Meillä tavoitellaan yhä parempaa asiantuntijaviestintää

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on organisaatio, jossa on erittäin monipuolisia työtehtäviä. Siksi meiltä löytyy myös osaajia ja asiantuntijoita hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Työyhteisössämme on muun muassa luonnonsuojelun ammattilaisia, tulvaeksperttejä, liikenneturvallisuusasiantuntijoita, yritysten rahoittajia, maaseutukehittäjiä, lakimiehiä, viestijöitä ja monia muita. Meillä on myös jokaisella työntekijällä tehtävänään viestiä omista työtehtävistään niin sisäisesti henkilöstölle, kuin ulkoisesti sidosryhmille ja asiakkaille.

Olemme jo useamman vuoden kehittäneet määrätietoisesti asiantuntijaviestintäämme ja se säilyy myös ensi vuonna yhtenä viestinnän tavoitteenamme. No mitä tämä sitten tarkoittaa?

Viestintäkanavia on useita

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstölle voidaan viestiä, vaikka intranetin avulla, sekä käydä keskustelua esimerkiksi Teams-kanavien kautta. Ulkoisia viestintäkanavia on myös monia. Niiden kohderyhmänä ovat sidosryhmät, kumppanit, yhteistyötahot, asiakkaat ja kansalaiset.

Asiantuntijoillamme on siis useita kanavia, joiden kautta heidän viestiään voidaan välittää. Verkkosivut ovat totta kai perusta viestinnällemme. Siellä julkaistaan muun muassa ajankohtaisia tiedotteita ja uutisia. Asiantuntijablogimme on viikoittain ilmestyvä asiantuntijan kirjoitus omasta työstään. Sillä tavoitamme vuosittain noin 30 000 näyttökertaa. Asiantuntija voi kirjoittaa myös jutun uutiskirjeeseen tai mainostaa tulevaa tapahtumaa sen avulla.

Sosiaalisen median kanavista me viestimme kahdella Twitter-kanavalla, Facebookissa ja Instragramissa. Me myös rohkaisemme asiantuntijoita perustamaan omia tilejään ja toimimaan siten itse mediana.

Miksi virkamiehenä someen? Kulttuuri on muuttunut, voit kertoa somessa asiantuntijuudestasi työnantajasi edustajana eri kanavissa.

Viestintätiimi tukee, auttaa ja kouluttaa

Viestintä on muuttunut ja yhä useammin me tuemme ja neuvomme asiantuntijoita heidän omassa viestinnässään. Meillä onkin monia huippuosaajia, jotka ymmärtävät viestinnän merkityksen. He varaavat viestinnän asiantuntijoilta ajan, käyvät läpi lähitulevaisuuden viestintätarpeitaan. Kysyvät ja saavat neuvoja ja osaavat sen jälkeen taas hoitaa asiaa eteenpäin.

Olemme pitäneet viime vuosina runsaasti viestintäkoulutuksia. Asiantuntijoita on neuvottu projektien ja hankkeiden viestinnässä, tiedotteen teossa ja Twitterin käytössä. Viime viikolla olemme saavuttaneet huiman suosion selkeän kielen koulutuksella ja saavutettavuuskoulutuksella. Asiantuntijoiden viestintäosaamista kehittämällä, saamme yhä aktiivisemmin heidät mukaan viestimään.

Asiantuntijan matkaan maastoon ja kylän raitille

Moni asiantuntija osaa meillä jo hienosti viestiä, mutta tavoitteemme ovat yhä korkeammalla. Siksi olemme tarjoutuneet mukaan heidän matkaansa maastoon ja kylän raitille. Tällä tavoittelemme sitä, että saisimme yhä kiinnostavampaa sisältöä esimerkiksi videohaastatteluna tienpäältä tai hyviä valokuvia ja some-sisältöjä kanavillemme. Ensi vuodeksi olemme tehneet somekanaviamme varten aiempaa tarkemman suunnitelman viestiäksemme erilaisista teemoista paremmin. Lisäksi avasimme matalan kynnyksen mahdollisuuden tarjota viestintävinkkejä Teams-kanavan kautta. Sieltä voivat työntekijät nostaa esiin huomaamiaan uutisia ja sieltä toivoisimme saavamme someen sisältöjä kuvina ja pieninä kuulumisina kentältä. Asiantuntijat osallistuvat meillä myös viestintäsuunnitelmien tekoon, mikä onkin nyt ajankohtaista. Myös rekrytointiviestintään panostamme ja olemme uudistaneet valtakunnallisesti Meille töihin -sivustoa. Sieltä löytyy myös kiinnostavia uratarinoita.

Kiitä, palkitse, neuvo ja ole helposti lähestyttävä

Uskon vahvasti kepin sijasta porkkanaan eli kiitoksen voimaan. Pyrin siihen, että meihin viestijöihin saa helposti ja nopeasti yhteyden ja olemme neuvomassa ja auttamassa monissa kanavissa ja matalalla kynnyksellä. Itse kiitän mielelläni hyvästä työstä ja annan positiivista palautetta. Ja onhan meille kehitetty myös vuosittainen Vuoden viestintäpalkinto. Se myönnetään tänäkin vuonna asiantuntijalle onnistumisista.

Ensi vuonna tavoitteemme ELY-keskuksen viestinnässä ovat jälleen tätä vuotta kunnianhimoisemmat. Tuloksiin uskon pääsevämme hyvällä viestinnän suunnittelulla, asiantuntijoiden viestintävalmiuksien ja viestintäinnostuksen lisääntymisellä, hyvällä yhteistyöllä ja monipuolisten kanavien avulla. Toivottavasti viestimme myös aiempaa selkeämmin ja saavutettavammin.

Tule ihmeessä mukaamme ja ota kanavamme seurantaan:
@EPELYkeskus (twitter.com)
@tulvatpohjanmaa (twitter.com)
@epelykeskus (instagram.com)
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (facebook.com)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen nettisivut (ely-keskus.fi)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen uutishuone (sttinfo.fi) – tilaa tiedotteet ylhäältä oikealta!

Lisäksi voit tilata tämän blogin suoraan sähköpostiisi etusivun vasemmasta palkista.

Kiitos talomme väelle tästä vuodesta, kiitos viestintäkanaviemme seuraajille ja viestinnällistä vuotta 2021!

 

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Harjoittelijoiden kesäkuvablogi

Syksy on saapunut. Ilmat ovat selkeästi viilenneet ja iltaisin kotona saa jo napsauttaa valot päälle, kun aurinko painuu mailleen aina vain aikaisemmin. Tunnelmoidaan kuitenkin hetki vielä kesää, sillä luvassa on satsi harjoittelijoiden nappaamia otoksia kesän ajalta.

Kesällä 2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on työskennellyt yhteensä 17 harjoittelijaa, jotka ovat saapuneet tekemään töitä pohjalaismaakuntiin ympäri Suomen, eri alojen opintojen ääreltä. Vesistöyksikkömme erilaisine toimenkuvineen on ollut suurin työllistäjä, mutta harjoittelijoita on toiminut myös ympäristönsuojelun, maaseudun, liikenteen ja viestinnän tehtävissä.

Palasia harjoittelijoiden kesältä 2020:

Suuri joukko lehmiä laitumella.

Kävin tutustumassa ja ottamassa kuvia Kärjenjoesta. Pysäytin auton tien laitaan ja saman tien pellon toisella puolella olevat lehmät juoksivat katsomaan minua. Vauhti ja melu olivat niin lujia, että pelkäsin tulevatko ne aidasta läpi. Joukossa oli myös tämän vuoden vasikoita. – Katja

Jokimaisema.

Tämä kuva kuuluu minun kesän lemppareihin. Isojoessa oli erittäin vähän vettä kesäkuun alussa lämpöisistä säistä johtuen. Hyppäsin saappaillani jokeen ottamaan kuvia vesitasosta, yhtäkkiä huomasin että jalkojeni vieressä oli parvi nahkiaisia. Aurinko paistoi ja mietin vain, että kuinka siistiä mun työ onkaan. – Katja

Vieraslajiharjoittelijoita on tänä kesänä ollut yhteensä neljä. Lapuanjoen harjoittelija Eveliina kirjoitti jo aiemmin kesällä blogissa vieraslajitalkoista. Mikäli teksti on päässyt livahtamaan ohi silmien, löydät sen täältä.

Kollaasi vieraslajien tiedottamisesta.

Vieraslajiharjoittelijat ovat tiedottaneet kuntien asukkaita haitallisista lajeista esimerkiksi somessa, mutta he ovat myös jalkautuneet kansalaisten joukkoon mm. toreille ja kirjastoihin. Tässä vieraslajiharjoittelija Elsan kuvia kesältä.

Harjoittelijat kasvien keskellä.

Tiedotuksen lisäksi vieraslajiharjoittelijat ovat työskennelleet myös itse torjunnan parissa, järjestäen kesän aikana mm. useita talkoita. Kuvassa vieraslajiharjoittelijat Riku ja Philippe työn touhussa.

Viime viikolla blogissa päästiin lukemaan viestintäharjoittelijoiden tunnelmia poikkeuskesältä. Suurin osa kesästä on mennyt kotona tietokoneen ääressä istuskellen, mutta myös viestijät pääsivät nauttimaan kesäpäivistä maastokäynneillä.

Maastokäynniltä Söderfjärdeniltä. – Ida-Maria

Kotityöpiste.

Viestijän arkisempi työpiste. Kerrostalossa asuvalle etäilevälle toimistotyöntekijälle kesä tulee astetta lähemmäksi avoimesta ikkunasta ja leikkokukista. – Riikka

Luonnon ja tietokoneiden näyttöjen äärellä vietetyn ajan lisäksi maastoreissuja tekevä elyläinen istuu paljon myös auton ratissa.

Kollaasi tiekuvista.

Liikennepuolen harjoittelijan Samin kesä on kulunut tien päällä mm. bussipysäkkien ympäristön kunnon tarkastamisessa.

Seinäjoen ja Vaasan toimipaikoilla (tai kotona etätöiden parissa) työskentelyn lisäksi osa harjoittelijoista on toiminut ns. sivupisteillä, joissa luonto on lähempänä kuin keskellä kaupunkia.

Kaksi peuraa syömässä marjoja puusta.

Impivaara on sen verran sivussa keskustan sykkeestä, että toimiston ikkunasta saattoi bongailla peuroja. – Jani-Jesse

Lähikuvia hyönteisistä.

Kameran linssi on vanginnut kesän aikana myös pienempiä eliöitä. Nämä kaverit suostuivat lähikuvaan maastoreissulla. – Jani-Jesse

Loppuun vielä aurinkoisia tunnelmia vesistötöistä.

Pato aurinkoisena kesäpäivänä.

Jyllinkosken pato Kauhajoessa. Kesän patokartoituksissa kohdattiin sekä uudempia että vanhempia patoja. Jyllinkosken pato on vuodelta 1914 ja se on esteenä kalojen vaellukselle. Vanhan padon kulttuuriarvoa kunnioittaen alueelle olisi hyvä rakentaa esimerkiksi kalatie, jolloin kalojen kulku mahdollistuisi padon säilyessä ennallaan. – Ella

Kosteikko.

Kosteikkoselvityksen tekemiseen kuului toimistotyöskentelyn lisäksi myös maastokäyntejä muutamilla kosteikoilla. Usein maanomistaja tai hankkeen vetäjä tuli mielellään mukaan kertomaan kosteikon suunnittelusta, toteutuksesta ja hoidosta. ⬇

Kosteikko.

Oli mielenkiintoista nähdä kosteikkoja muutoinkin kuin ilmakuvista ja suunnitelmista. Lisäksi kosteikoilla majailleet vesilinnut piristivät aina, sillä usein kosteikoilla pyritäänkin juuri lisäämään sopivia elinympäristöjä vesilinnuille. Kyseiset kuvat ovat Ähtärinjärven kunnostushankkeeseen liittyviltä kahdelta kosteikolta. – Selma

Näihin kuviin ja tunnelmiin, toivotamme kaikille blogimme lukijoille mukavaa syksyä! 🍂☀🍁☂

Viestintäharjoittelijoiden tunnelmia poikkeuskesältä

Kesän kääntyessä pikkuhiljaa syksyksi, on hyvä hetki vilkaista elämää hieman taaksepäin – takana on hyvin poikkeuksellinen kevät ja kesä. Maaliskuussa, kun Ida-Maria aloitti oman harjoittelunsa, hän ehti olla vain yhden päivän toimistolla ennen kuin oli aika siirtyä etätöihin. Tilanne ei tunnetusti ollut sen kummempi vielä kesäkuussa Riikan aloittaessa työnsä, joten kunhan välineet oli saatu kuntoon ja jokseenkin tutustuttu, miten kaikki toimii, oli aika siirtyä työskentelemään kotoa käsin. Voidaankin kuin yhdestä suusta todeta, että harjoittelun aikana itsenäinen työskentely on ainakin tullut tutuksi!

Viestijän tyypillinen työskentely-ympäristö etätyöaikaan.

Aivan uudenlaisen työn aloittaminen etänä hieman jännitti alkuun, mutta vauhtiin päästyä työnteko on sujunut mukavasti. Toki etätyö on melko erilaista kuin työskentely toimistolla: perehdytyksen lisäksi työkavereihin tutustuminen on tapahtunut Teamsin kautta päivittäisten kahvipöytäkeskustelujen sijaan ja helposti konttorin poikki huikattavat asiat joutuukin hoitaa erikseen sähköpostitse tai pikaviestimillä. Kun vieressä ei ole koko ajan ollut kaveria, jolta kysyä apua, on monet asiat tullut opeteltua itsenäisesti ja samalla on saanut ottaa myös itse suurempaa vastuuta omasta työskentelystään. Onneksi kuitenkin yhteydet toimii ja tarpeen tullen apuakin löytyy aina langan päästä.

Maastokäynniltä Söderfjärdenistä.

Keväällä koko maailman yli pyyhkäissyt koronavirus muutti työskentelytavan ja -paikan lisäksi myös alkuperäistä suunnitelmaa työtehtävistämme. Asetettujen rajoitusten myötä mm. tapahtumien järjestäminen ja haastattelureissut ovat jääneet välistä, mutta olemme kaikesta huolimatta päässeet työskentelemään monipuolisesti erilaisten työtehtävien parissa. Tiedotteiden, kuulutuksien, intrauutisten ja somepäivitysten julkaisun lisäksi kumpikin on päässyt työskentelemään omien verkkosivuprojektiensa parissa. Ida-Maria on luonut kokonaan uudet verkkosivut sekä KLIVA-hankkeelle että Lapväärtin-Isojoen vesivisiolle ja Riikka puolestaan on paneutunut kesän aikana saavutettavuusvaatimuksiin ja päivittänyt oman ELY-keskuksen verkkosivuja. Vaikka työskentely on pääasiassa tapahtunut visusti oman keittiön pöydän ääressä, kumpikin meistä on päässyt myös asiantuntijoiden mukana maastokäynnille. Lisäksi viestinnän työtehtäviin on kuulunut mm. valokuvaus, käännöstehtävät sekä KLIVA-hankkeen podcastin äänittäminen. Podcastia pääset kuuntelemaan täältä: KLIVA-podcast (anchor.fm).

Etäilystä huolimatta harjoittelumme on sujunut kokonaisuudessaan hyvin ja fiilikset ovat positiiviset. Olemme tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta meille on pystytty tarjoamaan harjoittelupaikka ja monipuolinen katsaus viestinnän tehtäviin, minkä lisäksi on ollut kiinnostavaa seurata valtion viranomaisen viestintää poikkeusaikana. On myös ollut mukava nähdä miten hyvin meidät on otettu vastaan ja kuinka kova luotto meidän osaamistamme kohtaan on ollut. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

 

Ida-Maria Huuhka &
Riikka Peltomäki
Viestintäharjoittelijat vm. 2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kehittämisen kulmakivillä

Siivotessani hyllyjäni käsiini osui Opetusministeriön vuonna 2008 julkaisema Alueosaajat-hankkeen raportti, jossa kehittämisen kulmakiviksi määriteltiin oppivaan alueeseen kytkeytyminen, kestävän vaikutuksen tavoittelu, innovatiivisuus, toimiva strategiapeli, hanketoiminnan omistajuus ja oppimisverkostojen rakentaminen. Perustavaa laatua olevat periaatteet kannattelevat edelleen tuloksellista ja tehokasta kehittämistä.

Innostuin pohtimaan miltä kehittämisen kulmakivet näyttävät tällä hetkellä, mikä on muuttunut? Maailma on ainakin muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, muutosvauhti kiihtyy ja elinympäristö järjestää ennakoimattomia yllätyksiä. Miten otamme strategisessa suunnittelussa ja yksittäisten kehittämishankkeiden toteuttamisessa huomioon kaikki tekijät?

Ilmiö tarkastelun keskellä

Olin juuri mukana valtiokonttorin järjestämässä ilmiölähtöisyystyöpajassa, jossa käytimme Sitran kehittämiä työpohjia. Ilmiölähtöisyys lyhyesti määriteltynä on tapa hahmottaa asioita osana laajempaa järjestelmää ja asiakokonaisuutta erillisten yksittäisten osien sijaan. Pyrkimyksenä on monen eri taustaisen ja erilaista osaamista omaavan henkilön äänen kuuleminen käsillä olevan ilmiön ymmärtämiseksi ja siihen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi.

Sitran kehittämän ilmiölähtöisen suunnittelun prosessikuva

Ilmiölähtöisessä kehittämisessä on neljä päävaihetta. Alussa hahmotetaan ilmiö, mikä se on ja mihin pyrimme. Tavoitteet määritellään tässä vaiheessa. Seuraavassa vaiheessa pyritään ilmiötä ymmärtämään syvällisemmin kehystämällä se tietoperustalla ja tietolähteillä. Huomioon otetaan muukin tieto, kuin tutkitut faktat ja tilastot. Sitten hahmotellaan ratkaisuja, mitä pitää tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopuksi organisoidaan toimeenpano, toimintamallia kutsutaan tilannehuoneeksi. Mielenkiintoista oli päästä kokeilemaan työpohjia virtuaalisesti Miro-alustalla. Samalla osallistujat saivat antaa palautetta työpohjista. Haastavia ja vaikeita kysymyksiä, mutta erittäin tärkeitä. Räätälöinti tarpeen mukaiseksi on paikallaan.

Yhteiskehittäminen on yhdessä ohjautumista ja ajattelua

Vuorovaikutus ja dialogi on yhdessä tekemisen ytimessä, tavoitteena on saada samaan tilaan erilaisten ja eri taustoista olevia ihmisiä. Erilaiset lähestymistavat lisäävät ymmärrystä ja parantavat siihen liittyvien ongelmien ratkaisujen syntymistä. Fasilitointi on avainasemassa luomassa avointa keskustelua ja tuomaan erilaisia näkemyksiä esiin. Fasilitaattorilla on neutraali ote, eikä tuo omia sisällöllisiä näkemyksiään esiin.

Yhteiskehittäminen edellyttää toimijoilta kykyä muodostaa itse tiimejä ja toimia erilaisissa kokoonpanoissa kulloisenkin tarpeen mukaan, ketterästi ja joustavasti. Uudet toimintatavat ravistelevat perinteistä ylhäältä ohjautuvaa toimintakulttuuria. Yhdessäohjautumiseen pääsemiseksi on organisaation omiakin toimintatapoja uskallettava tarkastella uusin silmin ja uudistuttava.

Yhteistä työskentelyä ja vuorovaikutusta varten virtuaalisia alustoja on syntynyt jo jonkin aikaa, mutta poikkeusolot nostivat niiden käyttöä nopeasti. Kokemusten myönteisyys on yllättänyt monet, alustataloudesta taisi tulla muutamassa kuukaudessa uusi normaali.

Yhteiskehittäminen on eri näkökulmien kokoaja: ilmiö ja kehitys suhteessa ympärillä vaikuttaviin tekijöhin, tulevaisuuteen ja maailmaan.

Kehitys haastaa viestinnän ammattilaisia

Viestintä on uuden edessä, työn sisältö laajenee omasta viestintäsubstanssista kehittäjän, sparraajan, valmentajan ja fasilitaattorin suuntaan. Uudistuvat toimintatavat sisältävät paljon asioita, jotka liippaavat viestintää, joten on luontevaa heittää pallo siihen suuntaan. Työyhteisössä tarvitaan apuja ja sparrausta yhteisöjen rakentamisessa, vuorovaikutuksen synnyttämisessä, dialogin tukemisessa, virtuaalialustojen käytössä ja fasilitoinnissa sekä asiakkaille merkityksellisen ja lisäarvoa tuottavan viestinnän muotoilussa. Ymmärrystä ja empatiaa asiantuntijoita, sidosryhmiä ja asiakkaita kohtaan, ei vain paljon viestintää eri kanaviin vaan laadukasta saavutettavaa sisältöä, jolla on merkitystä juuri sinulle.

 

Tuija Nikkari
Viestintäasiantuntija,                                                    yrityspalvelut ja maaseudun kehittäminen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lähteet:
Kehittämisen kulmakivet, Alueosaaja-hankkeen loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2008:28. (valtioneuvosto.fi)
Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki (sitra.fi)

Rekrytoinnin digiloikka

Koronapandemia muokkasi menneen kevään työllisyystilastot uusiin puihin kertaheitolla. Työttömien ja erityisesti lomautettujen määrä kasvoi huhti-toukokuulla räjähdysmäisesti ja monessa yrityksessä koronavirus on varmasti aiheuttanut myös jo aiemmin suunniteltujen rekrytointien lykkääntymistä tai jopa peruuntumista kokonaan.

Poikkeustilanteesta huolimatta myös avoimia työpaikkoja oli ja on edelleen tarjolla. Tämänhetkisessä työmarkkinatilanteessa rekrytoivalla yrityksellä onkin tietynlainen etulyöntiasema, koska työnhakijoita on liikkeellä tavallista runsaammin. Lisäksi poikkeusaikana rekrytoiva yritys erottuu edukseen ja pystyy samalla luomaan itselleen työnantajabrändiä, jota ei ns. normaaliaikana olisi välttämättä edes mahdollista luoda. Epävarmassa talous- ja työllisyystilanteessa rekrytoiva yritys voi parhaimmillaan valaa uskoa parempaan huomiseen ja poikkeustilanteesta selviämiseen.

Etäyhteyden välityksellä toteutettava rekrytointi voi parhaassa tapauksessa olla lähestulkoon kasvokkain tapahtuvan haastattelun veroinen vuorovaikutuskokemus.

Rekrytoinnit poikkeusolojen aikana ovat varmasti olleet monessa tapauksessa aiempaa haastavampia. Digiloikkaa on keväällä 2020 jouduttu ottamaan varmasti myös rekrytointien saralla. Parhaassa tapauksessa puhelimen tai etäyhteyden välityksellä tehty rekrytointi ei kuitenkaan poikkea tavallisesta kasvokkain tapahtuvasta haastattelutilanteesta juuri ollenkaan. Työhaastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimitse tai videohaastatteluna, jossa hakija saa etukäteen kysymykset ja nauhoittaa niihin vastaukset. Etäyhteyden välityksellä reaaliajassa tapahtuvaan haastatteluun saadaan mukaan myös vuorovaikutteisuutta, joka nauhoitetusta videohaastattelusta jää uupumaan. Etäyhteyden välityksellä tapahtuva haastattelu on myös pelkkää puhelua monipuolisempi ja simuloi paremmin kasvotusten tapahtuvaa perinteistä työhaastattelua. Etäyhteyden välityksellä haastatteluun saadaan mukaan esiintymistaidot sekä kehonkieli, jotka lisäävät vuorovaikutusta haastattelutilanteessa.

Vuorovaikutteisen rekrytoinnin uudet mahdollisuudet

Pohjois-Savon TE-toimisto on kehittänyt vuorovaikutteisen rekrytoinnin tueksi MessiLive-konseptin, jossa työnhakudialogi käännetään päälaelleen työnantajan ollessa kysymyksiin vastaajan roolissa kysymysten esittämisen sijaan. Työnhakijat pääsevät esittämään kysymyksiään työnantajan edustajalle juontajien vetämässä suorassa lähetyksessä. Potentiaaliset hakijat voivat jo ennen hakemuksen lähettämistä saada vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin sekä hankkia lisätietoa yrityksestä hakuprosessinsa tueksi lähetystä katsomalla. Vuorovaikutus on tässä vaiheessa mahdollista tehdä anonyymisti suoran lähetyksen chat-kentässä, josta juontajat poimivat kysymykset esitettäviksi haastattelussa olevalle yrityksen edustajalle. Lähetystä seuraamalla voi saada vastauksia myös sellaisiin kysymyksiin, joita ei vielä itse tullut edes ajatelleeksi.

Suorassa MessiLive-lähetyksessä juontajat esittävät työnhakijoiden mieltä askarruttavia kysymyksiä työnantajan edustajalle. (Ruutukaappaus 17.6. lähetetystä MessiLive-lähetyksestä RekryKoulutus: Töihin Luoman Puutuote Oy:lle)

MessiLive-lähetyksiä kokeiltiin kesäkuussa myös Etelä-Pohjanmaalla. Kainuussa sijaitsevalta studiolta toteutetussa lähetyksessä mukana olivat etäyhteyden välityksellä eteläpohjalaiset työnantajat ja koulutuksen tarjoajat sekä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiantuntijat. Uusi konsepti kiinnosti katsojia lakeuksilla ja lähetykset aktivoivat heitä myös lähettämään erittäin hyviä kysymyksiä, joihin he saivat vastaukset tuoreeltaan suoran lähetyksen aikana.

Rekrytointi on viestintää

Rekrytointitilanteessa on hyvä muistaa, että hakija haluaa yleensä mahdollisimman paljon tietoa organisaatiosta, johon on hakemassa. Tieto voi parhaimmillaan vahvistaa entisestään hakijan halua päästä työskentelemään yrityksessä. Suora vuorovaikutus yrityksen kanssa on palkitsevaa hakijalle. Rekrytointi on myös omalta osaltaan viestintää ja oikein tehtynä se vahvistaa positiivista hakijakokemusta.

Itselleni mieleenpainuvimmat ja opettavaisimmat rekrytointikokemukset ovat olleet juuri niitä vuorovaikutteisia haastattelutilanteita, joissa olen päässyt keskustelemaan pelkän kysymyksiin vastaamisen ja tentattavana olemisen sijasta.  Näissä keskusteluissa on ollut mahdollista saada sellaista lisätietoa yrityksestä, jota ei työpaikkailmoituksesta tai yrityksen verkkosivuilta ole saanut ongittua. Parhaimmillaan vuorovaikutteisesta tilanteesta on jäänyt käteen arvokasta oppia myös omasta osaamisesta ja vahvuuksista sekä positiivinen mielikuva työnantajasta riippumatta rekrytoinnin lopputuloksesta. Tämänkaltaisista rekrytoinneista olisi monella organisaatiolla opittavaa, huolimatta siitä tapahtuuko rekrytointi etänä vai kasvotusten.

 

Heli Peltoniemi
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto