Palauteväylä vai tienkäyttäjän linja? 

Suomen sää ja maanteiden kunto ovat molemmat käypiä small talk -aiheita tuntemattomien ihmisten kanssa, kun ei keksi muuta puhuttavaa tai jaksa jauhaa kahvin hinnasta ja menoveden kalleudesta. Sen lisäksi, että näistä saa aikaiseksi salonkikelpoisia keskustelunavauksia, kulkevat nämä kaksi aihetta jonkun verran käsi kädessä. Kelin vaikutus teiden kuntoon on valitettava totuus näin lähellä napapiiriä. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tienpidon määrärahojen väheneminen nostavat väistämättä huonokuntoisten teiden määrää ja riski kohdata pari muuttujaa ajoväylillä kasvaa. 

Kesäinen hiekkatie. Tien reunassa oikealla vehreän ojan puolella varoituskyltti kelirikosta.
Palauteväylää pitkin kulkeutuu teiden hoitoon liittyvät kiireettömät asiat, jotka eivät aiheuta liikenteelle välitöntä vaaraa.

Kansalaiset, medborgare, teiden ritarit, muut ammattiautoilijat ja väylien kulkijat. Kun sitten joskus (toivottavasti ette koskaan tai edes harvoin) valtion tiestöllä ajaudutte tilanteeseen, jossa edessä ei nyt varsinaisesti nouse tie pystyyn, mutta jotain ongelmaa ilmaantuu, voi asiasta ilmoittaa pariakin kanavaa pitkin. Vaihtoehdoista esittelen tässä ensiksi verkossa olevan Väyläviraston, Fintrafficin ja ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun yhteisen Palauteväylän.

Palautevayla.fi on kanava, josta kulkeutuu viesti teiden kunnossapitoon. Tätä väylää pitkin kannattaa ilmoittaa teiden hoitoon liittyvistä kiireettömistä asioista kuten kuopista sorateillä, tukkeutuneesta tierummusta tai vesakonraivaustarpeesta. Sellaisista teiden kunnossapitoon liittyvistä aiheista, joista ei aiheudu välitöntä vaaraa liikenteelle.

Palautevayla.fi -sivuille on koottu vastauksia kysytyimpiin kysymyksiin ja siellä olevaa tietojen arkkua kannattaa penkoa. Näin voi hyvällä tuurilla välttyä tarpeelta jättää oma palaute, ehdotus tai kysely. Nopeusrajoituksiin ja muihin liikenneturvallisuutta parantaviin ideoihin voi jättää ehdotuksen palauteväylässä. Saman palautevayla.fi -sivuston karttapalvelusta voi selailla jo ilmoitettuja kohteita ja niiden käsittelyn etenemistä. Myös lupa-asioista löytyy tietoa samaiselta sivulta.

Mikäli nousee tarve ottaa yhteyttä tietyn alan asiantuntijaan, on ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelukeskus tässäkin oikea kanava. He ottavat vastaan tietopyyntöjä ja pyrkivät vastaamaan niihin suoraan. Vaihtoehtoisesti he välittävät tiedon oikealle taholle, jolloin kansalaisen ei tarvitse itse käyttää aikaansa oikeaa asiantuntijaa etsiäkseen.

ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun puhelinpalvelu 0295 020 600 ja chat ovat auki arkisin kello 9–15.

Kiireellisissä tapauksissa voi soittaa numeroon 0200 2100

Tienkäyttäjän linjaan vastataan 24/7 Fintrafficin tieliikennekeskuksista eri puolilta Suomea. Entisessä työssäni 10 vuotta tienkäyttäjän linjaa kuunnelleena haluaisin antaa pari vinkkiä sinne soittaville. Sijainnin merkitystä ei voi liikaa korostaa ja on ensisijaisen tärkeä ilmoittaa se havaitun ongelman lisäksi. Tien nimen tai numeron selvittäminen kannattaa tehdä jo ennen puhelua. 112-sovelluksen kautta tienkäyttäjän linjaan soittaminen ratkaisee sijantiepäselvyyksiin kuluvat minuutit, sillä edellytyksellä, että on puhelun alkaessa edelleen havaitun ongelman esiintymispaikalla.

Vaikka kuinka houkuttaisi avautua nimismiehenkiharalla olevasta soratiestä, ja brutaalin rehellisesti kertoa kuinka tekohampaat eivät pysy suussa voimasanoja ja volyymiä säästämättä, ei tunteilla puhuminen herätä mitään seisovia suosionosoituksia luurin toisessa päässä. Antoi palautteen tien kunnosta sitten missä muodossa tahansa (kirjallisesti tai suullisesti), arvostaa vastaanottaja suuresti tasalämpöistä kieliasua äkkijyrkän ulostulon sijaan. Ja uskallan myös väittää, että tämä pätee ihan kaikkiin asiakaspalvelukontakteihin.

Knoppitietona kerrottakoon vielä, että vaikka tienkäyttäjän linjan puhelun alussa kerronkin, että kaikki puhelut nauhoitetaan, niin itse nauhoite ei lähde eteenpäin urakoitsijalle. Puheluun vastannut operaattori välittää viestin eteenpäin vasta sen jälkeen, kun on suodattanut sen sopivaan muotoon. Usein viesti välittyykin valmiiksi luotuna fraasina. Toisenkin kuplan joudun valitettavasti puhkomaan. Tienkäyttäjän linjalle soittamiseen liittyy edelleen vahvasti uskomus, että toimenpiteet alkavat välittömästi puhelun päätyttyä, etenkin jos on ymmärtänyt sellaista vaatia ja tarkan aikarajauksenkin vaatimukselleen asettaa. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole varsinkaan, jos asia koskee tien normaalia kunnossapitoa.

Puhelu tienkäyttäjän linjalle ei ole työtilaus. Viesti asiasta lähtee urakoitsijalle tiedoksi, mutta urakoitsija toimii hoitoluokan mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä ja hoito-ohjelmaa noudattaen. Ja koska Fintrafficin operaattorilla ei ole työnjohdollista roolia hoitourakoitsijaan nähden, he eivät voi määrätä urakoitsijaa tarttumaan toimeen välittömästi. Vaaraa aiheuttavat tapaukset ovat luonnollisesti poikkeus, ne hoidetaan kiireellisinä.

Kuvituskuva. Kesäinen soratie. Tien laidalla punainen mökki.
Katuja ja yksityisteitä koskevat ilmoitukset tulee välittää kunnan, kaupungin tai tieyhdistyksen tietoon.

Liikenteen asiakaspalvelu ja tienkäyttäjän linja palvelevat valtion tieverkkoon liittyvissä asioissa

Linjauksen tekeminen, minne ottaa yhteyttä missäkin tilanteessa, saattaa olla välillä haastavaa. Palautevayla.fi on tarkoitettu ei kiireellisiin teiden kunnossapitoon liittyviin yhteydenottoihin, kuten soratien tasaus tai pölynsidonta, auraus tai hiekoitus talvella. Tienkäyttäjän linjaan tulee soittaa, jos tiellä on esimerkiksi runsaasti vettä tai nopeasti ilmaantunut reikä tai jotain muuta, minkä voisi kuvitella aiheuttavan välitöntä vaaraa. Eläimistä tiealueella, etenkin isoista sellaisista, tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Hoitourakoitsijalla ei ole samanlaista kapasiteettia kuin poliisilla häätää esimerkiksi hirvieläimiä tiestöltä.

Ohjeet siitä, mihin numeroon ja missä tilanteessa tulisi ottaa yhteyttä. Samat neuvot kiteytetty vielä kertaalleen kuvaan.

Liikenteen asiakaspalvelun löydät nyt myös somesta! Palautteet kuitenkin edelleen palautevayla.fi -verkkosivujen kautta.

Aurinkoista kesää!

Petra Latvasalo
Tiestötietovastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet 2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä

Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia (heva-onnettomuudet) ovat kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet liikenneonnettomuudet yhteensä. Vuonna 2021 tapahtuneista, poliisin tietoon tulleista, onnettomuuksista 22 johti kuolemaan (23 henkilöä menehtyi ja 11 loukkaantui) ja 150 loukkaantumiseen (206 henkilöä loukkaantui). Heva-onnettomuuksia oli näin 172 kpl.

Vuonna 2021 tapahtui (omaisuusvahingot mukaan lukien) yhteensä 763 liikenneonnettomuutta (vuonna 2020 luku oli 746). Heva-onnettomuudet Etelä-Pohjanmaan ELYn maanteillä ovat vähentyneet tasaisesti vuoden 2015 jälkeen ja ovat vuoden 2017 jälkeen Väyläviraston asettaman tavoitteen alla.

Diagrammi-kuva näyttää, miten henkilövaihinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.
Henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 2012- 2021, maanteillä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueella.

Sen sijaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole pystytty vähentämään tarpeeksi, vaan esimerkiksi vuosi 2021 oli näiden onnettomuuksien osalta erittäin huono.

Maanteiden onnettomuuksista tapahtui pääväylillä eli valta- ja kantateillä 54 % (89 kpl) ja alempiluokkaisilla teillä 46 % (77 kpl). Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tapahtuivat useimmiten hyvissä olosuhteissa. Onnettomuushetkellä sää oli kirkas tai pilvipoutainen 78 % (134 kpl) onnettomuuksista. Vesisateella tapahtui 10 % (17 kpl) onnettomuuksista, lumi, rae- tai räntäsateella 7 % (12 kpl) ja sumulla 1 % (1 kpl).

Yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus, joita oli 34 % (58 kpl) kaikista onnettomuuksista. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat peräänajo-onnettomuus (12 %, 20 kpl) ja kohtaamisonnettomuus (10 %, 18 kpl). Eläinonnettomuuksista 5 % (12 kpl) johti henkilövahinkoihin.
Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista jalankulkijaonnettomuuksia oli 2 % (3 kpl), polkupyöräonnettomuuksia 5 % (8 kpl) ja mopo-onnettomuuksia 6 % (10 kpl).

Kuvituskuva 50 kilometriä tunnissa liikennemerkki ja liikkeessä oleva auto.

Onnettomuudet aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan, liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat, henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa, noin 308 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 200 euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15-20 % muun muassa pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina aikaisempien tutkimusten mukaan (mm. Valmixa 2006). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä tapahtuneet onnettomuudet maksoivat vuonna 2021 noin 54,4 miljoonaa euroa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 10,8 miljoonaa euroa.

Lue lisää:
Liikenneonnettomuudet 2017-2021 kartalla (https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/poliisi/)

Blogikirjoittajan kuva ja vieressä nopeusrajoitusmerkki ja hirvivaaramerkki.

Kjell Lind
Liikenneturvallisuusvastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Talvi yllätti autoilijat 

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Lumisessa maisemassa ajelee säiliöauto kirkkaassa auringonpaisteessa.

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Luminen tiemaisema.

Tiesitkö, että:

  • Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
  • Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
  • Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
  • Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
  • Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Kuvassa näkyy aura-auton peili ja luminen peltomaisema.

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Väyläviraston investointiohjelman anti alueellamme

Eduskunta hyväksyi kesällä 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman. Heti sen jälkeen Väylävirasto julkaisi luonnoksen investointiohjelmasta vuosille 2022–2029.  Kyseessä on siis ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista seuraavan 8 vuoden ajalle. Tämä ohjelma on nyt lausuntokierroksella 15.9. asti. 

Liikenne 12 -suunnitelmassa on kuvattu liikenneverkon strategista tilannekuvaa ja asetettu tavoitteet valtion väyläverkolle. Keskeinen tavoite on, että liikennejärjestelmä takaa alueiden saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Tavoitteena on myös antaa ihmisille mahdollisuuksia valita kestävämpiä kulkumuotoja, erityisesti kaupunkiseuduilla. Tärkeä tavoite on myös liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden parantuminen. Liikenne 12 -suunnitelma asettaa myös taloudelliset raamit väyläverkon kehittämiselle. 

Näistä lähtökohdista investointiohjelma on koottu. Hankkeiden valintaan on vaikuttanut niiden suunnitelmavalmius eli se, onko hanke toteutuskelpoinen lähivuosina. Lisäksi valintaan vaikuttaa hankkeiden vaikuttavuus Liikenne 12 – suunnitelman väyläverkon tavoitteisiin peilattaessa. Väylävirasto on käynyt tiiviitä keskusteluja ELY-keskusten kanssa kartoittaakseen kaikki mahdolliset tieverkon hankkeet investointiohjelmaan. Alueiden tarpeet ylittävät kuitenkin investointiohjelman ajanjakson ja rahoitustason tarjoamat resurssit, eikä kaikkiin tarpeisiin pystytä siksi vastaamaan. 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle kohdistuu useita hankkeita 

No, mitä näistä lähtökohdista alueellemme siunaantuu? Ratapuolella Kokkolan ratapiha uusitaan 13 M€ budjetilla. Raidejärjestelyjen lisäksi rakennetaan alikulkutunneli ratapihan alitse. Vesipuolella Vaasan meriväylää sekä syvennetään 10 metriin että levennetään. Tähän on suunniteltu käytettäväksi yhteensä 8 M€. Molemmat hankkeet ovat olleet alueen toivelistoilla jo kauan. 

Tieverkon puolella ohjelma sisältää useita hankkeita, jotka kaikki tukevat alueen kehittämistä, parantavat saavutettavuutta alueella ja liikenneturvallisuutta tien päällä. Koska aikajänne on vain 8 vuotta ja talousraamit kohtalaisen tiukat, on hyväksyttävä, ettei kaikkia alueen tieasioita laiteta kuntoon siinä ajassa. Mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden saavuttamiseksi ohjelma sisältää useita erityyppisiä hankkeita. On sekä isoja että pienempiä tieverkon kehittämishankkeita mutta myös perusparantamishankkeita. 

Valtatiehen 8 kohdistuu useita hankkeita. Teemassa kaupunkiympäristöjen liikenteen pullonkaulojen poistaminen sekä Vaasan Yhdystie (1. vaihe, 37 M€) että Kokkolan kohta (1. vaihe, Eteläväylä, 9 M€) ovat saamassa rahoitusta. Molemmat väylät on tarkoitus rakentaa nelikaistaiseksi. Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi rakennetaan ohituskaistaparit Kovjoen, Kolpin ja Kruunupyyn kohdalle (13 M€). Näiden lisäksi valtatien 8 rakennevauriot välillä Tiukka – Metsälä korjataan (6,5 M€). Eli puhutaan erityyppisistä hankkeista, jotka yhdessä luovat vaikuttavuutta. 

Myös valtatien 3 vuosikausia vireillä olleet hankkeet ovat vihdoin saamassa rahoitusta. Valtateiden 3 ja 19 vilkasliikenteinen liittymä Jalasjärvellä on pitkään ollut ongelmallinen. Liikennemäärä Seinäjoelta Tampereen suuntaan on sen verran iso, että ajoneuvoilla on suuria ongelmia päästä valtatielle 3. Nyt tämä liikennevirta ohjataan valtatien alitse toiselle puolelle, jossa heille järjestetään oma kiihdytyskaista Tampereen suuntaan (10 M€). Jalasjärven eteläpuolella valtatien sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan rakentamalla ohituskaistaparit Koskuen ja Rajalanmäen kohdalle (10 M€). 

Eli summa summarum, investointiohjelma sisältää alueemme kannalta paljon kauan odotettuja investointeja. Niiden ajoituksesta ei vielä ole mitään tietoa, sillä ohjelmaluonnos odottaa vielä hyväksymistä. Lausuntoaikaa ohjelman kommentoimiseen on vielä jäljellä. Lisäksi on todennäköistä, että rakentamispäätökset tehdään vuosi kerrallaan valtion budjettia seuraten.  

Meidän alueellamme, kuten kaikkialla Suomessa on tämän ohjelman ulkopuolelle jääneitä hyviä infrahankkeita odottamassa toteutusta. Toivotaan siis, että ohjelman talousraamit pysyvät suunniteltuina, eikä niitä lähdetä ainakaan supistamaan. Me ELY-keskuksessa teemme parhaamme, että nämäkin hankkeet saadaan hyvän suunnitelmavalmiuden avulla toteutuskelpoisiksi. 

Väyläviraston uutinen investointiohjelman lausuntokierroksesta (vayla.fI)

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri

Muutama fakta talvikauden tiestöstämme

Harmaana päivänä otettu kuva, jossa autoja ja traktori mutkaisella tiellä.

Kuva: Mikko Käkelä

Jokainen tielläliikkuja on huomannut, että päällystetty tiestö on reikiintynyt pahasti tänä talvikautena. Pakko on puhua talvikaudesta, sillä tämä ajanjakso on ollut niin poikkeuksellinen säiden suhteen, ettei oikein talvestakaan voida puhua, ainakaan täällä pohjalaismaakuntien alueella. Onhan leutoja talvia ollut toki ennenkin, mutta yleensä välissä on ollut kuitenkin pakkasjaksoja.

Kun talvella sataa vettä…

Talvella teitä suojaa se, että tien runko on jäätynyt normaalisti ja päällä on kenties lumikerros. Tällainen olisi normaali talvikeli. Mutta tänä talvena on satanut paljon vettä ja lämpötila on sahannut 0 asteen molemmin puolin ja ollut pitkiä jaksoja kokonaan plussan puolella. Lunta on tainnut olla viikon verran pisimmillään kerrallaan, kunnes taas ovat tulleet vesisateet.

Pimeälla otettu kuva liikenteestä, näkyy autojen valoja ja pimeyttä.

Kuva: Mikko Käkelä

Kun vesisateita on paljon, pääsee vesi luikertelemaan tiestön halkeamiin päällysteen alle. Autojen renkaat tehostavat veden pääsemistä päällysteeseen painamalla vettä vielä syvemmälle päällysteen rakoihin. Kun sää sitten pakastuu, paisuu tien alle päässyt vesi poksauttaen päällysteestä irti paloja. Myös nastarenkaiden vaikutus tiestöön on merkittävä, kun tie on märkä, tuolloin tiestö kuluu myös renkaista johtuen.

Pikaisia ratkaisuja ei valitettavasti ole

Reikiä on tullut tänä talvikautena niin paljon, ettei tällaista talvea ole muistissa monillakaan. Mutta suurempia korjaustoimia joudumme pääsääntöisesti odottamaan kevääseen. Talvella ja kostealla kelillä ei ole pysyviä ja kustannustehokkaita paikkaustekniikoita olemassa. Tiestöä voidaan paikata ja liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät toki paikataankin, mutta paikka ei tule pysymään tiessä kiinni. Siksi paikkauksia päästään kunnolla tekemään vasta keväämmällä. Toinen asia on se, että riittävätkö rahat kaikkiin reikiin kaikilla teillä? Se onkin monimutkaisempi asia.Tie, joka on paikattu moneen kymmeneen kertaan, tie on ihan laikukas.

Tiestön rahoituksesta

Alueellinen ELY-keskus vastaa tiestön kunnosta ja saa siihen rahoituksen Väylävirastolta ja edelleen valtion budjetista LVM:n osuudesta. Tämä rahoitus sisältää mm. tienpidon, mikä sisältää tiestön hoidon ja kunnossapidon rahoituksen. Talvella tämä tarkoittaa mm. lumen aurausta, liukkaudentorjuntaa, kesällä sorastusta, tiestön kuivatuksesta huolehtimista, pölyn sidontaa, lanausta jne. Usein kuulee ihmeteltävän, että ”kyllä tällaisina leutoina talvina on ainakin lumenaurauksesta rahaa säästynyt”. Mutta se ei pidä paikkansa. Ensinnäkin tällaisina talvina liukkauden torjuntaa joudutaan tekemään normaalia enemmän ja toisekseen hoitourakat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Ne tehdään urakoitsijan kanssa esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan ja rahat sidotaan sopimuskausiksi kerrallaan. Näin ollen rahaa ei ole säästössä aurauksista. Ne vauriot, joita tällaisina leutoina talvina tiestölle aiheutuu, täytyy maksaa lisäksi normaaleista päällysterahoista. Korjauksien jälkeen nähdään, paljonko rahaa jää itse päällystämiseen ja tiemerkintöjen korjaukseen. Joten, vaikka rahoitusta onkin saatu nostettua viime vuoden, harvinaisenkin alhaiselta, tasolta nyt vähän ylöspäin, ei se välttämättä näy heti tänä kesänä kovinkaan paljon tiestöllä. Ensin on katsottava talven ”jäljet” ja korjattava niitä ja sen jälkeen nähdään, miten paljon päällysterahaa jää käyttöön päällysteohjelmaamme. Tulevina vuosina näyttäisi päällysteraha kuitenkin pysyttelevän vähän korkeammalla tasolla verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Kuvassa suoralla tiellä kaksi isoa kuoppaa asfaltissa.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei oikein siis ole. Viime vuosina on puhuttu paljon korjausvelasta eli siitä, mitä tiestön peruskunnolle on tapahtunut, kun rahoitus on pyritty saamaan riittämään edes välttämättömiin korjauksiin. Kun pitkään on tehty vähäisellä rahoituksella mm. päällysteitä, ei niiden kunto tahdo tällaista talvikautta kestää.

Kesän 2020 päällystysohjelmasta tiedotamme vähän myöhemmin lisää. Nopeita parannuksia ei kuitenkaan heti saada, mutta teemme parhaamme käytettävissä olevalla rahoituksella. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja kärsivällisyyttä kuitenkin vielä pitkään.

Palautetta tiestöltä voi antaa ja vaarallisista kuopista ilmoittaa.

Turvallisia kilometrejä kaikille kulkijoille!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus