Kesän harjoittelu vesistökunnostushankkeiden viestinnässä

Ympäristöteknologian insinööriopiskelija viestinnän työtehtävissä?

Aloitetaan ”tarpeellisella” lyhyellä oppimäärällä siitä, miten minä olen ympäristöinsinööriopiskelijana päätynyt tähän paikkaan kirjoittamaan tätä blogitekstiä viestinnän harjoittelusta. Insinööriopinnoista huolimatta olen aina tuntenut paloa etenkin kirjoittamiseen, esiintymiseen ja valokuvaamiseen ja tästä syystä olen vapaa-ajallani hakeutunut usein tilanteisiin, jotka olen nyt viestinnän harjoittelijana kokenut olleen erityisen hyödyllisiä. Yhtenä esimerkkinä tästä olen jo pitkään kesäisin toiminut niin tuttavien kuin ”tutun tuttujen” perheiden juhlissa valokuvaajana. Kuitenkin lapsena haaveeni oli olla kirjailija, kunnes nuori aikuinen muutaman mutkan kautta kiinnostuikin palavasti ympäristöasioista. Opinnoissa kiinnostukseni ympäristöalaa kohtaan on vahvistunut, mutta mieleni perukoilla on pyörinyt ajatus siitä, miten voisin yhdistää ympäristöalan tehtävät omiin vahvuuksiini, tähän vapaa-ajan minääni. En tiedä kuinka monen käden sormet riittäisivät kuvaamaan, kuinka usein olen vieraillut Opintopolku-verkkosivuilla lukemassa viestinnän opinnoista. Tämä pohjustus kiteyttäköön sen, miksi löytäessäni Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesäharjoitteluilmoituksen viestinnänharjoittelijan paikasta vesistökunnostusryhmässä ryhdyin empimättä tuumasta toimeen ja hain paikkaa.

Voidaan siis todeta, että harjoittelupaikan saatuani liittyi siihen jonkin verran odotuksia. Kyseessä kuitenkin oli ensimmäinen työharjoittelu, joka sopisi sekä opiskelualaani että henkilökohtaisiin kiinnostuksenkohteisiini. Rehellisyyden nimissä minulla ei ollut käsitystä siitä mitä työni käytännössä olisi ja kuinka opettavainen kesä minulla olisi edessä.

Nainen seisoo selin kameraan ja taustalla näkyy sinisenä kimmeltävä vesistö ja aurinko paistaa. Taivaalla lentää drone.

Inspiroi ja inspiroidu

”Miksi vesistökunnostuksesta viestitään” oli kysymys, johon osittain itsekin lähdin hakemaan vastausta sukeltamalla eri vesistökunnostushankkeiden syövereihin. Harjoittelu on vienyt minut erilaisiin tapahtumiin Rannikko-Pohjanmaalla ja etenkin siellä vesistökunnostuksesta viestimisen merkitys on konkretisoitunut minulle lukuisten keskustelujen kautta. Työharjoittelussa yhdeksi parhaista asioista onkin noussut mahdollisuus inspiroida ja innostaa. Yksi harjoittelun työtehtävistäni on ollut toimia yhteistyössä Pietarsaaressa sijaitsevan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoivan Rannikkoverkoston kanssa. Tehtäväni on ollut auttaa heitä viestinnällisissä asioissa sekä kiertää eri kesän tapahtumissa tiedottamassa verkostosta, joka on perustettu tänä vuonna eli vuonna 2022. Tapahtumissa käydyt keskustelut vesistökunnostamisen merkityksestä ja rannikkovesien tilasta ovat olleet antoisia niin mökkiläisten, paikallisten kuin kenen tahansa ympäristöasioista kiinnostuneiden kanssa. Tärkeää minusta tässäkin asiassa on positiivinen näkökulma.

On onni, että meillä on mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee vesistökunnostamishankkeita vuosien 2019 ja 2023 välillä 69 miljoonalla eurolla, joten toimenpiteiden toteutus on todella mahdollista. Tietoisuutta ei voi olla liikaa ja olen kokenut niin sosiaalisen median välityksellä kuin tapahtuma ständillä tapahtuvan viestinnän olevan yhtä tärkeitä. Nykymaailmassa sosiaalisen median merkitys on toisinaan pelottavankin suuri, vaikkei todellisen elämän kohtaamisten painoarvoakaan tule vähätellä. Niin sanotun inspiroimisen lisäksi työssäni olen saanut tietysti myös itse inspiroitua, ja siitä on kiittäminen niin työyhteisölle ja loistavalle harjoitteluparilleni kuin vesistökunnostushankkeiden parissa tapaamilleni ihmisille. Kesän aikana niin eri tapahtumissa kuin vesistökunnostushankevierailuissa on vallinnut yhteinen tavoite ja positiivinen asenne, ja sillä näkökulmalla olen halunnut viestiä vesistökunnostamisesta.

Vesistöä ja rantaa vesistökunnostushankkeella.

Talkooporukat kaipaavat lisää käsiä

Asia, joka on noussut esille vesistökunnostushankkeissa, on tarve toimintaan osallistuvista ihmisistä. Hankkeita toteuttavat yhteisöt ovat usein pieniä, ja myös nuorten osallistumiselle olisi tarvetta. Nuorempi ikäpolvi ei ehkä ole sisäistänyt samalla tavalla yhteisöllisyyttä kuin niin sanotusti ennen vanhaan, mikä näkyy myös vesistökunnostushankkeissa. Uskon, että asia on ratkottavissa, sillä nykymaailmassa ollaan tietoisia ja jopa huolissaan ympäristön tilasta sekä ihmiset haluavat vaikuttaa.

Tartutaan vesistökunnostamisen langoista kiinni ja ryhdytään tuumasta toimeen!

Viestinnänharjoittelijana yhdeksi haasteeksi on noussut se, kuinka saada sosiaalisessa mediassa viestittyä vesistökunnostamisesta niin, että se ylittäisi kynnyksen saada ihmiset niin sanotusti tarttumaan tuumasta toimeen. Talkoisiin osallistuminen voi tuntua monesta vieraalta, vaikka haluttaisiinkin osallistua toimiin ympäristön ja tässä tapauksessa erityisesti vesistön hyväksi. Useissa vesistökunnostushankkeissa vierailtuamme voin todeta, että vastaanotto uusille ihmisille on lämmin ja tervetullut! Meillä on langat käsissämme ja mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Enää pitäisi tarttua langoista kiinni. ELY-keskus viestii eri hankkeista pohjalaismaakuntien alueella ja siten pääsee kärryille siitä, jos lähistölläsi on tapahtumassa toimia vesistöjen hyväksi!

Blogin kirjoittajan kuva, jossa hän on markkinapöydän takana.

Viivi Kuusisto
Harjoittelija, Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Viestijälle vieraat vieraslajit

Kumpparit ja puutarhahanskat on jälleen kaivettu kaapista, sillä tämän kesän vieraslajitalkoot ovat pyörähtäneet käyntiin sekä Etelä-Pohjanmaalla että Pohjanmaalla. Talkoita on luvassa heinä-elokuun aikana. Vieraslajien konkreettinen torjuntatyö on todella tärkeää, sillä vieraslajit ovat haitaksi Suomen luonnolle. Tärkeää on myös vieraslajeista sekä niiden torjunnasta viestiminen ja tiedottaminen. Mitä siis minä viestintäharjoittelijana teen vieraslajihankkeessa?

Käsi pitelee nippua kitkettyjä jättipalsameita. Taustalla kasvaa runsaasti jättipalsamia.
Nippu kitkettyjä jättipalsameja.

Ensimmäistä kertaa ELY-keskuksella

Maaliskuussa sain puhelun, jota olin odottanut jo parin kuluneen kevään ajan. Sain ensimmäisen oman alan työpaikan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta Vaasan toimipisteeltä ja olin onnesta soikeana. ELY-keskus itsessään oli minulle melko tuntematon organisaatio, mutta olin kuullut siitä liikkuvan pelkkiä hyviä kokemuksia kanssaviestijöiden keskuudessa Vaasassa. Minulla oli mielikuva sisätyöstä ja valkoisista toimiston seinistä. Mutta enpä tiennytkään, mihin kaikkeen tulen pääsemään mukaan!

Hanke, jossa olen viestintäharjoittelijana, on nimeltään Inspect. Se on Suomen ja Ruotsin välinen yhteishanke, jossa torjutaan jättipalsamia ja kurtturuusua, arvioidaan torjunta- ja viestintämenetelmiä sekä laaditaan käsikirjat kohdelajien torjunnasta. Kyse on siis melko spesifistä erikoisalasta, josta ei minulla viestintätieteiden opiskelijana ollut oikein mitään tietoa etukäteen. Biologian tunneillakin on tullut istuttua viimeksi noin kymmenen vuotta sitten lukiossa.

Viestinnän monipuoliset työtehtävät

Kuluneen kesän aikana olen päässyt oppimaan todella paljon uutta. Olen päässyt mukaan talkoisiin, tarkastelemaan erilaisia torjuntakeinoja sekä opintomatkalle Ruotsiin. Olen oppinut paljon sekä yleisesti vieraslajeista että vähän enemmän muutamasta tietystä vieraslajikasvista. Myös ELY-keskus organisaationa on tullut paljon tutummaksi. Välillä kotopuolessa töistä selittäessä saan hämmästelevän ihailevia kommentteja siitä, miten minusta on parissa kuukaudessa tullut vieraslajien asiantuntija. Asiantuntijaksi en itseäni kutsuisi, mutta minusta on kovaa vauhtia tulossa vieraslajien erikoisalaviestijä. Uuden oppiminen on viestinnän työssä parasta. Ja kun ei pelkää kysellä kysymyksiä, niin kahvihuoneessakin oppii paljon mielenkiintoisia asioita.

Viestinnän työtehtävät voivat siis olla hyvinkin monipuolisia. Opintovuosia minulla on jäljellä vielä ainakin pari, mutta ELY-keskuksella työskentely on antanut hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea viestinnän työt voivat pitää sisällään. Uskon, että tämä kesä tulee olemaan yksi arvokkaimpia työkokemuksiani oman työurani alkutaipaleella.

Jättipalsamipuska, jonka päälle työvaatteissa oleva henkilö suihkuttaa työvälineellä kuumaa vettä, joka höyryää.
Kävimme tutustumassa jättipalsamien kuumavesikäsittelyyn Ruotsin opintomatkalla.

Lue lisää Inspectistä ja seuraa meitä somessa!

Instagram: @inspect_invasivespecies
Facebook: Inspect, Invasive species eradication and control
Kotisivut: https://www.ely-keskus.fi/web/inspect

Jonna Laitila
Viestinnän harjoittelija, INSPECT
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Viestintäharjoittelijoiden tunnelmia poikkeuskesältä

Kesän kääntyessä pikkuhiljaa syksyksi, on hyvä hetki vilkaista elämää hieman taaksepäin – takana on hyvin poikkeuksellinen kevät ja kesä. Maaliskuussa, kun Ida-Maria aloitti oman harjoittelunsa, hän ehti olla vain yhden päivän toimistolla ennen kuin oli aika siirtyä etätöihin. Tilanne ei tunnetusti ollut sen kummempi vielä kesäkuussa Riikan aloittaessa työnsä, joten kunhan välineet oli saatu kuntoon ja jokseenkin tutustuttu, miten kaikki toimii, oli aika siirtyä työskentelemään kotoa käsin. Voidaankin kuin yhdestä suusta todeta, että harjoittelun aikana itsenäinen työskentely on ainakin tullut tutuksi!

Viestijän tyypillinen työskentely-ympäristö etätyöaikaan.

Aivan uudenlaisen työn aloittaminen etänä hieman jännitti alkuun, mutta vauhtiin päästyä työnteko on sujunut mukavasti. Toki etätyö on melko erilaista kuin työskentely toimistolla: perehdytyksen lisäksi työkavereihin tutustuminen on tapahtunut Teamsin kautta päivittäisten kahvipöytäkeskustelujen sijaan ja helposti konttorin poikki huikattavat asiat joutuukin hoitaa erikseen sähköpostitse tai pikaviestimillä. Kun vieressä ei ole koko ajan ollut kaveria, jolta kysyä apua, on monet asiat tullut opeteltua itsenäisesti ja samalla on saanut ottaa myös itse suurempaa vastuuta omasta työskentelystään. Onneksi kuitenkin yhteydet toimii ja tarpeen tullen apuakin löytyy aina langan päästä.

Maastokäynniltä Söderfjärdenistä.

Keväällä koko maailman yli pyyhkäissyt koronavirus muutti työskentelytavan ja -paikan lisäksi myös alkuperäistä suunnitelmaa työtehtävistämme. Asetettujen rajoitusten myötä mm. tapahtumien järjestäminen ja haastattelureissut ovat jääneet välistä, mutta olemme kaikesta huolimatta päässeet työskentelemään monipuolisesti erilaisten työtehtävien parissa. Tiedotteiden, kuulutuksien, intrauutisten ja somepäivitysten julkaisun lisäksi kumpikin on päässyt työskentelemään omien verkkosivuprojektiensa parissa. Ida-Maria on luonut kokonaan uudet verkkosivut sekä KLIVA-hankkeelle että Lapväärtin-Isojoen vesivisiolle ja Riikka puolestaan on paneutunut kesän aikana saavutettavuusvaatimuksiin ja päivittänyt oman ELY-keskuksen verkkosivuja. Vaikka työskentely on pääasiassa tapahtunut visusti oman keittiön pöydän ääressä, kumpikin meistä on päässyt myös asiantuntijoiden mukana maastokäynnille. Lisäksi viestinnän työtehtäviin on kuulunut mm. valokuvaus, käännöstehtävät sekä KLIVA-hankkeen podcastin äänittäminen. Podcastia pääset kuuntelemaan täältä: KLIVA-podcast (anchor.fm).

Etäilystä huolimatta harjoittelumme on sujunut kokonaisuudessaan hyvin ja fiilikset ovat positiiviset. Olemme tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta meille on pystytty tarjoamaan harjoittelupaikka ja monipuolinen katsaus viestinnän tehtäviin, minkä lisäksi on ollut kiinnostavaa seurata valtion viranomaisen viestintää poikkeusaikana. On myös ollut mukava nähdä miten hyvin meidät on otettu vastaan ja kuinka kova luotto meidän osaamistamme kohtaan on ollut. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

 

Ida-Maria Huuhka &
Riikka Peltomäki
Viestintäharjoittelijat vm. 2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Viestintäharjoittelijoiden kesäseikkailu ELY:ssä

Koneella näpyttelyä, byrokratian pyörittelyä ja harmaita toimistoseiniä – tällainen saattaa olla monen nuoren mielikuva virastossa työskentelystä. Myönnettäköön, että toimistomme sisustuksesta löytyy myös harmaan sävyjä, mutta muilta osin meidän viestintäharjoittelijoiden kesä ei ole lainkaan muistuttanut tätä stereotypiaa. ELY-kesäämme on mahtunut muun muassa some-kampanjan suunnittelua, tiedotteiden kirjoittamista ja kuvien ja videoiden käsittelyä. Aiheet, joista olemme viestineet, ovat olleet kaikkea muuta kuin yksitoikkoisia. Lisäksi kesätyömme on vienyt meidät toimiston ulkopuolelle mitä erilaisimpiin maastokohteisiin.

Viestintäharjoittelijat ylittämässä jokea.

Eri yksiköiden töihin tutustuminen onkin ollut yksi antoisimmista asioista harjoittelussa. Mieleen on jäänyt erityisesti majavakartoittajien työn videokuvaus, jossa me siistiin sisätyöhön tottuneet humanistit pääsimme kunnolla testaamaan kestävyyttämme suolla ja umpiryteikössä tarpoessa. Selvisimme jopa joen ylityksestä (Todistusaineistona yllä oleva kuva 😉). Vieraslajitiedottajien opastuksella taas osallistuimme talkoisiin, joissa kitkimme pois haitallista jättipalsamikasvustoa.

Kuva jättipalsamitalkoista

Luontokohteiden lisäksi tutuiksi ovat tulleet muun muassa jätevedenpuhdistamo ja asfalttityömaa. Eipä sitä ollut ennen ajatellutkaan, kuinka monimutkaisista prosesseista näissä arkisilta tuntuvissa asioissa onkaan kyse. Juttukeikkojen merkeissä pääsimme myös haastattelemaan esimerkiksi tukityöllistettyjä nuoria sekä luomuviljelijöitä. Viestintätaitojen lisäksi harjoittelu on siis kartuttanut myös yleistietoa ja ymmärrystä ELY-keskuksen laaja-alaisesta toiminnasta.

Asfalttityökone

Kesän aikana osaamiseemme on luotettu, ja vakkareiden lomaillessa olemme saaneet vapaasti visioida ja toteuttaa omia ideoita. Työtehtävät ovat olleet mielekäs yhdistelmä säännöllistä päivittäisviestintää ja ex tempore -hengessä toteutettuja tehtäviä. Vaikka meillä molemmilla on ollut omat vastuualueet, on ollut kiva miettiä asioita myös yhdessä. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja kahvitauot ovat kuluneet mukavissa merkeissä muihin työntekijöihin ja harkkareihin tutustuessa.

Näistä aineksista on koostunut opettavainen ja seikkailuntäyteinen kesä, jonka muistamme varmasti pitkään!

Viestintäharjoittelijoiden yhteiskuva

Iris Aarola ja Noora Lahti
Kesän 2019 viestintäharjoittelijat

Kesäharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus piti kesäkuun alussa sisäisen perehdytyksen omille kesäharjoittelijoilleen. Perehdytyksessä kiinnitti huomiota se, että meitä oli paikalla yli kaksikymmentä henkeä. Paikalla oli harjoittelijoita niin ympäristö- ja liikennepuolelta sekä tarkastajia elinkeinopuolelta. Joukko on hajautunut koko EPO ELYn alueelle mukaan lukien Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan toimipisteet, sillä perehdytystä seurattiin niin Seinäjoelta, Vaasasta, Ilmajoelta kuin Kokkolastakin.


Kuva: Farmari 2017 -messut

Suuren joukon pohjalta voi todeta, että EPO ELY on selkeästi hyvä työllistäjä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Mahtuuhan mukaan myös yksi ensi vuoden abiturienttikin. Viestinnän kesäharjoittelijana olen päässyt keräämään esittelyjä jokaisesta harjoittelijasta ja saanut huomata, miten monesta suunnasta olemme kaikki harjoittelijat ELY-keskukselle päätyneet. Opiskelijoita on esimerkiksi niin ympäristö-, luonnonsuojelubiologian-, rakennustekniikan- kuin maantieteenkin alalta.

Työtehtäviäkin on oikeastaan lähes yhtä monta kuin meitä harjoittelijoita. Mukaan mahtuu niin lajikartoituksia, eroosiokartoitusta, tulvariskien hallintaa kuin suojatieselvityksiäkin. Lisäksi ELY-keskukselta löytyy yksi diplomityöntekijä ja myös kandidaatintöiden aiheita on saatu ELY-keskukselta. ELY-keskus on pystynyt tarjoamaan opiskelijoita kiinnostavia työtehtäviä harjoitteluihin, koska lähes jokainen on sanonut esittelyssään, että hakeutui ELYlle juuri mielenkiintoisten työtehtävien perässä. Myös työskentely julkisella sektorilla isommassa organisaatiossa on kiinnostanut monia.


Kuva: Virtuaalivideon kuvaukset

Itse päädyin hakemaan juuri ELY-keskukselle, koska viime kesän viestintäharjoittelija antoi hyvin positiivisen kuvan ELY-keskuksesta työnantajana ja hänen saamistaan työtehtävistä. Aloitin harjoitteluni heti vapun jälkeen ja olen viihtynyt paremmin kuin hyvin! Siinä ovat auttaneet helposti lähestyttävät työkaverit ja rento työympäristö. Jokainen päivä on myös aina jollain tavalla erilainen, eikä koskaan voi täysin ennustaa, mitä kaikkea työpäivän aikana tulee tekemään. Tässä vaiheessa olen jo muun muassa ehtinyt kirjottamaan ja julkaisemaan tiedotteita, päivittämään sosiaalista mediaa, muokkaamaan paljon valokuvia, osallistumaan virtuaalimatkavideon kuvauksiin ja olemaan yhden viikon Farmari 2017 -messuilla. Olen myös kuvannut videoita parista muusta kesäharjoittelijasta ja pakko myöntää, että hieman kateellisena olen lukenut esittelyteksteistä, miten osan työnkuvaan kuuluu esimerkiksi kanootilla tehtävä kenttätyö Kyrönjoella. Kenttätyöt ovat varmasti muutenkin niitä mieleenpainuvimpia asioita kesän harjoittelussa monille. Onneksi viestintäharjoittelijankin työhön kuuluu töitä työhuoneen ulkopuolelta, vähän kuitenkin erilaisia juttuja luultavasti kuin mitä esimerkiksi y-puolen harjoittelijat tekevät.

Tuntuu, että kevät ja alkukesä ovat menneet töiden parissa jo tässä vaiheessa ihan hujauksessa. Onneksi kuitenkin puoliväli harjoittelusta ei ole tullut vielä vastaan. Ehkä sekin, että saa sanoa ”onneksi” kertoo jo siitä, että kyllä täällä on taidettu viihtyä. Näin opiskelijan näkökulmasta voin myös sanoa, miten hienoa on nähdä, että EPO ELY työllistää meitä näin monta. Harjoittelupaikan ja sen myötä arvokkaan työkokemuksen saaminen, kun ei ole mitenkään itsestään selvää. Isosti siis peukku ylös tältä suunnalta EPO ELYlle työllistäjänä!

 

 

Emma Marttila
Viestintäharjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus