Lapväärtin-Isojoen vesivision geokätköjä etsimässä

Jätän auton parkkipaikalle ja jatkan matkaa kohti koordinaattien osoittamaa suuntaa. Saavun vehreiden oksistojen varjostamalle sillalle ja kuulen, kuinka alhaalla uomassa kuohuu koski. Sillan ylitettyäni päädyn Storholmenin saarelle ja hetken samoiltuani löydän muovirasian läheltä rantaa, joka paljastuu odotetusti yhdeksi Lapväärtin-Isojoen geokätköistä.

Kätkötekstit luettuani bongaan lähistöltä kalatien ja koetan onneani, josko näkisin virrassa molskahtavan vonkaleen, mutta tänään ei onnetar selvästikään suosinut minua. Kirjattuani käynnin lokikirjaan palaan autolle ja jatkan matkaa kohti seuraavaa kätköä.

Koordinaatit ohjaavat minut Storholmenin saarelta noin viiden kilometrin päässä sijaitsevaan synkeään kuusimetsään, jossa liikkumiseen tuo haastetta maakasvillisuuden lisäksi maaston kumpuilevuus. Saavun lähelle Blomträsketin rantaa, josta voin nähdä tiheäkasvuisen vesikasvillisuuden hallitsevan järven ympäristöä. Etsin kätköä hyvän aikaa, kunnes huomaan sammaleisen kivenlohkareen alta pilkistävän rasian. Lokikirjan lisäksi rasiasta paljastuu kiinnostavaa informaatiota järven kunnostuksista ja umpeenkasvun hidastamisesta. Monille vesilinnuille tärkeä vesilintukohde on uhattuna. 

Suljen rasian, laitan sen takaisin koloonsa ja kurkkaan vielä viimeisen kerran järvelle. Lähden suuntavaistoni varassa suunnistamaan kohti autoa ja löydänkin sen juuri sieltä, minne sen pysäköin. Turvavyö kiinni, kätkösovellus auki ja matka jatkukoon kohti seuraavaa kätköä: Lapväärtinjoen tulvapenkereitä. Lapväärtin-Isojoen vesivision 13 geokätköä voit löytää Kristiinankaupungin, Isojoen ja Karijoen alueilta. 

Geokätköily on harrastus, jonka kautta saamme nauttia ympäristömme arvokkaista ekosysteemipalveluista ja luonnonvaroista. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa luontoarvojen säilymiseen ja edesauttaa erilaisten ekosysteemien, kuten vesistöjen hyvän tilan saavuttamista.

Mikä ihmeen vesivisio?

Lapväärtin-Isojoen vesivisio tutustuttaa ihmiset paikalliseen vesiluontoon, josta hyvä esimerkki on vesistöjen äärelle kätketyt geokätköt. Vesivisio järjesti kesällä myös valokuvakilpailun, jonka teemana oli veden eri muodot. Kilpailukuvista järjestettiin kiertävä näyttely alueen kirjastoihin. Ensi vuonna vesivisio järjestää koko perheen luontotapahtuman, jossa kaikenikäiset pääsevät tutustumaan vesiluontoon. 

Vesivisio sovittaa yhteen muun muassa elinkeinot, tulvariskien hallinnan, vesien hoidon ja luonnon monimuotoisuuden Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella. Vesivisio osallistaa paikallisia ja kerää ihmiset yhteen suunnittelemaan vesistöalueen tulevaisuutta. Visiotyössä kaikki näkemykset ovat arvokkaita. 

Lapväärtin-Isojoen vesivisio tarjoaa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan siihen, mitä toimenpiteitä alueella tulevaisuudessa tehdään. Vesivisiotyöhön voivat osallistua esimerkiksi alueella toimivat yritykset, yhdistykset ja yksittäiset kansalaiset. Vesivisiotyötä tehdään pääsääntöisesti työpajatyöskentelynä, jossa eri tahot kokoontuvat yhteen suunnittelemaan tulevia toimenpiteitä vesistöalueelle.

Ensimmäinen työpaja pidettiin maaliskuussa 2020 ja erillinen etäyhteyksin toteutettu työpaja alueen kunnille pidettiin lokakuussa 2020. Toisen työpajan järjestämistä on siirretty koronatilanteen takia myöhemmäksi, mutta toivomme että kevään aikana pystymme järjestämään vesivision työpajan, jossa jatketaan alueen tulevaisuuden suunnittelua valitsemalla alueella tehtäviä toimenpiteitä. Työpajaan ovat tervetulleita osallistumaan kaikki, jotka ovat kiinnostuneita alueen vesistöjen tulevaisuuden suunnittelusta. Lisätietoja työpajasta voi kysyä Suvi Hämäläiseltä.

Löydät geokätköjen sijainnit täältä. 

Lapväärtin-Isojoen vesivision kotisivut (vesivattenvisio.org) 

Ella Oksa
Suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Suvi Hämäläinen
Suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesivisiossa katse Lapväärtin-Isojoen tulevaisuuteen

Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen käytöstä ja tilasta. Vesivisio koostuu yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen muun muassa tulvariskien hallinta, vesivarojen käyttö, vesienhoito, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kalatalous Lapväärtin-Isojoella. Lisäksi pyritään saamaan aikaan alueellista sitoutumista toimintaan ja lisäämään tietoisuutta vesistöön liittyvistä asioista, alueen luontomatkailu ja elinkeinotoiminta huomioiden.

Vesivisiota toteutetaan sidosryhmien välisenä työpajatyöskentelynä. Vesivision toteuttamisessa mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapväärtin-Isojoen valuma-alueen suunnittelutyöryhmä ja monipuolisesti paikallisia sidosryhmäjäseniä. Ensimmäinen työpaja järjestettiin 10.3.2020. Toinen työpaja on siirtynyt koronan aiheuttamien poikkeustoimien takia jo toistamiseen ja se pyritään järjestämään vuoden 2021 aikana. Vesivisiotyöskentely on sidoksissa myös EU:n Life-rahoitteiseen Freshabit LIFE IP -hankkeeseen, joka käynnistyi vuonna 2016. Hankkeen aikana Lapväärtin-Isojoella on toteutettu useampia kunnostustoimia sekä vesien ja lajien suojelua edistäviä toimia. Hanke päättyy vuonna 2022 ja vesivisiotyön toivotaan jatkavan sitä hyvää yhteistyötä, jolla turvataan tulevaisuuden kestävä vesivarojen käyttö ja luonnon monimuotoisuus.

Lapväärtin-Isojoki virtaa kuuden kunnan alueella; Kauhajoella, Isojoella, Karijoella, Kristiinankaupungissa, Teuvalla ja Siikaisissa. Pääuoman yläpuolista osuutta kutsutaan Isojoeksi ja alinta osaa Lapväärtinjoeksi. Tärkeimpiä sivujokia ovat Heikkilänjoki, Kärjenjoki, Pajuluoma, Karijoki ja Metsäjoki. Lisäksi vesistöalueeseen kuuluu iso joukko pieniä puroja. Joki saa alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston lähteistä ja puroista ja se laskee Selkämereen, Kristiinankaupungin eteläpuolelta. Mielestäni Lapväärtin-Isojoki on upea vesimuodostuma, joka muuttaa olemustaan kapeista luonnontilaisista latvapuroista, mutkitteleviin eli meanderoiviin jokiuomiin ja leveään suistoalueeseen.

Lapväärtin-Isojoki on erittäin merkittävä sen luonnontilaisuuden, kalatalouden ja luonnon monimuotoisuuden takia. Lapväärtin-Isojoki kuuluu osittain Natura 2000 -verkostoon, joka turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Lapväärtinjokilaakson Natura 2000 -alueen tärkeimmät luontoarvot liittyvät sekä elinympäristöön että lajistoon. Elinympäristöjen kannalta arvokkaimpia ovat luonnontilainen jokireitti, mukaan lukien luonnontilaiset purot ja kosket, jokivarren paikalliset merkittävät vanhat luonnonmetsät sekä maakunnallisesti arvokkaat keidassuot. Uhanalaisuutensa perusteella arvokkaimpia lajeja ovat jokihelmisimpukka ja meritaimen. Suojeluarvon näkökulmasta uhkatekijöitä alueella ovat esimerkiksi eroosio, tulvat, pengertäminen, ojitus, perkaus ja ruoppaus, pintavesien saastuminen, veden patoaminen, vieraslajit sekä ilmastonmuutos.

Luontokuvauskilpailun voittaja: Hukanluoma 2020, Katja Perttula.

Lisätietoa vesivisiosta ja alueella tapahtuneista toimenpiteistä kerrotaan verkkosivuilla ja vuorovaikutteisella tarinakartalla. Vesivision tiimoilta järjestettiin kesällä luontokuvauskilpailu (6.7.–3.8.2020), jonka teemana oli: ”Mikä on minulle tärkeää vedessä ja vesiluonnossa”. Tavoitteena oli tuoda esiin paikallista ja arvokasta vesistöaluetta sekä sen monipuolista luontoa. Syksyllä vesivisiosta järjestettiin kirjastonäyttely vesistöalueen kunnissa eli Kauhajoella, Karijoella, Kristiinankaupungissa ja Isojoella. Näyttelyssä oli nähtävillä kuvia ja tietoa vesistöalueesta, lajistosta ja keskeisistä uhista. Lisäksi näyttelyssä oli esillä aikaisemmin kesällä järjestetyn luontokuvauskilpailun valokuvat. Tilanteen salliessa alueella järjestetään koko perheen ulkoilupäivä ja alueen kouluille järjestetään luontokoulupäivä, joita minä erityisesti odotan jo innolla. Toivottavasti nähdään siellä!

Lapväärtin-Isojoen vesivision verkkosivut (vesivattenvisio.org)
Lapväärtin-Isojoen vesivision tarinakartta (maps.arcgis.com)

 

 

Katja Vainionpää
suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Päivä tutustuen Lapväärtin-Isojoen kalastoseurantaan

Muutama viikko sitten sain olla tutustumassa kalastoseurantaan Lapväärtissä. Päivän ohjelmaan kuului Villamon kalalaskurin asennus, käynti Peruksen koskella ja tutustuminen rysäpyyntiin. Aamupäivän vietin Isojoen Villamossa, kalalaskurin asennusta seuraten. Laskurin idea on, että se laskee kaikki kalat, jotka uivat siitä läpi. Laite lasketaan joen pohjaan ja siinä on kalterit ympärillä, jotka toimivat sillä tavalla, että isot kalat eivät mahdu uimaan kaltereiden läpi. Ne siis joutuvat uimaan laskimen läpi, milloin ne kuvataan. Laskimen sensorit toimivat infrapunavalon avulla ja ottavat kuvan kaikista kaloista, jotka uivat laskimesta läpi.

Kalalaskurin avulla seurataan erityisesti meritaimenten liikkeitä. Isojoki toimii meritaimenten kutualueena ja se on yksi Suomen merkittävimpiä meritaimenten lisääntymisjokia. Meritaimen lisääntyy makeissa vesissä, esimerkiksi puroissa ja joissa. Mutta se on vaelluskala, joten sieltä se vaeltaa mereen, jossa se kasvaa ja viettää suurimman osan elämästään. Kun taimen on syntynyt, se kasvaa yleensä noin kahden vuoden ajan makeissa vesissä. Sen jälkeen se vaeltaa mereen ja oltuaan siellä yhdestä kolmeen vuoteen, se palaa kutemaan kotijokeensa.

Iltapäivällä olin käymässä Peruksen koskella, joka on viimeinen paikka, jossa meritaimenten liikkeitä voi vielä seurata, ennen kuin ne uivat mereen, jossa niitä on vaikeampi seurata. Viimeiseksi kävin tutustumassa rysäpyyntiin. Ensin sain nähdä pyydystettyjä vaelluspoikasia ja sitten sain seurata, kun rysästä nostettiin ylös aikuisia meritaimenia. Tällä kertaa rysässä oli 3,6 kilon kokoinen meritaimen.

Jotta kaloja voidaan tutkia, ne nukutetaan ensin. Sitten niiltä mitataan pituus ja paino. Rasvaevän tarkistus on myös tärkeää, sillä istutetuilta kaloilta leikataan pois rasvaevä, joten pelkästään luonnonkaloilla on rasvaevä tallella. Rasvaevättömät taimenet ovat rauhoitettuja kaikilla merialueilla.

Kaloilta otetaan myös suomunäyte, sillä siitä näkee kalan iän. Taimenet myös merkataan mikrosirulla, mikäli ne eivät ole jo merkattuja. Mikrosiru eli radiolähetin, asennetaan kalan vatsaonteloon. Sitten kalat päästetään takaisin jokeen ja mikrosirujen avulla voidaan sitten seurata kalojen vaellusta ja levittäytymistä.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle on tekeillä vesivisio

Kalastoseuranta Lapväärtin-Isojoella on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyötä, joka on osana Freshabit LIFE IP Pohjanmaan joet -osahanketta. Hankkeessa toteutetaan useita erilaisia toimenpiteitä, jotka pyrkivät parantamaan Isojoen vesistöalueen tilaa. Tällä hetkellä Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle on tekeillä vesivisio, joka on tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesistön silloin näyttäytyvän. Tällä hetkellä vesivisiosta voi lukea lisää ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun kautta, mutta omat kotisivut vesivisiolle ovat suunnitteilla.

Verkkosivuilla lisää tietoa vesivisiosta >> (www.ympäristö.fi)

 

 

Ida-Maria Huuhka
Viestintäharjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus