Luonnonmukainen vesirakentaminen ja kaksitasouomat harjoittelijatyönä

Tietoisuutta kaksitasouomista on tänä kesänä edistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella harjoittelijatyönä. Kaksitasouomat ovat yksi luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmistä, ja harjoittelussa on keskitytty juuri maatalousalueiden luonnonmukaiseen vesienhallintaan.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen maatalousalueilla, ravinnehuuhtoumat ja ilmastonmuutos lisääntyvine sateineen luovat tarvetta kehittää peltojen kuivatusmenetelmiä. Tehostunut maatalous vaatii myös tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja kestäviä kuivatusmenetelmiä.

Pelloilta huuhtoutuu veden mukana kiintoainesta ja ravinteita, jotka vesistöjen lisäksi aiheuttavat haittaa myös uomien vedenjohtokyvylle kiintoaineen kasautuessa. Perinteisten valtaojien tiheät huoltotoimenpiteet vievät viljelijän aikaa ja rahaa. On kustannustehokkaampaa laittaa kerralla uoma kuntoon, jolloin jatkuvat huoltotoimenpiteet ja raskaat kaivut vähenevät.

Piirroskuva, jossa vasemmalla uoma, joka näyttää pieneltä joelta, ja oikealla uoma, joka on kaivetun ojan näköinen.
Luonnonmukainen uoma ja perinteinen uoma. ©Ville Heimala

Kaksitasouoma pähkinänkuoressa

Kaksitasouomien avulla voidaan vähentää ravinnehuuhtoumaa vesistöihin sekä parantaa tulvahallintaa ja luonnon monimuotoisuutta. Kaksitasouoma on nimensä mukaisesti poikkileikkaukseltaan kahteen tasoon rakennettu uoma, joka koostuu alivesiuomasta ja tulvatasanteesta. Tulvatasanne voidaan kaivaa yhdelle tai molemmille puolille uomaa.

Kaksi erilaista kaksitasouomaa piirroskuvina sekä perinteinen perattu uoma, jossa ei ole tulvatasannetta.
Kaksitasouoman toteutusvaihtoehdot ja perinteinen perattu uoma. Muokattu lähteestä: (vesitalous.fi), lehti 6/2015: sivu 28.

Alivesiuomassa on kohtuullinen veden korkeus ja virtaus ympäri vuoden, mikä tarjoaa elinympäristön virtavesieliöille, kuten ravuille ja vaelluskaloille. Kasvittuneella tulvatasanteella on tärkeä tehtävä kiintoaineksen ja ravinteiden kerääjänä. Tulvatilanteissa vesi pääsee hallitusti nousemaan tulvatasanteelle, jolloin myös veden virtaus hidastuu. Hidastuneen virtauksen ansiosta veden sisältämällä kiintoaineksella on aikaa laskeutua ja ajan myötä sedimentoitua tasanteelle. Ravinteita sedimentoituu siis kiintoaineksen mukana tasanteelle ja osa sitoutuu tulvatasanteen kasvillisuuteen, jota säännöllisesti niitetään. Kompostoimalla niitetty kasvillisuus saadaan ravinteet uudelleen kiertoon.

Harjoittelu ELY-keskuksella

Kolmen kuukauden harjoitteluun kuului ennen kaikkea itsensä perehdyttäminen asiantuntevaksi kaksitasouomista ja luonnonmukaisesta vesirakentamisesta. Paljon opin, mutta paljon jäi myös opittavaa. Kesän aikana järjestimme tietoisku kaksitasouomista -tilaisuuden, jonka tallenteet löytyvät vesi.fi -sivustolta. Tilaisuudessa Pasi Valkama (SYKE) kertoi kaksitasouomien perustamisesta ja hoidosta sekä viljelijäkokemuksesta kertoi Mats Willner (ELY). Lisäksi pääsin kirjoittamaan uutisjyvä-julkaisun, esitteen kaksitasouomista maatalousympäristössä ja kaivutyöohjeen.

Harjoittelu on ollut erittäin opettavainen ja tietoa on kertynyt valtavasti. Viestintä ELY-keskuksen asiantuntijoiden välillä on sujuvaa ja tietoa jaetaan monipuolisesti. Parasta ELY-keskuksella on se, että harjoittelijat otetaan vastaan kollegoina – heti ensimmäisestä päivästä lähtien pääsi mukaan porukkaan, eikä kysymysten kanssa tarvinnut jäädä yksin!

Rehevöitynyt vehreä pelto, jonka keskellä menee kaksitasouoma.
Evijärven Mansikkapellon kaksitasouoma 15.6.2022 kuvattuna. Kesällä 2022 tulvatasanteelle istutettiin kaivun jälkeen kasvillisuuspaakkuja viereiseltä pellolta ja välit kylvettiin heinän siemenillä.

Mikäli kiinnostuksesi heräsi ja haluat oppia lisää luonnonmukaisesta vesirakentamisesta ja kaksitasouomista, tutustu aiempien linkkien lisäksi Suomen ympäristökeskuksen Valumavesi -hankkeeseen, jonne on koottu muun muassa ohjeistuksia kaksitasouoman rakentamiseen ja mitoitukseen liittyen.

Minna Raudaskoski
Harjoittelija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Olipa kerran lounaalla…

Kuvassa ruokalautanen, jossa perunaa, lihaa ja salaattia. Kuvassa myös tekstiä, joka kertoo, että kaikki ruoka-aihekset ovat lähellä tuotettua.

Syödä pitää, siitä ei pääse ja pellolta se ruoka tulee. Usein sitä vaan syö, miettimättä sen kummemmin, mitä ruuan eteen on tehty. Otetaan vaikka se peruna. Isäntä Karijoella on laittanut aamulla saappaat jalkaansa ja lähtenyt hallille noutamaan perunannostokonetta. Matkalla hän kiroaa, kun märän pellon kantavuus on vähän ”com si com sa”, mutta sieltä ne nostettiin ja nyt ne ovat lautasella muusina. Peruna voisi tulla myös Keski-Euroopasta Pfalzin alueelta, jossa tuotetaan perunaa noin 4000 hehtaarilla, mutta kannatan ennemmin sitä karijokelaisen viljelijän perunaa siitä syystä, että tiedän, tai luulen tietäväni, miten täällä Suomessa asiat ovat ja miten niihin voin vaikuttaa kuluttajana. Tässä tapauksessa voin vaikuttaa myös viranomaisena ja pohtia, mitä pellon kuivatuksen varmistamiseksi voidaan tehdä.

Peltojen kuivatus kuntoon

Tarvitaan toimiva peruskuivatus, joka luo edellytykset toimivalle paikalliskuivatukselle. Ensin siis valtaojat kuntoon yhdessä alueen muiden maanomistajien kanssa ja sitten salaojitus, joka huolehtii peltolohkotasolla kuivatuksen onnistumisesta. Peruskuivatuksen vaatimaan yhteistyön järjestämiseen voi kysyä apuja kirjoittajalta, tai maankuivatuksen ja ojituksen verkkosivulta.

Synkkien pilvien alla peltomaisema, jossa vilja on alkanut kellastumaan.

Uusi hallitusohjelma ohjaa meitä ottamaan työssämme huomioon myös ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomme valtaojien peruskuivatussuunnittelijoille, maanomistajille ja ojaisännöitsijöille tietoa erilaisista ympäristön-, vesien- ja ilmastonsuojelun toimenpiteistä mm. uomien kunnossapitohankkeisiin. Samoin mietityttää se, onko tarvetta muuttaa lisää uomien mitoitusohjeistusta vastaamaan ilmaston muuttuneita olosuhteita, josta hyvänä esimerkkinä ovat viime vuosien aikana havaitut sään äärevöitymiset, kuten voimakkaat rankkasateet, pitkät kuivuusjaksot ja leudot talvet. Vuosien välinen vaihtelu monitodennäköisesti lisääntyy ja sitä myöden ennustettavuus heikkenee. Hyvää vesitietoa kaikille kiinnostuneille löytyy verkosta vesi.fi sivuilta.

Ruispellosta pieni kaistale jo puitu.

Takaisin perunapeltoon. Pelto on resurssi ja pellon kasvukunnosta huolehtiminen varmistaa viljelijälle parhaan mahdollisen tuoton. Näen, että se päivä on jo tulossa, kun viljelijä huomioi hyvänä vaihtoehtona tai itsestäänselvyytenä myös peltojen monimuotoisuuskaistat, valtaojien tulvatasanteet, tai pellonkäytön muutoksen ilmastoystävällisempään suuntaan. Uskon, että täällä Suomessa voin omilla valinnoillani vaikuttaa siihen, miten ruokaa tuotetaan ja että suomalainen ruuantuottaja tekee itsekin valintoja kehittämällä tuotantoa ollaksemme maailman parhaimpia ruuantuottajamaita kaikilla mittareilla. Meillä on jo nyt tiloja, joilla näin tehdään ja joiden menestys perustuu juurikin tähän… Mitähän sitä huomenna söisi?

 

Outi Leppiniemi
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö
puh. 0295 028 016, 050 350 9328
outi.leppiniemi(at)ely-keskus.fi