Kesän harjoittelu vesistökunnostushankkeiden viestinnässä

Ympäristöteknologian insinööriopiskelija viestinnän työtehtävissä?

Aloitetaan ”tarpeellisella” lyhyellä oppimäärällä siitä, miten minä olen ympäristöinsinööriopiskelijana päätynyt tähän paikkaan kirjoittamaan tätä blogitekstiä viestinnän harjoittelusta. Insinööriopinnoista huolimatta olen aina tuntenut paloa etenkin kirjoittamiseen, esiintymiseen ja valokuvaamiseen ja tästä syystä olen vapaa-ajallani hakeutunut usein tilanteisiin, jotka olen nyt viestinnän harjoittelijana kokenut olleen erityisen hyödyllisiä. Yhtenä esimerkkinä tästä olen jo pitkään kesäisin toiminut niin tuttavien kuin ”tutun tuttujen” perheiden juhlissa valokuvaajana. Kuitenkin lapsena haaveeni oli olla kirjailija, kunnes nuori aikuinen muutaman mutkan kautta kiinnostuikin palavasti ympäristöasioista. Opinnoissa kiinnostukseni ympäristöalaa kohtaan on vahvistunut, mutta mieleni perukoilla on pyörinyt ajatus siitä, miten voisin yhdistää ympäristöalan tehtävät omiin vahvuuksiini, tähän vapaa-ajan minääni. En tiedä kuinka monen käden sormet riittäisivät kuvaamaan, kuinka usein olen vieraillut Opintopolku-verkkosivuilla lukemassa viestinnän opinnoista. Tämä pohjustus kiteyttäköön sen, miksi löytäessäni Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesäharjoitteluilmoituksen viestinnänharjoittelijan paikasta vesistökunnostusryhmässä ryhdyin empimättä tuumasta toimeen ja hain paikkaa.

Voidaan siis todeta, että harjoittelupaikan saatuani liittyi siihen jonkin verran odotuksia. Kyseessä kuitenkin oli ensimmäinen työharjoittelu, joka sopisi sekä opiskelualaani että henkilökohtaisiin kiinnostuksenkohteisiini. Rehellisyyden nimissä minulla ei ollut käsitystä siitä mitä työni käytännössä olisi ja kuinka opettavainen kesä minulla olisi edessä.

Inspiroi ja inspiroidu

”Miksi vesistökunnostuksesta viestitään” oli kysymys, johon osittain itsekin lähdin hakemaan vastausta sukeltamalla eri vesistökunnostushankkeiden syövereihin. Harjoittelu on vienyt minut erilaisiin tapahtumiin Rannikko-Pohjanmaalla ja etenkin siellä vesistökunnostuksesta viestimisen merkitys on konkretisoitunut minulle lukuisten keskustelujen kautta. Työharjoittelussa yhdeksi parhaista asioista onkin noussut mahdollisuus inspiroida ja innostaa. Yksi harjoittelun työtehtävistäni on ollut toimia yhteistyössä Pietarsaaressa sijaitsevan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoivan Rannikkoverkoston kanssa. Tehtäväni on ollut auttaa heitä viestinnällisissä asioissa sekä kiertää eri kesän tapahtumissa tiedottamassa verkostosta, joka on perustettu tänä vuonna eli vuonna 2022. Tapahtumissa käydyt keskustelut vesistökunnostamisen merkityksestä ja rannikkovesien tilasta ovat olleet antoisia niin mökkiläisten, paikallisten kuin kenen tahansa ympäristöasioista kiinnostuneiden kanssa. Tärkeää minusta tässäkin asiassa on positiivinen näkökulma.

On onni, että meillä on mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee vesistökunnostamishankkeita vuosien 2019 ja 2023 välillä 69 miljoonalla eurolla, joten toimenpiteiden toteutus on todella mahdollista. Tietoisuutta ei voi olla liikaa ja olen kokenut niin sosiaalisen median välityksellä kuin tapahtuma ständillä tapahtuvan viestinnän olevan yhtä tärkeitä. Nykymaailmassa sosiaalisen median merkitys on toisinaan pelottavankin suuri, vaikkei todellisen elämän kohtaamisten painoarvoakaan tule vähätellä. Niin sanotun inspiroimisen lisäksi työssäni olen saanut tietysti myös itse inspiroitua, ja siitä on kiittäminen niin työyhteisölle ja loistavalle harjoitteluparilleni kuin vesistökunnostushankkeiden parissa tapaamilleni ihmisille. Kesän aikana niin eri tapahtumissa kuin vesistökunnostushankevierailuissa on vallinnut yhteinen tavoite ja positiivinen asenne, ja sillä näkökulmalla olen halunnut viestiä vesistökunnostamisesta.

Talkooporukat kaipaavat lisää käsiä

Asia, joka on noussut esille vesistökunnostushankkeissa, on tarve toimintaan osallistuvista ihmisistä. Hankkeita toteuttavat yhteisöt ovat usein pieniä, ja myös nuorten osallistumiselle olisi tarvetta. Nuorempi ikäpolvi ei ehkä ole sisäistänyt samalla tavalla yhteisöllisyyttä kuin niin sanotusti ennen vanhaan, mikä näkyy myös vesistökunnostushankkeissa. Uskon, että asia on ratkottavissa, sillä nykymaailmassa ollaan tietoisia ja jopa huolissaan ympäristön tilasta sekä ihmiset haluavat vaikuttaa.

Tartutaan vesistökunnostamisen langoista kiinni ja ryhdytään tuumasta toimeen!

Viestinnänharjoittelijana yhdeksi haasteeksi on noussut se, kuinka saada sosiaalisessa mediassa viestittyä vesistökunnostamisesta niin, että se ylittäisi kynnyksen saada ihmiset niin sanotusti tarttumaan tuumasta toimeen. Talkoisiin osallistuminen voi tuntua monesta vieraalta, vaikka haluttaisiinkin osallistua toimiin ympäristön ja tässä tapauksessa erityisesti vesistön hyväksi. Useissa vesistökunnostushankkeissa vierailtuamme voin todeta, että vastaanotto uusille ihmisille on lämmin ja tervetullut! Meillä on langat käsissämme ja mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Enää pitäisi tarttua langoista kiinni. ELY-keskus viestii eri hankkeista pohjalaismaakuntien alueella ja siten pääsee kärryille siitä, jos lähistölläsi on tapahtumassa toimia vesistöjen hyväksi!

Viivi Kuusisto
Harjoittelija, Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesistöt kuuluvat kaikille – samoin tieto siitä, mitä niiden hyväksi on tehty

Erilaiset päästöt ja vallitseva ilmastonmuutos kuormittavat vesistöjämme jatkuvasti. Ilmastonmuutos lisää muun muassa rankkasateiden määrää, ja lämpötilan nousu pidentää kasvukautta sekä kiihdyttää vesiekosysteemien perustuotantoa. Kiintoaine- ja ravinnemäärät sekä korkeat lämpötilat vesistöissämme lisääntyvät ja yleistyvät. Lisäksi ekosysteemimuutokset muokkaavat eliökantaa, ja hapettomuus aiheuttaa alueellisia eliökuolemia. Vesistökunnostuksilla pyritään ennallistamaan muuttuneita ekosysteemejä ja hillitsemään vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on parhaimmat edellytykset sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vesistökunnostukset, kuten valuma-aluetoimenpiteet nähdään erilaisten päästörajoitusten ohella avaintekijöinä pintavesien tilan paranemiseen tähtäävissä toimissa.

Pohjalaismaakunnissa on vuoden 2021 puolella käynnistymässä runsaasti uusia vesistökunnostushankkeita virtavesien, järvien tai rannikkovesien tilan ja vesitalouden parantamiseksi. Tietoisuus vesistöjemme tilasta, yhteisöllisyys paikallisissa piireissä ja aktiivisuus avustushauissa ovat hyvät ainesosat vesistökunnostushankkeen alullepanon reseptissä. Huolellisesti laaditut kunnostushankesuunnitelmat kantavat pitkälle vesistöä kunnostettaessa.

Myös viestintä on osa vesistökunnostustyötä

Vesistöjemme tilasta ja hyvän tilan saavuttamiseksi tehdystä työstä on tärkeää tarjota saavutettavaa tietoa kaikkien kohderyhmien ulottuville. Vesistökunnostuksen viestintä on tärkeää esimerkiksi siksi, että vesiemme tila on heikentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä tilanne tule palautumaan entiselleen hetkessä. Vesistökunnostustyössä tuloksia saadaan pitkämielisyyden ja useiden toimenpidetoistojen seurauksina. Esimerkiksi vesikasvillisuusniittojen tulokset alkavat näkyä vesistössä vasta noin kolmen tai neljän vuoden kuluttua. Vesistökunnostusten viestinnällä valtio tukee myös hallinnon oikeusperiaatteita saattaessaan tietoisuuteen toimia, joita se näkee tärkeäksi rahoitettavan. Vesistöjen käyttäjien tietoisuus käynnissä olevien hankkeiden suunnitelmista, toteutuksesta ja tuloksista tukee yhteisen määränpään saavuttamista ja lisää vaikuttamisen mahdollisuutta.

Niitot käynnissä Alavudenjärven pohjoisosassa.

Tieto kunnostetuista kohteista ja vesistöjen hyväksi toteutetuista toimista on tuotava lähelle vesistöjen käyttäjiä esimerkiksi sosiaalisen median, tiedotteiden ja erilaisten tempausten siivittäminä. Tärkeäksi näen myös vesistökunnostustiedottamisen integroimisen arjen vapaa-aikaan. Näitä voidaan toteuttaa muun muassa yhteisöllisillä talkootöillä, mutta myös kytkemällä informaatiota ihmisten jokapäiväiseen toimintaan.

Karperön helmi ry:n talkoolaiset ottamassa vastaan niittojätteitä Karperöfjärdenin rannalla.

Vesistökunnostustoimenpiteistä on iloa myös vapaa-ajalla

Alavudenjärven Ravinteet kiinni – maisema auki -kunnostushankkeessa Alavudella on toteutettu vesistökunnostustoimenpiteitä innovatiivisella otteella ja mahdollistettu ihmisten omatoiminen tutustuminen alueella tehtyihin kunnostustoimiin. Esimerkiksi Pahajoen kosteikon ympäristöön rakennettu esteetön kosteikkopolku houkuttelee liikkujia luonnonläheisyydellään. Polun varrella laiduntavat lampaat, ja toteutuksen alla oleva linnunpönttöpuisto lisäävät kohteen houkuttelevuutta. Polkua kiertäessä ei voi myöskään välttyä kohteen kattavasta vesistökunnostusinformaatiosta, sillä uudenkarheaa kävelysiltaa komistaa kuvien ja tiedon täyttämä infokollaasitaulu. Vesistökunnostusten toimenpiteistä ja niiden toimintaperiaatteista kertominen sekä toimien tarkoituksenmukaisuuden avaaminen lisäävät vesistökäyttäjien ymmärrystä eri prosessien vaikuttavuudesta. Kun Pahajoen kosteikon infokollaasitaulu avaa kosteikon toiminnan etuja ympäristön monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja vesiensuojelun edistämisestä, tarjotaan informaatiota juuri sinne ruohonjuuritasolle, minkä seurauksena pienistä virikkeistä saattaa syntyä merkittäviä tulevaisuuteen ulottuvia ympäristötekoja.

Pahajoen kosteikon esteetön luontopolku Alavudella houkuttelee vesistökunnostustiedon äärelle.

Vesistökunnostuksen viestintää voisi verrata tehokkuudeltaan dominoefektiin, sillä tiedottaessa eri yhteisöjä vesistökunnostusmahdollisuudesta ja toimien vaikutuksista, innostetaan samalla mukaan henkilöitä, jotka ovat tiedostaneet alueensa vesistöissä haitallista kehityskulkua. Vesistökunnostuksissa edistetään ympäristön ekologista tilaa ja virkistysmahdollisuuksia, lisätään paikallista yhteisöllisyyttä ja tutustutaan samalla vaikkapa uusiin mökkinaapureihin! Pohjalaisella yhdessä tekemisen meiningillä saadaan paljon aikaan yhteisiksi koettujen vesistöjemme hyväksi.

Ella Oksa
Harjoittelija
Vesiensuojelun tehostamisohjelman tiedotus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus