Hirvieläinonnettomuudet 2017–2022

Vuonna 2022 tapahtui koko Suomessa 9894 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta, joista 3069 johti henkilövahinkoon. Onnettomuuksissa kuoli 189 ja loukkaantui 3794 ihmistä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tapahtui 267 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joista 18 johti kuolemaan.

Hirvieläinonnettomuudet ovat yleensä pelkkiä omaisuusvahinkoja ja niissä sattuu harvemmin vakavia loukkaantumisia tai kuolemia, mutta toki näitäkin jonkin verran tapahtuu.

Hirvieläinonnettomuuksia vuonna 2022 sattui koko Suomessa, Riistakeskuksen tietojen mukaan, 13642 kpl ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella 817 kpl. Hirvionnettomuuksia oli yhteensä 206 ja peuraonnettomuuksia (metsäkauris ja valkohäntäpeura) yhteensä 611 kpl. Yksikään hirvieläinonnettomuus ei johtanut kuolemaan, 14 kpl johti loukkaantumiseen ja loput olivat peltikolareita.

Tästä linkistä pääset itse tutkimaan hirvieläinonnettomuuksia kartalla (mobilityanalytics.ramboll.com).

Riistaonnettomuuksien määrä koko Suomessa vuonna 2022.

Riistaonnettomuuksien määrä eläinlajien mukaan koko Suomessa 2017–2022.

Riistaonnettomuuksien määrä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuonna 2022.

Riistaonnettomuuksien määrä eläinlajin mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2017–2022.

Uusia innovaatioita parantamaan liikenneturvallisuutta

Maailman ensimmäinen äänimajakka sijaitsee kasitien varrella Mustasaaressa Vassorinlahdella. Kyseessä on pilottihanke, jonka takana on Innotrafik. Laite havaitsee valtatietä lähestyvän hirven, minkä seurauksena kaiuttimesta alkaa kuulua ihmisten puhetta. Hirvi pelästyy ääntä ja jatkaa matkaansa riista-aidan oikealla puolella eikä juokse tielle. Äänimajakka on todettu hyväksi ja toimivaksi menetelmäksi ja kokeilua aiotaan laajentaa myös muille risteysalueille.

Lisätietoja ja video linkin takana (yle.fi).

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden tulevaisuutta suunnitellaan yhteisvoimin

Kyrönjoki laskee Vassorinlahteen muodostaen laajan ja luontoarvoiltaan arvokkaan suistoalueen, joka tunnetaan rikkaasta linnustostaan ja kalastostaan. Alue kuuluu suurelta osin Natura 2000-verkostoon. Lisäksi se lukeutuu kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on kansainvälisesti merkittävä kosteikkoalue (ns. Ramsar-kohde). Joen tuoman aineksen ja maankohoamisen vuoksi ympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Vassorinlahti on kasvamassa umpeen ja rannat ovat ruovikoituneita. Luontoarvojen turvaamiseksi alueella on tarpeen suunnitella kunnostustoimenpiteitä.

 

Kyrönjoen suistossa ja Vassorinlahdella tehdään tänä vuonna monenlaisia selvityksiä.

 

 

 

 

 

 

 

Kyrönjoen alaosa ja suisto ovat tulvaherkkää aluetta, jossa jäiden kasautuminen johtaa helposti äkilliseen veden nousuun Vassorinlahdella.  Alueen tulvat haittaavat asutuksen ja maatalouden lisäksi Vaasan ja Kokkolan välisen valtatien liikennettä. Valtatie 8 on jouduttu tulvien vuoksi sulkemaan mm. vuosina 2011 ja 2013. Tulvaongelmien vähentämiseksi on tarpeen kartoittaa erilaisia toimenpidevaihtoehtoja.

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden alueen kehittämistä varten aloitti keväällä 2016 laajapohjainen työryhmä, joka pyrkii yhteisvoimin viemään eteenpäin alueen monitavoitteista suunnittelua. Työryhmä on kevään kokouksissa sopinut tarvittavista alkuselvityksistä: kasvillisuuskartoitukset, linnustoselvitykset, sedimenttiselvitykset sekä Kyrönjoen suiston virtausmallinnus ja tulvakartoitukset. Muiden lisäselvitysten, kuten kalastoselvitysten, tarve määräytyy työn edetessä.

 

 

Kevättulvaa Mälsorin alueella 2010.

 

 

 

 

Linnustoselvitykset on aloitettu toukokuussa ja tarkkailut keskittyvät pesimälinnuston havainnointiin. Muuttolintujen osalta tiedot kerätään aiemmista havainnoista. Vassorinlahti ilmakuvataan kesällä ja kuvia käytetään apuna kasvillisuuden maastokartoituksissa.

Vassorinlahden syvyysolosuhteita selvitetään kaikuluotaamalla alue kesällä. Tietoja hyödynnetään mm. virtausmallinnuksessa, jonka tekemisen Suomen ympäristökeskus aloittaa syksyllä. Myöhemmin alueelle laaditaan myös tulvakartat. Kyrönjoen suisto on monimutkainen ja haastava alue mallinnettavaksi, sillä siinä joudutaan huomioimaan myös merenpinnan vaihtelu ja jääpatojen vaikutukset. Mallinnustyössä testataan uutta jääpatotulvien tulvakartoitukseen kehitettyä menetelmää. Tulvakartoitusta varten Vassorinlahdelle viedään kolme siirrettävää vedenkorkeuden havaintoasemaa.

 

Vassorfjärden

 

 

 

 

 

Alkuselvitysten jälkeen työryhmä jatkaa työtään pohtimalla eri toimenpidevaihtoehtoja luontoarvojen säilyttämiseksi ja tulvahaittojen vähentämiseksi sekä keskustelemalla alueelle mahdollisesti laadittavasta hoito- ja käyttösuunnitelmasta.

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden työryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Olav Jern Pohjanmaan liitosta. Työryhmässä on mukana laaja joukko alueen toimijoita: Mustasaaren kunta, Vöyrin kunta, kalastusalue, vesialueen omistajat, pengerrysyhtiöt, maataloustuottajien liitto (ÖSP), lintu- ja luontotieteelliset yhdistykset, Intresseföreningen för en levande skärgård r.f., Metsähallitus, Suomen riistakeskus sekä Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset.

 

Suvi Saarniaho-Uitto
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus