Valmennusta vientiin

Korona heitti kevään ylle tummia pilviä. Tällä hetkellä viruksen leviäminen ja sen torjuminen vaikuttavat vahvasti kaikkien yritysten arkeen ja toimintaan. On selvää, että kriisin vaikutukset tuntuvat todella rajusti myös vientiyrityksissä. Muutamassa viikossa kasvua, kehittämistä, laajentamista, uudistamista, investointeja, rekrytointeja ja kansainvälistymistä varten tehdyt suunnitelmat muuttuivat monen kohdalla kertaheitolla ja koronaviruksesta on alkanut ennennäkemätön tapahtumasarja maailmassa.

Vaikeuksienkin keskellä on kuitenkin ilahduttavaa, että yrityksissä katsotaan myös kriisin yli, päivä päivältä enemmän. On elämää ennen koronaa ja elämää koronan jälkeen. Tästä kertoo muun muassa viime päivinä uutisoitu yritysten toive nopeista lisäsatsauksista tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeen.

VALO-ohjelman logo, jossa on kuumailmapallo.

VALO syntyi alueemme kansainvälistymisen koulutustarpeista

Kun aloitimme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa reilu vuosi sitten suunnittelemaan kansainvälistymiseen ja vientiin liittyvän valmennusohjelman toteuttamista, maailma näytti erilaiselta. Tuolloin todettiin, että maakunnassa ei ole toviin järjestetty ammattimaista vientiosaamiseen liittyvää koulutusta ja kysyntä sellaiselle oli olemassa. Moni kokee julkisten kansainvälistymispalveluiden olevan loputon tukiviidakko. On vaikea hahmottaa kokonaisuudesta, mitä tuen, neuvojen, rahoituksen ja muun avun elementtejä kannattaisi missäkin vaiheessa yrityksen elinkaarta hyödyntää. Halusimme vastata tähän haasteeseen ja paketoida ELY-keskuksen ja muiden Team Finland-toimijoiden tarjoamia kansainvälistymispalveluita helpommin ymmärrettävään muotoon, josta syntyisi vientiä kasvattamaan pyrkivälle yritykselle suunnitelmallinen palvelupolku. Näin syntyi VALO.

VALO-kv-valmennusohjelma on osa työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisia kasvupalvelupilotteja työvoima- ja yrityspalveluiden kehittämiseksi. Kyseessä on siis pilottikokeilu, jolla pyritään tuomaan kansainvälisyysosaamista ja vientitaitoja eteläpohjalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja niiden avainhenkilöille. Tämän puolestaan toivotaan lisäävän yritysten halukkuutta laajentaa yritystoimintaansa ja tuovan siihen vaadittua osaamista ja rohkeutta. Samalla vastataan myös siihen tarpeeseen, että Etelä-Pohjanmaalla tulisi päästä kansainvälisyydessä suuria harppauksia eteenpäin.

Piirroskuva koulutuskokonaisuudesta eli VALO-hankkeesta.

VALO koostuu 6-portaisesta palvelupolusta

VALO-pilottiin on rakennettu pk-yrityksille 6-portainen palvelupolku. Mukaan valituille yrityksille tehdään ensin kansainvälisyysanalyysi (1). Tämän jälkeen alkaa varsinainen koulutuskokonaisuus (2), joka sisältää kaikille yrityksille yhteisen viennin perusjakson. Tämä liittyy esimerkiksi kansainvälisen kaupan rahoitukseen ja kansainvälisiin myyntitaitoihin. Perusjakson jälkeen kunkin yrityksen on mahdollista valita erilaisia koulutuskokonaisuuksia sen mukaan, onko yrityksellä lainkaan vientikokemusta vai onko yritys jo kansainvälisillä markkinoilla. Kolmas osuus koulutusta ovat erilaiset teemapäivät, jotka voivat rakentua tietyn markkinan ympärille tai esimerkiksi digitaalisen myynnin ja markkinoinnin tai vaikka globaaleiden megatrendien ympärille. Näin mahdollistetaan jokaiselle osallistujalle omiin tarpeisiin räätälöity kokonaisuus. VALO-valmennusohjelman analyysi- ja koulutusosion toteutuksesta ELY-keskuksen yhteistyökumppanina vastaa Aalto University Executive Education Oy.

Koulutuskokonaisuuden jälkeen valmennusta on mahdollista jatkaa osaamisen syventämisellä yrityskohtaisesti (3). Tässä apuna ovat pitkän linjan asiantuntijat, joilta yritykset saavat kokonaisvaltaista ohjausta yrityksen kehittämiseen; koulutusta, sparrausta, kannustusta ja myös vertaistukea ja kokemustenvaihtoa kansainvälisillä markkinoilla menestymisen eväiksi. Tämän jälkeen yritys pääsee kiinni tiiviimmin myös Team Finland-verkoston eri toimijoihin (4), joiden avulla pyritään löytämään kullekin sopiva väylä ja palvelu eteenpäin. Valmennusohjelman puitteissa järjestetään myös markkinaselvitysmatka (5) osallistujien kesken yhteisesti valitulle kohdemarkkinalle. Lopuksi yritys saa henkilökohtaista sparrausta mahdollisen ohjelman aikana selkiytyneen oman kv-jatkohankkeensa eteenpäin viemisessä (6).

Ohjelmaan mukaan on haettu lupaavia, potentiaalisia ja innovatiivisia yrityksiä eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Tässä olemme tehneet hyvää yhteistyötä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Ohjelmaan osallistuva yritys voi olla ulkomaille suuntaava start up, vasta vientiä aloitteleva kasvaja tai jo jonkin verran kokenut kansainvälinen toimija.

Tahtotilamme on ollut järjestää koko koulutus myös fyysisesti Etelä-Pohjanmaalla, koska verkostoituminen ja kokemusten vaihto ovat yksi tämänkaltaisen koulutuskokonaisuuden tärkeimmistä anneista. Korona muutti kuitenkin nyt suunnitelmia. Teimme päätöksen koulutuksen siirrosta syksylle ja toivomme, että silloin päästään kasvokkain valmennuksen osalta vauhtiin. Uskomme, että myös silloin löytyy pitkän epävarman jakson jälkeen innokkaita, kansainvälisesti kasvuhaluisia yrityksiä ohjelmaan mukaan.

Koronan vaikutuksia ei mitata viikoissa, vaan vähintään kuukausissa. Kun koronan tuomat rajoitteet joskus loppuvat, mitä sinä teet ensimmäisenä? Miten varautua tämän kaiken jälkeiseen aikaan? Miten selvitä kohti parempia aikoja? On selvää, että nekin taas koittavat. Juuri nyt voi olla vaikea suunnitella hankkeita lähikuukausiksi. Mutta pysähdyksissä ollut maailma voi tuoda kovan kasvupyrähdyksen koronan jälkeiseen aikaan.

Riikka Ylikangas
Team Finland Kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

9,6 miljoonaa euroa käytettävissä työllistämiseen Etelä-Pohjanmaalla

Työllisyysmäärärahaa on Etelä-Pohjanmaalla käytössä 44% vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2019 on alueella käytössä 9,6 miljoonaa euroa valtion työllisyysmäärärahoja. Sen lisäksi palkkatuki- ja starttirahapäätöksiin voidaan käyttää työttömän henkilön saamaa työttömyysturvamäärärahaa.

Jotta työmarkkinoille saadaan osaavaa työvoimaa, työttömät työllistyisivät mahdollisimman nopeasti ja syntyisi uusia elinvoimaisia yrityksiä – siihen tarvitaan rahaa. ELY-keskus ostaa työllisyysmäärärahoilla palveluntuottajilta työvoimakoulutusta, erilaisia valmennuksia, työkyvyn arviointeja ja yritysidean arviointeja. Näiden palvelujen lisäksi TE-toimisto myöntää rahaa aloittaville yrittäjille (starttiraha), työllistämishankkeille (työllisyyspoliittinen avustus) sekä työnantajille työttömän henkilön työllistämiseen (palkkatuki).

Miten Etelä-Pohjanmaalla sitten ollaan siinä tilanteessa, että työttömyysaste on Manner-Suomen toiseksi alhaisin? Viime vuonna työttömille oli tarjolla runsaasti erilaisia työllistymistä edistäviä palveluja. Työvoimakoulutuksen aloitti 1500 henkilöä ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella 600 henkilöä. Opiskeltavien ammattien kirjo oli todella laaja.

RekryKoulutus, starttiraha, palkkatuki – monta keinoa työllistyä

Yritysten työvoimapulaan vastattiin RekryKoulutuksilla. Metalli-, puu-, rakennus-, muoviteollisuus-, logistiikka- ja kaupallisen alan yritykset hyödynsivät yrityksiin räätälöityä koulutusta eniten. Viime vuonna perustettiin 160 uutta yritystä starttirahalla. Aloittaville yrittäjille on starttirahan lisäksi tarjolla yrityksen perustamiseen liittyvää valmennusta. Erilaisiin valmennuspalveluihin käytettiin rahaa 1,2 miljoonaa euroa.

Palkkatuki on merkittävä apu etenkin pitkään työttömänä olleiden työllistämisessä. Palkkatuella työllistyi viime vuonna 1300 henkilöä. Yksityiselle sektorille heistä työllistyi 63%.

TE-toimisto ja ELY-keskus ovat myöntäneet rahoitusta useisiin hankkeisiin Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeissa pyritään etsimään työtä ja koulutusta erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, kuten pitkäaikaistyöttömille, rakennetyöttömille, maahanmuuttajille ja nuorille.

Työllisyyden hoito on yhteispeliä

Etelä-Pohjanmaan alhainen työttömyysaste on suoraa seurausta myös laaja-alaisesta verkostoyhteistyöstä, jota tehdään yritysten, kuntien, oppilaitosten, yksityisten palveluntuottajien, järjestöjen ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Nyt kun työllistymisen tukemiseen käytettävät määräraha ovat oleellisesti niukemmat kuin aikaisemmin, tarvitsemme toinen toisiamme, koska työllisyyden hoito on yhteispeliä. On tunnettava toistemme toimintatavat, vältettävä päällekkäistä tekemistä ja yhdistettävä voimavaroja, että alueemme yritykset saisivat jatkossakin osaavaa työvoimaa ja työttömät työllistyisivät. Kuluvan vuoden teemana on lisäksi yritysten kansainvälistyminen ja työntekijöiden rekrytointi myös Euroopan ulkopuolisista maista. Sitä tarvitaan yhä enenevässä määrin myös Etelä-Pohjanmaalla.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus