Mietteitä väylien rahoituksesta ja investointien vaikuttavuudesta

Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2023-2030 on parhaillaan lausuntokierroksella www.lausuntopalvelu.fi -palvelussa 2.5.2022 saakka. Perusväylänpidon määrärahat nousevat esiin useissa uutisissa. On ajankohtaista pohtia julkisten investointien merkitystä meille kaikille.

Julkisen sektorin menokehys sisältää sekä julkisen kulutuksen että julkiset investoinnit. Menoja tulisi pystyä leikkaamaan ja investointeja kasvattamaan. Julkisen sektorin kannattaa tehdä kustannustehokkuuden (hyötykustannussuhde H/K) kannalta hyviä investointeja velkarahallakin.

Talvisena ja kirkkaana päivänä 2 työvaatteisiin pukeutunutta miestä työmaalla kuvattuna.

Julkisilla menoilla ja investoinneilla on ulkoisvaikutus. Julkisten menojen kasvu siirtyy tulojen kasvuna yhteiskunnalle, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Tämä kasvattaa yksityistä kulutusta, joka puolestaan synnyttää lisää tulojen kasvua rahan kiertokulun vuoksi. Syntyy kerroinprosessi, joka saa aikaan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen (BKT) kasvun. Menoista julkisen kulutuksen ulkoisvaikutus on kertoimeltaan alle ykkösen, joten BKT ei kasva samassa suhteessa kuin menot lisääntyvät. Kannattavilla investoinneilla kerroinvaikutus on yli ykkösen. Se tarkoittaa, että tuottava investointi kasvattaa BKT:ta ja myös verokertymää enemmän kuin investoinnin menot ovat. Eli investoinnista aiheutunut tulolisäys itsessään maksaa investoinnin takaisin, joten se kannattaisi tehdä vaikkapa velkarahalla. Ja näin myös yrityspuoli toimii, otetaan lainaa, investoidaan, kasvatetaan liikevaihtoa jne.

Tämä voi kuulostaa epäilyttävältä lainataakan kasvaessa, mutta on se kuitenkin loogista: lainarahaa pitäisi käyttää omien tulojen kasvattamiseen, ei niinkään tuottamattomaan kulutukseen. Tärkeämpää kuin absoluuttinen valtionvelan määrä on velan suhde BKT:hen. Kustannustehokas investointi kasvattaa BKT:ta enemmän kuin lainasummaa, mutta kulutukseen ohjattu raha taas kasvattaa lainasummaa enemmän kuin BKT:ta.

Talvinen kuva siltatyömaalta. Kuvassa kaivinkone kuljettaa puutavaraa työmaalla.

Julkisten investointien vaikutukset ulottuvat laajemmalle talouteen, kuin mitä pelkät investoinnin suorat vaikutukset ovat. Näistä julkisista investoinneista esimerkkinä toimii vaikkapa meidän tieinvestointimme. Yksityiset investoinnit eivät voi yksin vastata kansantalouden kehittymisestä, sillä vapaat markkinat eivät meillä tuota kaikkea tarvittavaa infrastruktuuria. Yritykset tarvitsevat omien investointiensa lisäksi infrastruktuuri-investointeja; katuja, viemäreitä, vesijohtoja, sähkö- ja telekaapeleita, jne. Talouskasvun edellytyksenä olevien investointien tulisi jakaantua julkiselle ja yksityiselle esimerkiksi noin 20%/80% -suhteessa. Suhde riippuu valtion talouden kehitysasteesta. Leikkaamalla omasta julkisen sektorin 20% osuudestamme vaikeutamme yksityissektorin 80% osuuden kehitystä.

Kustannustehokkailla investoinneilla on vaikutusta talouteen myös aluetasolla. Valtiotason lisäksi myös alueiden kehityksessä nähdään samanlaiset tulojen kasvun mahdollistamat hyvinvoinnin lisääntymisen vaikutukset, ja reaaliansioiden kasvu kohdistuu myös yksityisille ihmisille.

Kesäinen kuva nelikaistaiselta tieltä ja taustalla näkyy bensa-asema ja tiellä kulkee autoja.

Kokonaistuotannon yhtenä oleellisena osatekijänä on pääomakannan määrä. Pääomakanta tarkoittaa esim. rakennuksia, tuotantolaitoksia, koneita, infrastruktuuria, jne. Pääomakannan kuluessa sitä pitää ylläpitää jatkuvilla korjaus- ja korvausinvestoinneilla. Tienpitäjän näkökulmasta tätä pääomakantaa on meidän yhteinen maantieverkko rakenteineen ja laitteineen. Tieverkon kunnon rapistuminen, kasvava korjausvelka ja viivästyneet investoinnit hidastavat omalta osaltaan kokonaistuotannon kasvua ja sitä kautta heikentävät elintason nousun edellytyksiä.  

Kun julkinen sektori panostaa infrastruktuuriin ja luo sitä kautta edellytyksiä yksityisille investoinneille, niin kansantalous kasvaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen asia. Tästä vaurastumisesta hyötyy koko yhteiskunta.

Blogikirjoittaja kuvattuna tiehankkeen työmaalla.

Ari Perttu
Investointipäällikkö
Liikenne ja infrastruktuuri
ELY-keskus

Onko yritystuilla vaikuttavuutta?

Miksi tästä blogista tuli vlogi eli videoblogi? Meillä oli halu todistaa, millaista Vanhan pappila Hetki Oy:n yrittäjää valmistellaan videokuvaukseen.vaikuttavuutta maaseudun yritysrahoituksella oikeasti on. Parhaiten sen kertovat ne yritykset, jotka ovat hyödyntäneet ELY-keskuksen tukimahdollisuuksia. Niinpä lähdimme paikanpäälle yrityksiin tekemään videoita, joissa yrittäjät pääsivät kertomaan, mikä merkitys tuella on osana liiketoiminnan kehittämistä. Rahallinen tuki on tärkeää, mutta se on paljon muutakin kehittymisen ja kasvun polulla.

Jokainen voi nähdä ja kuulla yrittäjien itse kertomana heidän toteutuneista unelmistaan ja onnistumisistaan.

 

 

Maaseudun yritystuet tarjoavat monipuolisen valikoiman mahdollisuuksia aloittaville ja laajentaville yrityksille toimintansa kehittämiseen. Yritystuet ovat tehokas työkalu rakentaessasi yrityksesi tulevaisuutta.

Pyrimme edistämään yrityksesi kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä.

 

Reijo Kivimäki
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh. 0295 027 570

 

Juha Koski
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puh. 0295 027 574

 

 

 

 

Mikä ihmeen PPP?

Tämä PPP ei ole BB-talo, eli maailman tunnetuin realityohjelma Big Brother, vaikka joku niin ehkä toivoisikin. Tämä lyhenne PPP on sanoista Public-Private Partnership, joka tarkoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ole uutta, mutta se on noussut uudelleen keskusteluun monessakin yhteydessä.

Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä

Näin otsikoidaan Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa yhtä tavoitetta. Voisin kuvitella, että Säätytalolla olleet asiantuntijat olisivat pohdinnoissaan sivunneet Public-Private Partnership -teemaa, kun miettivät keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Ainakin olisi tullut miettiä, sillä ilman laajaa ja konkreettista yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei tätä tavoitetta saavuteta. Viitteitä näistä pohdinnoista löytyy muutamasta hallitusohjelman kirjauksesta. Hallitusohjelmassa on maininta, jossa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että työllisyyspalveluiden järjestäjänä toimii julkinen sektori, joka voi tuottaa palveluja yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin sekä järjestöjen kanssa. Siis oletukseni vahvistuu, että PPP on ollut taustapohdinnoissa. Ja hyvä niin, koska tähän suuntaan olisi mentävä, jotta työllisyyspalveluiden asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranisivat.

Mitä PPP voisi käytännössä tarkoittaa?

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on hallituksen tavoite. Sekään ei varmaan tulevaisuudessa riitä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet toimivat. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että yhä suurempi osa työmarkkinoiden ulkopuolella olevista saadaan työelämään. Se taas ei onnistu vanhoilla keinoilla. Lienee tarpeen tehdä uudistuksia, jotka voivat olla poliittisesti vaikeita, mutta välttämättömiä. Tuskin tältäkään osin vältymme kepiltä ja porkkanoilta oikeassa suhteessa.

Työllisyysasteen nostamisessa PPP-yhteistyö on myös tärkeässä roolissa. Suomessa monilla yhteiskunnan hallinnonaloilla ja toiminnoilla ollaan liian sektorikeskeisiä. Nykylainsäädäntö myös vahvistaa muurien rakentamista eri toimintojen välille. Yhteistyön tekeminen esimerkiksi työllisyys-, terveys- ja sosiaalipalveluissa ei ole helppoa, vaikka se olisi järkevää ja asiakkaiden kannalta välttämätöntä. Maakunta- ja soteuudistus oli kuitenkin hyvä harjoitus purkaa näitä raja-aitoja. Valmistelussa tunnistettiin monia asioita, jotka pitäisivät olla toisin, jotta toiminta olisi tehokkaampaa ja vaikuttavampaa.

Kunnat ovat keskeisessä roolissa sosiaali-, terveys- ja nuorisopalvelujen järjestämisessä ja toimeenpanossa. Kuntien rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa on merkittävä. Valtio organisoi ja vastaa julkisista työnvälitys- ja yrityspalveluista omalta osaltaan. Mikä näitä julkisia toimijoita näissä toiminnoissa yhdistää? Ainakin huonot resurssit. Työnvälityspalvelujen resursointi on muissa pohjoismaissa valovuoden edellä. Tällainen perustallaaja voisi kuvitella, että Suomessa valtion ja kuntien resurssien parempi yhteiskäyttö voisi tuoda uutta potkua toimintaan. Kun tähän yhteistyöhön otetaan mukaan vielä yksityinen sektori vahvuuksineen, niin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle on tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia. Näitä harjoituksia on tehty joskus aikaisemminkin ja nyt niitä ollaan jälleen kehittämässä ns. kasvupalvelupilottien yhteydessä.

Mutta vielä systemaattisempi yhteistyön rakentaminen ja toimintamallien kehittäminen tulisi olla arkea ja laajempaa. Erilaiset kokeilut pakkaavat kuitenkin usein olla varsin suppeita ja haihtua unholaan ajan kuluessa. Sen vuoksi julkisen ja yksityissektorin yhteistyön tueksi tarvitaan lainsäädäntöä, joka antaa perustan toiminnalle eikä jatkuvasti tarvitse miettiä, onko tämä mahdollista tai onko taas joku tietosuojasäännös esteenä järkevälle yhteistyölle. Mutta löytyihän tämäkin kirjaus hallitusohjelmasta – toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö. Tarve on arjessa tunnistettu.

Jari Aaltosen kuvaJari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yleishyödyllisillä investoinneilla lisätään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja alueellista vetovoimaa

Haastattelin opintoihini liittyen 10 hanketoimijaa, jotka olivat saaneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta rahoitusta yleishyödyllisiin investointeihin sekä kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 että edellisellä ohjelmakaudella 2007-2013 ja osa myös tätä aiemminkin – eli yli 20 hanketta.

Tarkoituksenani oli selvittää yleishyödyllisten investointien vaikuttavuutta pidemmältä aikaväliltä ja kerätä hanketoimijoiden kokemuksia. Tässä hieman yhteenvetoa tuloksista:

Yleishyödyllisillä investoinneilla saadaan aikaan paljon hyvää

Yhteisiä vaikutuksia ovat mm. tiloja ja alueita harrastuksille, kokoontumisille ja monen tyyppisille tilaisuuksille, yhteisöllisyyden ja me-hengen lisääntyminen, ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen, yhteisön ja alueen virkistyminen ja toiminnan jatkuminen ja mahdollisesti uusien hankeideoiden syntyminen. Hanke voi olla myös alkusysäys jollekin suuremmalle!

Seinäjoen Monitoimihalli

Kuva Seinäjoen Monitoimihalli: https://www.facebook.com/monitoimihalli

Seinäjoen Monitoimihalli Oy perustettiin, kun kolme urheiluseuraa (Seinäjoen Sisu, Seinäjoen Seudun Urheilijat ja Seinäjoki Crocodiles) yhdistivät voimansa ja toteuttivat hankkeina monitoimihallin rakentamisen, kaluston hankinnan sekä lämmitysmuodon muutoksen. Hankkeet olivat alkusysäys Bullerintien liikunta-alueen kehittymiselle ja harrastusmahdollisuuksien lisääntymiselle ja vuoroja löytyy monipuoliseen toimintaan kaikenikäisille edistäen liikkumista ja hyvinvointia. Lämmitysmuodon muutos loi säästöjä ja edistää ekologisuutta.

”paras mittari on se tunne ja ilme!”

Luontotalo Käpälikkö

Kuva Luontotalo Käpälikkö: http://www.elamysliikunta.fi

Lakeuden Elämysliikunta ry on kehittänyt Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven reitistöaluetta sekä hankkein että omin toimin. Hankkeena toteutetaan Jouppilanvuoren Elämysportaat sekä aiempia hankkeita on ollut mm. Luontotalo Käpälikkö, sen sisustus ja grillikota. Käpälikkö toimii reitistön lähtö- ja informaatiopaikkana ja sitä myös vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Idearikas yhdistys edistää toimillaan elämyksiä ja esteettömyyttä sekä korostaa luonnon tärkeyttä. Tietämystä ja kokemusta jaetaan aktiivisesti eteenpäin.

”esteettömyys oli alusta lähtien se ykkösasia ja sitten tuli mieleen että elämyksiä pitää ihmisten saada, se oli toinen, joka on nyt tähän asti kulkenu mukana”

Jyrkän kesäteatteri

Kuva Jyrkän kesäteatteri : https://sites.google.com/site/kainasto

Ylistaron Kainaston Nuorisoseura ry on toteuttanut hankkeilla mm. kesäteatterin ja sen katsomon katoksen, ympäristön kehittämisen sekä nuorisoseurantalon peruskorjauksen. Kesäteatteri tarjoaa kulttuurielämyksiä laajallekin alueelle ja peruskorjattu nuorisoseurantalo tarjoaa hienon kokoontumis-, koulutus- ja juhlapaikan ympäristöineen. Hankkeilla on mahdollistettu mm. vanhan seurantalon pelastaminen, seuran toiminnan aktivoituminen, kylän vireyden ja harrastajien lisääntyminen.

”tarve oli selkeä, pitää pelastaa tämä paikka ja toiminta, kyse oli vain siitä että pitää uskaltaa lähteä liikkeelle”

Asemanseudun kehittämisyhdistys ry on toteuttanut hankkeilla mm. monitoimihallin ja kylätalon sekä kunnostanut liikuntaradan. Pieni yhdistys aktivoitui ja loi rohkeasti matalan kynnyksen lähiliikuntapaikan, jolle löytyy monipuolista käyttöä laajemminkin lisäten yhteistyötä myös kylien kesken. Halli mahdollistaa myös esim. liikunta-alan yrittäjille toiminta-alustan, josta hyötyvät kaikki. Kylätalo mahdollistaa esim. kylän tilaisuuksien ja kerhojen pitämisen. Liikuntarata lisää myös luonnossa liikkumista ja hyvinvointia.

”mutta kyllä kiitos kuuluu top kympin talkooväelle, että se on se ydin, joka on koko ajan tekemisissä ja sitten tuloo toki lisääkin väkeä, jos on joku hektinen vaihe jossakin asiassa, uskomattomia tuntimääriä”

Asemanseudun Monitoimihalli

Kuva: Asemanseudun Monitoimihalli https://www.ylistaroas.net/monitoimihalli/

Kitinojan kyläseura ry on toteuttanut hankkeilla mm. kylätalon/liikuntasalin, urheilukentän laajennuksen, valokuituverkon, elämysreitistön ylläpidon ja entisen koulurakennuksen lämmitysmuodon muutoksen. Kylätalo/liikuntasali ja kunnostettu kenttä mahdollistivat kylälle mm. vahvan pesäpalloharrastuksen, joka johti tytöt Superpesis-tasolle saakka. Kolmen kylän yhteinen valokuituverkko edesauttaa mm. yrittämistä ja osaamista kylällä. Moottorikelkalla pidetään kylän latureitti kunnossa, mikä lisää kyläläisten liikkumista. Lämmitysmuodon muutos toi säästöjä ja edistää ekologisuutta.

itinojan kylätalo ja ympäristö

Kuva: Kitinojan kylätalo ja ympäristö https://www.liiveri.net/kitinojan_kylatalo

”se on hyvä mittari, vaikka sieltä on koulukin lopetettu, niin silti sinne rakennetaan, se on elinvoimainen kylä ja nämä kaikki (hankkeet) edesauttaa sitä”

 

 

 

 

Jalasjärven Jalas ry ja Kurikan kaupunki ovat yhteistyössä toteuttaneet hankkeena Kiuaskalliolle asfaltoidun kunto/rullahiihtoradan sekä Jalasjärven Jalas toteutti aiemmin hankkeena huoltorakennuksen kahvioineen ja pukutiloineen. Hankkeilla on kehitetty Kiuaskallion monipuolista ja kaikenikäisille soveltuvaa liikunta-aluetta ja mahdollistettu myös laskettelutoiminnan jatkuminen. Asfaltoitu rata mahdollistaa monipuolisen liikkumisen huomioiden myös esteettömyyden.

”no se liikuttaa vauvasta vaariin ja jos ajatellaan että täällä (rinteessä) on kaks-kolmevuotiaat melkeen laskettelemassa, sitten kun mennään tuonne (radalle) päin niin siellä on ysikymppiset hiihtämäs ja sitte vielä rullatuolit ja kaikki sellaset erityisryhmät kesällä varsinkin, ja paljon tää merkittee nuorille, tosi paljon”

Kiuaskallion huoltorakennus

Kuva: Kiuaskallion huoltorakennus http://www.rinnekahvila.fi

Jalasjärven Moottorikerho ry on toteuttanut hankkeina kahdessa vaiheessa Murtoharjun radan rakentamisen ja sen kehittämisen harjoitusradasta kilpailukeskukseksi. Hankkeet ovat mahdollistaneet rataharrastuksen lisäksi kilpailujen järjestämisen jopa kansainvälisellä tasolla, lisäten myös alueen palvelujen käyttöä mm. majoituksen ja ruokapaikkojen osalta ja tuoden vireyttä sekä alueelle että yhdistyksen toimintaan. Myös lapsille järjestetyt kerhot mikroautoilla ovat saaneet valtavan suosion.

”tämä oli kyllä me-henkien kuningas, äijät otti tämän heti omakseen”

Murtoharjun moottorirata

Kuva: Murtoharjun moottorirata https://www.facebook.com/Murtoharju

Jalasjärven Sos.-Dem. Työväenyhdistys ry on toteuttanut hankkeina Jalasrannan kunnostuksen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen. Vanhan hienon rakennuksen kunnostus mahdollisti monipuolisen aktiivisen toiminnan jatkumisen, esim. suositut yli 30 v. jatkuneet bingoillat sekä vuokraustoiminnan esim. juhlat, huutokaupat ja nuortenkin tilaisuudet. Uusi ekologinen lämmitysmuoto toi säästöjä ja tasasi lämpöä.

”Tämäkin rakennus, alkuperäinen, tää on 1906 vuodelta, elikkä tää on niin vanha ja täällä on tehty niitä pikkuremonttia pitkän ajan sisällä ja tää on kesälato ollut ensiksi. Nyt täällä käy 10000-12000 ihmistä vuodessa”

 

 

 

Ilmajoen Moottoripyöräilijät ry on toteuttanut hankkeina Nuijaladon ja sen pihan pykäyksen sekä Motocross-radan kunnostuksen. Nuijalato on ”yhdistysten talo”, joka oli ratkaisu usean yhdistyksen toimitilojen puuttumisen ongelmaan. Talo tarjoaa moottoripyöräilijöiden oman toiminnan lisäksi vuokratiloja myös muille yhdistyksille sekä käyttöä riittää myös kokoontumis-, koulutus- ja juhlapaikkana. Radan kunnostuksella mahdollistettiin rataharrastus ja lisättiin sen turvallisuutta.

Nuijalato Yhdistysten talo


Kuva: Nuijalato Yhdistysten talo http://www.anvianet.fi/nuijalato/

”kyllä kun sitä miettii vuositasolla kuinka paljon siellä on kävijöitä, niin se nousee se vaikuttavuus, jos sitä niinku sillai mittaa, niin se nousee jopa tuhansiin ihmisiin joihinka se jollain tapaa vaikuttaa”

 

 

Voimistelu- ja Urheiluseura Huissin Kisailijat ry on toteuttanut hankkeina kahdessa vaiheessa Huissin Urheilutalon kunnostamisen, joissa on myös liitytty kunnalliseen jätevesiviemäriin ja uusittu lämmitysjärjestelmää sekä päällystetty pihaa. Hankkeella on saatu vanha hieno rakennus kuntoon ja mahdollistettu monipuolinen aktiivinen toiminta. Talon tapahtumiin sisältyy esim. tanssiryhmiä, liikuntaryhmiä ja vuokrauksia esim. erilaisiin juhliin. Lämmitysjärjestelmä muutettiin ekologisemmaksi tuoden säästöjä sekä pihan asfaltointi teki paikan myös osaltaan viihtyisämmäksi ja siistimmäksi.

Huissin Urheilutalo Kylvölä

Kuva: Huissin Urheilutalo Kylvölä https://www.liiveri.net/kylvola

”nämä hankkeet on parantanu talon käytettävyyttä ja kustannuksia laskenu sen energiankulutuksen myötä”

 

 

 

Yleishyödyllisten investointihankkeiden vaikuttavuus on laajaa yhteisön sisällä, alueella ja myös yhteiskunnallisesti. Rahoituksella on tärkeä merkitys ja sitä tarvitaan myös tulevalla ohjelmakaudella.

 

 

 

Paula Nelimarkka
Maksatusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelman kuulumisia

Hankkeisiin ja yritystukiin vielä rahoitusta

Kuluva EU:n ohjelmakausi on kääntynyt loppusuoralle. Hanke- ja yritystukiin on vielä tänä vuonna käytettävissä mukavasti rahoitusta, ensi vuoden ollessa rahoitusmäärältään vaatimattomampi. Kannustaisinkin jalostamaan hyvät hanke- ja yritystuki-ideat tänä vuonna hakemuksiksi saakka. Seuraavat hankkeiden valintajaksot tänä vuonna ovat toukokuun ja lokakuun lopussa. Yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja lokakuun lopussa. Ensi vuoden osalta valintajaksoihin on tulossa hiukan muutoksia. Hankkeiden valintajaksot vuonna 2020 ovat maaliskuun ja syyskuun ja yritystukien valintajaksot ovat tammikuun, huhtikuun, heinäkuun ja syyskuun lopussa. Tukipäätöksiä voidaan tehdä 2020 vuoden loppuun saakka ja hankkeiden toteutusaika voi näillä näkymin olla 31.12.2022 saakka.

Väliarvioinnin havainnot

Maaseutuohjelman mahtisatoa, tuloksia ja vaikuttavuutta, juhlittiin viime viikolla lähes 180 henkilön voimin. Maaseutujuhlassa saimme kuulla hienoja vaikuttavuustarinoita siitä, mitä merkitystä maaseuturahaston tuella on ollut ihmisten, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaan.

Kuva maaseutujuhlasta

Mahtisatoa -vaikuttavuusprosessin lisäksi olemme toteuttaneet alkuvuodesta yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteisen alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin. Siinä Etelä-Pohjanmaan tunnuspiirteiksi nousivat yritystukien hyvä maakunnallinen kattavuus sekä teollisten yritysten tukeminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla panostetaan yleishyödyllisiin vapaa-ajan investointeihin.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, tietomateriaalin tuottaminen kohderyhmälle sekä toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen, työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutuksia arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksien uudistumisena ja kannattavampana toimintana.

Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.

Lue lisää väliarvioinnista.

Alueelliset painopisteet ohjelmakaudelle 2020-2027

Helmi-maaliskuussa kokosimme maaseutuohjelman keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä ja kommentteja tulevan ohjelmakauden tarpeista ja painopisteistä. Sähköisten kyselyjen lisäksi järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen keskeiset tarpeet liittyvät maatalouden kannattavuuden tukemiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja asumisen edellytyksiin, osaamisen lisäämiseen ja siinä erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, maaseudun yritystoiminnan edistämiseen, kestävään metsätalouteen, energia- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen huomiointiin.

Näiden perusteella esitimme Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tuleviksi painopisteiksi:

1) Ruokaprovinssin kehittäminen
2) Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
3) Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi
4) Osaamisen lisääminen

Läpileikkaavina teemoina: ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Näiden painopisteiden sisältöjä tullaan tarkentamaan tulevan syksyn aikana, olette tervetulleita tähän työhön mukaan!

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus