Huoli päällystetyn tieverkon kunnosta

Suomen tieverkko on jaettu hierarkkisesti toiminnallisiin luokkiin niiden merkitsevyyden mukaan tieverkossa. Päätiet, eli yksi- ja kaksinumeroiset valta- ja kantatiet, ovat tieverkollisesti tärkeimmät. Ne välittävät pääosin pitkämatkaista liikennettä. Seuraavaksi tulevat kolmenumeroiset seututiet. Neljä- ja viisinumeroiset tiet ovat yhdysteitä. Kun katselen tieverkkoamme tänään, olen erittäin huolestunut siitä, miten tieverkkomme rapistuu kiihtyvällä vauhdilla. Tienpidon rahoitustaso on koko tällä vuosituhannella ollut, enemmän tai vähemmän, liian alhainen, jotta olisimme pystyneet pitämään koko tieverkon kunnossa. Tähän asti olemme pystyneet pitämään päätiet ja seututiet jokseenkin kunnossa ja huonoon kuntoon on päässyt pääosin yhdysteitä. Nyt myös pääteillä ja seututeillä rupeaa näkymään vakavia vaurioita.

Päällystetty tieverkko jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan liikennemäärien mukaan. Vilkkaat tiet, joilla on yli 3000 ajoneuvoa vuorokaudessa kuuluvat luokkaan PK1. Keskivilkkailla teillä on vähemmän kuin 3000, mutta enemmän kuin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ovat luokassa PK2. Vähäliikenteiset tiet ovat luokassa PK3 ja niillä kulkee alle 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueellamme on noin 6000 km päällystettyjä teitä. Puolet niistä on vähäliikenteisiä PK3 luokan teitä. Näihin ei ole tahtonut riittää juuri mitään panostuksia tällä vuosituhannella. Tämän kesän päällystysohjelma kohdistuu vilkkaisiin PK1 luokan teihin. Poikkeuksena on jakovarahankkeet (eduskunnan myöntämät joululahjarahat), joissa on jokunen päällystyskohde PK3 luokan teille.

Päällystysohjelma jää tänä kesänä ennätyslyhyeksi

Tämän vuoden päällystysohjelma on reilut 100 km. Meidän pitäisi päällystää yli 400 km, jos haluaisimme pysäyttää korjausvelan kasvun. Korjausvelka tulee siten tänä vuonna kasvamaan reilusti. Vuoden lopussa 20 % meidän päällystetyistä teistä on huonokuntoisia tai erittäin huonokuntoisia. Paikkaamalla pystymme joitakin teitä pitämään kasassa, mutta on paljon teitä, joita ei enää kannata paikata systemaattisesti. Niillä paikataan vain liikennettä vaarantavat syvät kuopat.

Monilla teillä on tämä tilanne, että paikkaa on paikan vieressä, eikä paikkaaminen tuo enää apua, sillä paikat eivät tahdo pysyä paikallaan, vaan tien pinta jatkaa rapautumista.

Tiestön rapautumisen pystyi näkemään jo kauan sitten

Minut valittiin Vaasan tiepiirin tiejohtajaksi vuonna 2008. Silloin minulla oli jo yli 20 vuoden kokemus tienpidon eri alueilta. Ensimmäinen viestini medialle uutena tiejohtajana oli, että olen huolissani tienpidon rahoitustasosta. Joka vuosi rahoitustaso on liian alhainen. Kerroin, että jos tämä jatkuu, niin jossakin vaiheessa olemme siinä tilanteessa, että osa tieverkostamme on täysin rapistunut. Sanoin, ettei tämä tapahdu lähivuosina, mutta 10 – 15 vuoden päästä tämä voi olla tilanne tieverkollamme. Valitettavasti olin oikeassa. Me olemme nyt siinä tilanteessa.

Kun tulin Vaasan tiepiiriin töihin vuonna 1987 tilanne oli aivan toinen kuin nyt. Melkein joka kunnassa perusparannettiin joka vuosi joku soratie päällystetyksi tieksi. Suuri osa näistä teistä on nyt rapistunut, kun niitä ei ole voitu korjata ajoissa. Sääliksi käy niitä ihmisiä, jotka asuvat näiden teiden varrella. He olivat tosi onnellisia silloin, kun heidän tiensä laitettiin kerralla kuntoon.

Vajaat 20 vuotta sitten Yle teki TV-dokumentin eräästä huonokuntoisesta kylätiestä Pohjanmaalla. Ihmettelivät, miksi Suomessa on näin huonokuntoisia valtion teitä. Haastattelivat ensin kylän ihmisiä. Tulivat sitten Vaasan tiepiiriin haastattelemaan minua. Olin silloin tiepiirin suunnittelupäällikkö. Kerroin, että kyllä me se parannettaisiin, jos meillä olisi siihen rahaa. Meidän pitää kuitenkin priorisoida tätä tietä vilkasliikenteisempiä teitä. Siirtyivät sen jälkeen Tiehallinnon keskushallintoon, jossa vastaus oli sama. Seuraava osoite oli Liikenneministeriö, jossa myös vastattiin samalla lailla. Ohjelma loppui siihen, että he seisoivat Valtiovarainministeriön ulko-oven edessä ja totesivat, että näiden ovien takana löytyy syy siihen, että Suomessa on enenevässä määrin huonokuntoisia valtion teitä.

Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Suomen tieverkko on valtion omaisuutta. Omaisuuden hallinta ja siitä huolenpito on epäonnistunut täysin. Voidaan puhua jopa fiaskosta. Syy ei löydy Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta, vaan Valtiovarainministeriöstä, joka ei kehysbudjettejaan laatiessaan ole varmistanut, että Suomen tieverkko, eli valtion omaisuus, pysyy kunnossa. Jos valtion kiinteistöt, joista vastaa Senaatti-kiinteistöt, annettaisiin rapistua yhtä laajasti, niin siitähän syntyisi kauhea haloo. Mutta tieverkon rapistuminen ei kiinnosta Valtiovarainministeriötä tippaakaan.

Täältä näet Suomen tieverkon kunnon, suurentamalla karttaa huomaat parhaiten värein kerrotut erot (paikkatieto.vaylapilvi.fi/).

Lue myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päällystysohjelman tiedote 2023. (sttinfo.fi)

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet 2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä

Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia (heva-onnettomuudet) ovat kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet liikenneonnettomuudet yhteensä. Vuonna 2021 tapahtuneista, poliisin tietoon tulleista, onnettomuuksista 22 johti kuolemaan (23 henkilöä menehtyi ja 11 loukkaantui) ja 150 loukkaantumiseen (206 henkilöä loukkaantui). Heva-onnettomuuksia oli näin 172 kpl.

Vuonna 2021 tapahtui (omaisuusvahingot mukaan lukien) yhteensä 763 liikenneonnettomuutta (vuonna 2020 luku oli 746). Heva-onnettomuudet Etelä-Pohjanmaan ELYn maanteillä ovat vähentyneet tasaisesti vuoden 2015 jälkeen ja ovat vuoden 2017 jälkeen Väyläviraston asettaman tavoitteen alla.

Henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 2012- 2021, maanteillä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueella.

Sen sijaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole pystytty vähentämään tarpeeksi, vaan esimerkiksi vuosi 2021 oli näiden onnettomuuksien osalta erittäin huono.

Maanteiden onnettomuuksista tapahtui pääväylillä eli valta- ja kantateillä 54 % (89 kpl) ja alempiluokkaisilla teillä 46 % (77 kpl). Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tapahtuivat useimmiten hyvissä olosuhteissa. Onnettomuushetkellä sää oli kirkas tai pilvipoutainen 78 % (134 kpl) onnettomuuksista. Vesisateella tapahtui 10 % (17 kpl) onnettomuuksista, lumi, rae- tai räntäsateella 7 % (12 kpl) ja sumulla 1 % (1 kpl).

Yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus, joita oli 34 % (58 kpl) kaikista onnettomuuksista. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat peräänajo-onnettomuus (12 %, 20 kpl) ja kohtaamisonnettomuus (10 %, 18 kpl). Eläinonnettomuuksista 5 % (12 kpl) johti henkilövahinkoihin.
Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista jalankulkijaonnettomuuksia oli 2 % (3 kpl), polkupyöräonnettomuuksia 5 % (8 kpl) ja mopo-onnettomuuksia 6 % (10 kpl).

Onnettomuudet aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan, liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat, henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa, noin 308 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 200 euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15-20 % muun muassa pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina aikaisempien tutkimusten mukaan (mm. Valmixa 2006). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä tapahtuneet onnettomuudet maksoivat vuonna 2021 noin 54,4 miljoonaa euroa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 10,8 miljoonaa euroa.

Lue lisää:
Liikenneonnettomuudet 2017-2021 kartalla (https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/poliisi/)

Kjell Lind
Liikenneturvallisuusvastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Linja-autopysäkkikatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa

Pohjalaismaakuntien teiden varsilla olevat linja-autopysäkkien katokset ovat, sekä ELY-keskuksen, että kuntien ylläpitämiä. Katosten uusiminen ja korjaaminen kuuluvat lähtökohtaisesti tienpitäjälle, joka vastaa tien ylläpito- ja hoitotoimista. Mikäli kunta on rakentanut katoksen valtion maantielle omalla kustannuksellaan, voi hoitovastuu olla määritetty valtion ja kunnan kesken erillisellä sopimuksella.

ELY-keskuksen hallinnoimat tiet näkyvät kätevästi esimerkiksi Väylän tienumerokartasta (www.vayla.fi).

ELY-keskusten hoito-ja ylläpitovastuulla olevien bussipysäkkien katosten välittömistä korjaustoimista vastaavat maanteiden hoitourakoitsijat. He myös huolehtivat tarvittaessa katosten mahdollisista siirtämisistä uusille pysäkeille. Pääosin uusista katostarpeista pyritään huolehtimaan siten, että kyytiin nousijoiden määrän muuttuessa käyttämättömänä oleva katos siirretään paikkaan, jossa on tarve uudelle katokselle. Määrärahojen niukkuuden vuoksi uusia linja-autopysäkkikatoksia rakennetaan ELY-keskusten toimesta vain yksittäisissä tapauksissa.

Lähtökohtaisesti kunta vastaa koulumatkaliikennettä koskevasta katosten lisäämisestä, kun taas ELY-keskus vastaa kauko- ja seudullista liikennettä varten lisättävien pysäkkien katoksista silloin, kun pysäkiltä on vähintään 30 nousijaa päivässä. Uusien pysäkkikatosten lisäämistarpeesta tulee olla yhteydessä kuntaan, joka tekee tarvittaessa hakemuksen ELY-keskukselle katosten lisäämisestä.

Ilkivalta sekä tiesuola hajottavat linja-autopysäkkikatoksia ennenaikaisesti

Valitettavasti bussipysäkkikatokset joutuvat usein ilkivallan kohteeksi, ja toisinaan katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon. Hyvin usein tekijöitä ei saada kiinni ja lasku joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle.

Kuva 1. Ylistarossa Pelmaan liittymän kohdalla linja-autopysäkki katoksesta on hajotettu sivulasi. 

Valta- ja kantateiden varrella tiesuolan käytön on huomattu romuttavan puurakenteisia katoksia, jopa puolet nopeammin kuin metalli- ja peltirunkoisia. Sijaintipaikasta riippuen tavanomaisen metallirunkoisen katoksen käyttöikä on noin 30 vuotta.

Kuva 2.  Kuvassa pysäkkikatos, joka on vaurioitunut suolauksen rasituksen takia valtatien 3 varrella Jalasjärvellä.

Mikäli havaitset maantieverkolla katoksessa korjaustarvetta tai kaatuneen katoksen, ensisijainen kanava kertoa siitä on Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä. Sen kautta tehty ilmoitus tai kysely tavoittaa hoitourakoitsijan tai palautteeseen vastaavan tahon.

Anna palautetta katoksiin liittyen palauteväylän kautta (https://liikenne.palautevayla.fi/feedback).

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Se on kesä nyt

Alkaa oleen taas se aika vuodesta, et tiestöllä on kaikenlaisia häiriötekijöitä mm. päällystystyöt, nuo liikenteen häiriköt, jotka kunnostavat teitä teille.

Nopeusrajoitukset parantavat turvallisuutta

Tietyömaa on aina turvallisuusriski tiellä työskenteleville ja liikkuville. Tietyömaiden turvallisuus paranee eniten nopeusrajoituksia noudattamalla. Hiljainen ajonopeus on tarpeen, jotta sekä auton kuljettajalla, että tietyömaalla työskentelevillä on aikaa reagoida erityistilanteisiin. Oman turvallisuutensa vuoksi ohi ajavan kannattaa hiljentää vauhtia myös, koska tietyömaiden ympäristö muuttuu alati.

Työmaiden nopeusrajoitukset

Tietyömaiden nopeusrajoitukset ovat autoilijan etu. Niiden ansiosta tietä ei tarvitse sulkea kokonaan tietöiden ajaksi, vaan toinen kaista voidaan pitää auki. Matkanteko on sujuvaa, kun tietyömaihin varautuu jo automatkaa suunnitellessaan. Työmaiden kohdalla on alennettuja nopeusrajoituksia, joita on noudatettava niin kauan kuin merkit ovat pystyssä.

Kuva: Asfalttikallio – saattoauto päällystetyömaalla.

Saattoauto

Yksiajorataisilla vilkasliikenteisillä päällystyskohteilla (mm. valta- ja kantatiet) on käytössä saattoauto. Saattoauton avulla työmaan ohittaminen on turvallisempaa ja selkeämpää. Saattoauto myös varmistaa nopeusrajoitusten noudattamisen työkoneiden ja työntekijöiden kohdalla. Saattoauto noutaa sulkuaidalta autojonot mukaansa ja vetää autojonot työmaan ohi. Työmaan lopussa saattoauto ajaa pois edestä ja päästää autot jatkamaan matkaa. Saattoauton valotaululla annetaan ohjeita autoilijoille.

1.    Älä hikeenny jos päällystystyö osuu kohdallesi.
2.    Noudata työmaasta varoittavia liikennemerkkejä ja nopeusrajoituksia.
3.    Älä kettuile liikenteenohjaajalle, hän on syytön työmaahan.
4.    Aja koneiden ohi varovaisuutta noudattaen, vaikka koneet ovat isoja siellä on myös jalkaisin työskenteleviä. Jos osut jonon ensimmäiseksi eikä ole saattoautoa käytössä, sinä vastaat yleensä nopeudesta, jolla koneet ohitetaan sekä työntekijöiden ja itsesi turvallisuudesta.
5.    Turvallista matkaa.

Lue lisää päällysteistä tiedotteestamme.

Timo Kulmala
Projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mihin sitä liikennemäärätietoa tarvitaan?

Tie- ja liikenneasioissa liikennemäärä on avainsana. Liikenteen ammattilaiset toistelevat sitä perustellessaan tien hoidon tasoa tai valittuja parantamistoimenpiteitä. Myös tavalliset tienkäyttäjät ovat vuosien kuluessa oppineet perustelemaan vaatimuksiaan tien suurilla liikennemäärillä.

Liikennemäärällä onkin suuri merkitys jo ihan uuden tien suunnittelusta lähtien. Laadimme ennusteita suunnitellun tien liikennemääristä yleensä 30 vuoden päähän. Liikennemäärän ja tien toiminnallisen luokan (valta-, kanta-, seutu- tai yhdystie) perusteella määräytyy esimerkiksi uuden tien geometria ja käytettävät liittymätyypit. Tänä vuonna uutena asiana tuli voimaan LVM:n asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä (runkoverkoista). Yksi tärkeimmistä kriteereistä pääväylien määrittelyssä oli tien kokonaisliikennemäärä ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärä.

Kuva: Mikko Käkelä

Tien hoitoon vaikuttavat toiminnallinen luokka ja liikennemäärä

Tien hoidon tasoon vaikuttaa tien toiminnallisen luokan lisäksi tien liikennemäärä. Ehkä selvimmin tämä näkyy talvella, kun pikkutiellä hoidon toimenpiteet tuntuvat viipyvän ja ajo-olosuhteet ovat joskus hyvinkin haastavat. Teiden hoitoluokitusta ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että erityisesti talvihoidon tasoa korotetaan vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Raskaan liikenteen määrä otetaan entistä tarkemmin huomioon tien hoitoluokkaa määriteltäessä. Valitettavasti teiden hoidon parantamiseen käytettävä lisäraha otetaan pois tienpäällystysrahoista. Vuosittaiset tienpäällystyspituudet jäävät siis yhä kauemmaksi siitä tasosta, joka vaadittaisiin teiden päällysteiden nykykunnon säilyttämiseksi.

Vähäliikenteiset tiet kannattaa hoitaa sorateinä. Liikennemäärän kasvaessa useihin satoihin autoihin vuorokaudessa tulee mietittäväksi tien päällystäminen. Vilkasliikenteisen soratien hoito tulee nimittäin ajan mittaan kalliiksi.

Yksityisteillä liikennelaskentoja ei yleensä tehdä, vaan liikennetiedot perustuvat yleensä tiekunnan ilmoituksiin ja tienvarren asutuksen ja/tai läpikulkuliikenteen määrään. Valtiokin voi suorittaa liikennelaskentaa yksityistiellä. Esimerkiksi, jos tarkoituksena on ottaa yksityistie valtion ylläpitämäksi maantieksi. Valtio voi tietyin edellytyksin myöntää järjestäytyneelle yksityistiekunnalle parantamisavustuksia. Avustuksia mietittäessä tien kuntoa täytyy suhteuttaa tien liikennemääriin.

Liikennemääriä mitataan säännöllisesti

Teiden liikennemääriä lasketaan jatkuvasti tietyllä kierrolla suorittamalla yleistä liikennelaskentaa. Joka vuosi ei lasketa kaikkia teitä ja pikkuteillä liikennelaskentojen välillä on useita vuosia. Välivuosien liikennemäärätiedot lasketaan (interpoloidaan) liikenteen kasvukertoimien avulla. Kasvukertoimet vaihtelevat tieluokasta ja tien sijainnista riippuen. Pääteillä suoritetaan myös jatkuvaa liikennelaskentaa liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) kohdilla.

Olen seurannut pohjalaismaakuntien pääteiden liikennemäärien kehitystä LAM-pisteiden liikennemäärätietojen avulla vuodesta 1995. Pääteiden kokonaisliikennemäärät ovat tänä aikana kasvaneet keskimäärin 40 % ja raskaan liikenteen määrä 36 %. Samaan aikaan raskaan liikenteen massat ja mitat ovat jatkuvasti kasvaneet. Kuitenkin käytössä oleva tieverkko on suurelta osin sama kuin 20 vuotta sitten.

Lisätietoa: Liikennemääräkartat (eri valinnoilla, voit tutkia eri liikennemääriä tarkemmin)

Lue myös aiempi blogi tiestön telematiikasta.

 

Jarmo Salo
Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmäyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus