Mistä löytyy tulvahyllyjä? 

Sellaisten uomien varsilta, joihin on rakennettu kaksitasouomaa. Tulvahyllyyn voi törmätä myös yleisemmällä termillä, tulvatasanne, tai myös toisinaan käytettävällä termillä, tulvaterassi. Kyseessä on siis kaksitasouomaan kuuluva rakenne (kuva alla). Koska kaksitasouoman termi ei ole vielä täysin vakiintunut, saatat sen tilalla kuulla puhuttavan myös kaksitaso-ojasta, eritasouomasta tai eritasokosteikosta.

Piirroskuva uoman rakenteesta. Uoman rakenne on kuvattu poikkileikkauksena. Tulvatasanteen kaksitasouoma on kuvattu niin, että uoman molemmilla puolilla on edellä kuvattu tasanne. Molemmat tasanteet ovat kasvillisuuden peitossa.
Kaksitasouoma on nimensäkin mukaan kahteen tasoon rakennettu uoma. Alempana vesi virtaa alivesiuomassa ja keskivedenkorkeutta korkeammalle kaivettavalle tulvatasanteelle vesi nousee tulva-aikoina. Kuva: Pinja Kasvio

Toisaalta tulvahyllyjä löytyy myös sieltä, minne uoman viereen on luontaisesti syntynyt tulvatasanne – luonnonoloissa lähes kaikkia virtavesiä ympäröi tulvatasanne. Sopivissa olosuhteissa tulvatasanteita muodostuu siis luonnostaan jokien ja purojen ympärille tulvan kuljettaman kiintoaineen laskeutuessa uoman varrelle.

Kaksitasouomat osana luonnonmukaista vesirakentamista 

Kaksitaosuoman rakenne perustuu siis luonnontilaisten uomien rakenteeseen ja toimintaan. Kaksitasouomat lukeutuvatkin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiin, eli toimenpiteisiin, joilla tavoitellaan luonnontilan ja maisema-arvojen säilyttämistä tai palauttamista. Uomien luonnontilaisuutta ja luonnontilaisen kaltaiseksi muuttuneiden uomien suojelua korostetaan vuonna 2012 voimaan tulleessa vesilaissa. Suomessa uomia – jokia, puroja ja erityisesti ihmisen kaivamia ojia – on valtava määrä maa- ja metsätalousalueilla. Näin ollen myös maa- ja metsätalousministeriön Maa- ja metsätalouden Vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä -julkaisussa (julkaisut.valtioneuvosto.fi) on tavoitteeksi asetettu se, että vesirakentamisen lähtökohtana on luonnonmukaisuus.

Jotta luonnonmukainen vesirakentaminen ja kuivatus onnistuisivat kestävällä tavalla, tulee valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sovittaa yhteen vesienhoitoon, tulva- ja kuivuusriskien hallintaan sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kesken. Samalla voidaan ottaa paremmin huomioon eri maankäyttösektorien tarpeet ja haasteet.

Kaksitaosuomat Suomessa 

Kuluneen kesän aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on harjoittelijatyönä kartoitettu jo rakennettuja kaksitasouomia. Lisäksi haastatteluiden avulla kerättiin kokemuksia muun muassa niiden toimivuudesta, haasteista ja ylläpidosta. Kaikkiaan kaksitaosuomia löytyi 27, ja lisäksi juuri kuluvan syksyn tai tulevan vuoden aikana on suunnitteilla rakentaa kourallinen kohteita.

Vaikka kaksitaosuomien rakentaminen painottuu maa- ja metsätalouden vesienhallintaan ja -suojeluun, soveltuvat kaksitasouomat myös taajama-alueiden kuivatuksen ja tulvasuojelun tavoitteisiin. Tämä kävi ilmi myös kartoituksen saaliista, sillä kohteita löytyi sekä taajamista että maa- ja metsätalousalueilta. Kartoituksessa kävi myös ilmi, että rakentamisen taustalla on monia erilaisia tavoitteita, muun muassa tulvasuojelusta kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseen sekä biodiversiteetin lisäämiseen ja maisema-arvon säilyttämiseen tai palauttamiseen.

Kaksitasouomista julkaistiin malliverkosto 

Läntisen Suomen alueella kartoitetuista kaksitaosuomista valittiin kuusi esimerkkikohdetta malliverkostoon, joka julkaistaan ELY-keskuksen Näkymiä-sarjassa nimellä Luonnonmukaisen vesirakentamisen malliverkosto – kaksitasouomat Länsi-Suomessa. Julkaisussa avataan tarkemmin kaksitaosuoman toimintaperiaatetta ja kuvataan kuusi malliverkostokohdetta. Lopussa kerrotaan anonyymisti kokemuksia kaksitasouomista: millaisia hyötyjä ja haasteita maanomistajat, kaksitasouomien suunnittelijat ja hankkeiden vetäjät ovat todenneet sekä millaisiin paikkoihin heidän kokemuksensa perusteella kaksitasouomat soveltuvat. Julkaisu tulee Doria-palveluun (doria.fi) lokakuun 2021 aikana sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kaksitasouomien malliverkostokohteet läntisen Suomen alueella

Malliverkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta luonnonmukaisesta vesirakentamisesta ja kaksitasouomista osana menetelmiä. Ehkäpä maanomistajat sen avulla tunnistavat omilla maillaan samanlaisia ongelmakohtia, joita mallikohteiden tapauksissa on esitelty. Tai ehkäpä laajempaa valuma-aluesuunnitelmaa toteuttava taho perehtyy kaksitasouoman rakenteeseen osana valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja -suojelua. Malliverkostossa kuvatuilla kohteilla pyritään nostamaan esiin myös esimerkiksi sitä, että maatalousalueiden kuivatuksen tavoitteet ja vesiensuojelun tavoitteet eivät poissulje toisiaan.

Lisää kaksitasouomista klikkauksen päässä

Kesän aikana tuotettiin myös jos jonkinlaista viestintämateriaalia kaksitaosuomista. Aiheesta kirjoitettiin jo aiemmin heinäkuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogiin (etelapohjanmaanely.wordpress.com), silloin näkökulmana oli kaksitaosuoman ekosysteemipalvelut. Yhteistyössä Kliva-hankkeen kanssa tehtiin podcast-jakso (anchor.fm). Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta löytyvistä kaksitaosuomista tuotettiin videot: Kaksitasouoma Kruunupyyn Viitavesibäckenillä (youtube.com) sekä Kaksitasouoma Evijärven Mansikkapellolla (youtube.com). Lisäksi aiheesta tullaan julkaisemaan teksti Vesivisio 2050 -blogissa (vesivisio2050.fi).

Kohti kestävämpää vesienhallintaa 

Miten luonnonmukaisia ratkaisuja voitaisiin tulevaisuudessa edistää? Voitaisiinko esimerkiksi tulvatasanne lukea osaksi suojakaistaa, joka tekisi kaksitasouomien perustamisesta houkuttelevampaa vähentämällä viljelypinta-alan menetykseen liittyviä taloudellisia menetyksiä? Ei-tuotannollisen investointituen ehtoja keventämällä kyseistä tukea voitaisiin hyödyntää hankkeissa, joihin ei haeta peruskuivatusavustusta.

Vaikka luonnonmukaiset kaksitasouomat eivät sovellu kaikkialle, ne kannatta ottaa osaksi vesienhallinnan työkalupakkia. Kaksitasouomista saatavat hyödyt ovat moninaisia: vähennetään vesistökuormitusta, sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Siksi toivoisikin, että tämäntyyppisten kestävien menetelmien käyttö valtavirtaistuisi ja olisi luonteva osa kuivatusvesien hallintaa niin maa- ja metsätaloudessa kuin taajamien hulevesienkin hallinnassa.

Tämä luonnonmukaisten kaksitasouomien läntiselle alueelle tehty malliverkosto mahdollistaa myös eri tahojen kokemusten vaihdon. Lisäksi tarvitaan lisää tilatason kehittämishankkeita, jotka mahdollistavat käytännön ratkaisujen kokeilemisen ja vertaisoppimisen. Näiden lisäksi tarvitaan tutkimusta, kokeiluja hyvistä käytännöistä ja tiedon vaihtoa tutkijoiden ja viljelijöiden välille.

Lisää luettavaa aiheesta 

Katri Ollila
Harjoittelija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Eeva Nuotio
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusi valtakunnallinen vesienhallinnan erikoistumistehtävä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksiin

Uuden valtakunnallisen erikoistumistehtävän tavoitteena on edistää ilmastokestävää alueiden erityisolosuhteet huomioivaa maa- ja metsätalouden vesitaloutta ja kehittää vesienhallintaan liittyvää yhteistyötä maa- ja metsätaloussektorien välille. Erikoistumistehtävää hoitavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa johtava vesitalousasiantuntija Eeva Nuotio (maatalouden vesitalous) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa johtava vesitalousasiantuntija Anne-Mari Rytkönen (metsätalouden vesitalous).

Hallitusohjelman tavoitteita toteuttamassa

Pelto- ja metsätalouden vesitalouteen liittyvässä erikoistumistehtävässä koordinoidaan hallitusohjelman tavoitetta ”pienennetään maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia ja edistetään tulvasuojelua sekä peltojen vesienhallintaa”. Hallitusohjelman toimeenpanon tueksi maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 4.5.2020 Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä (maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:6). Suuntaviivoissa painotettiin mm. valuma-aluekohtaista vesitalouden suunnittelua ja uusien toimintatapojen, kuten luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien ja vesien viivyttämisen edistämistä sekä tiedonkulun ja yhteistyön tärkeyttä. Nämä suuntaviivat antavat hyvän kehyksen uuden erikoistumistehtävän toteuttamiselle.

Rakennusvaiheessa oleva kaksitasouoma. Kuva: Outi Leppiniemi

Valuma-alueella vähennetään kuormitusta ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista

Erikoistumistehtävässä painotetaan niin peltojen kuin metsäalueiden vesitaloustoimenpiteitä kuormituksen vähentämisessä ja valuma-aluesuunnittelussa. Koko valuma-alueen huomioivassa vesienhallinnan suunnittelussa pystytään parantamaan maan kasvukuntoa, maatalouden tuotantoedellytyksiä ja samalla tehostamaan vesiensuojelua sekä vähentämään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia. Valuma-alueen erilaisilla vesienhallintajärjestelmillä säädellään valumavesien määriä. Esimerkiksi vettä viivyttävillä toimenpiteillä yläjuoksun metsäisillä alueilla, vähennetään alajuoksun peltojen tulvasuojelutarpeita. Valuma-alueelta muodostuvaa ravinnekuormitusta voidaan vähentää toteuttamalla luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin monihyötyisiä kosteikkoja ja kaksitasouomia. Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään jäljittelemään samanlaisia ympäristöjä, joita luonnontilaisissa vesistöissä syntyy veden virtauksen seurauksena, mikä lisää alueen luonnon monimuotoisuutta ja maisema-arvoja.

Verkostolla voimaa vesienhallintaan

Erikoistumistehtävän tavoitteena on perustaa valtakunnallinen vesitalouteen liittyvä verkosto. Verkoston avulla voidaan lisätä yhteydenpitoa alan tutkimuslaitoksien kanssa ja edistää uuden tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen välittämistä eri toimijoille, maanomistajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Verkostolla on mahdollisuus edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta ja löytää näin yhteisiä näkemyksiä ja toimintamalleja, miten tavoitteisiin päästään.

Rakennusvaiheessa oleva kosteikko. Kuva: Outi Leppiniemi

Avustushaku – tukea toimenpiteisiin

Hallitusohjelman toimeenpanoa varten maa- ja metsätalousministeriö avaa syksyllä määräaikaisen avustushaun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustushaun yhteydessä. Harkinnanvaraisten avustusten tavoitteena on edistää kestävää vesienhallintaa maa- ja metsätalousalueilla, tukea valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua ja toteutusta sekä vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Uudella avustushaulla etsitään koko Suomesta innovatiivisia valuma-alueen vesienhallintaan liittyviä hankkeita, jotka toimisivat erinomaisina alueellisina esimerkkeinä eri toimijoille ja edistäisivät kestävää maa- ja metsätalouden vesienhallintaa. Lue lisää hausta (ely-keskus.fi)

 

Eeva Nuotio
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus