Tärppejä tulevasta viljelijätukikeväästä

Näin vuoden alussa, hyvin nautitun joulunajan jälkeen siirtyvät ajatukset jo tulevaan kevääseen. Ajatusten siirtymistä vauhditti taivaalla näkyvä outo valoilmiö, jota auringoksikin on kutsuttu. Joulun alla on tullut ensimmäisiä kansallisia asetusluonnoksia tulevan kevään peltotukien tasoista sekä painotuksista. Tässä muutama ennakkotärppi tulevasta.

Alkaneen vuoden viljelijätuet ja tukitasot ovat pääosin vastaavat kuin viime vuonna. Uutta CAP27-kautta saamme odotella vielä pari vuotta. Jatkamme vanhoilla tukityypeillä ja tukiehdoilla näillä näkymin vielä pari vuotta ja vuonna 2023 otettaneen käyttöön uuden ohjelmakauden toimenpiteet. Nämä toimenpiteet ovat vielä pääosin kirjoituspöydillä ja niiden tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä paljoa tietoa.

Tulevana keväänä uusia ympäristökorvauksen sitoumuksia ei määrärahan puitteissa tehdä ja uusia korvauskelvottomia aloja ei sitoumuksiin voida liittää. Poikkeuksena ovat tilusjärjestelyn kautta tulevat lohkot, nämä voidaan tietyin edellytyksin lisätä olemassa oleviin sitoumuksiin. Ympäristökorvauksen toimenpiteiden osalta on tulossa pieniä muutoksia. Näillä muutoksilla pyritään edesauttamaan ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrättämistä sekä lannan tehokkaampaa ravinteiden käyttöä. Jatkossa on mahdollista tilan luovuttaa ja vastaanottaa orgaanista materiaalia, joka on kierrätetty biokaasulaitoksen kautta ja saada tälle myös ympäristökorvaus. Lisäksi lietelannan sijoittaminen toimenpiteen korvausta on mahdollista saada 80 % tilan ympäristösitoumusalasta. Aiemmin korvausalan katto oli 60 %.

Valkuaiskasvien viljelystä maksettavaan peltokasvipalkkioon siirretään lisämäärärahaa 2,7 miljoonaa euroa. Määrärahan siirron tavoitteena on auttaa kasvattamaan valkuaiskasvien viljelypinta-alaa ja parantaa siten kotimaisen rehuvalkuaisen ja valkuaiskasvien saatavuutta nykyisestä. Näin voidaan lisätä omavaraisuutta ja vahvistetaan myös ruokajärjestelmän huoltovarmuutta. Hehtaarikorvaus valkuaiskasveilla nousisi arviolta reilut neljäkymmentä euroa. Samoin sokerijuurikkaan ja rukiin viljelyyn kannustetaan noin 20–30 € hehtaarikorvauksen kasvattamisella.

Ennakkotietona on, että luonnonmukaiseen viljelyyn kannustetaan myös tänä vuonna. Eli jos on miettinyt tuotantosuunnan muuttamista luomuun, niin nyt on hyvä hetki pohtia, miten luomutuotannon tuotantoehdot voidaan tilalla täyttää ja mitkä ovat käytännön mahdollisuudet luomutuotantoa toteuttaa. Kevään haussa tehtäneen uusia luomusitoumuksia ja olemassa oleviin sitoumuksiin on mahdollisuus liittää lisäalaa tai, lisäalan ollessa yli viisi hehtaaria, voi antaa uuden sitoumuksen. Huomattavaa on, että luomusitoumuksen ehtona on myyntikasvivaatimuksen noudattaminen tai tilan eläinten tulee olla myös luomutuotannossa.

Mutta ennen kuin kevääseen päästään on joulun ajan nautinnot sulatettava talvisille hangille suksien ja muuten ulkoillen. Omalta osalta tavoitteena on vähemmän kiristävät housut ja paita, jossa ei napit pingota. Nähtäväksi jää löytyvätkö ne talven hangilta vai kaupan alennusmyynneistä.

Aurinkoisia talvipäiviä ja luistavia suksia toivottaen

 

 

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalous MAKU matkalta…

Maakuntauudistuksen juna kulkee vääjäämättä eteenpäin, vaikka tuntuu, että olisi tarve välillä pysähtyä kaikilla asemilla ja hengähtää. Se ei ole mahdollista, sillä eri valmistelukokonaisuuksien junat ja raiteet kulkevat samaan aikaan kohti määränpäätä. On pysyttävä raiteilla, että tuo määränpää, uusi yhteinen Etelä-Pohjanmaa saavutetaan 1.1.2020.

Aikataulussa pysyminen ei ole kiinni pelkästään oman maakunnan valmistelukokonaisuuden toimivuudesta. Helsingin pääteaseman täytyy toimia ja tehdä päätöksiä mahdollistaen sen, että junat voivat kulkea ilman suurempia routaheittoja ja mutkia. Mutkaisella raiteella matkan teko on epämukavaa. Kuoppia on ollut ja tulee olemaan vielä kierrettävänä ja haasteita ratkaistavana.  Vähäinenkin epävarmuutta luova huojunta raiteilla horjuttaa valmistelua ja uskoa siihen, että määränpää saavutetaan. Perille on saavuttava aikataulussa ja hyvin valmistautuneena- ei kuitenkaan levänneenä, sillä siihen ei jäljellä oleva valmisteluaika anna mahdollisuutta.

Nimetön suunn.malliMaatalouspalvelujuna on kulkenut matkaansa kuin toimintavarma dieselveturi täynnä työnsä osaavia ja kokeneita asiantuntijoita. Kuntien asemilta poimittiin asiantuntijat kyytiin jo hyvissä ajoin ja palveluiden suunnittelumatkaa on taivallettu yhdessä. On päästy yhteisymmärrykseen siitä, minkälaiset viljelijätukipalvelut tarvitaan ja miten ne järjestetään. On valmisteltu esitys siitä, kuinka monta asemaa tarvitaan palveluja tarjoamaan, että viljelijöiden asiointimatka asemalle olisi kohtuullinen. Suurin osa asiakkaistamme on päätynyt sähköiseen lippuun. On hahmoteltu myös sitä, montako veturihenkilöä tarvitaan, että juna kulkee sujuvasti ja laadukkaasti palvellen ja tukimaksut saadaan oikein ja ajallaan tuen hakijoille. Viljelijätukivaunu kuljettaa kyydissään Etelä-Pohjanmaalle vuosittain yli 200 miljoonan euron rahasäkkiä kotimaiselle ruuantuotannolle välttämättömiä ja alueemme maatalouden kilpailukyvyn turvaavia euroja.  Ruokaketjua ei alueellamme ole, ellei ole mahdollisuutta elinkelpoisen maatalouden harjoittamiseen. Maatalousvaltaisella alueella tällä rahasäkillä on merkittävä vaikutus myös alueen kunnille ja elinkeinoelämälle laajemminkin.

Veturihenkilöiden lisäksi on tärkeää, että asiantuntijajoukko on valmis matkustamaan sekä taivaltamaan maakuntamatkaa avoimin mielin ja muuttuvin menetelmin. Maaseutuviraston – ja ennen pääteaseman saavuttamista aloittavan – Ruokaviraston vaatimukset toiminnalle tiedetään, ne ovat asiantuntijajoukolle aivan peruskauraa. Odotamme toki, että matkan varrelle ilmestyvä, uusi Ruokavirastoristeysasema tarkastelee kaikki toimintonsa läpi, niin että turhat mutkat raiteellamme oikaistaan.

Matkan varrelle on Etelä-Pohjanmaalla osunut useita varsin perusteellisia EU tason matkalipun tarkastajia. Toimintaamme on tarkastettu, läpivalaistu ja pyöritelty siinä määrin, että veturinkuljettajana voin vakuuttaa koko maakuntakonsernille- me osaamme tämän, suuria puutteita ei toiminnasta löydy. Kerran opittu ei minnekään organisaatiomuutoksissa katoa.

Tukivalvontavaunu on liitetty mukaan lähes nykyisessä muodossaan. Sen toiminta ja resurssit on pystyttävä turvaamaan, sillä siitä riippuu saadaanko maksut tuen saajille ajallaan. Matkustajiksi on poimittu myös eläinlääkinnän-, -suojelun ja -valvonnan asiantuntijoita aluehallintovirastosta ja kuntien ympäristöterveydenhuollosta. Kovinkaan pakkanen ei nujerra kasvituholaisia, eläin- eikä kasvitauteja, jotka seuraavat matkaamme varjon tavoin. Siksi vaunussa on mukana myös erikoistuneita asiantuntijoita parantamassa eläinten hyvinvointia, turvaamassa korkealaatuisen ruuan tuottamista ja maa- ja elintarviketuotannon tuotantokyvyn kasvua. Vaunu on yksikerroksinen, yhteisiä toimintamalleja valmistellaan parhaillaan.

Maatalouslomituksen vaunu seisoo vielä malttamattomana asemalla ja odottaa liittämislupaa ja muitakin matkan teon välttämättömiä reunaehtoja Helsingin pääteasemalta. Lomitusvaunua kuitenkin lämmitetään ja varustellaan jo. Se on valmis asiantuntijoineen matkan tekoon heti, kun löytyy oikea raide. Tämä vaunu on kaksikerroksinen- lomituksen järjestäminen ja tuottaminen ovat eri kerroksissa.

Heinäkuuhun mennessä odotamme Helsingin pääteaseman ratkaisuja: jatkuuko matka, hidastuuko matkan teko vai onko tehtävä U–käännös ja palattava takaisin lähtöasemalle.

 

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusi E-P
Maatalous, rahoitus- ja kehittämispalvelut -vastuuvalmistelija

Valvonnan mietteitä vuoden vaihteessa

lehmat_laitumella

Vuoden valvontakausi lähenee loppuaan. Tarkastajat ovat siirtyneet maastosta toimistolle valmistelemaan talvikautisia valvontoja sekä kirjaamaan raportteja ohjaaville virastoille. Eläinvalvojat ovat maakunnassa koulutuskierroksella kertomassa tulevan vuoden Eläinten hyvinvointikorvauksen hausta ja Evira-tarkastajat kiertävät vuoden viimeisiä siementarkastuksia sekä saha-ja puupakkaustarkastuksia.

Myös toimistolla tuki-ja tarkastusryhmän käytävä on hiljentynyt. Pääosalla valvontakauden määräaikaisilla tarkastajilla on työsuhde tällä kertaa ELY-keskuksessa päättynyt ja he ovat siirtyneet omille tahoilleen. Näin rekrytoivana henkilönä aina tässä vaiheessa toivoo että mahdollisimman moni olisi käytettävissä myös tulevana vuonna, jotta osaaminen ei pääsisi karkuun. Tietenkin ymmärrän myös sen että jokainen etsii pidempiä työmahdollisuuksia maakunnasta.

Mennyt vuosi ei ole ollut helpoin meidän viljelijäasiakkaille. Kasvukausi oli todella haasteellinen ja tuotteiden hinnatkaan eivät ole lähteneet nousuun toivotulla tavalla. Tätä taustaa nähden valvontojen vastaanotto tiloilla on ollut todella positiivista. Tietenkään tarkastajan saapuminen tilalle ei ole kaikkien toivotuin vieras, mutta yhteisellä keskustelulla on asiat aina saatu etenemään. Tästä suuri kiitos viljelijöille!

Myös positiivista viestiä on valvontarintamalta. Valvonnat saatiin tänä vuonna suoritettua hyvin aikataulussa koko valtakunnassa ja tämä mahdollisti sen että viljelijätukien maksuaikataulua voitiin aikaistaa muutamilla viikoilla. Mavi pystyi maksamaan kansalliset tuet sekä luonnonhaittakorvauksen loppuosan tänä vuonna marraskuussa edellisten vuosien joulukuun sijaan. Tätä kirjoittaessa on perus-, viherryttämis- ja nuorten viljelijöiden tuki maksatuskeräilyssä ja jouluviikolla maksuvuorossa ovat EU nautapalkkioiden ennakot ruokintapäivien perusteella ajanjaksolta 1.1 – 15.9.2017.

Tulevaakin vuotta varten on valvontasuunnitelmat ja tarvittavat resurssilaskelmat tehty. Tämän hetken tiedon mukaan valvontamäärät pysyvät samalla tasolla tämän vuoden kanssa ja resurssit näyttävät olevan riittävät. Eli tulevanakin vuonna tarkastajat soittavat tiloille, kertovat tilan osuneen valvontaan tai eläintarkastajat saapuvat tilalle pääosin ennalta ilmoittamatta. Mutta jos tilallesi tai yritykseesi tarkastus kohdistuu, niin älä säikähdä, vaan ota tarkastuksesta irti myös neuvonnallinen puoli. Tarkastajat vastaavat mielellään tukiehtoihin ja valvontoihin liittyviin kysymyksiin. Ja jos vastausta ei löydy heti, niin vastaus selvitetään ja asiaan palataan myöhemmin.

Tähän loppuun laitan vielä linkin youtube videoon; Pinta-alamittauksen lyhyt historia, jonka on tehnyt Etelä-Savon ELY-keskuksen valvontaryhmä. Videolla esitellään eu-aikana käytössä olleita mittaustapoja eu-ajan alusta tähän päivään. Videolta puuttuu ainoastaan aivan ensimmäisinä vuosina käytössä olleet pistepoletit.

 

Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää tulevaa vuotta!

Toivottaen

 

 


Harri Väisänen
Tarkastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Valvontaa, valvontaa…

ELY-keskuksen tarkastajat suorittavat tiloilla viljelijätukien ja täydentävien ehtojen pelto- ja eläinvalvontaa läpi vuoden. Eläinvalvonnoilla käydään tilakäynteinä koko vuoden ajan ja tilalla tehtävät peltovalvonnat tehdään lumettomaan aikaan. Lumien ollessa maassa peltotarkastajat käyvät läpi edellisenä kesänä valvottujen tilojen ympäristökorvauksen kirjanpitoa.

Kuluvan vuoden kokotilavalvonnat olemme aloitelleet heinäkuun alussa ja viitisen prosenttia alueemme viljelijöistä on saanut tai tulee saamaan soiton ELY-keskuksesta. Tarkastaja aloittaa yleensä puhelun sanoilla: ”Tarkastaja X ELY-keskuksesta hyvää päivää! Oisko Teillä hetki aikaa jutella?”. Puheluun vastannut isäntä tai emäntä yleensä toteaa hetken löytyvän, jolloin tarkastaja jatkaa: ”Mavissa on ajettu valvontalistaa ja Teidän nimi on noussut otantaan”. Tästä alkaa tilalla odotus joka on joko enemmän tai vähemmän jännittävä. Osalle tiloista on tarkastus ensimmäinen laatuaan ja toisille tiloille tarkastus on vanhaa rutiinia.

viljapelto_pieni

Valvontatapahtumasta pyrkii tarkastaja luomaan mahdollisimman viljelijäystävällisen. Tarkastettavat asiat on katsottava läpi, mutta pyrimme siihen, että itse tarkastustapahtuma ei rasita tilan toimintaa ja viljelijää yhtään enempää kuin asioiden tarkastaminen vaatii. Tarkastuksen ilmoitusvaiheessa sovimme tarkastuskäynnistä ja kerromme viljelijälle asiakirjat joita on hyvä ottaa esille tarkastuspäiväksi. Laitamme myös listan asiakirjoista ja sovitusta tarkastusajankohdasta sekä tarkastajan yhteystiedot viljelijälle sähköpostiin puhelun jälkeen. Itse valvontakäynnin alussa kerromme viljelijälle tarkastuksen perusteen sekä sen, miten tarkastus etenee.

Valvottavia asioita on monenmoisia ja valvontatapahtuma voi kohdistua moneen eri kohteeseen. Tutuimpia näistä varmaankin ovat tiloilla tehtävät peltoalavalvonnat sekä eläinten rekisteröinnin ja merkinnän valvonta. Näiden lisäksi ELY-keskus suorittaa muun muassa kasvinsuojeluainevalvontaa, hukkakauravalvontaa, siemenkaupan markkinavalvontaa, rehuvalvontaa, lannoitevalmisteiden valvontaa, kasvisten kauppanormien valvontaa sekä ohjaa luomutuotannon tuotantotapavalvontaa.

Jo valvottavien asioiden listasta voi päätellä, että ELY-keskuksen tarkastukset eivät kohdistu aina pelkästään viljelijöihin. ELY-keskuksen tarkastaja suorittaa valvontaa myös teurastamoilla, meijereillä, maatalouskaupoissa, toreilla, puutarhoilla, golf-kentillä, sahalaitoksissa, siemenpakkaamoilla, taimimyymälöissä, kasvihuoneilla, viheralueilla…huh huh!

mansikkakori_pieni

Kaikella tällä valvonnalla ja tarkastuksella täytyy myös olla tarkoitus. Yksi tavoite on tietenkin viljelijätukien maksatuksen varmistaminen. Toinen tarkoitus on, että kuluttaja voi hyvillä mielin ostaa kotimaisia elintarvikkeita. ELY-keskus on mukana varmistamassa, että markkinoilla olevien ja markkinoille tulevien maatalouden tuotantopanokset täyttävät vaatimukset ja markkinoilla olevat kotimaiset elintarvikkeet ovat laadukkaita ja niiden turvallisuus on varmistettu.

Kaunista ja lämmintä kesää blogin lukijoille!

Harri_Vaisanen_IMG_pieni

 

Harri Väisänen
Tarkastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus