Kolmoissiirtymä

Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.

Aloitetaan vihreästä siirtymästä

Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.

Mikä ihmeen harmaa siirtymä?

Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan.  Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.

Mitä tuo digisiirtymä?

Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.  

Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.

Timo Saari
E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työkaluja viennin ja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Team Finland -palvelupolulta

Sain eilen kysymyksen siitä, mistä löytyisi kootusti ja helposti yksinkertainen opas kansainvälistyvän yrityksen palveluihin ja rahoituksiin. Koska Team Finland -verkosto koostuu useista eri toimijoista ja tahoista, joilla on tarjolla sekä rahoitusta että neuvontapalveluja kansainvälistyville yrityksille, ei aivan yksinkertaista opasta taida olla olemassakaan. Erilaisia tahoja, rahoituskanavia, hankkeita ja ohjelmia kun on teeman ympärillä tunnetusti pitkä lista. Mutta jotta kokonaisuudesta pääsisi jatkossa helpommin selville, olemme Team Finland -ydintoimijoiden kesken luoneet tänä vuonna valtakunnallisen Team Finland -palvelupolun. Palvelupolku kertoo, miten Team Finland -ydintoimijat voivat olla yrityksen apuna kansainvälistymisen eri vaiheissa. On tärkeää löytää oikealle polulle heti alusta alkaen.

Uuden Team Finland -palvelupolun löydät osoitteesta Palvelut yrityksille – Team Finland (team-finland.fi). Palvelupolku kuvaa siis neljän Team Finland -ydintoimijan (ELY-keskus, BusinessFinland, Finnvera ja Ulkoministeriö) palvelut pk-yritysten kansainvälistymisvaiheiden näkökulmasta eri toimijoiden vahvuudet huomioiden.

Polku koostuu kuudesta vaiheesta ja ne ovat:

1. Kiinnostuitko? Harkinnassa viennin aloittaminen
   Tarjoamme yleisneuvontaa ja digitaalisia palveluita kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrityksille. 
   
2. Selvitä mitä uusien markkinoiden avaaminen edellyttää
   Selvitä avullamme, miten päästä alkuun kansainvälistymisessä.
   
3. Suunnittele kansainvälistymistä
   Autamme kansainvälistymissuunnitelman kehittämisessä ja valmiuksien kasvattamisessa.
   
4. Avaa markkinaa
   Kehitä yrityksenne liiketoimintaa ja etene kansainvälisillä markkinoilla verkostomme asiantuntijoiden tuella.
   
5. Käy kauppaa
   Saat apua ja neuvontaa kansainvälisen kaupankäynnin rahoittamiseen, verkottumiseen ja haasteisiin.
   
6. Laajenna ja uudista liiketoimintaa
   Kasvata tai uudista kansainvälistä liiketoimintaa nykyisillä tai uusilla markkinoilla: verkostomme kaikki palvelut ovat käytettävissänne, myös kohdemaassa.

Team Finland -verkoston palvelupolku.

Selkeyttä toimijoiden rooleihin

Palvelupolun laatimisen yhteydessä olemme työstäneet paljon Team Finland -verkoston toimijoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kansainvälistymisessä on monta eri vaihetta ja eri vaiheissa eri toimijat voivat olla oman osaamisensa kautta paremmin avuksi kuin toiset. Joillakin toimijoilla saattaa olla palveluita useisiin eri vaiheisiin, joillakin toimijoilla selkeästi vain yhteen vaiheeseen. Tätä kaikkea on palvelupolun tarkoitus selkiyttää yritysasiakkaalle.  

Esimerkiksi me ELY-keskuksissa profiloidumme selkeästi vientiä ja kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen alkuvaiheen kumppanina ja tarjoamme neuvontaa, rahoitusta ja palveluja kasvun toteuttamiseen. Olemme lähellä asiakasta ja meille on helppo tulla matalalla kynnyksellä. Business Finlandin palveluissa yhdistyvät puolestaan laaja globaali verkosto ja paikallinen markkinanäkemys, vahva liiketoimintaymmärrys sekä hyvä toimialaosaaminen ja innovaatiotoiminnan palveluja suunnataan erityisesti tavoitteellisille kasvuyrityksille. Finnveran kautta tarjolla on monipuolisia rahoitusratkaisuja investointeihin, kauppoihin, omistusjärjestelyihin, kasvun käyttöpääomaan ja vientiin. Ja Ulkoministeriö edistää suomalaisyritysten kansainvälistymistä paikan päällä markkinoilla globaalin läsnäolon ja suhdeverkoston avulla.  Jokaisella Team Finland -toimijalla on siis oma paikkansa palvelupolulla.

Jos siis kaipaat kootusti opasta kansainvälistyville yrityksille suunnatuista palveluista ja rahoituksista, kannattaa tutustua Team Finland -palvelupolkuun ja etsiä sieltä omaan kansainvälistymisen vaiheeseen soveltuvia palveluita ja rahoituksia.

Me Team Finland -ydintoimijat autamme ja neuvomme myös tietysti mielellämme aina palvelupolulla eteenpäin. Jos et tiedä, keneen kannattaa yhteyttä ottaa, voit käyttää yhteydenottopyyntölomaketta verkossa. Lomakkeessa antamiesi tietojen perusteella etsimme verkostostamme yritykselle sopivimmat asiantuntijat ja palvelut. Ja otamme sinuun yhteyttä kahden työpäivän sisällä. Tämä on hyvä ja matalan kynnyksen startti kansainvälistymisen ja viennin käynnistämisen polulle.

Team Finland -verkoston palvelupolku videon muodossa.

Riikka Ylikangas
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

West Coast Food Export – Viedään suomalaista ruokaa myös muille maistettavaksi!

Etelä-Pohjanmaa on tunnetusti vahva ruokamaakunta ja maakuntamme vahvasta elintarviketeollisuuden keskittymän tuotannosta matkaa 2/3 osaa maakunnan ulkopuolelle, myös ulkomaille saakka. Meillä on elintarvikealalla paljon pieniä yrityksiä, perheyrityksiä ja innovatiivisia tuotteita, joilla on runsaasti vientipotentiaalia matkata myös kansainvälisiin ruokapöytiin.

Suomalainen ruoka onkin viime vuosina kiinnostanut kansainvälisillä markkinoilla yhä enenevissä määrin. Suomalainen ruoka on paitsi puhdasta, myös koko elintarvikeketjun hygienia, vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat maailman kärkiluokkaa. Keväällä 2021 pohdimme yhdessä länsirannikolla sijaitsevien naapurimaakuntien kesken, mitä voisimme yhdessä tehdä paremmin elintarvikeyritysten viennin edistämiseksi ja uusien potentiaalisten kansainvälistyvien elintarvikeyritysten löytämiseksi.

Elintarviketeollisuus on länsirannikon maakunnissa merkittävä työllistäjä ja ruokaketjun merkitys on todella suuri. Naapurimaakuntien kesken meillä on myös paljon samankaltaisuuksia löydettävissä elintarvikealan yritysten markkina-aluekohtaisessa kiinnostuksessa ja kehittämistarpeissa sekä siten myös vientipotentiaalissa. Vaikka vientiä jo harjoittavia yrityksiä on lukumäärällisesti kohtuullisen vähän, vientiin tähtääviä yrityksiä kuitenkin alueiltamme löytyy, samoin myös vientiin sopivia elintarviketuotteita. Päätimme siis länsirannikolla Team Finland-toimijoiden kesken yhdistää voimamme maakuntiemme elintarvikeyritysten viennin edistämiseksi ja näin syntyi West Coast Food Export-sparrausohjelma.

Tukemassa suomalaisia elintarvikeyrityksiä

West Coast Food Export sparraa ja neuvoo suomalaisia elintarvikeyrityksiä viennin käynnistämisessä ja kehittämisessä. Mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan ELY-keskukset, Business Finland, Finnvera ja Viexpo. Tämä on myös yksi hyvä esimerkki Team Finland-organisaatioiden välisestä konkreettisesta vientiä edistävästä yhteistyöstä.

Tarkoituksena on saada suomalaisia elintarvikeyrityksiä kasvamaan kansainvälisillä markkinoilla. Sparrausohjelma jakaa erityisesti tietoa rahoitus- ja markkinamahdollisuuksista, auttaa löytämään alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa ja luo verkostoja elintarviketoimijoiden kesken. Yksi tämän ponnistelun tärkeistä tavoitteista onkin siis myös kohtauttaa alan yrityksiä eli pyrimme lisäämään ruokaketjun yritysten välisiä yhteistyökuvioita monin tavoin ja yli maakuntarajojen.

Järjestämme sparrausohjelman puitteissa erilaisia live-tapahtumia, joissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja eri teemoista sekä keskustellaan asiantuntijoiden kanssa elintarvikkeiden viennistä ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista. Team Finland-verkoston asiantuntijat suoraan kohdemarkkinoilta ovat apunamme markkinatiedon välittämisessä. Yritykset voivat myös tavata asiantuntijoitamme ja keskustella viennistä kahden kesken. Etenkin tapahtumissa on luvassa paljon käytännön vinkkejä, jotka jokaisen elintarvikealan yrityksen tulee tietää ennen kansainvälisille markkinoille suuntaamista. Sparraus on suunnattu kaikille elintarvikeyrityksille, joilla on halua ja potentiaalia viedä tuotteitaan maailmalle.

Kuten viime vuosina niin moneen muuhunkin asiaan, pandemiatilanne on vaikuttanut myös West Coast Food Export-sparrausohjelmamme toteuttamiseen, jonka kulmakivenä pidimme heti alusta saakka erityisesti kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Pystyimme järjestämään kuitenkin vihdoin ensimmäisen live-tapahtuman huhtikuussa. Tapahtuma järjestettiin täällä Etelä-Pohjanmaan Ruokaprovinssissa, Foodwestin uudella tehtaalla Seinäjoella ja päivän teemana oli erityisesti elintarvikkeiden tuotekehitys ja tuotetestaus. Osallistujajoukko pääsi vierailemaan myös Foodwestin tuotantotiloissa ja vilkas puheensorina täytti päivän.

Seuraava live-tapaaminen on 7.6. Säkylässä eli suuntaamme Satakuntaan. Aiheena on pienten elintarvikeyritysten mahdollisuudet vientiin ja Light Amazon -verkkokauppa. Syksyllä kurvaamme vielä Varsinais-Suomeen, uusien mielenkiintoisten teemojen kera. Kaikki West Coast Food Export-ohjelman tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia.

Mukaan ohjelmaan ja sparraukseen pääsee ottamalla yhteyttä oman alueen ELY-keskuksen Team Finland-koordinaattoriin. Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista löytyy myös tuoreelta nettisivustoltamme osoitteessa: West Coast Food Export – West Coast Food Export – ELY-keskus.

Riikka Ylikangas
Team Finland -koordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Valmennusta vientiin

Korona heitti kevään ylle tummia pilviä. Tällä hetkellä viruksen leviäminen ja sen torjuminen vaikuttavat vahvasti kaikkien yritysten arkeen ja toimintaan. On selvää, että kriisin vaikutukset tuntuvat todella rajusti myös vientiyrityksissä. Muutamassa viikossa kasvua, kehittämistä, laajentamista, uudistamista, investointeja, rekrytointeja ja kansainvälistymistä varten tehdyt suunnitelmat muuttuivat monen kohdalla kertaheitolla ja koronaviruksesta on alkanut ennennäkemätön tapahtumasarja maailmassa.

Vaikeuksienkin keskellä on kuitenkin ilahduttavaa, että yrityksissä katsotaan myös kriisin yli, päivä päivältä enemmän. On elämää ennen koronaa ja elämää koronan jälkeen. Tästä kertoo muun muassa viime päivinä uutisoitu yritysten toive nopeista lisäsatsauksista tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeen.

VALO syntyi alueemme kansainvälistymisen koulutustarpeista

Kun aloitimme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa reilu vuosi sitten suunnittelemaan kansainvälistymiseen ja vientiin liittyvän valmennusohjelman toteuttamista, maailma näytti erilaiselta. Tuolloin todettiin, että maakunnassa ei ole toviin järjestetty ammattimaista vientiosaamiseen liittyvää koulutusta ja kysyntä sellaiselle oli olemassa. Moni kokee julkisten kansainvälistymispalveluiden olevan loputon tukiviidakko. On vaikea hahmottaa kokonaisuudesta, mitä tuen, neuvojen, rahoituksen ja muun avun elementtejä kannattaisi missäkin vaiheessa yrityksen elinkaarta hyödyntää. Halusimme vastata tähän haasteeseen ja paketoida ELY-keskuksen ja muiden Team Finland-toimijoiden tarjoamia kansainvälistymispalveluita helpommin ymmärrettävään muotoon, josta syntyisi vientiä kasvattamaan pyrkivälle yritykselle suunnitelmallinen palvelupolku. Näin syntyi VALO.

VALO-kv-valmennusohjelma on osa työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisia kasvupalvelupilotteja työvoima- ja yrityspalveluiden kehittämiseksi. Kyseessä on siis pilottikokeilu, jolla pyritään tuomaan kansainvälisyysosaamista ja vientitaitoja eteläpohjalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja niiden avainhenkilöille. Tämän puolestaan toivotaan lisäävän yritysten halukkuutta laajentaa yritystoimintaansa ja tuovan siihen vaadittua osaamista ja rohkeutta. Samalla vastataan myös siihen tarpeeseen, että Etelä-Pohjanmaalla tulisi päästä kansainvälisyydessä suuria harppauksia eteenpäin.

VALO koostuu 6-portaisesta palvelupolusta

VALO-pilottiin on rakennettu pk-yrityksille 6-portainen palvelupolku. Mukaan valituille yrityksille tehdään ensin kansainvälisyysanalyysi (1). Tämän jälkeen alkaa varsinainen koulutuskokonaisuus (2), joka sisältää kaikille yrityksille yhteisen viennin perusjakson. Tämä liittyy esimerkiksi kansainvälisen kaupan rahoitukseen ja kansainvälisiin myyntitaitoihin. Perusjakson jälkeen kunkin yrityksen on mahdollista valita erilaisia koulutuskokonaisuuksia sen mukaan, onko yrityksellä lainkaan vientikokemusta vai onko yritys jo kansainvälisillä markkinoilla. Kolmas osuus koulutusta ovat erilaiset teemapäivät, jotka voivat rakentua tietyn markkinan ympärille tai esimerkiksi digitaalisen myynnin ja markkinoinnin tai vaikka globaaleiden megatrendien ympärille. Näin mahdollistetaan jokaiselle osallistujalle omiin tarpeisiin räätälöity kokonaisuus. VALO-valmennusohjelman analyysi- ja koulutusosion toteutuksesta ELY-keskuksen yhteistyökumppanina vastaa Aalto University Executive Education Oy.

Koulutuskokonaisuuden jälkeen valmennusta on mahdollista jatkaa osaamisen syventämisellä yrityskohtaisesti (3). Tässä apuna ovat pitkän linjan asiantuntijat, joilta yritykset saavat kokonaisvaltaista ohjausta yrityksen kehittämiseen; koulutusta, sparrausta, kannustusta ja myös vertaistukea ja kokemustenvaihtoa kansainvälisillä markkinoilla menestymisen eväiksi. Tämän jälkeen yritys pääsee kiinni tiiviimmin myös Team Finland-verkoston eri toimijoihin (4), joiden avulla pyritään löytämään kullekin sopiva väylä ja palvelu eteenpäin. Valmennusohjelman puitteissa järjestetään myös markkinaselvitysmatka (5) osallistujien kesken yhteisesti valitulle kohdemarkkinalle. Lopuksi yritys saa henkilökohtaista sparrausta mahdollisen ohjelman aikana selkiytyneen oman kv-jatkohankkeensa eteenpäin viemisessä (6).

Ohjelmaan mukaan on haettu lupaavia, potentiaalisia ja innovatiivisia yrityksiä eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Tässä olemme tehneet hyvää yhteistyötä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Ohjelmaan osallistuva yritys voi olla ulkomaille suuntaava start up, vasta vientiä aloitteleva kasvaja tai jo jonkin verran kokenut kansainvälinen toimija.

Tahtotilamme on ollut järjestää koko koulutus myös fyysisesti Etelä-Pohjanmaalla, koska verkostoituminen ja kokemusten vaihto ovat yksi tämänkaltaisen koulutuskokonaisuuden tärkeimmistä anneista. Korona muutti kuitenkin nyt suunnitelmia. Teimme päätöksen koulutuksen siirrosta syksylle ja toivomme, että silloin päästään kasvokkain valmennuksen osalta vauhtiin. Uskomme, että myös silloin löytyy pitkän epävarman jakson jälkeen innokkaita, kansainvälisesti kasvuhaluisia yrityksiä ohjelmaan mukaan.

Koronan vaikutuksia ei mitata viikoissa, vaan vähintään kuukausissa. Kun koronan tuomat rajoitteet joskus loppuvat, mitä sinä teet ensimmäisenä? Miten varautua tämän kaiken jälkeiseen aikaan? Miten selvitä kohti parempia aikoja? On selvää, että nekin taas koittavat. Juuri nyt voi olla vaikea suunnitella hankkeita lähikuukausiksi. Mutta pysähdyksissä ollut maailma voi tuoda kovan kasvupyrähdyksen koronan jälkeiseen aikaan.

Riikka Ylikangas
Team Finland Kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankekakkua yritysporukalle

Usein kuule yrittäjien kommentoivan, että hankkeet ovat ajan ja rahan tuhlausta. Osallistuminen hankkeeseen ei houkuttele, jos niistä ei irtoa yrityskohtaista kehittämisapua. Hanke on kuin pieni kirosana, byrokraattinen ja ikävä. Väitän, että tämä ei ole ollenkaan totta. Lyöttäytymällä yhteen muiden saman kehittämistarpeen äärellä olevien kanssa, voit saada juuri yritysporukalle räätälöidyn hankkeen ja rahoitusta sen toteuttamiseen. Hankekakkua on kuin onkin tarjolla yrittäjien itse valitsemilla aineksilla ja herkuilla.

Maaseuturahasto tukee yritysryhmissä tehtävää kehittämistä, hanketta kutsutaan silloin yritysryhmähankkeeksi. Tällainen hanke taipuu moneen, olipa kyseessä markkinointi, tuotekehitys, konseptointi, vienti, työhyvinvointi, brändäys tai vaikka virtuaalitodellisuus. Yritykset leipovat oman hankekakkunsa omien kehittämistarpeiden mukaiseksi. Yrittäjän oma tavoite ja innostus sen eteenpäin viemiseksi ratkaisee tuloksen.

Yritysryhmään tarvitaan kolmesta kymmeneen yritystä. Yhteisen kehittämisen lisäksi jokaiselle yritykselle räätälöidään myös omat kehittämistoimet. Yritysryhmän koulutushankkeessa voi olla enemmänkin kuin kymmenen yritystä mukana. Tuki on 75 prosenttia kustannuksista ja yritys sijoittaa 25 prosenttia omaa rahaa. Kustannukset jaetaan yritysten kesken heidän keskenään sopimallaan tavalla. Yrityksen koko täytyy olla pieni tai matkailualalla mikro. Tuki on tarkoitettu maaseutualueille, Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ydinkeskusta on rajattu tuen ulkopuolelle. Maatalouden alkutuotanto ei voi olla mukana yritysryhmässä.

Hankkeen hakee ja toteuttaa jokin kehittäjäorganisaatio, esimerkiksi kehittämisyhtiö, oppilaitos tai kunta, jolla on intressiä olla viemässä yritysten tavoitteita eteenpäin. Hankehallinnon byrokratian kiemurat eivät jää millään tavalla yrityksen vaivaksi, vaikka rahaa ei siirretä yritysten tilille, kaikki hankkeen hyöty tulee heille. Toteuttaja hankkeen parhaat asiantuntijat ja osaamisen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä.

Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu vuodesta 2016 alkaen lähes 20 yritysryhmähanketta, joissa on mukana sata yritystä. Alueemme pienillä yrityksillä vaikuttaa olevan kasvuhaluja, koska yli puolessa hankkeista tavoitteena on kansainvälistyminen ja vienti. Suuri merkitys on sillä, että kehittämistyö maistuu herkulliselta, yhteistyöstä vertaisten kanssa saa uutta puhtia yrittäjän arkeen ja bisnekseen.

Yhteinen asiamme on hyödyntää tarjolla oleva yritysryhmähankkeiden rahoitus ja osoittaa, että sillä on merkitystä kasvuun, työllisyyteen, innovaatioihin ja alueen elinvoimaan. Pienikin, aidoista tarpeista lähtevä, panostus voi laittaa liikkeelle myönteistä kehitystä yrityksen ja koko yhteiskunnan hyväksi.

Kasvua Pohjoismaista -yritysryhmähanke

Väyliä vientiin avattiin Kasvua Pohjoismaista-yritysryhmähankkeessa, jonka toteuttajana toimi Suomen Yrittäjäopisto. Mukana ollut Memorial Oy:n toimitusjohtaja Jere-Miikka Myllymäki kertoo odottavansa innolla maailmanvalloitusta. Lue juttu Kasvua Pohjoismaista-hankkeesta Uutisjyvät 2016 –lehdestä (flipbook) (sivulla 25).

Jere-Miikka Myllymäki kertoo myös videolla miksi osallistui yritysryhmähankkeeseen (YouTube).

Uusien konseptien kehittäminen ja kokeilut aina valmiiksi markkinoitaviksi tuotteiksi onnistuu myös yritysryhmähankkeessa. Lue juttu Elämänmaku-yritysryhmähankkeesta, jossa on kehitetty ja testattu aivan uusia green care- periaatteella toteutettavia palvelutuotteita projektipäällikön johdolla. Uutisjyvät 2017 –lehdestä (flipbook) (sivulla 23).

Elämänmaku –yritysryhmähankkeen projektipäällikkö Osku Ketola Sedusta ja Tuija Nikkari ELY-keskuksesta tapasivat tallin kulmilla luontohyvinvointipalvelujen kehittäjiä: Keijo Viertoman, Teea Ekolan, Satu Aution, Kalle Reinikan ja Noora Lipposen.

 

Lisätietoja

www.maaseutu.fi
www.mavi.fi
www.mahdollisuuksienmaa.fi

Tuija Nikkari
Kehittämisasiantuntija ja tiedottaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutuyksikkö