Sukellus valuma-aluelähtöisen vesiensuunnittelun ja toteutuksen pullonkauloihin

On kevät 2022 ja jokavuotinen vuori kiivettävänä, kesätöiden hakeminen. Silmään iskee ELY-keskuksen tarjoama harjoittelijapaikka valuma-aluesuunnittelun pullonkaulojen selvityksestä ja saan tuntuman, että paikka sopisi minulle, tiedänhän sentään mikä on valuma-alue ja mikä on pullonkaula niin kuinka pieleen se voi mennä? Niin vain sattuikin, että pääsin haastatteluun ja siitä minut vielä valittiinkin paikkaan, ihan mahtavaa!

Pää vielä pyörällään lähdin pakkaamaan pehmolelut ja muut tarvittavat tavarat kassiini, ja muutto rakkaasta Turusta tulikin yllättävän nopeasti vielä tuntemattomaan Vaasaan. Minulla on paraillaan loppurutistus menossa geologian opinnoissani Åbo Akademissa, minkä takia päätinkin irtisanoa asuntoni Turussa ja sukeltaa valuma-aluesuunnittelun ja toteutusten pullonkauloihin Vaasaan, ilman paluulippua.

Perehdytys ja töiden alku Vaasan toimistolla

Kesätyöt alkoivat 2. toukokuuta, ja ilokseni samaisella osastolla aloitti kolme mahtavaa kesätyöntekijää minun lisäkseni. Yksin ei siis tarvinnut ihmetellä uuden työpaikan haasteita. Vakituiset työntekijät olivat vastaanottavia ja päästiinkin harjoittelijoiden kanssa nopeasti mukaan porukkaan. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se, että kuinka hyvin minut on osallistutettu talon toimintaan ja sain nopeasti tunteen, että olen osa ryhmää enkä vain tuleva ja menevä kesätyöntekijä.

Aloituspäivänämme ELY siirtyi uuteen hybridimalliin, jonka myötä työntekijät saivat palata toimistolle pitkään jatkuneen etätyöskentelyn jälkeen. Tästä seurasikin aika moinen vilske, ja kahvipöydät täyttyivät iloisista naamoista jälleennäkemisten merkeissä. Opiskeltuani etänä viimeiset kaksi vuotta, oli uusien työkavereiden tapaaminen kasvokkain virkistävää ja voimaannuttavaa myös minulle.

Valuma-aluesuunnittelun ja toteutuksen pullonkaulojen selvittäminen

Kattavien perehdytysten ja koulutusten jälkeen aloitin omat työtehtäväni, missä tehtäväni oli selvittää valuma-aluetasoisen vesiensuunnittelun pullonkauloja pienimuotoisen projektin yhteydessä. Työssä selvitettiin siis valuma-aluelähtöisten vesistösuunnittelun haasteita suunnittelusta toteutukseen. Valuma-aluelähtöisen vesiensuunnittelun tavoitteena on monitahoisesti parantaa valuma-aluelähtöisesti vesistöjen kuntoa ja vähentää niistä virtaavia kuormituksia valuma-alue tasolla. Aihe oli minulle suurilta osin aivan uutta ja sainkin satsata paljon taustatietojen lukemiseen ja byrokratian sokkeloiden selvittämiseen.

Piirroskuva, jossa kuvattuna 1. Suojakaista, 2. Hulevesikosteikko, 3. Luonnontilainen uoma, 3. Kaksitasouoma, 4. Ennallistettu ojitusalue, 7. 8. Kosteikko, 9. Hyvä peltomaa rakenne
Eri keinoja vaikuttaa veden määrään ja laatuun kokonaisvaltaisessa vesienhallinnassa.
Lähde: Vesi.fi

Pullonkauloja lähdettiin selvittämään etähaastattelujen avulla ja haastateltavina oli maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamia maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustusta saaneita hankkeita, jotka ovat osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa 2019-2023.

Yhteensä 11 hanketta haastateltiin selvityksessä. Haastattelin yksin vesistösuunnittelun ammattilaisia, ja näin aiheeseen tuoreena harjoittelijana tilanne olikin hieman vatsaa vääntävä, onneksi tästäkään ei tarvinnut selvitä aivan yksin. Apunani oli erittäin avulias ja energinen ohjausryhmä koostuen asiantuntijoista niin EPO- VAR- sekä POP-ELY:stä keiden avulla kysymykset laadittiin etukäteen.

Haastattelut sujuivat mielestäni hyvin, vaikka välillä tulikin hieman kiusallisia hetkiä oman kokemattomuuteni takia, taidokkaasti harjoittelija titteliä kilpenä pitäen ohitin nämäkin vaikeudet. Haluan uskoa, että haastateltavatkin saivat pohdittavaa ja uusia näkemyksiä haastatteluista ja moni kyselikin innolla raportin ilmestymisaikataulua päästäkseen lukemaan muiden hankkeiden pullonkauloja. Tulokset osoittavat, että isoimmat pullonkaulat koostuvat vaikeuksista maanomistajien kanssa, suunnittelijoiden puutteesta sekä yleisen viestinnän vajaudesta. Yhtä hankevastaavaa lainaten: ”vesienhoito on psykologiaa ja diplomatiaa”, tämä osoittautui aivan todeksi.

Piirroskuva, jossa erilaisia eliöitä, hauki, saari, ja kaislaa.
Kuva: Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2020.

Tärkeimmäksi opikseni tästä työstä, sekä yleisesti ELY:llä työskentelystäni korostaisin viestinnän tärkeyttä. Ilman oikeanlaista viestintää on vaikea saada työtä aikaiseksi, oli yhteistyökumppani sitten maanviljelijä, kollega tai muu yhteistyökumppani. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja yhteistyön takaamiseksi tarvitaan vuorovaikutteista viestintää, oli tehtävä mikä vain.

Jarkko Linnamaa
Harjoittelija
Vesistöyksikkö, tulvasuojelu- ja peruskuivatusryhmä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Luonnonmukainen vesirakentaminen ja kaksitasouomat harjoittelijatyönä

Tietoisuutta kaksitasouomista on tänä kesänä edistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella harjoittelijatyönä. Kaksitasouomat ovat yksi luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmistä, ja harjoittelussa on keskitytty juuri maatalousalueiden luonnonmukaiseen vesienhallintaan.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen maatalousalueilla, ravinnehuuhtoumat ja ilmastonmuutos lisääntyvine sateineen luovat tarvetta kehittää peltojen kuivatusmenetelmiä. Tehostunut maatalous vaatii myös tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja kestäviä kuivatusmenetelmiä.

Pelloilta huuhtoutuu veden mukana kiintoainesta ja ravinteita, jotka vesistöjen lisäksi aiheuttavat haittaa myös uomien vedenjohtokyvylle kiintoaineen kasautuessa. Perinteisten valtaojien tiheät huoltotoimenpiteet vievät viljelijän aikaa ja rahaa. On kustannustehokkaampaa laittaa kerralla uoma kuntoon, jolloin jatkuvat huoltotoimenpiteet ja raskaat kaivut vähenevät.

Piirroskuva, jossa vasemmalla uoma, joka näyttää pieneltä joelta, ja oikealla uoma, joka on kaivetun ojan näköinen.
Luonnonmukainen uoma ja perinteinen uoma. ©Ville Heimala

Kaksitasouoma pähkinänkuoressa

Kaksitasouomien avulla voidaan vähentää ravinnehuuhtoumaa vesistöihin sekä parantaa tulvahallintaa ja luonnon monimuotoisuutta. Kaksitasouoma on nimensä mukaisesti poikkileikkaukseltaan kahteen tasoon rakennettu uoma, joka koostuu alivesiuomasta ja tulvatasanteesta. Tulvatasanne voidaan kaivaa yhdelle tai molemmille puolille uomaa.

Kaksi erilaista kaksitasouomaa piirroskuvina sekä perinteinen perattu uoma, jossa ei ole tulvatasannetta.
Kaksitasouoman toteutusvaihtoehdot ja perinteinen perattu uoma. Muokattu lähteestä: (vesitalous.fi), lehti 6/2015: sivu 28.

Alivesiuomassa on kohtuullinen veden korkeus ja virtaus ympäri vuoden, mikä tarjoaa elinympäristön virtavesieliöille, kuten ravuille ja vaelluskaloille. Kasvittuneella tulvatasanteella on tärkeä tehtävä kiintoaineksen ja ravinteiden kerääjänä. Tulvatilanteissa vesi pääsee hallitusti nousemaan tulvatasanteelle, jolloin myös veden virtaus hidastuu. Hidastuneen virtauksen ansiosta veden sisältämällä kiintoaineksella on aikaa laskeutua ja ajan myötä sedimentoitua tasanteelle. Ravinteita sedimentoituu siis kiintoaineksen mukana tasanteelle ja osa sitoutuu tulvatasanteen kasvillisuuteen, jota säännöllisesti niitetään. Kompostoimalla niitetty kasvillisuus saadaan ravinteet uudelleen kiertoon.

Harjoittelu ELY-keskuksella

Kolmen kuukauden harjoitteluun kuului ennen kaikkea itsensä perehdyttäminen asiantuntevaksi kaksitasouomista ja luonnonmukaisesta vesirakentamisesta. Paljon opin, mutta paljon jäi myös opittavaa. Kesän aikana järjestimme tietoisku kaksitasouomista -tilaisuuden, jonka tallenteet löytyvät vesi.fi -sivustolta. Tilaisuudessa Pasi Valkama (SYKE) kertoi kaksitasouomien perustamisesta ja hoidosta sekä viljelijäkokemuksesta kertoi Mats Willner (ELY). Lisäksi pääsin kirjoittamaan uutisjyvä-julkaisun, esitteen kaksitasouomista maatalousympäristössä ja kaivutyöohjeen.

Harjoittelu on ollut erittäin opettavainen ja tietoa on kertynyt valtavasti. Viestintä ELY-keskuksen asiantuntijoiden välillä on sujuvaa ja tietoa jaetaan monipuolisesti. Parasta ELY-keskuksella on se, että harjoittelijat otetaan vastaan kollegoina – heti ensimmäisestä päivästä lähtien pääsi mukaan porukkaan, eikä kysymysten kanssa tarvinnut jäädä yksin!

Rehevöitynyt vehreä pelto, jonka keskellä menee kaksitasouoma.
Evijärven Mansikkapellon kaksitasouoma 15.6.2022 kuvattuna. Kesällä 2022 tulvatasanteelle istutettiin kaivun jälkeen kasvillisuuspaakkuja viereiseltä pellolta ja välit kylvettiin heinän siemenillä.

Mikäli kiinnostuksesi heräsi ja haluat oppia lisää luonnonmukaisesta vesirakentamisesta ja kaksitasouomista, tutustu aiempien linkkien lisäksi Suomen ympäristökeskuksen Valumavesi -hankkeeseen, jonne on koottu muun muassa ohjeistuksia kaksitasouoman rakentamiseen ja mitoitukseen liittyen.

Minna Raudaskoski
Harjoittelija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mistä löytyy tulvahyllyjä? 

Sellaisten uomien varsilta, joihin on rakennettu kaksitasouomaa. Tulvahyllyyn voi törmätä myös yleisemmällä termillä, tulvatasanne, tai myös toisinaan käytettävällä termillä, tulvaterassi. Kyseessä on siis kaksitasouomaan kuuluva rakenne (kuva alla). Koska kaksitasouoman termi ei ole vielä täysin vakiintunut, saatat sen tilalla kuulla puhuttavan myös kaksitaso-ojasta, eritasouomasta tai eritasokosteikosta.

Piirroskuva uoman rakenteesta. Uoman rakenne on kuvattu poikkileikkauksena. Tulvatasanteen kaksitasouoma on kuvattu niin, että uoman molemmilla puolilla on edellä kuvattu tasanne. Molemmat tasanteet ovat kasvillisuuden peitossa.
Kaksitasouoma on nimensäkin mukaan kahteen tasoon rakennettu uoma. Alempana vesi virtaa alivesiuomassa ja keskivedenkorkeutta korkeammalle kaivettavalle tulvatasanteelle vesi nousee tulva-aikoina. Kuva: Pinja Kasvio

Toisaalta tulvahyllyjä löytyy myös sieltä, minne uoman viereen on luontaisesti syntynyt tulvatasanne – luonnonoloissa lähes kaikkia virtavesiä ympäröi tulvatasanne. Sopivissa olosuhteissa tulvatasanteita muodostuu siis luonnostaan jokien ja purojen ympärille tulvan kuljettaman kiintoaineen laskeutuessa uoman varrelle.

Kaksitasouomat osana luonnonmukaista vesirakentamista 

Kaksitaosuoman rakenne perustuu siis luonnontilaisten uomien rakenteeseen ja toimintaan. Kaksitasouomat lukeutuvatkin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiin, eli toimenpiteisiin, joilla tavoitellaan luonnontilan ja maisema-arvojen säilyttämistä tai palauttamista. Uomien luonnontilaisuutta ja luonnontilaisen kaltaiseksi muuttuneiden uomien suojelua korostetaan vuonna 2012 voimaan tulleessa vesilaissa. Suomessa uomia – jokia, puroja ja erityisesti ihmisen kaivamia ojia – on valtava määrä maa- ja metsätalousalueilla. Näin ollen myös maa- ja metsätalousministeriön Maa- ja metsätalouden Vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä -julkaisussa (julkaisut.valtioneuvosto.fi) on tavoitteeksi asetettu se, että vesirakentamisen lähtökohtana on luonnonmukaisuus.

Jotta luonnonmukainen vesirakentaminen ja kuivatus onnistuisivat kestävällä tavalla, tulee valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sovittaa yhteen vesienhoitoon, tulva- ja kuivuusriskien hallintaan sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kesken. Samalla voidaan ottaa paremmin huomioon eri maankäyttösektorien tarpeet ja haasteet.

Kaksitaosuomat Suomessa 

Kuluneen kesän aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on harjoittelijatyönä kartoitettu jo rakennettuja kaksitasouomia. Lisäksi haastatteluiden avulla kerättiin kokemuksia muun muassa niiden toimivuudesta, haasteista ja ylläpidosta. Kaikkiaan kaksitaosuomia löytyi 27, ja lisäksi juuri kuluvan syksyn tai tulevan vuoden aikana on suunnitteilla rakentaa kourallinen kohteita.

Vaikka kaksitaosuomien rakentaminen painottuu maa- ja metsätalouden vesienhallintaan ja -suojeluun, soveltuvat kaksitasouomat myös taajama-alueiden kuivatuksen ja tulvasuojelun tavoitteisiin. Tämä kävi ilmi myös kartoituksen saaliista, sillä kohteita löytyi sekä taajamista että maa- ja metsätalousalueilta. Kartoituksessa kävi myös ilmi, että rakentamisen taustalla on monia erilaisia tavoitteita, muun muassa tulvasuojelusta kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseen sekä biodiversiteetin lisäämiseen ja maisema-arvon säilyttämiseen tai palauttamiseen.

Kaksitasouomista julkaistiin malliverkosto 

Läntisen Suomen alueella kartoitetuista kaksitaosuomista valittiin kuusi esimerkkikohdetta malliverkostoon, joka julkaistaan ELY-keskuksen Näkymiä-sarjassa nimellä Luonnonmukaisen vesirakentamisen malliverkosto – kaksitasouomat Länsi-Suomessa. Julkaisussa avataan tarkemmin kaksitaosuoman toimintaperiaatetta ja kuvataan kuusi malliverkostokohdetta. Lopussa kerrotaan anonyymisti kokemuksia kaksitasouomista: millaisia hyötyjä ja haasteita maanomistajat, kaksitasouomien suunnittelijat ja hankkeiden vetäjät ovat todenneet sekä millaisiin paikkoihin heidän kokemuksensa perusteella kaksitasouomat soveltuvat. Julkaisu tulee Doria-palveluun (doria.fi) lokakuun 2021 aikana sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kaksitasouomien malliverkostokohteet läntisen Suomen alueella

Malliverkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta luonnonmukaisesta vesirakentamisesta ja kaksitasouomista osana menetelmiä. Ehkäpä maanomistajat sen avulla tunnistavat omilla maillaan samanlaisia ongelmakohtia, joita mallikohteiden tapauksissa on esitelty. Tai ehkäpä laajempaa valuma-aluesuunnitelmaa toteuttava taho perehtyy kaksitasouoman rakenteeseen osana valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja -suojelua. Malliverkostossa kuvatuilla kohteilla pyritään nostamaan esiin myös esimerkiksi sitä, että maatalousalueiden kuivatuksen tavoitteet ja vesiensuojelun tavoitteet eivät poissulje toisiaan.

Lisää kaksitasouomista klikkauksen päässä

Kesän aikana tuotettiin myös jos jonkinlaista viestintämateriaalia kaksitaosuomista. Aiheesta kirjoitettiin jo aiemmin heinäkuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogiin (etelapohjanmaanely.wordpress.com), silloin näkökulmana oli kaksitaosuoman ekosysteemipalvelut. Yhteistyössä Kliva-hankkeen kanssa tehtiin podcast-jakso (anchor.fm). Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta löytyvistä kaksitaosuomista tuotettiin videot: Kaksitasouoma Kruunupyyn Viitavesibäckenillä (youtube.com) sekä Kaksitasouoma Evijärven Mansikkapellolla (youtube.com). Lisäksi aiheesta tullaan julkaisemaan teksti Vesivisio 2050 -blogissa (vesivisio2050.fi).

Kohti kestävämpää vesienhallintaa 

Miten luonnonmukaisia ratkaisuja voitaisiin tulevaisuudessa edistää? Voitaisiinko esimerkiksi tulvatasanne lukea osaksi suojakaistaa, joka tekisi kaksitasouomien perustamisesta houkuttelevampaa vähentämällä viljelypinta-alan menetykseen liittyviä taloudellisia menetyksiä? Ei-tuotannollisen investointituen ehtoja keventämällä kyseistä tukea voitaisiin hyödyntää hankkeissa, joihin ei haeta peruskuivatusavustusta.

Vaikka luonnonmukaiset kaksitasouomat eivät sovellu kaikkialle, ne kannatta ottaa osaksi vesienhallinnan työkalupakkia. Kaksitasouomista saatavat hyödyt ovat moninaisia: vähennetään vesistökuormitusta, sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Siksi toivoisikin, että tämäntyyppisten kestävien menetelmien käyttö valtavirtaistuisi ja olisi luonteva osa kuivatusvesien hallintaa niin maa- ja metsätaloudessa kuin taajamien hulevesienkin hallinnassa.

Tämä luonnonmukaisten kaksitasouomien läntiselle alueelle tehty malliverkosto mahdollistaa myös eri tahojen kokemusten vaihdon. Lisäksi tarvitaan lisää tilatason kehittämishankkeita, jotka mahdollistavat käytännön ratkaisujen kokeilemisen ja vertaisoppimisen. Näiden lisäksi tarvitaan tutkimusta, kokeiluja hyvistä käytännöistä ja tiedon vaihtoa tutkijoiden ja viljelijöiden välille.

Lisää luettavaa aiheesta 

Katri Ollila
Harjoittelija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Eeva Nuotio
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusi valtakunnallinen vesienhallinnan erikoistumistehtävä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksiin

Uuden valtakunnallisen erikoistumistehtävän tavoitteena on edistää ilmastokestävää alueiden erityisolosuhteet huomioivaa maa- ja metsätalouden vesitaloutta ja kehittää vesienhallintaan liittyvää yhteistyötä maa- ja metsätaloussektorien välille. Erikoistumistehtävää hoitavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa johtava vesitalousasiantuntija Eeva Nuotio (maatalouden vesitalous) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa johtava vesitalousasiantuntija Anne-Mari Rytkönen (metsätalouden vesitalous).

Hallitusohjelman tavoitteita toteuttamassa

Pelto- ja metsätalouden vesitalouteen liittyvässä erikoistumistehtävässä koordinoidaan hallitusohjelman tavoitetta ”pienennetään maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia ja edistetään tulvasuojelua sekä peltojen vesienhallintaa”. Hallitusohjelman toimeenpanon tueksi maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 4.5.2020 Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä (maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:6). Suuntaviivoissa painotettiin mm. valuma-aluekohtaista vesitalouden suunnittelua ja uusien toimintatapojen, kuten luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien ja vesien viivyttämisen edistämistä sekä tiedonkulun ja yhteistyön tärkeyttä. Nämä suuntaviivat antavat hyvän kehyksen uuden erikoistumistehtävän toteuttamiselle.

Rakennusvaiheessa oleva kaksitasouoma. Kuva: Outi Leppiniemi

Valuma-alueella vähennetään kuormitusta ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista

Erikoistumistehtävässä painotetaan niin peltojen kuin metsäalueiden vesitaloustoimenpiteitä kuormituksen vähentämisessä ja valuma-aluesuunnittelussa. Koko valuma-alueen huomioivassa vesienhallinnan suunnittelussa pystytään parantamaan maan kasvukuntoa, maatalouden tuotantoedellytyksiä ja samalla tehostamaan vesiensuojelua sekä vähentämään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia. Valuma-alueen erilaisilla vesienhallintajärjestelmillä säädellään valumavesien määriä. Esimerkiksi vettä viivyttävillä toimenpiteillä yläjuoksun metsäisillä alueilla, vähennetään alajuoksun peltojen tulvasuojelutarpeita. Valuma-alueelta muodostuvaa ravinnekuormitusta voidaan vähentää toteuttamalla luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin monihyötyisiä kosteikkoja ja kaksitasouomia. Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään jäljittelemään samanlaisia ympäristöjä, joita luonnontilaisissa vesistöissä syntyy veden virtauksen seurauksena, mikä lisää alueen luonnon monimuotoisuutta ja maisema-arvoja.

Verkostolla voimaa vesienhallintaan

Erikoistumistehtävän tavoitteena on perustaa valtakunnallinen vesitalouteen liittyvä verkosto. Verkoston avulla voidaan lisätä yhteydenpitoa alan tutkimuslaitoksien kanssa ja edistää uuden tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen välittämistä eri toimijoille, maanomistajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Verkostolla on mahdollisuus edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta ja löytää näin yhteisiä näkemyksiä ja toimintamalleja, miten tavoitteisiin päästään.

Rakennusvaiheessa oleva kosteikko. Kuva: Outi Leppiniemi

Avustushaku – tukea toimenpiteisiin

Hallitusohjelman toimeenpanoa varten maa- ja metsätalousministeriö avaa syksyllä määräaikaisen avustushaun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustushaun yhteydessä. Harkinnanvaraisten avustusten tavoitteena on edistää kestävää vesienhallintaa maa- ja metsätalousalueilla, tukea valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua ja toteutusta sekä vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Uudella avustushaulla etsitään koko Suomesta innovatiivisia valuma-alueen vesienhallintaan liittyviä hankkeita, jotka toimisivat erinomaisina alueellisina esimerkkeinä eri toimijoille ja edistäisivät kestävää maa- ja metsätalouden vesienhallintaa. Lue lisää hausta (ely-keskus.fi)

 

Eeva Nuotio
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus