöin he eivät hae aktiivisesti kokoaikatyötä, eivätkä välttämättä kaipaa mitään työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyysturvalaki (finlex.fi) kuitenkin edellyttää etuuden saajilta aktiivista työnhakua tai hakeutumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

2. Työllistymisen vaikeaksi kokevat ikääntyvät

Kyselyn vastaajista yli puolet oli yli 50-vuotiaita, mikä heijastui kyselyssä annettuihin avoimiin vastauksiin. Moni vastaajista arveli, että työnantajilla voi olla ennakkoluuloja ikääntyneitä työnhakijoita kohtaan. Ikäsyrjintä on valitettavasti todellinen ilmiö, mutta osan asiakkaista kohdalla kyseessä voi olla myös pelko heidän olettamaansa ikäsyrjintää kohtaan. Monet asiakkaat toivoivat rohkaisua työnhaun ja työnhakuun liittyvän osaamisen markkinoinnin tueksi, mutta toisaalta myös valistuskampanjoita työnantajien suuntaan ennakkoluulojen hälventämiseksi.

3. Terveysongelmien kanssa painivat

Moni vastaaja kertoi toivovansa eläkkeelle pääsyä terveysongelmiensa vuoksi. Osa toivoi pääsevänsä työkyvyn arviointiin tai terveyspalveluihin selvittääkseen, minkälaiseen työhön vielä kykenevät. Työttömät eivät ole työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten piirissä ja voivat usein jäädä säännöllisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Vastuu työnhakijoiden terveydentilan arvioinnista jakaantuu kuntien (vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden) ja työvoimaviranomaisten kesken: terveydenhuoltolain 13 § (finlex.fi) mukaan hyvinvointialueiden tulisi järjestää työttömille terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa, ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2:11 (finlex.fi) mukaan työvoimaviranomaisten tulisi tarvittaessa järjestää työnhakijoille työ- ja toimintakyvyn arviointeja.

4. Töiden välissä olevat

Osalla kyselyyn vastaajista oli jo tiedossa työllistyminen ja siksi he saattoivat kokea TE-toimiston kanssa asioinnin turhauttavaksi. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajilla ja sijaisopettajilla on tavanomaista, että kesän ajaksi joudutaan ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi. Kausityöaloilla saattaa taas olla päinvastoin eli jos töitä on tarjolla vain kesä- tai talvikautena, voi työttömyysaika töiden välillä olla hyvinkin pitkä.

5. Passiiviset mutta töihin haluavat

Osa kyselyyn vastanneista antoi ymmärtää, että eivät itse aktiivisesti hae työtä, mutta toivovat kuitenkin kovasti töihin pääsyä. Moni toivoi, että työvoimaviranomaiset selkeästi osoittaisivat heille palkkatukityöpaikan tai muun työpaikan, jota hakea. Varttuneemmilla työttömillä saattaa olla muistikuviakin takavuosikymmenten työnvälitystoimistosta, joka lähetti työttömiä työllistämistöihin tiettyihin työpaikkoihin. Nykyinen lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että työnhakija on se aktiivinen osapuoli, jolle voidaan myös asettaa työnhakua koskevia konkreettisia velvoitteita.

Mikko Leppälä
Kehittämisasiantuntija
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kiinni työelämään -hanke tukee yritysten rekrytointia sekä kuntien työllisyydenhoitoa ensi syksystä alkaen

Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja vähän työkokemusta.

Asiakasta tuetaan koko ajan matkalla kohti palkkatyösuhdetta

Kiinni työelämään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, mikä johtaa asiakkaan työllistymiseen.

Tukimuotojen yhdistämisellä kehitystä osaamiseen

Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK-barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi. Näin madalletaan yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön.

Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä, jossa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistaen asiakkaan ammatillista osaamista yrityksen osaamistarpeisiin vastaavaksi. Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakas- että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta sekä kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.

Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa työnhakijan näkökulmasta pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta – työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.

Kuntouttavan työtoiminnan piiristä avoimille työmarkkinoille

Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi heidän tavoitteellista etenemistään avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.

Työnantajille tietoa TE-palvelujen mahdollisuuksista

Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten kasvuedellytykset ja rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta.

Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.

ELY-keskus käynnistää kesän aikana kolmen hanketyöntekijän rekrytoinnin ja Kiinni työelämään -hanke aloittaa toimintansa syyskuussa.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus