Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelmaan tulossa siirtymäkausi

Kuluva ohjelmakausi 2014-2020 on kolmas EU:n rahoituskausi, jonka toimeenpanossa olen työurani aikana ollut mukana. Neljännen rahoituskauden vaihdos on ihan tuota pikaa edessä. Rahoituskausien taitoskohdissa on ollut selkeät suunnitelmat, kuinka vaihdos sujuisi sujuvasti. Aina suunnitelmat eivät ole toteutuneet niin kuin piti ja se on näkynyt maaseudun kehittämistyössä rahoituskatkoksina.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskauden 2022-2027 (CAP 27) valmistelu on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Tuntuu, että erityisesti tällä kertaa valmistelua ovat hidastaneet isot ja osittain ennakoimattomatkin asiat: EU:n toimielinten kokoonpanojen viimevuotiset muutokset, Brexit-keskustelu ja nyt viimeisimpänä pandemia ja siihen liittyvät elvyttämissuunnitelmat. Muun muassa näiden vuoksi monivuotista rahoituskehysratkaisua ei ole vielä saatu aikaiseksi ja toimeenpanoasetusten käsittely on kesken. Kansallisella tasolla valmistelu kuitenkin etenee ja toimia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmistelun suhteen on myös tehty.

Työkoneet ovat muuttuneet vuosien varrella: hevosvetoinen äes.

Siirtymäkausi tulisi koskemaan myös hanke- ja yritystukia

Monen asian ollessa vielä auki, nykyiseen CAP-uudistukseen on tulossa siirtymäkausi. Tämän hetken virallisen tiedon mukaan komissiossa valmistaudutaan yhden vuoden siirtymäkauteen, mutta poikkeustilanne huomioiden kahden vuoden siirtymäkausi näyttää todennäköisemmältä.

Näköpiirissä on, että ensimmäistä kertaa siirtymäkauden menettelyt koskettaisivat myös hanke- ja yritystukia. Asiakkaan näkökulmasta siirtymäkausi ei toisi suuria muutoksia. Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien haku ja päätöksenteko jatkuisi kuluvan kauden menettelyillä, mutta rahoitus tulisi uuden kauden varoista. Maaseudun kehittämistyötä pystyttäisiin ylläpitämään ilman rahoituskatkoksia jo tutuksi tullein toimin.

Kuluvan kauden rahoitusta vielä jäljellä

Hanke- ja yritystukiin on vielä jäljellä kehittämisrahoitusta. Seuraava kehittämishankkeiden valintajakso päättyy syyskuun lopussa. Syksyn hakuun toivotaan aikaisempaan tapaan konkreettisia elinkeinotoimintaa hyödyttäviä usean toimijan yhteistyöhankkeita.

Seuraavat yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja syyskuun lopussa. Ensi vuoden valintajaksojen aikataulut tarkentuvat syksyllä ja niistä tiedotetaan silloin mm. Uutisjyvät- uutiskirjeessämme (www.ely-keskus.fi).

On tärkeää, että maakuntamme kehittämisinto ja -halu säilyvät myös poikkeusoloissa ja sen jälkeen. Yhteistä tulevaisuutta tehdään tänään ja huomenna!

Kehittämisterveisin

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Vaikuttavaa maaseudun kehittämistä

Maaseutuohjelma on merkittävä EU:n jäsenmaksujen palautuskanava Suomelle. Sen rahoitus on merkittävä piristysruiske maaseudun elinvoimaisuudelle saaden aikaan sekä kehittämistoimenpiteitä että investointeja. Etelä-Pohjanmaalla käytetään maaseuturahaston mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyksi.

Alueellamme rahoitetuilla hankkeilla on pyritty mm. elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uudistamiseen, eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen ja lähiruoan käytön edistämiseen sekä metsätalousyrittäjyyden ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseen että puurakentamisen edistämiseen. Yritystuilla on kannustettu yrityksiä kasvuun tukemalla investointeja, niiden suunnittelua ja yrityksen perustamista. Kylissä on panostettu liikunta- ja harrastuspaikkojen sekä erilaisten kylä- ja kokoontumistilojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Yhteinen tekeminen luo yhteisöllisyyttä, joka on tärkeä hyvinvoinnin ylläpitäjä.

Rahoitetuista hankkeita on esillä esimerkiksi viime syksynä julkaistussa Uutisjyvät-lehdessä, jonka pystyt lukemaan alla olevasta linkistä.

http://aada.fi/flipbook/ely-keskus/uutisjyvat_1-2017/#p=4

Mitä on vaikuttavuus?

Hankkeiden ja yritystukien vaikuttavuudesta ja tuloksista keskustellaan vilkkaasti. Vaikuttavuus -käsitteenä kuvaa tavoitteiden saavuttamista ja päämääriin pyrkimistä ja sitä voidaan usein arvioida vasta pitkän aikajänteen kuluessa. Suurimpana haasteena on vaikutuksen ja vaikuttavuuden erottaminen: mikä on ollut yleishyödyllisenä investointina rakennetun harrastuspaikan merkitys alueen asukkaiden hyvinvoinnille?

Hankkeiden seurantatietoja, arviointeja tutkimustuloksia ja muita havaintoja yhdistelemällä saadaan tietoa rahoituksen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Vaikuttavuutta kannattaa yrittää mitata ja kuvailla saadaksemme paremman käsityksen siitä mihin kaikkeen olemme pystyneet vaikuttamaan.

 

Tulossa alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman väliarviointi

Olemme suunnitelleet yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteistä alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointia. Tavoitteena on tuottaa maakuntakohtaista arviointitietoa sekä alueiden välistä vertailutietoa hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja vaikuttavien toimien aikaan saamiseksi. Miten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat ja rahoitetut toimet ovat vastanneet alueellisiin erityispiirteisiin? Miten alueiden elinkeinollinen kehittäminen on toteutunut ja miten eri kohderyhmät ovat hyötyneet kehittämistoimista?

Tämän ulkopuolisen arvioinnin rinnalle olemme suunnittelemassa hankkeille syksyllä alkavaa työpajojen sarjaa, jossa hanketoimijat voivat pohtia toimintansa konkreettisia tavoitteita, niiden saavuttamisen keinoja sekä kohtaamiaan onnistumisia ja yllätyksiä. Erityisenä tavoitteena on lisätä hankkeiden osaamista vaikuttavuuden esille tuomisessa. Mitä muutoksia hankkeella saadaan aikaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen.

Uuden ohjelmakauden valmistelutyö on käynnistymässä. Onnistumisten analysointi ja hyvien esimerkkien esille tuominen on entistä tärkeämpää, että pystymme osoittamaan maaseuturahaston merkityksen alueellisessa kehittämistyössä.

Toivomme teitä mukaan tähän työhön yhdessä meidän kanssamme!

 

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankejuttukeikkojen satoa

Kesä alkaa kääntymään syksyksi ja kesäharjoittelijoiden työurakka alkaa olla ohi. On ollut ilo päivitellä muiden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen harjoittelijoiden tekstejä tänne blogin puolelle ja lukea millaisia juttuja he ovat kesän aikana päässeet tekemään. Ehkä nyt on viestintäharjoittelijankin aika pohtia vähän millaisia ajatuksia kesä toi mukanaan.

Monenlaista on tapahtunut, mutta mielenkiintoisimpia hetkiä ovat olleet Uutisjyvät-uutiskirjeen juttupankkia varten tehdyt hankejuttureissut. Olemme käyneet maaseutuyksikön asiantuntijoiden ja jopa päällikön kanssa haastattelemassa eri hankekohteita, jonne on myönnetty ELYn maaseuturahastosta investointi- tai kehittämistukea. Maaseuturahastosta myönnetään toki myös paljon muitakin tukia ja niistä voi lukea lisää esimerkiksi tässä blogitekstissä.

Siistittyä rantaa Alavudella

Omat juttukeikkani ovat kuitenkin keskittyneet juuri investointi- ja kehittämistukiin, jotka keskittyvät kehittämishankkeisiin ja yleishyödyllisiin investointeihin.  Olen päässyt vierailemaan kohteissa ympäri Etelä-Pohjanmaan ja saanut huomata, miten monenlaiseen tukia on myönnetty. Olen käynyt tutustumassa uusittuihin rantoihin ja virkistysalueisiin Alavudella, porkkananviljelijän tiloihin Seinäjoella, sekä katsomassa kesäteatteriin rakennettua katsomokatosta Onnelan kesäteatterissa Alahärmässä. Pääsin myös vierailemaan Kauhavalla alumiinisia julkisivurakenteita valmistavan perheyritys Stroitel Oyn tiloissa sekä juttelemaan kahdesta eri kehittämishankkeesta, joista toinen keskittyy kansainvälisesti kilpailukykyisen sianlihantuotantoketjun tuottamiseen sikatiloilla ja toinen taas pyrkii hyödyntämään Lean-johtamisen periaatteita maatilan tuottavuuden parantamisessa. Tästä lisätietoja Lean-johtamisesta tilanäkökulmasta.
Kesäteatterin lavaa ja katsomoa Onnelassa.

Tyhjin käsin en ole koskaan jäänyt juttukeikkojen jälkeen, sillä paljon on jäänyt pohdittavaa myös kotimatkan ajaksi. Ajatuksia on herättänyt esimerkiksi se, miten talkootyö on esimerkiksi Alavudella ja Onnelassa mahdollistanut paljon hyvää. Onnelassa oltiin jo hankekonkareita ja he sanoivat, että aina on löytynyt talkooväkeä, sillä paikka on kyläläisille tärkeä. Alavudella nähtiin myös tuloksien tullessa näkyvimmiksi, miten paljon kaikki hyötyvät uudistetuista rannoista ja siistityistä ympäristöistä ja paikkakuntalaiset ovat myös lähteneet innolla mukaan hankkeen yhteydessä järjestettyihin tapahtumiin.

On ollut myös mielenkiintoista nähdä, miten päähänpiston seurauksena saattaa löytää itsensä täysipäiväisenä porkkananviljelijänä. Hienoa oli lisäksi kuulla, miten tilan isäntä suosi käytettyjen koneiden ostamista, sillä häneltä löytyi taitoa ja kiinnostusta koneiden korjaamiseen. Allekirjoittanut nosti myös hattua sille, että tilan porkkanat viedään aina itse suoraan kauppoihin ilman tukkujen välikäsiä.

Porkkanalajittelijan lajittelemia porkkanoita Kuusiston tilalla

Viestinnänalanopiskelijan herätti pohtimaan ajatus siitä, miten maatalousyrittäjäkin tarvitsee johtamistaitoja ja, miten yksinkertaisilla asioilla (esimerkiksi valkotaulu) voidaan kehittää työntekijöiden ja yrittäjän viestimistä keskenään. Tällaisia asioita on ollut mielenkiintoista päästä yhdistämään omaan koulutustaustaan ja siihen, miten tärkeää viestintä oikeasti on kaikissa mahdollisissa ympäristöissä, sen toteuttamistavat täytyy vain pohtia tilannekohtaisesti sopiviksi.

Onnekseni juttukeikkoja on minulla edessä vielä syksyn aikana lisää, sillä kesäharjoittelusta on tulossa myös syksyharjoittelu.Mikäpä sen mukavampaa, kuin päästä kehittämään vielä lisää omia taitojaan mukavassa työympäristössä. Katsotaan mitä syksy tuo vielä tullessaan! Juttukeikkojen tekstejä julkaistaan Uutisjyvissä pitkin vuotta, kannattaa siis pysyä kuulolla sitä kautta, jos hankkeet kiinnostavat. Tästä pääset tutustumaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaisemiin uutiskirjeisiin ja maaseutuyksikön Uutisjyvät-uutiskirjeisiin.

 

Emma Marttila
Viestintäharjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kasvun kultajyviä maaseudun yrityksissä

Postiin kolahtanut Uutisjyvät–lehden maaseutuyrittäjyyden teemanumero yllätti postitiivisesti monet lukijat ja saatu palaute myös tekijänsä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus lähti tekemään lehteä tarjolla olevien yritysrahoitusten saamiseksi entistä paremmin hyötykäyttöön. Lehteen haluttiin helppolukuiseen ja houkuttelevaan muotoon maaseudun yritysten kasvutarinoita. Esimerkit siitä, miten julkinen tuki ja rahoitus ovat auttaneet kehittymisen polulla, auttaa toivottavasti myös muita vastaavassa tilanteessa olevia yrityksiä kääntymään ELY-keskuksen puoleen.

Tarinat osoittavat, että maaseudun yritykset ovat vahvasti mukana synnyttämässä talouden kasvua, erityisesti tämä näkyy Etelä-Pohjanmaalla, jossa on kohtalaisen paljon kasvunvaraa omaavia yrityksiä. Talouden kasvun avaintekijöistä puhuttaessa maaseudun yrityksiä mainitaan kuitenkin harvakseltaan, vaikka maaseutu on yritysten kehitysympäristönä ja kansainvälistymisen lähtökohtana oivallinen. Miksi maaseutu ei meinaa sopia samaan kuvaan kovan kasvun ja kansainvälistymisen kanssa?

Uudet ideat ja innovaatiot syntyvät usein arkipäivän työn äärellä, porukassa juttelemalla ja ideoita heittelemällä. Yleisesti on tiedossa, että kasvu tehdään pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sitä ei puolestaan tiedetä, että suurin osa näistä yrityksistä sijaitsee maaseudulla, jota on koko Suomesta 95 prosenttia. Etelä-Pohjanmaasta vain Seinäjoen ydinkeskusta rajataan maaseutualueen ulkopuolelle. Maaseutuyrittäjyys ei ole myöskään pelkästään maataloutta, vaikka merkittävä osa sitä onkin. Maatalousyrittäjänä pärjääminen edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja merkittäviä investointeja.

Mittaamattoman arvokkaita kasvun kultajyviä löytyy maaseudun yrityksistä ja yrittäjistä, joilla luovuus, intohimo ja rohkeus kukoistavat. Tuotteita ja palveluíta tehdään asiakkaille, mennään laatu edellä omaa erityisosaamista käyttäen. Monen tavoitteissa siintää kansainväliset markkinat. Maaseudun yritysten kehitys vaikuttaa koko alueeseen, yhteistyössä maakuntarajoja ylitetään sujuvasti.

ELY-keskuksen asiantuntijat kannustavat yrityksiä kehittämään toimintaansa. Asiantuntijat etsivät yhdessä ratkaisuja yrityksen haasteisiin, työtä tehdään ihmiseltä ihmiselle. Palvelua, apua ja rohkaisua on saatavilla, aina kannattaa kysyä. Julkisen rahoituksen hakeminen mielletään helposti byrokraattiseksi, mutta kun homma on hoidettu, on helppo todeta, että sehän sujui hyvin.

Maaseutu on mahdollisuuksien maa, missä kasvun kultajyvät löytyvät yrityksistä, yrittäjistä ja ihmisistä. Tartutaan mahdollisuuksiin, kun niitä on tarjolla.

Uutisjyvät lehti 2016, maaseutuyrittäjyyden teemanumerosta (pdf)

Maaseutuverkosto on tänä vuonna vienyt maaseudun yrittäjyyden sanomaa eteenpäin Mahdollisuuksien maa-kampanjan avulla. Lue siitä lisää:
http://www.mahdollisuuksienmaa.fi

Tuija Nikkari
Maaseutuohjelman kehittämisasiantuntija ja tiedottaja, toimii asiantuntijana hanketuissa ja yritysryhmähankkeissa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus