Kolmoissiirtymä

Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.

Aloitetaan vihreästä siirtymästä

Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.

Mikä ihmeen harmaa siirtymä?

Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan.  Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.

Mitä tuo digisiirtymä?

Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.  

Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.

Timo Saari
E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesistökunnostuksilla nostetta alueelliseen vetovoimaan

Käsillä oleva koronapandemia on kaikista haittapuolistaan huolimatta myös osoittanut jälleen vahvasti sen, että luonto ja sen tarjoamat elämykset ovat suomalaisille tärkeitä. Erilaisten luontokohteiden ­­– kuten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden – parkkipaikat ovat olleet ajoittain ääriään myöten täynnä, ja turvaväleistä on saanut pahimmillaan huolehtia myös pitkospuilla kulkiessaan. Kuntien ja kaupunkien omat lähiluontokohteet ovat osaltaan jakamassa tätä painetta pois suosituimmilta kohteilta ja niiden merkitys on viime aikoina kasvanut valtavasti. Myös vesillä liikkuminen ja kalastusharrastajamäärät ovat korona-aikana selvästi lisääntyneet.

Erilaisissa alueellista vetovoimaa selvittävissä tutkimuksissa kärkisijoilla keikkuvien paikkakuntien suurimmiksi vahvuuksiksi mainitaan lähes poikkeuksetta ympäristötekijät. Alueen yleisen kasvun ja kehityksen, kuten työllisyystilanteen ja työpaikkojen määrän, alueen sijainnin sekä mm. perhepalveluiden luomien vetovoimatekijöiden lisäksi voidaan varsin perustellusti sanoa, että ympäristön tarjoamia ekosysteemipalveluita ei voida tässä yhteydessä ohittaa olankohautuksella.

Vesistöt ovat oleellinen osa suomalaista luontoa, missä tahansa liikutaan. Sehän on kaikille meille selvää. Se, että vesistömme tarvitsevat monin paikoin erilaisia hoito- ja kunnostustoimia, ei taas välttämättä ole jokaiselle niin päivänselvä juttu. Etenkin länsi- ja eteläosissa maatamme iso osa järvi- ja jokivesistöistä on ekologiselta tilaluokitukseltaan hyvää huonommassa tilassa. Rannikkovesistämme vain 13 prosenttia on hyvässä tilassa, erinomaisessa tilassa niitä ei ole lainkaan. Suurimmat ongelmat vesistöissämme liittyvät valuma-alueiden maankäytöstä johtuviin kiintoaine- ja ravinnekuormituksiin sekä jokivesistöissä etenkin vesirakentamiseen ja uomaperkauksiin. Jottain tarttis tehrä, tokaisi entinen valtionpäämieskin aikoinaan, ja nyt siihen on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet Vesiensuojelun tehostamisohjelman myötä. Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinteiden päästöjä vesiin, lisätään vesistöjen kunnostushankkeita ja vähennetään haitallisten aineiden päästöjä kaupunkien ja taajamien lähivesiin. Pelkästään vesistökunnostushankkeiden toteutukseen ja erilaisten kunnostusverkostojen luomiseen on varattu ohjelmasta 20 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.

Kunnilla ja kaupungeilla on vesi- ja maaomaisuutta, joiden käytössä ja hoidossa tulisi tasapainoilla eri näkökulmien välillä. Maisema-arvot, taloudellinen tuottavuus, viihtyisyys, virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus sekä vesiensuojelu ovat vain osa näistä tekijöistä, joita päätöksenteossa tulee puntaroida. Julkinen sektori voi kuitenkin toimia vastuullisena tiennäyttäjänä vesiensuojelun ja luontoarvojen huomioimisessa ja samalla kohentaa vetovoimaansa, jolla houkutella uusia asukkaita ja yritystoimintaa alueelle. Monet uudet ja nykyiset kuntalaiset arvostavat varmasti sitä, että luontoarvot näkyvät kunnan konkreettisessa toiminnassa ja päätöksissä. Vesistöjen kunnostustoimista kannattaa viestiä näkyvästi ja aktiivisesti ja ottaa tarjolla olevat helpot imagohyödyt irti. Samalla tullaan antaneeksi tärkeää viestiä ja esimerkkiä myös yksityisille maanomistajille sekä muille toimijoille vesistöjen kunnostustoimien tarjoamista eduista. Ehkäpä käsillä oleva muutos ihmisten arjessa lisääntyvine etätöineen kääntää muuttovirrat ainakin jossain määrin kaupungeista kohti väljempiä ja kunnostettuja vesiä!

Riku Palo
Vesienhoidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus