Viestijälle vieraat vieraslajit

Kumpparit ja puutarhahanskat on jälleen kaivettu kaapista, sillä tämän kesän vieraslajitalkoot ovat pyörähtäneet käyntiin sekä Etelä-Pohjanmaalla että Pohjanmaalla. Talkoita on luvassa heinä-elokuun aikana. Vieraslajien konkreettinen torjuntatyö on todella tärkeää, sillä vieraslajit ovat haitaksi Suomen luonnolle. Tärkeää on myös vieraslajeista sekä niiden torjunnasta viestiminen ja tiedottaminen. Mitä siis minä viestintäharjoittelijana teen vieraslajihankkeessa?

Nippu kitkettyjä jättipalsameja.

Ensimmäistä kertaa ELY-keskuksella

Maaliskuussa sain puhelun, jota olin odottanut jo parin kuluneen kevään ajan. Sain ensimmäisen oman alan työpaikan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta Vaasan toimipisteeltä ja olin onnesta soikeana. ELY-keskus itsessään oli minulle melko tuntematon organisaatio, mutta olin kuullut siitä liikkuvan pelkkiä hyviä kokemuksia kanssaviestijöiden keskuudessa Vaasassa. Minulla oli mielikuva sisätyöstä ja valkoisista toimiston seinistä. Mutta enpä tiennytkään, mihin kaikkeen tulen pääsemään mukaan!

Hanke, jossa olen viestintäharjoittelijana, on nimeltään Inspect. Se on Suomen ja Ruotsin välinen yhteishanke, jossa torjutaan jättipalsamia ja kurtturuusua, arvioidaan torjunta- ja viestintämenetelmiä sekä laaditaan käsikirjat kohdelajien torjunnasta. Kyse on siis melko spesifistä erikoisalasta, josta ei minulla viestintätieteiden opiskelijana ollut oikein mitään tietoa etukäteen. Biologian tunneillakin on tullut istuttua viimeksi noin kymmenen vuotta sitten lukiossa.

Viestinnän monipuoliset työtehtävät

Kuluneen kesän aikana olen päässyt oppimaan todella paljon uutta. Olen päässyt mukaan talkoisiin, tarkastelemaan erilaisia torjuntakeinoja sekä opintomatkalle Ruotsiin. Olen oppinut paljon sekä yleisesti vieraslajeista että vähän enemmän muutamasta tietystä vieraslajikasvista. Myös ELY-keskus organisaationa on tullut paljon tutummaksi. Välillä kotopuolessa töistä selittäessä saan hämmästelevän ihailevia kommentteja siitä, miten minusta on parissa kuukaudessa tullut vieraslajien asiantuntija. Asiantuntijaksi en itseäni kutsuisi, mutta minusta on kovaa vauhtia tulossa vieraslajien erikoisalaviestijä. Uuden oppiminen on viestinnän työssä parasta. Ja kun ei pelkää kysellä kysymyksiä, niin kahvihuoneessakin oppii paljon mielenkiintoisia asioita.

Viestinnän työtehtävät voivat siis olla hyvinkin monipuolisia. Opintovuosia minulla on jäljellä vielä ainakin pari, mutta ELY-keskuksella työskentely on antanut hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea viestinnän työt voivat pitää sisällään. Uskon, että tämä kesä tulee olemaan yksi arvokkaimpia työkokemuksiani oman työurani alkutaipaleella.

Kävimme tutustumassa jättipalsamien kuumavesikäsittelyyn Ruotsin opintomatkalla.

Lue lisää Inspectistä ja seuraa meitä somessa!

Instagram: @inspect_invasivespecies
Facebook: Inspect, Invasive species eradication and control
Kotisivut: https://www.ely-keskus.fi/web/inspect

Jonna Laitila
Viestinnän harjoittelija, INSPECT
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Viestintäharjoittelijoiden kesäseikkailu ELY:ssä

Koneella näpyttelyä, byrokratian pyörittelyä ja harmaita toimistoseiniä – tällainen saattaa olla monen nuoren mielikuva virastossa työskentelystä. Myönnettäköön, että toimistomme sisustuksesta löytyy myös harmaan sävyjä, mutta muilta osin meidän viestintäharjoittelijoiden kesä ei ole lainkaan muistuttanut tätä stereotypiaa. ELY-kesäämme on mahtunut muun muassa some-kampanjan suunnittelua, tiedotteiden kirjoittamista ja kuvien ja videoiden käsittelyä. Aiheet, joista olemme viestineet, ovat olleet kaikkea muuta kuin yksitoikkoisia. Lisäksi kesätyömme on vienyt meidät toimiston ulkopuolelle mitä erilaisimpiin maastokohteisiin.

Eri yksiköiden töihin tutustuminen onkin ollut yksi antoisimmista asioista harjoittelussa. Mieleen on jäänyt erityisesti majavakartoittajien työn videokuvaus, jossa me siistiin sisätyöhön tottuneet humanistit pääsimme kunnolla testaamaan kestävyyttämme suolla ja umpiryteikössä tarpoessa. Selvisimme jopa joen ylityksestä (Todistusaineistona yllä oleva kuva 😉). Vieraslajitiedottajien opastuksella taas osallistuimme talkoisiin, joissa kitkimme pois haitallista jättipalsamikasvustoa.

Luontokohteiden lisäksi tutuiksi ovat tulleet muun muassa jätevedenpuhdistamo ja asfalttityömaa. Eipä sitä ollut ennen ajatellutkaan, kuinka monimutkaisista prosesseista näissä arkisilta tuntuvissa asioissa onkaan kyse. Juttukeikkojen merkeissä pääsimme myös haastattelemaan esimerkiksi tukityöllistettyjä nuoria sekä luomuviljelijöitä. Viestintätaitojen lisäksi harjoittelu on siis kartuttanut myös yleistietoa ja ymmärrystä ELY-keskuksen laaja-alaisesta toiminnasta.

Kesän aikana osaamiseemme on luotettu, ja vakkareiden lomaillessa olemme saaneet vapaasti visioida ja toteuttaa omia ideoita. Työtehtävät ovat olleet mielekäs yhdistelmä säännöllistä päivittäisviestintää ja ex tempore -hengessä toteutettuja tehtäviä. Vaikka meillä molemmilla on ollut omat vastuualueet, on ollut kiva miettiä asioita myös yhdessä. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja kahvitauot ovat kuluneet mukavissa merkeissä muihin työntekijöihin ja harkkareihin tutustuessa.

Näistä aineksista on koostunut opettavainen ja seikkailuntäyteinen kesä, jonka muistamme varmasti pitkään!

Iris Aarola ja Noora Lahti
Kesän 2019 viestintäharjoittelijat

Haitalliset vieraslajit ovat tosiaan haitallisia – myös lupiini ja kurtturuusu

Viime vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa työskenteli yksi vieraslajitiedottaja. Tänä vuonna vieraslajitiedotus sai jatkoa kahden harjoittelijan voimin. Tänä kesänä vieraslajit ovat olleet hyvin ajankohtainen aihe ja esillä useaan otteeseen eri medioissa. 

Kesäkuussa tapahtuneet vieraslajiasetuksen muutokset ovat aiheuttaneet kansalaisissa hämmennystä ja ihmetystä. Vaikka vieraslajiasia on ollut ajankohtainen jo pitkään, nyt se on ollut mediassa esillä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin uusien listalle lisättyjen lajien myötä. Asetus kieltää mm. kurtturuusun kasvattamisen kolmen vuoden siirtymäajalla (1.6.2022). Hätäisimmät ovat tämän myötä alkaneet hävittää kaikkia ruusuja pihoiltaan siinä pelossa, että kyseinen laji on kurtturuusu. Toisaalta toiset eivät halua hävittää lajia laisinkaan omilta pihoiltaan. Kurtturuusun aiheuttama ongelma on monin paikoin ehkä hankala ymmärtää – se kun aiheuttaa eniten ongelmia rannikolla. Siellä ongelma on kuitenkin niin laaja, että hävittämisen vaatiminen myös sisämaassa on perusteltua. Siinä missä me pidämme kurtturuusun kiulukoita ihanina, niin pitävät myös linnut, ja niiden vatsassa siemenet leviävät kauas siitä pihapiiristä, jossa pensas varsinaisesti on.

Kurtturuusun tunnistaa tarhakurtturuususta, kun tuntomerkit ovat tiedossa. Tarhakurtturuusu ei ole haitallisten vieraslajien listalla, koska usein siihen ei kehity siemeniä.

Toinen laji, joka nyt kesän aikana on puhututtanut niin mediassa kuin markkinoilla vieraillessammekin, on komealupiini. Lupiini rehevöittää maaperää, jossa se kasvaa ja syrjäyttää alkuperäistä, jo valmiiksi usein uhanalaista, niitty- ja ketokasvillisuutta elinalueillaan. Lisäksi se myrkyllisenä kasvina vähentää päiväperhosten määrää. Vaikka kasvi on kaunis (ainakin suurimman osan mielestä), sen haittavaikutukset ovat siis suuret – ja kauneus hyvin lyhytaikaista ennen kuin siemenkodat kehittyvät törröttämään tien penkoille. Alueilla, joita lupiini ei vielä ole vallannut olisi erittäin tärkeää, että vähintään uusien siementen syntyminen estetään niittämällä kasvustot. Lupiinin siemenet voivat säilyä maaperässä jopa vuosikymmenen, joten jokainen torjuttu siemenkota on tärkeä! Joillain alueilla lupiinin on havaittu leviävän tienpenkoilta metsiin ja pelloille, joten torjuntatoimet ovat tärkeitä, vaikka tehtävää tuntuu välillä olevan loputtomiin.

Lupiini syrjäyttää paljon alkuperäistä lajistoa. Kun alueella on kukkivia kasveja monipuolisesti, ne kukkivat usein eri aikoihin ja ihailtavaa riittää koko kesälle.

Tunnettujen ja mediassa esillä olevien lajien lisäksi Suomesta löytyy paljon haitallisia vieraslajeja, joista monet eivät varmasti vielä ole tietoisia. Näistä esimerkkinä keltamajavankaali, jonka haitallisen vieraslajin statuksesta vieraslajien torjuntaan keskittyvä VieKas LIFe -hanke pyrkii aktiivisesti tiedottamaan. Lisäksi kasveista Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi on listalle lisätty kesäkuun alun uudistuksessa muun muassa japanintatar, sahalintatar, tarhatatar, hamppuvillakko, kanadanvesirutto, lännenpalsami ja alaskanlupiini.

Vaikuttaako jokin lajeista tutulta? Lajien levinneisyydestä kerätään tietoja www.vieraslajit.fi-vieraslajiportaaliin, ja VieKas LIFE -hankkeen sivujen kautta https://viekas.laji.fi/ havaintoja on helpompi ilmoittaa mobiilaitteella.

Vieraslajitiedotukselle on selkeästi ollut Etelä-Pohjanmaalla tarvetta ja kysyntää. Välillä markkinoilla on porukkaa ollut jonoksi asti, ja kysymyksiin olemme pyrkineet vastaamaan parhaamme mukaan. Talkoissa osallistujien kanssa on tullut keskusteltua aiheesta syvällisemminkin, kun aikaa on enemmän. Kokonaisuudessaan kesä on ollut todella opettavainen, ja kohtaamiset näissä tapahtumissa ovat olleet iso työhön mielekkyyttä tuova osa! Jos kysymyksiä aiheeseen liittyen on, vastaamme jatkossakin kaikkiin niihin kykymme mukaan.

Talkoissa tavataan!

Ilona Laine ja Joni Kivimäki
Kesäharjoittelijat
Kyrönjoen alueen vieraslajitiedotus ja -torjunta

Talkoopaikoilla vieraillaan aina etukäteen ja siellä tarkistetaan sekä vieraslajitilanne, että kuinka helppoa maastossa on liikkua.

Kaikilta vierailluilta kohteilta vieraslajeja ei (onneksi) ole paljoa löytynyt, ja keskitymmekin sellaisiin kohteisiin, joissa kasvustoa on jo aikaisemmin torjuttu, tai paikka on muuten tärkeä tai näkyvällä paikalla.