Ajatuksia alkaneesta CAP-kaudesta, sekä kevään viljelijätukihaun pohdintaa

Uusi CAP-kausi on käynnistynyt ja kotieläintilat ovat ensimmäiset tukihakemukset jättäneet jo tammi-helmikuussa Vipu-palvelussa. ELY-keskus on myös tiedustellut tiloilta voimassa olevista ympäristösopimuksista ja luomusitoumuksista. Haluavatko tilat jatkaa vanhaa voimassa olevaa sopimusta tai sitoumusta uuden kauden ehdoilla vai luopuvatko he vanhasta ja hakevat aivan uuden 5-vuotisen?

Ympäristökorvauksen sopimukset

Aiemmin ELY-keskukseen tulleet ympäristökorvauksen hakemukset on tehty paperilla, mutta tänä vuonna myös nämä hoidetaan sähköisesti Vipu-palvelussa. Ensimmäisenä haettiin alkuperäisrotusopimuksia ja kyseinen haku onnistui hyvin sähköisesti. Hakemuksia tuli yli 50 kpl, joka on tuplamäärä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Kesäkuun puoliväliin mennessä haetaan sitten luomusitoumukset, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimukset sekä kosteikkojen hoitosopimukset. Myös tällä ohjelmakaudella on mahdollista hakea ei-tuotannollista investointitukea kosteikon perustamiseen. Eli tutut ympäristön sekä vesistöjen hoitoon liittyvät sopimukset ovat tälläkin kaudella haettavissa.

Kosteikko, Kuva ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel.

Ehdollisuuskiemurat

Talven aikana on haettu innokkaasti tietoa uusista tukiehdoista ja mahdollisuuksista. Tiloilla onkin ahkerasti luettu, kuunneltu etäkoulutuksia ja lähdetty paikanpäälle kuuntelemaan koulutuksia. On mietitty, mitenkäs meidän tilallamme ehdollisuuden kautta tulevat uudet ehdot toteutetaan. Miten muuttaa viljelykiertovaatimuksen mukaiseksi tilan viljelysuunnittelua ja onko tarve jo nyt suunnitella viljelykiertoa useampi vuosi eteenpäin, jotta ehdot saadaan täytettyä joustavasti?

Toinen uusi muistettava ehto on vähimmäismaanpeite talveksi.  Kasvipeitteisyyteen pitää muistaa jättää vähintään kolmannes tilan peltojen ja pysyvien kasvien yhteenlasketusta alasta. Pysyviä nurmiahan ei tähän vähimmäismaanpeitteisyysehtoon laskettu. Ne eivät lisää velvoitetta eikä niillä voi sitä täyttää. Olipahan nyt hankalaa laskea, mutta onneksi Vipu-palvelun tarkisteet ovat tässä apuna. Ja kerrotaanhan näistä myös oppaissa ja koulutuksissa esimerkein.

Kolmas isompi muutos tulee turvemaille sijaitseville pelloille vuonna 2025. Turvemaille tulee rajoitteita avo-ojitukseen ja kyntöön sekä kieltoja maanottoon, kasvuston- ja maan polton osalta. Uusia avo-ojia ei turvemaille saa enää v. 2025 jälkeen kaivaa. Olemassa olevat ojitukset saa tietenkin kunnostaa edelleen ja lohkot voidaan salaojittaa. Kyntörajoite koskee turvepelloilla olevia pysyviä nurmia. Niitä voi kyntää korkeintaan neljän vuoden välein.

Muuten ehdollisuuden vaatimukset ovat tuttuja jo aiemmilta vuosilta täydentävistä ehdoista tai ympäristökorvauksesta. Vesistön varsilla jätetään edelleen kolmen metrin suojakaistat. Lannoituksessa muistetaan noudattaa typen ja fosforin lannoitustasoja. Ja määrävuosien välein muistetaan ottaa viljavuustutkimukset ja suorittaa ruiskuttajatutkinto sekä ruiskun testaus.

Äestys. Kuva ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel.

No niistä maksettavista tuista muutama tärppi, ensiksi ekojärjestelmä

Ekojärjestelmä nimenä on uusi, mutta sisältöhän on vanhaa tuttua aiemmilta vuosilta ympäristökorvauksesta. Suurin ero on aiempaan se, että toimenpiteisiin sitoudutaan vuodeksi ja vuoden päästä voi tehdä uudet valinnat tai voi olla myös hakematta koko tukimuotoa. Toimenpiteitähän on monimuotoisuuspellot, kuten esimerkiksi riista- tai maisemakasveilla perustetut pellot. Luonnonhoitonurmi kuulostaa myös tutulle ja niinhän se onkin. Käytännössä sama juttu kuin viime ohjelmakaudella luonnonhoitopeltonurmi. Ekojärjestelmässä mahdollisuutena on myös viherlannoitusnurmet. Niin ja tietenkin kasvipeitteisyys. Hyvää ekojärjestelmän kasvipeitteisyydessä on vanhaan ympäristökorvaukseen verrattuna, ettei siinä ole prosenttirajoja. Ehdollisuudessa oli se 33% vaade ja siihen laskettiin myös kevennetty kasvipeitteisyys. Mutta ekojärjestelmän kasvipeitteisyys on aina aitoa kasvipeitteisyyttä, kuten sänki, nurmet, syyskasvusto. Ja näistä saa sen kasvipeitteisyyden korvauksen.

Ja toisena ympäristökorvauksen valinnat

Ympäristökorvaus on kokenut eniten muutoksia ja kuulosti hyvin monimutkaiselle. Ensiksi piti toteuttaa yleiset vaatimukset ja sitten tilakohtaiset valinnaiset toimenpiteet. Ja tämän jälkeen pääsi valitsemaan lohkokohtaisia toimenpiteitä. Mutta, kun lukee useamman kerran, rupeaa minullekin ”ymppi” aukeamaan. Yleisiä vaatimuksia on kolme kappaletta, tutut viljavuustutkimus ja lohkokohtaiset muistiinpanot sekä uutena ilmasto- ja ympäristösuunnitelma. Tätä ilmasto- ja ympäristösuunnitelmaahan ei tarvinnut vielä tänä vuonna tehdä ja siihen tuli Ruokavirastolta mallilomake.

Seuraavaksi valittiin vuosittain kaksi tilakohtaista toimenpidettä. Näissä oli tosi monta mielenkiintoista valinnan mahdollisuutta. Osa näistä toimenpiteistä on jo monilla tiloilla käytössä tai on suunniteltu otettavaksi käyttöön. Valittavina vaihtoehtoina on tiedonhankintaa ilmastoympäristökoulutusten kautta, maaperän seurantaan liittyviä vaihtoehtoja tai uuden teknologian käyttöön täsmäviljelyssä sekä eri sovellusten käyttö kasvintuhoajien ja kasvitautien tunnistamiseen ja seurantaan. Luonnon monimuotoisuuden ylläpidon ja edistämisen osalta voi perustaa monivuotiset monimuotoisuuskaistat sekä ottaa viljelykiertoon mukaan pölyttäjien ravintokasvit. Olipahan valittavia kohteita, mutta kaksi riittää.

Sitten päästiin ympäristökorvauksessa kolmanteen vaiheeseen eli valitsemaan lohkokohtaisia toimenpiteitä. Näitä ei ole pakko valita ja toisaalta näitä voi ottaa useampiakin. Tuttuja toimenpiteitä ovat valumavesien hallintaa liittyvät toimenpiteet, kerääjäkasvit, lantaan liittyvät kiertotalouden edistämistoimenpiteet, suojavyöhykkeet sekä puutarhatilan toimenpiteet. Osittain uusittuja mahdollisuuksia on mm. lintupellot ja maanparannus ja saneerauskasvit.

Monimuotoisuuspiennar. Kuva: ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel.

Mitenkäs kevään haku Vipupalvelussa tapahtuukaan, pari vinkkiä?

Tuet haetaan tutulla Vipu-palvelulla. Paperihaku ei ole enää mahdollista. Vipu-palvelussa voi hakea pohjaksi edellisen vuoden kasvitiedot. Mutta edellisen vuoden kasvulohkorajoja ei voi hakea pohjaksi, vaan kasvulohkot tulee piirtää tämän vuoden viljelyrajojen mukaan. Kasvulohkot tulee pyrkiä piirtämään mahdollisimman tarkasti oikeaan paikkaan karttapohjalle, jotta satelliittiseuranta voi todeta viljelytoimet oikein. Jos kasvulohkojen rajat eivät pidä paikkaansa, joutuu ELY-keskus käydä lohkot paikan päällä mittaamassa.

Helpotus kasvulohkojen piirtämisessä on, ettei tilapäisesti viljelmätön kasvikoodia ole enää käytössä. Kasvulohkolla olevat säilörehupaalit, rehuaumat ja lantapatterit kuuluvat kasvulohkot alaan. Näitä ei tarvitse piirtää erikseen kasvulohkolta pois, kun niitä ei ole varastoitu paikallaan useampaa vuotta. Samoin lohkon piiri- tai sarkaojien kaivuumaat kuuluvat kasvulohkon alaan. Myös sääolojen vuoksi orastumatonta alaa ei tarvitse erikseen piirtää kasvulohkona. Jos lohkolla on alaa, joka ei ole maatalouskäytössä niin ala tulee poistaa lohkosta peruslohkon rajaa siirtämällä. Näitä ovat mm. pitkään hoitamattomana olleet alat, ensisijaisesti varastoalueena käytettävä ala, rakennustyömaa, eläinten jaloittelutarhat.

Lisätietoa mistä?

ELY-keskus ja alueen kuntien maataloustoimet kiersivät yhdessä alkutalvesta koulutuskierroksen maakunnassa. Koulutustilaisuudet keräsivät todella paljon innokkaita kuulijoita. Tilaisuuksiin saapui paikanpäälle reilut tuhat henkilöä ja lisäksi Kurikan tilaisuudesta lähetetty nettilähetys keräsi 350 kuuntelijaa. Nettilähetystä on myös jälkikäteen katsottu yli 2500 kertaa. Olemme lyöneet lukkoon seuraavan koulutuskierroksen ja kierrämme huhtikuun kahdella viimeisellä viikolla vastaavan koulutuskierroksen. Yhdestä tilaisuudesta on myös nettilähetys, joka nauhoitetaan. Tulevalla kierroksella keskitymme kevään tukihakemuksen tekoon ja siinä tehtäviin valintoihin. Kertaamme myös mitä selvityspyyntöjä voi kesän aikana monitoroinnin osalta tulla ja miten niihin vastataan.

Linkki koulutustapahtumaan (ely-keskus.fi).

Aurinkoista kevään odotusta

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulevan Cap 27 -ohjelmakauden muutokset – Lyhyt oppimäärä viljelijätukien osalta

Cap27 valmistelu etenee kovalla tohinalla. Tavoitteena on, että vuoden 2023 alusta voidaan uudet tukijärjestelmät ottaa vaiheittain käyttöön. Ministeriössä kirjoitellaan tukiehtojen asetusluonnoksia ja luonnoksia tipahteleekin useita kappaleita viikossa lausunnolle. Ruokavirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden henkilökuntaa sekä myös neuvojia tulevista, vielä kirjoituspöydillä olevista, tukiehdoista. Eli nautimme tällä hetkellä suurta tietotulvaa, ja samalla kuitenkin tiettyä epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan lopulliset tukisäännöt ja ehdot.

Mitkä muutokset kannattaa huomioida jo nyt?

Eläinpalkkiojärjestelmien osalta päättyvät toistaiseksi voimassa olevat osallistumisilmoitukset 31.12.2022, joten kaikkien eläintilojen tulee aktivoitua hakemaan eläinpalkkiota ensivuoden puolella. Haut avautuvat alkuvuodesta ja haku suoritetaan vipu palvelun kautta. Toinen tärkeä seikka on eläinpalkkiossa viitepäivä. Tämä tarkoittaa, että ne eläimet, joiden tiedot ovat rekisterissä kunnossa viitepäivänä, ovat palkkioon oikeutettuja kyseisenä vuotena. Joten kannattaa tarkistaa, että eläinilmoitukset ovat ajan tasalla.

Seuraavaksi muutama muutos peltoviljelyn suunnitteluun. Ehdollisuus eli kaikkien tukien perusehdoista tulee muutama asia pohdittavaksi ja toteutettavaksi kaikille tukea hakeville tiloille. Näitä ovat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, viljelykierto ja vesistön varsille tulevat suojakaistat. Näistä suojakaistat ovatkin jo tuttua ennestään ympäristökorvausjärjestelmässä olleille tiloille. Kasvipeitteisyyskin on tuttua, mutta nyt laskentatapa muuttuu velvoitteen ja maksettavan kasvipeitteisyyden osalta.

Lannoituksen osalta tulee jatkossa sekä typen ja fosforin käytön osalta samat ehdot kaikille tiloille riippumatta siitä hakeeko ympäristökorvausta vai ei. Lannoitetaulukot ovat pääosin tutut nykyisestä ympäristökorvauksesta.

Niin ja mitäs se satelliittimonitorointi sitten tarkoittaakaan? Lyhyt oppimäärä monitoroinnista on, että sillä seurataan peltolohkojen viljelykuntoa.  Monitoroinnilla seurataan myös, että pellolla tapahtuu vuosittain viljelytoimenpiteitä ja lohkolla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljelykasvi. Monitoroinnilla ei mitata pinta-aloja. Lohkojen pinta-alat määritellään edelleen ilmakuviin perustuvan digitoinnin perusteella.

Miten valmistaudun tulevaan kauteen viljelijätukien osalta?

Viljelijätukien haku on jatkossa mahdollista vain sähköisesti, joten käy nyt viimeistään hakemassa vipu-tunnukset kunnan maataloustoimistosta. Samoin kannattaa käydä lataamassa kännykkään maksuton Ruokaviraston tarjoama Vipu-App. Vipu-Appin löydät kännykän näytöltä olevasta sovelluskaupasta esimerkiksi Play kauppa tai Apple store. Kyseinen sovellus on jo nyt käytössä ja voit selata sieltä esimerkiksi tämän vuoden lohkotietoja ja tukien maksatuksia. Tämä sovellus tulee olemaan isossa roolissa jatkossa viljelijän ja tukihallinnon tiedonvaihdon välineenä. Ruokavirasto lähettää sovelluksen kautta muun muassa tukiehtoihin liittyviä muistutuksia. Sovelluksella voit myös vastata hallinnon tekemiin monitoroinnin selvityspyyntöihin kuvaamalla peltolohkosi. 

Ja loppuun vielä pari vinkkiä. Nyt kannattaa kiertää ja tarkastaa missä kunnossa ovat useamman vuoden kesannolla, luonnonhoitopeltonurmella ja suojavyöhykkeellä olleet lohkot. Varmista, että niiden viljelykunto on hyvä. Toinen vinkki on, että jatkossa nurmet, joilta ei kerätä, satoa tulee niittää elokuun loppuun mennessä. Joten tarkista, että niittokone on lyönnissä. Näillä parilla vinkillä vältät tulevana kesänä monitoroinnin tuoman selvityspyynnön.

Mutta mistä saan päivitettyä tietoa? Esimerkiksi Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeestä, ELY-keskus ja alueen YTAt aloittavat koulutuskierroksen alkuvuodesta, myös neuvontajärjestö ja tuottajaliitto ovat omissa tilaisuuksissaan kertoneet tukiuudistuksesta. Ota seurantaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Uutisjyvät-uutiskirje, johon kootaan tärkeitä maaseutuaiheita Etelä-Pohjanmaalta. Ole kuulolla, hae tietoa ja tule tapaamaan myös meitä tukikoulutuskierroksella alkuvuodesta.

Hyvää loppuvuotta! T: Harri

Tilaa Uutisjyvät-uutiskirje (keha.viestitys.fi)

Tilaa Ruokaviraston uutiskirjeitä (ruokavirasto.fi)

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö, maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus