Ilmastonmuutos näkyy Pohjanmaan vesissä

Syysviljan viljelijät saivat tänä keväänä huokaista helpotuksesta Pohjanmaalla, kun Varsinais-Suomessa syysvilja menetettiin lähes täysin. Arvaamaton sää vaikeuttaa viljelyä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Pohjanmaalla talvien lisääntyneinä sateina ja nollan molemmin puolin sahaavina lämpötiloina. Kesällä lisääntyvät kuivuusjaksot uhkaavat kasvukautta.

Riittävä maankosteus on hyvän sadon edellytys

Vähä- ja runsaslumisten talvien erot ovat Pohjanmaalla suuria. Vähälumisten talvien jälkeen alkukesän kuivuus haittaa viljelyä. Tehokas kuivatus pelloilla ja turvemetsissä kuljettaa vedet eteenpäin lopulta jokia pitkin mereen. Pohjanmaan rannikon haasteena ovat myös happamat sulfaattimaat, joilta huuhtoutuu ravinteiden lisäksi happamuutta ja haitallisia metalleja. Kuinka saamme veden virtausta hidastettua ja vettä pidätettyä maa-alueilla?

Heinää kasvamassa rakoilevassa kuivalta näyttävässä maassa.

Juuri päättynyt ECOnnect-hanke osoitti, että muutokset veden lämpötilassa vaikuttavat merieliöihin erityisesti Merenkurkun seudulla. Lämpötila nousee Suomessa voimakkaammin kuin maapallolla keskimäärin. Tämä tarkoittaa nousevia lämpötiloja myös jokivesissä vaikeuttaen vaelluskalojen elämää. Kuinka voimme hillitä veden lämpenemistä?

Suomalaisten vesien on havaittu tummuvan turvemailta huuhtoutuvan humuksen vuoksi. Lämpeneminen pahentaa tummumista. Tummissa vesissä elohopeapitoisuudet nousevat, mikä näkyy kaloissa. Humuksen ja kiintoaineen huuhtoutuminen on ongelma myös rannikolla, vaikka happamien sulfaattimaiden happamuus saattaakin hillitä tummumista. Miten humus ja kiintoaine saadaan kiinni?

Metsikön keskellä virtaa tummunut joki tai oja.

Pienillä teoilla on merkitystä

KLIVA-hanke on etsinyt virikkeitä ilmastokestävään maa- ja metsätalouteen ja hanke on seurannut vesiensuojelumenetelmien kehitystä. Kaikkia menetelmiä tarvitaan. Esimerkkeinä:

  • Maan kuivatuksesta huolehditaan kuivattamatta liikaa. Hyödynnetään luontopohjaisia menetelmiä ja pidätetään vettä ojissa esimerkiksi pohjakynnysten ja patojen avulla niin, että vettä riittää kuivallekin kaudelle. Säätösalaojituksella voidaan vettä pidättää pelloilla. Tuhkalannoitus suometsissä voi lisätä puuston kasvua ja vähentää ojituksen tarvetta.
  • Joen ja puron varteen jätetty puusto suojaa ja varjostaa ja hillitsee veden lämpenemistä kesäkuumalla.
  • Metsissä suositaan sekapuustoa, mikä lisää monimuotoisuutta ja parantaa puuston sopeutumiskykyä muutoksissa.
  • Maan ympärivuotinen kasvipeitteisyys vähentää ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista. Peltojen vesistökuormitusta voidaan pienentää myös maanparannusaineilla, esimerkkinä kipsikäsittely. Ravinteita ja humusta voidaan metsässä sitoa tehokkaasti esimerkiksi upottamalla puuainesta ojiin ja laskeutusaltaisiin.

Monihaasteisten rannikkojokien tilan parantaminen edellyttää oikein kohdennettuja toimenpiteitä, toimenpiteiden vaikutusten seurantaa sekä maa- ja metsätaloustoimijoiden yhteisiä hankkeita. Jatketaan hyvää yhteistyötä kestävän tuotannon ylläpitämiseksi!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Päivä tutustuen Lapväärtin-Isojoen kalastoseurantaan 

Kuvassa sillalta 2 miestä asettaa ritilää veteen.Muutama viikko sitten sain olla tutustumassa kalastoseurantaan Lapväärtissä. Päivän ohjelmaan kuului Villamon kalalaskurin asennus, käynti Peruksen koskella ja tutustuminen rysäpyyntiin. Aamupäivän vietin Isojoen Villamossa, kalalaskurin asennusta seuraten. Laskurin idea on, että se laskee kaikki kalat, jotka uivat siitä läpi. Laite lasketaan joen pohjaan ja siinä on kalterit ympärillä, jotka toimivat sillä tavalla, että isot kalat eivät mahdu uimaan kaltereiden läpi. Ne siis joutuvat uimaan laskimen läpi, milloin ne kuvataan. Laskimen sensorit toimivat infrapunavalon avulla ja ottavat kuvan kaikista kaloista, jotka uivat laskimesta läpi.

Kalalaskurin avulla seurataan erityisesti meritaimenten liikkeitä. Isojoki toimii meritaimenten kutualueena ja se on yksi Suomen merkittävimpiä meritaimenten lisääntymisjokia. Meritaimen lisääntyy makeissa vesissä, esimerkiksi puroissa ja joissa. Mutta se on vaelluskala, joten sieltä se vaeltaa mereen, jossa se kasvaa ja viettää suurimman osan elämästään. Kun taimen on syntynyt, se kasvaa yleensä noin kahden vuoden ajan makeissa vesissä. Sen jälkeen se vaeltaa mereen ja oltuaan siellä yhdestä kolmeen vuoteen, se palaa kutemaan kotijokeensa.

Ritilää asetellaan veteen kahde miehent toimesta.Iltapäivällä olin käymässä Peruksen koskella, joka on viimeinen paikka, jossa meritaimenten liikkeitä voi vielä seurata, ennen kuin ne uivat mereen, jossa niitä on vaikeampi seurata. Viimeiseksi kävin tutustumassa rysäpyyntiin. Ensin sain nähdä pyydystettyjä vaelluspoikasia ja sitten sain seurata, kun rysästä nostettiin ylös aikuisia meritaimenia. Tällä kertaa rysässä oli 3,6 kilon kokoinen meritaimen.

Jotta kaloja voidaan tutkia, ne nukutetaan ensin. Sitten niiltä mitataan pituus ja paino. Rasvaevän tarkistus on myös tärkeää, sillä istutetuilta kaloilta leikataan pois rasvaevä, joten pelkästään luonnonkaloilla on rasvaevä tallella. Rasvaevättömät taimenet ovat rauhoitettuja kaikilla merialueilla.

Kuvassa meritaimen alustalla, jossa tehdään mittauksia.

Kaloilta otetaan myös suomunäyte, sillä siitä näkee kalan iän. Taimenet myös merkataan mikrosirulla, mikäli ne eivät ole jo merkattuja. Mikrosiru eli radiolähetin, asennetaan kalan vatsaonteloon. Sitten kalat päästetään takaisin jokeen ja mikrosirujen avulla voidaan sitten seurata kalojen vaellusta ja levittäytymistä.

Ritilää asennetaan jokeen.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle on tekeillä vesivisio

Kalastoseuranta Lapväärtin-Isojoella on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kolme miestä asentaa ritilää sillalta jokeen.Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyötä, joka on osana Freshabit LIFE IP Pohjanmaan joet -osahanketta. Hankkeessa toteutetaan useita erilaisia toimenpiteitä, jotka pyrkivät parantamaan Isojoen vesistöalueen tilaa. Tällä hetkellä Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle on tekeillä vesivisio, joka on tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesistön silloin näyttäytyvän. Tällä hetkellä vesivisiosta voi lukea lisää ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun kautta, mutta omat kotisivut vesivisiolle ovat suunnitteilla.

Verkkosivuilla lisää tietoa vesivisiosta >> (www.ympäristö.fi)

 

 

Ida-Maria Huuhka syksyisessä puistossa.Ida-Maria Huuhka
Viestintäharjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus