Ähtärissä tapahtuu – Kosteikkoja kolmessa eri vaiheessa

Auto on startannut Vaasasta ja muutaman ajotunnin jälkeen lähestyttäessä Ähtäriä voi maiseman huomata muuttuneen. Vesistöjä, järviä, kaikkialla! Järvimaisema on upean ainutlaatuinen ja fraasi ”Suomi on tuhansien järvien maa” todella pätee ajettaessa Ähtärin alueella. Vaikka onnekkaassa asemassa oleville suomalaisille järvimaisema voi toisinaan olla itsestäänselvyys, ovat tärkeässä roolissa tämän maiseman säilyttämistä järvivesien ennallistaminen ja kunnostus. Kuten monessa muussakin osa-alueessa, myös tässä luonnon kantokyky ei kestä ulkoista rasitetta, eikä enää hyvässä kunnossa oleva vesistö pysy hyvänä itsestään. 

Ähtärissä vesistöjä on kunnostettu muun muassa kosteikoilla, jotka olivatkin Ähtäri reissumme päänähtävyydet.  Alun perin meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Niemenlahden sekä Hankolan ja Kantalan kosteikkoja, jotka ovat saaneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta avustusrahoitusta Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja ovat vielä työn alla. Oli iloinen yllätys, kun pääsimme katsomaan myös Ruuhelan ja Harjanteenojan jo valmistuneita kosteikkoja. Ruuhelan, Harjanteenojan ja Niemenlahden kosteikoille saimmekin opastetut kierrokset.

Ruuhelan ja Harjanteenojan vesiensuojelukosteikot ovat osa Vähä Haapajärven kunnostushanketta ja niiden tarkoitus on ohjata valuma-alueelta tulevia ravinnepitoisia maa- ja metsätalouden ojitus- ja valumavesiä. Kosteikkojen avulla valumavesien virtausnopeutta voidaan hidastaa ja täten vähentää Vähä-Haapajärveen päätyvää ravinnekuormaa. Ruuhelan ja Harjanteenojan Kosteikkojen uomaverkoston varrella kasvaa vesikasvillisuutta, mikä sitoo sekä ravinteita että kiintoainesta. Lisäksi eri lajit voivat hyödyntää kasvillisuuden tarjoamaa elinympäristöä, mikä taas lisää luonnon monimuotoisuutta. Kosteikkojen rantakasvillisuus toimii pintavalutuskenttänä tehostaen veden valumisen hidastumista Vähä Haapajärveen.

Kuva 1.  Ruuhelan kosteikko (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Kuva 2. Harjanteenojan kosteikko. (Kuva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Kosteikot ovat lisäksi visuaalisesti miellyttäviä! Ruuhelan kosteikko sijaitsee soman rantakallion vieressä, kun taas Harjanteenojan kosteikon kiemurteleva ulkomuoto loistaa erilaisuudellaan. 

Toisin kuin toteutuneet Vähä Haapajärven kosteikot, on Vähä-Peränteen vesistön vierellä sijaitseva Niemenlahden kosteikko vielä työn alla. Kuten Vähä Haapajärven kosteikot, on myös Niemenlahden kosteikko suunniteltu pidättämään maa- ja metsätalousalueen ojitus- ja valumavesiä. Kosteikolla on lisäksi samoja vesiensuojelullisia hyötyjä kuin Ruuhelan ja Harjanteenojan kosteikoillakin. Erityispiirteenä Niemenlahdella on sen suuri pinta-ala. Kosteikkoalue on 1,1 hehtaarin laajuinen, josta kosteikon vesipinta-ala on 0,5 hehtaaria. Helppokulkuisella kosteikkoalueella pääsee tarkkailemaan sekä kohdetta läheltä että myös esimerkiksi lintuja! Valmistuttuaan kosteikko lisää alueen visuaalista arvoa.

Kuva 3. Niemenlahden kosteikon kaivuutyöt käynnissä. (Kuva Kari Haapamäki)

Kuva 4. Niemenlahden kosteikko.

Kuva 5. Niemenlahden kosteikko ja näkymä Peränne järvelle. (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Parhaimmillaan kosteikot siis tuovat alueelle vesiensuojelullisten hyötyjen lisäksi myös visuaalisia sekä virkistyskäytöllisiä hyötyjä.

Neljäs kosteikko jossa kävimme, oli Hankolan ja Kantalan kosteikko, jota on alettu rakentaa tänä keväänä Kantalan teollisuusalueelle Voilampeen laskevan ojan varteen. Sen tavoitteena on valmistua syksyyn mennessä. Kosteikon tarkoituksena on vähentää Hankolan ja Kantalan alueelta hulevesien mukana päätyvien kiintoaineiden ja ravinteiden määrää noin 900 metriä etelään sijaitsevaan Voilampeen. Voilampi on harvinaislaatuinen lähdeperäinen järvi ja hankkeen avulla voidaan suojella tätä erityistä järveä. Hankkeella vähennetään myös Kantalan teollisuusalueen ja sen alapuolisten uomien tulvimisriskiä vesiä viivyttävien rakenteiden avulla sekä ojien kunnostuksella. Kosteikon rakentamisessa hyödynnetään rakentamisvaiheessa poistettua metsän pohjan kasvillisuutta ja ajan myötä alueelle kasvaa tuoreelle kangasmetsälle tyypillistä kasvillisuutta. Kosteikko ja siihen johtava avo-ojaverkosto muodostavat eliölajeille elinympäristön ja ekologisen käytävän kulkuväyläksi alueelta toiselle.

Kuva 6. Rakennusvaiheessa oleva Hankolan ja Kantalan kosteikko. (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Ähtärissä voikin siis tulevaisuudessa tehdä vaikka päiväretken erilaisten kosteikkojen luo, jotka toimivat erinomaisina ympäristökasvatuksen kohteina.

Ja mikä parasta kosteikot lisäävät alueidensa monimuotoisuutta ja tulevaisuudessa vesistöt hyötyvät niiden olemassaolosta!

Viivi Kuusisto & Sirpa Jokipii
Vesistökunnostusryhmän viestinnän harjoittelijat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kesän harjoittelu vesistökunnostushankkeiden viestinnässä

Ympäristöteknologian insinööriopiskelija viestinnän työtehtävissä?

Aloitetaan ”tarpeellisella” lyhyellä oppimäärällä siitä, miten minä olen ympäristöinsinööriopiskelijana päätynyt tähän paikkaan kirjoittamaan tätä blogitekstiä viestinnän harjoittelusta. Insinööriopinnoista huolimatta olen aina tuntenut paloa etenkin kirjoittamiseen, esiintymiseen ja valokuvaamiseen ja tästä syystä olen vapaa-ajallani hakeutunut usein tilanteisiin, jotka olen nyt viestinnän harjoittelijana kokenut olleen erityisen hyödyllisiä. Yhtenä esimerkkinä tästä olen jo pitkään kesäisin toiminut niin tuttavien kuin ”tutun tuttujen” perheiden juhlissa valokuvaajana. Kuitenkin lapsena haaveeni oli olla kirjailija, kunnes nuori aikuinen muutaman mutkan kautta kiinnostuikin palavasti ympäristöasioista. Opinnoissa kiinnostukseni ympäristöalaa kohtaan on vahvistunut, mutta mieleni perukoilla on pyörinyt ajatus siitä, miten voisin yhdistää ympäristöalan tehtävät omiin vahvuuksiini, tähän vapaa-ajan minääni. En tiedä kuinka monen käden sormet riittäisivät kuvaamaan, kuinka usein olen vieraillut Opintopolku-verkkosivuilla lukemassa viestinnän opinnoista. Tämä pohjustus kiteyttäköön sen, miksi löytäessäni Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesäharjoitteluilmoituksen viestinnänharjoittelijan paikasta vesistökunnostusryhmässä ryhdyin empimättä tuumasta toimeen ja hain paikkaa.

Voidaan siis todeta, että harjoittelupaikan saatuani liittyi siihen jonkin verran odotuksia. Kyseessä kuitenkin oli ensimmäinen työharjoittelu, joka sopisi sekä opiskelualaani että henkilökohtaisiin kiinnostuksenkohteisiini. Rehellisyyden nimissä minulla ei ollut käsitystä siitä mitä työni käytännössä olisi ja kuinka opettavainen kesä minulla olisi edessä.

Inspiroi ja inspiroidu

”Miksi vesistökunnostuksesta viestitään” oli kysymys, johon osittain itsekin lähdin hakemaan vastausta sukeltamalla eri vesistökunnostushankkeiden syövereihin. Harjoittelu on vienyt minut erilaisiin tapahtumiin Rannikko-Pohjanmaalla ja etenkin siellä vesistökunnostuksesta viestimisen merkitys on konkretisoitunut minulle lukuisten keskustelujen kautta. Työharjoittelussa yhdeksi parhaista asioista onkin noussut mahdollisuus inspiroida ja innostaa. Yksi harjoittelun työtehtävistäni on ollut toimia yhteistyössä Pietarsaaressa sijaitsevan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoivan Rannikkoverkoston kanssa. Tehtäväni on ollut auttaa heitä viestinnällisissä asioissa sekä kiertää eri kesän tapahtumissa tiedottamassa verkostosta, joka on perustettu tänä vuonna eli vuonna 2022. Tapahtumissa käydyt keskustelut vesistökunnostamisen merkityksestä ja rannikkovesien tilasta ovat olleet antoisia niin mökkiläisten, paikallisten kuin kenen tahansa ympäristöasioista kiinnostuneiden kanssa. Tärkeää minusta tässäkin asiassa on positiivinen näkökulma.

On onni, että meillä on mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee vesistökunnostamishankkeita vuosien 2019 ja 2023 välillä 69 miljoonalla eurolla, joten toimenpiteiden toteutus on todella mahdollista. Tietoisuutta ei voi olla liikaa ja olen kokenut niin sosiaalisen median välityksellä kuin tapahtuma ständillä tapahtuvan viestinnän olevan yhtä tärkeitä. Nykymaailmassa sosiaalisen median merkitys on toisinaan pelottavankin suuri, vaikkei todellisen elämän kohtaamisten painoarvoakaan tule vähätellä. Niin sanotun inspiroimisen lisäksi työssäni olen saanut tietysti myös itse inspiroitua, ja siitä on kiittäminen niin työyhteisölle ja loistavalle harjoitteluparilleni kuin vesistökunnostushankkeiden parissa tapaamilleni ihmisille. Kesän aikana niin eri tapahtumissa kuin vesistökunnostushankevierailuissa on vallinnut yhteinen tavoite ja positiivinen asenne, ja sillä näkökulmalla olen halunnut viestiä vesistökunnostamisesta.

Talkooporukat kaipaavat lisää käsiä

Asia, joka on noussut esille vesistökunnostushankkeissa, on tarve toimintaan osallistuvista ihmisistä. Hankkeita toteuttavat yhteisöt ovat usein pieniä, ja myös nuorten osallistumiselle olisi tarvetta. Nuorempi ikäpolvi ei ehkä ole sisäistänyt samalla tavalla yhteisöllisyyttä kuin niin sanotusti ennen vanhaan, mikä näkyy myös vesistökunnostushankkeissa. Uskon, että asia on ratkottavissa, sillä nykymaailmassa ollaan tietoisia ja jopa huolissaan ympäristön tilasta sekä ihmiset haluavat vaikuttaa.

Tartutaan vesistökunnostamisen langoista kiinni ja ryhdytään tuumasta toimeen!

Viestinnänharjoittelijana yhdeksi haasteeksi on noussut se, kuinka saada sosiaalisessa mediassa viestittyä vesistökunnostamisesta niin, että se ylittäisi kynnyksen saada ihmiset niin sanotusti tarttumaan tuumasta toimeen. Talkoisiin osallistuminen voi tuntua monesta vieraalta, vaikka haluttaisiinkin osallistua toimiin ympäristön ja tässä tapauksessa erityisesti vesistön hyväksi. Useissa vesistökunnostushankkeissa vierailtuamme voin todeta, että vastaanotto uusille ihmisille on lämmin ja tervetullut! Meillä on langat käsissämme ja mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Enää pitäisi tarttua langoista kiinni. ELY-keskus viestii eri hankkeista pohjalaismaakuntien alueella ja siten pääsee kärryille siitä, jos lähistölläsi on tapahtumassa toimia vesistöjen hyväksi!

Viivi Kuusisto
Harjoittelija, Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Sukellus valuma-aluelähtöisen vesiensuunnittelun ja toteutuksen pullonkauloihin

On kevät 2022 ja jokavuotinen vuori kiivettävänä, kesätöiden hakeminen. Silmään iskee ELY-keskuksen tarjoama harjoittelijapaikka valuma-aluesuunnittelun pullonkaulojen selvityksestä ja saan tuntuman, että paikka sopisi minulle, tiedänhän sentään mikä on valuma-alue ja mikä on pullonkaula niin kuinka pieleen se voi mennä? Niin vain sattuikin, että pääsin haastatteluun ja siitä minut vielä valittiinkin paikkaan, ihan mahtavaa!

Pää vielä pyörällään lähdin pakkaamaan pehmolelut ja muut tarvittavat tavarat kassiini, ja muutto rakkaasta Turusta tulikin yllättävän nopeasti vielä tuntemattomaan Vaasaan. Minulla on paraillaan loppurutistus menossa geologian opinnoissani Åbo Akademissa, minkä takia päätinkin irtisanoa asuntoni Turussa ja sukeltaa valuma-aluesuunnittelun ja toteutusten pullonkauloihin Vaasaan, ilman paluulippua.

Perehdytys ja töiden alku Vaasan toimistolla

Kesätyöt alkoivat 2. toukokuuta, ja ilokseni samaisella osastolla aloitti kolme mahtavaa kesätyöntekijää minun lisäkseni. Yksin ei siis tarvinnut ihmetellä uuden työpaikan haasteita. Vakituiset työntekijät olivat vastaanottavia ja päästiinkin harjoittelijoiden kanssa nopeasti mukaan porukkaan. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se, että kuinka hyvin minut on osallistutettu talon toimintaan ja sain nopeasti tunteen, että olen osa ryhmää enkä vain tuleva ja menevä kesätyöntekijä.

Aloituspäivänämme ELY siirtyi uuteen hybridimalliin, jonka myötä työntekijät saivat palata toimistolle pitkään jatkuneen etätyöskentelyn jälkeen. Tästä seurasikin aika moinen vilske, ja kahvipöydät täyttyivät iloisista naamoista jälleennäkemisten merkeissä. Opiskeltuani etänä viimeiset kaksi vuotta, oli uusien työkavereiden tapaaminen kasvokkain virkistävää ja voimaannuttavaa myös minulle.

Valuma-aluesuunnittelun ja toteutuksen pullonkaulojen selvittäminen

Kattavien perehdytysten ja koulutusten jälkeen aloitin omat työtehtäväni, missä tehtäväni oli selvittää valuma-aluetasoisen vesiensuunnittelun pullonkauloja pienimuotoisen projektin yhteydessä. Työssä selvitettiin siis valuma-aluelähtöisten vesistösuunnittelun haasteita suunnittelusta toteutukseen. Valuma-aluelähtöisen vesiensuunnittelun tavoitteena on monitahoisesti parantaa valuma-aluelähtöisesti vesistöjen kuntoa ja vähentää niistä virtaavia kuormituksia valuma-alue tasolla. Aihe oli minulle suurilta osin aivan uutta ja sainkin satsata paljon taustatietojen lukemiseen ja byrokratian sokkeloiden selvittämiseen.

Eri keinoja vaikuttaa veden määrään ja laatuun kokonaisvaltaisessa vesienhallinnassa.
Lähde: Vesi.fi

Pullonkauloja lähdettiin selvittämään etähaastattelujen avulla ja haastateltavina oli maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamia maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustusta saaneita hankkeita, jotka ovat osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa 2019-2023.

Yhteensä 11 hanketta haastateltiin selvityksessä. Haastattelin yksin vesistösuunnittelun ammattilaisia, ja näin aiheeseen tuoreena harjoittelijana tilanne olikin hieman vatsaa vääntävä, onneksi tästäkään ei tarvinnut selvitä aivan yksin. Apunani oli erittäin avulias ja energinen ohjausryhmä koostuen asiantuntijoista niin EPO- VAR- sekä POP-ELY:stä keiden avulla kysymykset laadittiin etukäteen.

Haastattelut sujuivat mielestäni hyvin, vaikka välillä tulikin hieman kiusallisia hetkiä oman kokemattomuuteni takia, taidokkaasti harjoittelija titteliä kilpenä pitäen ohitin nämäkin vaikeudet. Haluan uskoa, että haastateltavatkin saivat pohdittavaa ja uusia näkemyksiä haastatteluista ja moni kyselikin innolla raportin ilmestymisaikataulua päästäkseen lukemaan muiden hankkeiden pullonkauloja. Tulokset osoittavat, että isoimmat pullonkaulat koostuvat vaikeuksista maanomistajien kanssa, suunnittelijoiden puutteesta sekä yleisen viestinnän vajaudesta. Yhtä hankevastaavaa lainaten: ”vesienhoito on psykologiaa ja diplomatiaa”, tämä osoittautui aivan todeksi.

Kuva: Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2020.

Tärkeimmäksi opikseni tästä työstä, sekä yleisesti ELY:llä työskentelystäni korostaisin viestinnän tärkeyttä. Ilman oikeanlaista viestintää on vaikea saada työtä aikaiseksi, oli yhteistyökumppani sitten maanviljelijä, kollega tai muu yhteistyökumppani. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja yhteistyön takaamiseksi tarvitaan vuorovaikutteista viestintää, oli tehtävä mikä vain.

Jarkko Linnamaa
Harjoittelija
Vesistöyksikkö, tulvasuojelu- ja peruskuivatusryhmä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesistökunnostuksilla nostetta alueelliseen vetovoimaan

Käsillä oleva koronapandemia on kaikista haittapuolistaan huolimatta myös osoittanut jälleen vahvasti sen, että luonto ja sen tarjoamat elämykset ovat suomalaisille tärkeitä. Erilaisten luontokohteiden ­­– kuten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden – parkkipaikat ovat olleet ajoittain ääriään myöten täynnä, ja turvaväleistä on saanut pahimmillaan huolehtia myös pitkospuilla kulkiessaan. Kuntien ja kaupunkien omat lähiluontokohteet ovat osaltaan jakamassa tätä painetta pois suosituimmilta kohteilta ja niiden merkitys on viime aikoina kasvanut valtavasti. Myös vesillä liikkuminen ja kalastusharrastajamäärät ovat korona-aikana selvästi lisääntyneet.

Erilaisissa alueellista vetovoimaa selvittävissä tutkimuksissa kärkisijoilla keikkuvien paikkakuntien suurimmiksi vahvuuksiksi mainitaan lähes poikkeuksetta ympäristötekijät. Alueen yleisen kasvun ja kehityksen, kuten työllisyystilanteen ja työpaikkojen määrän, alueen sijainnin sekä mm. perhepalveluiden luomien vetovoimatekijöiden lisäksi voidaan varsin perustellusti sanoa, että ympäristön tarjoamia ekosysteemipalveluita ei voida tässä yhteydessä ohittaa olankohautuksella.

Vesistöt ovat oleellinen osa suomalaista luontoa, missä tahansa liikutaan. Sehän on kaikille meille selvää. Se, että vesistömme tarvitsevat monin paikoin erilaisia hoito- ja kunnostustoimia, ei taas välttämättä ole jokaiselle niin päivänselvä juttu. Etenkin länsi- ja eteläosissa maatamme iso osa järvi- ja jokivesistöistä on ekologiselta tilaluokitukseltaan hyvää huonommassa tilassa. Rannikkovesistämme vain 13 prosenttia on hyvässä tilassa, erinomaisessa tilassa niitä ei ole lainkaan. Suurimmat ongelmat vesistöissämme liittyvät valuma-alueiden maankäytöstä johtuviin kiintoaine- ja ravinnekuormituksiin sekä jokivesistöissä etenkin vesirakentamiseen ja uomaperkauksiin. Jottain tarttis tehrä, tokaisi entinen valtionpäämieskin aikoinaan, ja nyt siihen on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet Vesiensuojelun tehostamisohjelman myötä. Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinteiden päästöjä vesiin, lisätään vesistöjen kunnostushankkeita ja vähennetään haitallisten aineiden päästöjä kaupunkien ja taajamien lähivesiin. Pelkästään vesistökunnostushankkeiden toteutukseen ja erilaisten kunnostusverkostojen luomiseen on varattu ohjelmasta 20 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.

Kunnilla ja kaupungeilla on vesi- ja maaomaisuutta, joiden käytössä ja hoidossa tulisi tasapainoilla eri näkökulmien välillä. Maisema-arvot, taloudellinen tuottavuus, viihtyisyys, virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus sekä vesiensuojelu ovat vain osa näistä tekijöistä, joita päätöksenteossa tulee puntaroida. Julkinen sektori voi kuitenkin toimia vastuullisena tiennäyttäjänä vesiensuojelun ja luontoarvojen huomioimisessa ja samalla kohentaa vetovoimaansa, jolla houkutella uusia asukkaita ja yritystoimintaa alueelle. Monet uudet ja nykyiset kuntalaiset arvostavat varmasti sitä, että luontoarvot näkyvät kunnan konkreettisessa toiminnassa ja päätöksissä. Vesistöjen kunnostustoimista kannattaa viestiä näkyvästi ja aktiivisesti ja ottaa tarjolla olevat helpot imagohyödyt irti. Samalla tullaan antaneeksi tärkeää viestiä ja esimerkkiä myös yksityisille maanomistajille sekä muille toimijoille vesistöjen kunnostustoimien tarjoamista eduista. Ehkäpä käsillä oleva muutos ihmisten arjessa lisääntyvine etätöineen kääntää muuttovirrat ainakin jossain määrin kaupungeista kohti väljempiä ja kunnostettuja vesiä!

Riku Palo
Vesienhoidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus