Iso satsaus luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Olen työskennellyt 2000-luvun alusta lähtien luonnonsuojelun viranomaistehtävissä. Tänä aikana olemme hyödyntäneet EU-rahastoja erilaisiin luonnonsuojelun kehittämishankkeisiin, mm. luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen kehittämiseen, siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Viime vuosien ajan olemme kuitenkin sinnitelleet vähenevien resurssien kanssa. Viime vuonna julkistettu Helmi-elinympäristöohjelma on tässä kokemusmaastossa jotain ennenkuulumatonta.

Koistekko, jossa näkyy vettä ja kaislikkoa.

Helmi-ohjelma alkaa

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  Ohjelman toteutusta aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 valmistellaan myös Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Käytännössä Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman myötä suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Niin metsien kuin soidenkin suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojeltavista alueista saa korvauksen. Valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Suota.

Alueella tapahtuu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satsataan vuonna 2020 erityisesti soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja METSO-kelpoisten metsien suojeluun. Toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä on tarkoitus edistää yhteistyössä metsäalan ja muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa viestintään on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän.

Elinympäristöjen tilaa on tarkoitus parantaa erityisesti lintuvesien ja perinnebiotooppien osalta. Tässä yhteydessä tehdään perinnebiotooppien päivitysinventoinnit valmiiksi ja päivitetään lintuvesien osalta linnustotietoja. Kuluvana vuonna on kuitenkin tavoitteena saada myös konkreettisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus käyntiin. Eräitä kiireellisimpiä kunnostusta kaipaavia elinympäristöjä ovat etelänsuosirrin aiemmin asuttamat rantaniityt. Tämän lisäksi myös uhanalaisten ja kiireellistä suojelua ja hoitoa vaativien lajien elinympäristöjen kunnostusta, hoitoa ja suojelua edistetään. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat suolayritti ja tummaverkkoperhonen. Kaikissa näissä toimissa yhteistyö maanomistajien kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Metsäluontoa.

Rekrytoinnit käynnissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-ohjelman toimeenpanoa tehostamaan saadaan palkata seitsemän henkilöä. Rekrytoinnit ovat paraillaan käynnissä ja suurin osa valituista aloittaa työt maaliskuun alkuun mennessä.
Lue lisää Helmi-ohjelman verkkosivuilta.


Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

AIMO annos mahdollisuuksia

AIMO-palvelun logo.

AIMO on ollut työpäivieni sisältö keväästä asti. Kyseessä ei kuitenkaan ole työkaverini vaan Aikuisten Monialainen Ohjaamo, AIMO, joka on monialainen työllisyyspalvelu Seinäjoella ja yksi TEM:n käynnistämistä kumppanuuspiloteista. Toiminnan ydin, monialaisuus, tarkoittaa sitä, että useampi organisaatio toimii yhdessä, tuottaen työllisyyspalveluita työmarkkinatukea saaville, seinäjokisille työnhakijoille. Palvelua AIMOon toteuttavat yhdessä KELA, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Seinäjoen kaupungin Sosiaali- ja Terveyspalvelut sekä Työllisyyspalvelut, Sedu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityisiä palvelun tuottajia, yhdistyksiä, hankkeita ja monia muita, asiakkaille palveluja tuottavia toimijoita. AIMOn kanssa samoissa tiloissa toimii myös Ohjaamo Seinäjoki, joten kyseessä on iso verkosto ja monipuolinen palvelukeskittymä. Alkutahdit tähän allianssipohjaiseen työllisyyspalveluun on soitettu jo vuonna 2018, kun toimintamallin valmistelu alkoi. Tänä vuonna on sitten päästy tekemään yhdessä konkreettisesti töitä ja kehittämään palvelua.

AIMOssa mukana olevien tahojen logot.

Mitä AIMOssa sitten tehdään?

AIMOn tavoitteena on tarjota työnhakijoille sujuvia, monipuolisia ja tehokkaita palveluja, jotta asiakkaan tilanne etenisi nopeasti kohti työllistymistä tai koulutusta. Samalla työtavoitteena on saada työlle tekijöitä. Työttömän asiakkaan kannalta AIMO on paikka, josta saa keskitetysti monia palveluja. Niin sanottua luukuttamista ei AIMOssa tapahdu, vaan asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja hänelle tehdään yksi suunnitelma, jota viedään eteenpäin tarvittavan verkoston tuella. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse kaikkia AIMOssa olevia palveluja, mutta varsinkin he, joilla on laajempi tuen tarve tai useampia selvitettäviä asioita ennen työllistymistä, hyötyvät palvelumallistamme.

Kokemuksia AIMOsta

Miltä palvelumme on asiakkaan silmin näyttänyt? Olemme koonneet syksyn aikana asiakkaita yhteen kehittämisraateihin ja keränneet heiltä myös asiakaspalautetta. Pääviesti asiakkailta on ollut se, että AIMO on helpottanut asioiden hoitoa. Sekä nuoret, että aikuiset asiakkaat arvostavat selkeää viestintää, aitoa kohtaamista ja ihmisiä palvelujen ja päätösten rinnalle. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen merkitys on myös suuri, digitaalisten palvelujen lisäksi.

Entäpä henkilöstömme, miten he ovat kokeneet AIMOssa työskentelyn? Työntekijöiden kannalta hyöty monialaisesta toimintamallista on ilman muuta ollut eri toimijoiden yhteistyön vaivattomuus. Aikaa asioiden selvittelyyn kuluu vähemmän, kun ollaan fyysisesti samassa paikassa. Samalla myös työnjako selkeytyy ja päällekkäinen työ poistuu. Työn kannalta on helppoa, kun Kela on samassa työhuoneessa TE-virkailijan kanssa tai terveydenhoitaja on sosiaaliohjaajan seinän takana. Eri organisaation kollegalta pääsee myös väkisinkin oppimaan uutta, kun työtä tehdään tiiviisti työparina ja tiimeinä. Parhaita hetkiä ovat tilanteet, kun asiakas pääsee eteenpäin; kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön, työvoimakoulutuksesta suoraan töihin tai nuori asiakas löytää oman alansa ja motivoituu koulunpenkille.

Kuvassa on henkilöstöä, joka työskentelee AIMOssa.

Osa AIMOn henkilöstöstä kerääntyi yhteiskuvaan.

AIMO on vaatinut paljon työtä ja sitoutumista koko isolta verkostolta ja kehittäminen jatkuu konkreettisen toiminnan rinnalla. Yhteisten työtapojen ja toisaalta uusien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen vievät aikaa ja vaativat kaikilta yhteistä tahtotilaa ja intoa. Uuden vuoden käynnistyessä puhaltavat työllisyydenhoidossa uudet tuulet, kun hallitus käynnistänee työllisyyden kuntakokeilut. Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan yhteinen hakemus on päässyt jatkovalmisteluun. AIMOn toimintamallin kokemukset ja tähän asti tehty kehittämistyö ovat tärkeä tukiranka myös työllisyyden kuntakokeilulle. Varmaa on, että jatkossakin tavoitteena ovat sujuvat ja tehokkaat palvelut osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.


Annukka Haapa-aho
Projektijohtaja AIMO
Monialainen työllisyyspalvelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

 

AI, AI ja OI -timanttista yrityspalvelujen viestinnän palvelumuotoilua

Palvelumuotoilu on viime aikoina kehittämisessä paljon käytetty taikasana, jota on alettu hyödyntää myös viestinnän kehittämisessä. Kohderyhmän tavoittaminen ja tarpeisiin vastaaminen on kaivannut jo kauan uutta lähestymistapaa.  Miksi tarpeiden kartoituksesta huolimatta viesti ei kolahda? Miksi viesti ei mene perille? Miksi seminaari ei innosta osallistumaan? Onko käynyt niin, että palvelu on rakennettu vain omista lähtökohdista, eikä asiakkaan oikeista tarpeista. Asiakkaan näkökulmasta katsominen tuo ratkaisuja, jotka auttavat molempia tavoitteiden pääsemiseen.

Omat ajatukseni palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnän kehittämisessä ovat syntyneet opiskellessani palvelumuotoilua ja työssäni ELY-keskuksen yritysviestinnässä. ELY-keskuksessa on kipuiltu pitkään yrityspalvelujen pirstaloitumisen takia. Haluamme yritysten löytävän ja hyödyntävän paremmin tarjolla olevaa julkista tukea kehittymiseen ja kasvuun. Tarvitaan helposti löydettävää ja vaikuttavampaa yhteistä viestintää, jonka yritys kokee kiinnostavaksi ja hyödylliseksi.

Asiakas, ihminen ytimessä

Palvelumuotoilun ytimessä on asiakas ihmisenä, se tekee siitä niin timanttisen kehittämisen menetelmän. Sen avulla lisätään eri keinoin ymmärrystä kohderyhmän tarpeista ja arjen toiminnasta, mikä auttaa muotoilemaan viestintää osuvammaksi. Kehittämistä tehdään yhdessä asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa, puhutaan yhteiskehittämisestä. Ei ole mitään kasvotonta organisaatiota tai tahoa, vaan palvelut pelaavat ihmiseltä ihmiselle.

AI = Asiantuntija = ihminen
AI = Asiakas = ihminen
OI = Organisaatio = ihmiset

Kuvitettu kuva tikkataulusta, jossa on nuoli taulun keskellä.

Asiakaslähtöisyyden toteuttamiseksi tarvitaan keinoja selvittää tarvetta, ymmärtää odotuksia ja toteuttaa ratkaisuja asiakasymmärryksen perusteella. Jotta tämä onnistuisi, tulee kulttuurin, arvojen, asenteiden, rakenteiden ja toimintamallien perustua asiakkaan ympärille.

Yhteiskehittäminen

Asiakkailta ja käyttäjiltä pitää kysyä mitä he haluavat, mutta se ei yksistään riitä, jos halutaan parempaa kuin ongelmakohtien paikkaamista.  Pitää osata kuvitella aivan uusien ratkaisujen mahdollisuuksia asiakkaan tarpeisiin, jalostaa niitä yhdessä ja rohkeutta kokeilla uutta. Viestintää parannetaan helposti erilaisia kanavia käyttöön ottamalla, mutta kanava sinänsä ei ole ratkaisu, vaan eräänlainen yhteisen oppimisen matka.

Piirros timantista, jossa kerrotaan viestinnän palvelumuotoilun elementeistä.

Timanttista muotoilua

Palvelumuotoilussa käytetyn tuplatimantti-menetelmän idea on kehitystyön aikana hioutuvassa kahdessa timantissa. Ensimmäisen timantin kohdalla tutkitaan ratkaistavaa ongelmaa asiakasymmärryksen kautta. Toiseen timanttiin päästään, kun ymmärrys on kiteytetty, siihen ideoidaan ja hiotaan ratkaisua. Mallin hyöty on siinä, että tehdään ensin kokeiluja, joissa asiakkaat pääsevät testaamaan, palautteen perusteella hiotaan lisää ja sitten vasta viedään käytäntöön. Visuaalisuus kuuluu palvelumuotoilun työkalupakkiin, se auttaa löytämään yhteistä näkemystä. Ei turvauduta oletukseen siitä mitä me asiantuntijoina kuvittelemme asiakkaiden tarvitsevan. Viestinnässä voi säästyä tuloksettomalta työltä, kun ollaan mukana sellaisissa kanavissa ja foorumeilla, jotka palvelevat aidosti yrityksiä. Tuplatimanttimallin kehitti alkujaan British Design Council.

Itse uskon palvelumuotoilun lähestymistapaan tuottaa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa viestintää. Innolla odotan, että pääsemme pian yhdessä hiomaan viestinnän timantteja!

Tuija Nikkari
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Jos kiinnostuit, lue lisää palvelumuotoilusta:
Tuulaniemi Juha, Palvelumuotoilu, Talentum 2013
Koivisto, Mikko; Säynäjäkangas, Johanna; Forsberg, Sofia, Palvelumuotoilun bisneskirja, Alma Talent 2019

Tuplatimantin alkulähde:

Click to access Design+methods+for+developing+services.pdf

 

Viestintäharjoittelijoiden kesäseikkailu ELY:ssä

Koneella näpyttelyä, byrokratian pyörittelyä ja harmaita toimistoseiniä – tällainen saattaa olla monen nuoren mielikuva virastossa työskentelystä. Myönnettäköön, että toimistomme sisustuksesta löytyy myös harmaan sävyjä, mutta muilta osin meidän viestintäharjoittelijoiden kesä ei ole lainkaan muistuttanut tätä stereotypiaa. ELY-kesäämme on mahtunut muun muassa some-kampanjan suunnittelua, tiedotteiden kirjoittamista ja kuvien ja videoiden käsittelyä. Aiheet, joista olemme viestineet, ovat olleet kaikkea muuta kuin yksitoikkoisia. Lisäksi kesätyömme on vienyt meidät toimiston ulkopuolelle mitä erilaisimpiin maastokohteisiin.

Viestintäharjoittelijat ylittämässä jokea.

Eri yksiköiden töihin tutustuminen onkin ollut yksi antoisimmista asioista harjoittelussa. Mieleen on jäänyt erityisesti majavakartoittajien työn videokuvaus, jossa me siistiin sisätyöhön tottuneet humanistit pääsimme kunnolla testaamaan kestävyyttämme suolla ja umpiryteikössä tarpoessa. Selvisimme jopa joen ylityksestä (Todistusaineistona yllä oleva kuva 😉). Vieraslajitiedottajien opastuksella taas osallistuimme talkoisiin, joissa kitkimme pois haitallista jättipalsamikasvustoa.

Kuva jättipalsamitalkoista

Luontokohteiden lisäksi tutuiksi ovat tulleet muun muassa jätevedenpuhdistamo ja asfalttityömaa. Eipä sitä ollut ennen ajatellutkaan, kuinka monimutkaisista prosesseista näissä arkisilta tuntuvissa asioissa onkaan kyse. Juttukeikkojen merkeissä pääsimme myös haastattelemaan esimerkiksi tukityöllistettyjä nuoria sekä luomuviljelijöitä. Viestintätaitojen lisäksi harjoittelu on siis kartuttanut myös yleistietoa ja ymmärrystä ELY-keskuksen laaja-alaisesta toiminnasta.

Asfalttityökone

Kesän aikana osaamiseemme on luotettu, ja vakkareiden lomaillessa olemme saaneet vapaasti visioida ja toteuttaa omia ideoita. Työtehtävät ovat olleet mielekäs yhdistelmä säännöllistä päivittäisviestintää ja ex tempore -hengessä toteutettuja tehtäviä. Vaikka meillä molemmilla on ollut omat vastuualueet, on ollut kiva miettiä asioita myös yhdessä. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja kahvitauot ovat kuluneet mukavissa merkeissä muihin työntekijöihin ja harkkareihin tutustuessa.

Näistä aineksista on koostunut opettavainen ja seikkailuntäyteinen kesä, jonka muistamme varmasti pitkään!

Viestintäharjoittelijoiden yhteiskuva

Iris Aarola ja Noora Lahti
Kesän 2019 viestintäharjoittelijat

Seikkailua vaikuttavuuspolulla

–  Maaseutuohjelman rahoitusta, tuloksia ja vaikuttavuutta

Tulokset on saavutettu – vaikuttavuuden kultajyviä etsitään lisää

Etelä-Pohjanmaalla on käytettävissä maaseutuohjelman rahoitusta 80 miljoonan euron panos hanke- ja yritystukiin seitsemän vuoden jaksolle. Rahoituksen raamit on kirjattu valtakunnalliseen ”Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020” ja toteuttamista varten on yhteistyössä laadittu maakunnan näköiset kehittämisen tavoitteet. Haetut hankkeet käyvät valintaseulan läpi ja mukaan rahoitukseen pääsevät vain ne, jotka vastaavat parhaiten alueen kehittämistarpeisiin. Rahoituksen oikea kohdentuminen takaa, että kehittämistyöstä saadaan tavoiteltu tulos. Seurannoissa ja arvioinneissa tähänastinen tulos on osoittautunut oikein hyväksi.

Kerrotaan, että hankkeet tuottavat valtavasti hyvää ihmisten, yhteisöjen ja yritysten hyväksi. Mitä se hyvä oikeasti on, miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään? Hankkeissa tehty kehittämistyön vaikuttavuus tuppaa jäämään helposti raporttien uumeniin. Vastauksena vaikuttavuuden arvioinnin ja viestinnän haasteisiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käynnisti vaikuttavuusmatkan, prosessin jonka tavoitteena on ollut yhdessä hankkeiden toteuttajien, kehittämistyön tekijöiden kanssa muotoilla paras arvioinnin tapa vaikuttavuuden todentamiseen ja siitä viestimiseen. Matka alkoi viime vuoden syyskuussa ja osallistujia on ollut reilut sata henkeä. Kahdessa työpajassa on työstetty vaikuttavuuden arvioinnin mallia ja tehty kokeiluja sen toimivuudesta. Vaikuttavuuspolku on alkanut hahmottua.

Vaikuttavuuden siementen kylvämistä

Vaikuttavuuspolulla seikkailu alkaa, kun on tarve ratkaista maaseudun kehittämiseen liittyviä kiperiä kysymyksiä. Tarpeet voivat liittyä elinkeinojen kehittämiseen, alueen vetovoiman lisäämiseen, kylien palvelujen parantamiseen, metsävarojen hyödyntämiseen tai moniin muihin maaseudun elinvoiman lisäämiseen liittyviin kysymyksiin. Ideointivaiheessa ensimmäiset siemenet istutetaan vaikuttavuuspolulle. Hankesuunnitelmaan kirjataan mitä tehdään, että siemenistä saadaan itämään satoa. Kasvun aikaan saamiseksi tarvitaan panokseksi resursseja, tekijöitä ja rahoitusta.

Kun päästään toteutuksessa tositoimiin, keskitytään tekemiseen ja kerrotaan mitä on menossa. Siinä tohinassa arviointi jää helposti tekemättä, varsinkin kun siihen ole sopivia välineitä. Määrällisesti mitattavat asiat ovat helpompia, vaikuttavuus on pikemminkin arvio monimutkaisista vaikuttavuusketjuista. Vaikuttavuutta kannattaa ainakin yrittää arvioida ja rummuttaa aikaansaannoksista, että kaikki hyvä työ saadaan mahdollisimman laajasti hyödynnettyä.

Hankkeen koko elinkaari on seikkailua vaikuttavuuspolulla

Matkan varrella vaikuttavuuden polku on alkanut kirkastua, arvioinnin pullonkaulat tulla näkyviin. Kokeilujen kautta on selvinnyt, että passiiviset täytettävät lomakkeet eivät tuota toivottua vaikuttavuuden arviointia. Mitään uutta välinettä ei silti tarvita, koska niitä on jo olemassa. Tietoa ja osaamista välineiden käyttöön sen sijaan tarvitaan. Vertaistuki, vuorovaikutus, sosiaalisen pääoman liikuttaminen ja teemakeskustelut siivittävät kummasti vaikuttavuuden esiin nousua. Siksi vuorovaikutteisuus on oleellinen osa vaikuttavuuspolkua. Arviointitietoa tulisi koota ja yhdistellä tietoa kokonaisuuksiksi, silloin yksittäisistä mahtavista hankkeista syntyy mahtisato. Näillä kokemuksilla rikkaampana vaikuttavuuspolkua tullaan vielä jatkossakin tallaamaan yhdessä hankkeiden toteuttajien ja rahoittajien kanssa. Kehittäminen on jatkumo, jossa kultajyvistä kertomalla saadaan uusia siemeniä kehittämiseen.

Juhlitaan Mahtisatoa

Kehittämistyö on matka, johon mahtuu vastamäkeä ja myötätuulta, sitkeitä ponnisteluja ja onnistumisen kokemuksia. Se on vaativaa tekemistä, jossa ei ole pikavoittoja. Välillä on hyvä juhlia maaseudun hyväksi tehtyä työtä. Seuraava etappi on 7.5.2019 pidettävä Mahtisatoa maaseutujuhla.

 


Tuija Nikkari
Viestintäasiantuntija, joka häärää maaseutuyksikössä ja yrityspalvelujen viestinnässä plus Leader-hankkeiden parissa. Taustaltaan kehittämisen ja rahoituksen asiantuntija.