Verkostoista voimaa ja lisäarvoa yrityksille

Verkostoituminen nähdään tänä päivänä jo liki elinehtona yrityskentällä. Yritys voi verkostoitua niin saman toimialan yritysten, toistensa palveluihin ja tuotteisiin lisäarvoa tuottavien yritysten, alihankintayritysten, ns. veturiyritysten kuin erilaisten muiden palvelujen tuottajayritysten kanssa. Verkostojen kautta halutaan oppia, kehittää uutta, toimia joustavammin ja vastata asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.

Yrityksille motiiveja verkostoitumiseen voivat olla esimerkiksi:

• joustavuuden ja tehokkuuden parantaminen
• kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen
• kustannussäästöjen luominen
• pyrkimys hankkia lisää kapasiteettia ja liikevaihtoa
• riskien jakaminen.

Sopivien verkostojen etsiminen ja ylläpitäminen

Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen on hyvä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Tapahtumiin kannattaakin osallistua tavoitteellisesti, miettien, mistä tapahtumista hyötyisi eniten. Tapahtumissa aktiivisuus on valttia. Pitkän tapahtumakaranteenin jälkeen erilaiset verkostoitumistapahtumat ja -messut ovatkin nousseet aivan uuteen arvoonsa!

Joustavat ja moniulotteiset verkostoitumisalustat löytyvät sosiaalisen median kanavista. Se, mikä yrityksellesi olisi paras kanava, riippuu toimialasta ja tarpeista. LinkedIn on maailman suosituin työelämän kanava, ja siksi erityisen hyödyllinen juuri ammatillisten verkostojen luomiseen. Muita suosittuja kanavia ovat Facebook, Instagram, Twitter ja esim. nuorten suosimista kanavista TikTok.

Muita mahdollisuuksia verkostoitumiselle on esimerkiksi liittyminen sopiviin yhteisöihin. Saman toimialan yrityksillä saattaa olla yhteenliittymiä, kuten yrittäjäyhteisöjä. Yhteistyöskentelytilat voivat olla vaihtoehto kotitoimistolle, ja sitä kautta tarjota luontevan tavan verkostoitua, saada vertaistukea ja sparrausapua. Verkostotyön ytimessä ovat tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. On totta kai tärkeää pohtia omia motiiveja verkostoitumiselle, mutta aivan yhtä tärkeää on pohtia sitä, mitä annettavaa minulla on tälle verkostolle, sillä verkostotyö on vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Miten voisin auttaa toista yritystä tai yhteistyökumppania onnistumaan? Jos toivot saavasi apua muilta, sinunkin tulee olla valmis antamaan apua muille. Hyvä vuorovaikutus on verkostoitumisessa avainasemassa.

Eteläpohjalaiset yrityspalvelutoimijat yritysten tukena kasvussa ja uudistumisessa

Tiiviissä verkostossa toimivat myös eteläpohjalaiset julkiset yrityspalvelutoimijat. Yrityspalveluverkostojen tavoitteena on ennen kaikkea tuottaa arvoa oman alueensa yrityksille tuntemalla toistensa palvelut, jolloin asiakasohjaus sujuvoituu. Toimijat järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia alueilla, ja tietävät myös toistensa tulevat tapahtumat. Tässä työkaluna on eteläpohjalaisten toimijoiden yhteinen yritystapahtumakalenteri https://www.ely-keskus.fi/web/yrityspalvelut-etela-pohjanmaa/tapahtumat (ely-keskus.fi), joka kannattaa ottaa seurantaan!

Yllä olevaan kuvaan on koottu Etelä-Pohjanmaan laaja yrityspalveluverkosto, ja kuten kuvasta näkyy, toimijoita on valtavasti. Tämä on tietenkin yritysten etu, elinkaarensa eri vaiheissa tiet kohtaavat takuulla joidenkin meistä kanssa. Toisaalta se asettaa haasteita meille toimijoille, meidän täytyisi osata ohjata asiakas joka kerta tarpeidensa mukaisten palveluiden piiriin, ja se edellyttää todella laajan palveluvalikoiman tuntemusta ja palveluista ajan tasalla pysymistä.

Erityisesti yhteistyö kasvupotentiaalisten ja kansainvälistyvien yritysten tukemiseksi on tärkeää. Kullakin toimijalla on oma tehtävänsä tukiessaan yritystä kehittämisen polulla, ja saumaton yhteistyö mahdollistaa sujuvan palveluprosessin, joka helpottaa yrityksen palveluiden piiriin pääsyä. Tehokasta on esimerkiksi yhteisyrityskäynnit, joita on tehty kunnallisten elinkeinotoimijoiden tai kehitysyhtiöiden, TE-palveluiden yritysasiantuntijoiden sekä ELY-keskuksen kehittämis- ja kansainvälistymispalveluiden välillä. Nämä yhteisyrityskäynnit ovat yrityksen näkökulmasta tehostaneet palvelutarpeeseen vastaamista ja yritys on välttynyt useilta eri yhteydenotoilta saman tarpeen osalta. Kutsu sinäkin toimijat tutustumaan yritykseesi ja kuulemaan tulevaisuudensuunnitelmistanne. Riittää, kun olet yhteen meistä yhteydessä! Yhteystiedot YrityspalvelutEP -väkeen (ely-keskus.fi).

Johanna Olsson
yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vuorovaikutus ja viestintä tiesuunnitelmaa laadittaessa

Vuorovaikutus on tärkeä osa tiesuunnitelman laatimista. Tiesuunnittelun aikaisella vuorovaikutuksella pyritään antamaan ja keräämään tietoa, lisäämään hankkeen hyväksyttävyyttä ja kuulemaan osallisia. Vuorovaikutustilaisuuksissa on mahdollisuus mm. tutustua hankkeeseen, esittää kysymyksiä ja saada perusteluja miksi on päädytty juuri kyseiseen ratkaisuun. Vuorovaikutus antaa myös hyvää lisätietoa suunnitteluun, sillä alueen asukkaat ovat oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Keskusteluissa tulee esiin esimerkiksi ihmisten liikkumistarpeet, joita pyritään sovittamaan hankkeen muihin tavoitteisiin. Saatu tieto on arvokasta ja parantaa suunnitelmien laatua.

Tiesuunnitelman laatiminen käynnistyy

Tiesuunnitelman laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maantiestä (LjMTL). Lain mukaisesti tiesuunnitelmia laativat pääsääntöisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), mutta merkittävän tiesuunnitelman voi ottaa laadittavakseen myös Väylävirasto. ELY-keskukset toimivat Väyläviraston ohjauksessa ja Väylävirasto myös tarkastaa ELY-keskuksen laatimat tiesuunnitelmat. 

Kun tiesuunnitelman laatiminen aloitetaan, kuulutetaan siitä ELY-keskuksen (www.ely-keskus.fi/kuulutukset) ja Väyläviraston (www.vayla.fi/kuulutukset) internetsivuilla ja kuulutus lähetetään myös hankealueen kunnalle/kunnille. Lisäksi kuulutus julkaistaan alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Aloituskuulutus antaa LjMTL 16§ mukaisesti tutkimusoikeuden eli oikeuden liikkua kiinteistöjen alueella ja tehdä niillä tutkimustöitä, kuten esimerkiksi maastomallin mittauksia ja maaperätutkimuksia. Maastotutkijat ilmoittavat lisäksi kirjeitse asiasta niiden kiinteistöjen omistajille, joiden kiinteistöjen alueella liikutaan. Kuulutuksissa on aina myös yhteystiedot, mihin voi olla yhteydessä, jos kysyttävää ilmenee. Usein aloituskuulutuksen yhteydessä julkaistaan myös tiedote hankkeen käynnistymisestä. ELY-keskuksen tiedotteet löytyvät STT:n tiedotepalvelusta (www.sttinfo.fi), josta tiedotteita voi tilata myös omaan sähköpostiin.

Suunnittelutyön aikainen vuorovaikutus

Hankkeen laajuus vaikuttaa osittain vuorovaikutuksen määrään ja tapaan, jolla se toteutetaan. Hankkeen aikana saattaa ELY-keskuksen projektipäällikkö tai tiesuunnitelmaa laativa konsultti lähestyä kiinteistönomistajia kirjeitse, puhelimitse tai tavata kiinteistönomistajia maastossa. Isoimmilla hankkeilla on myös omat internetsivut, jotka löytyvät Väyläviraston internetsivuilta suunnittelu ja rakentaminen -osiosta hankehaun kautta (https://vayla.fi/suunnittelu-rakentaminen).  Internetsivuja päivitetään suunnittelun päävaiheissa. Tiedotteita julkaistaan usein myös hankkeen edetessä esimerkiksi ennen yleisötilaisuutta tai suunnitelman valmistuessa. Kiinteistöomistajien lisäksi vuorovaikutuksen osapuolia ovat muun muassa alueen muut asukkaat, väylän käyttäjät, järjestöt, yritykset, elinkeinonharjoittajat, media ja eri viranomaistahot, kuten esimerkiksi museot ja maakuntien liitot. Suunnittelun aikana yhteistyötä tehdään lisäksi hankealueen kunnan/kuntien kanssa ja sisäisesti ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa.

Suunnittelun aikaisia luonnoksia esitellään vuorovaikutustilaisuudessa. Perinteisesti suunnitelmaluonnoksia on esitelty läsnä pidettävässä yleisötilaisuudessa esimerkiksi kunnan-/kaupungintalolla tai paikallisella koululla. Koronapandemia esti välillä täysin nämä perinteiset läsnä pidettävät yleisötilaisuudet ja haastoi keksimään uusia toteutusmalleja vuorovaikutukselle. Näitä tilaisuuksia korvaamaan tulivat verkossa järjestettävät vuorovaikutustilaisuudet. Suunnitelmaluonnoksiin pääsi tutustumaan verkossa ja hankkeista tehtiin lisäksi esittelyvideoita. Osassa hankkeita järjestettiin myös verkon välityksellä esim. teamsin kautta niin sanottuja live-tapahtumia, jossa hanketta esiteltiin tiettynä ajankohtana ja osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä. Rajoituksien poistuessa järjestettiin vuorovaikutustilaisuuksia myös hybridimallilla eli osallistujat pystyivät itse valitsemaan saapuvatko paikan päälle vai osallistuvatko verkon välityksellä etänä.

Viime aikoina on pääosin palattu läsnä paikan päällä pidettäviin vuorovaikutustilaisuuksiin, mutta lisäksi suunnitelmaluonnoksiin on useasti ollut mahdollisuus tutustua myös verkkosivujen kautta ja palautetta on voinut antaa myös sähköpostitse. Joissain hankkeissa on käytössä myös karttapalautejärjestelmä, jossa suunnitelmaan voi tutustua karttapohjaisesti ja palautteen voi kohdistaa tiettyyn suunnitelman kohtaan tai piirtää kartalle esitettävän muutoksen. Yleisötilaisuuksien jälkeen palataan suunnittelupöydän ääreen ja käydään saatu palaute läpi. Tutkitaan, mitä muutoksia palaute aiheuttaisi suunnitelmaan ja voidaanko suunnitelmaa muuttaa niin, että palaute huomioidaan. Isommissa hankkeissa yleisötilaisuuksia voi olla myös useita.

Valmis tiesuunnitelma

Kun tiesuunnitelma on valmis, asetetaan se virallisesti nähtäville. Tästä kuulutetaan jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Suunnitelma-alueen kiinteistönomistajille lähetetään myös kirjeellä tieto nähtäville asettamisesta. Samaan aikaan lähetetään myös lausuntopyyntö kunnalle, maakunnan liitolle ja muille mahdollisille viranomaisille. Kuulutuksessa ilmoitetaan myös mahdollisuudesta tehdä muistutuksia suunnitelmasta. Kuulutuksesta löytyy verkko-osoite, jossa valmiiseen suunnitelmaan on sähköisesti mahdollista tutustua 30 päivän ajan.

Nähtävillä oloajan jälkeen mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsitellään sekä tehdään tarvittaessa vielä muutoksia suunnitelmaan. Viimeistelyn jälkeen tiesuunnitelma lähetetään hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintävirastoon eli Traficomiin. Kun Traficom on hyväksynyt tiesuunnitelman, kuulutetaan tiesuunnitelman hyväksymisestä jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja paikallisessa sanomalehdessä. Asiasta ilmoitetaan myös muistutuksen tehneille ja viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto.

Tiesuunnitelman laatiminen pitää sisällään laajaa ja eri tavoin toteutettavaa vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksella pyritään siihen, että osalliset saavat oikeaa tietoa sekä perusteluja, miksi jotkut ratkaisut ovat mahdollisia ja toiset eivät. Vuorovaikutuksessa saadun tiedon avulla pystytään myös toteuttamaan laadukkaampia suunnitelmia.

Hanna Kauppila
Projektipäällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankkeiden vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa

Monimutkaista ja byrokraattista on usein päällimmäinen mielikuva, joka syntyy EU-hankkeista ja niiden rahoituksesta. Kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat mahdollistavat monipuolisen kehittämisen, mutta hallinnon reunaehdot koetaan välillä rajoittavan innovatiivista toteutusta.  

Kehittäminen on muutoksen tekemistä haluttuun suuntaan, tavoitteellisesti ja strategisesti. Etelä-Pohjanmaalle on yhteistyössä määritelty maaseudun kehittämisen painopisteet ja tavoitteet tulevalle CAP27-kaudelle. Laskeutuminen vuonna 2023 alkavalle kaudelle on alkanut. Kehittämisen suunnan ja työn tarkoituksen pohtiminen yhdessä on hyvin tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät, millä tavalla hanke liittyy kokonaisuuteen ja jakaa kokemuksia.  

Myönteistä on, että käynnistyvällä kaudella on tavoitteena keventää byrokratiaa ja keskittää resursseja enemmän varsinaiseen kehittämistyöhön, sisältöihin, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Käyttöön otetaan yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka virtaviivaistavat maksatusta.  

Enemmän painoarvoa laitetaan hankkeiden laadukkaaseen suunnitteluun, tarpeiden, tavoitteiden, tulosten, vaikuttavuuden ja mittareiden konkretisointiin, sanalla sanoen vaikuttavuustavoitteiden kirkastamiseen. Voi kuulostaa hankalalta termiltä, mutta tarkoittaa yksinkertaisesti sen kuvaamista millaisia muutoksia rahoituksen avulla halutaan saada aikaan. Mitä merkitystä hankkeella on ihmisten elämään, olipa kohderyhmänä yhteisö, yrittäjä, yrittäjäksi aikova, maatilallinen, maaseudun asukas, nuori tai ikäihminen.  

Muutokset tapahtuvat lopulta ihmisten kautta, miten me rahoittajat, hankkeiden toteuttajat ja koko kehittäjäverkosto toimimme.  

Onnistumisen taikasana on vuorovaikutus. Keskustelut asiakkaiden, kollegojen, yhteistyökumppanien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa kuuluvat keskeisesti arkityöhön. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat asiantuntijan supervoima.  

Kehittämistyössä olen havainnut onnistuneen vuorovaikutuksen tekijöitä, jotka pätevät olipa kyse virtuaalisesta tai kasvokkain kohtaamisesta.  

Top 10 listani vuorovaikutuksen onnistumisen aineksista:  

1. Läsnäolo, arvostaminen ja syväkuuntelu.  

2. Dialogiin, yhdessä ajatteluun pyrkiminen yksinpuhelun sijaan. 

3. Ymmärryksen kasvattaminen toisen osapuolen näkemyksistä ja käsillä olevasta ilmiöstä. 

4. Yhteyksien luominen ja siltojen rakentaminen osallistujien välille. 

5. Erilaisuuden, yksilöllisten erojen ja erityispiirteiden arvostaminen. 

6. Luottamuksellisuuden ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen, jossa jokainen voi ilmaista itseään aidosti. 

7. Positiivinen asenne ymmärtää ja oppia. 

8. Yhteinen pohdiskelu, tiedon jakaminen, kokeilut, avoimuus, totuudellisuus ja reflektointi. 

9. Palautteen käyttäminen rakentavasti ja tehokkaasti, kritiikin kohdistaminen aina asian perusteluihin ei ihmisen ominaisuuksiin.   

10. Ristiriitojen olemassaolon hyväksyminen ja pyrkimys niiden ratkaisemiseen.  

Hankerahoitus on siis paljon muutakin kuin byrokratiaa. Se on yhteiskunnan kehittämistä, joka toteutuu vain aktiivisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta. On yksi, mikä pysyy kaiken maailman myllerryksen keskellä: ihmisten välinen vuorovaikutus.  

Tuija Nikkari
Kehittämisen ja viestinnän asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kohti kestävää tulevaisuutta: Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 

Julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4 
https://www.doria.fi/handle/10024/181610

CAP27 tarkoittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskautta (2021-2027) . 
Lue lisää https://mmm.fi/cap27. 

Lähteenä: 
Johannesen, Valde & Whedbee 2008, Ethics in human communication. 
Galanes & Adams 2013, Effective group discussion, theory and practice. 

Oppivat kehittämishankkeet

Oppivat kehittämishankkeet – tuo sanapari tuli mieleeni, kun mietin, miten voisin kuvata maaseuturahaston kehittämishankkeiden toimintaa viimeisen koronavuoden ajalta.

Monet hankesuunnitelmat sisältävät toimenpiteinä seminaareja, fyysisiä työpajoja sekä kotimaan että ulkomaan opintomatkoja. Koronan myötä on tehty melkoinen digiloikka toteutuksessa, vai voisiko sanoa, että paremminkin digiharppaus. Seminaarit ovat muuttuneet verkossa toteutettaviksi webinaareiksi Teamsin tai Zoomin välityksellä. Myös koulutuksia, työpajoja ja yhteistyöpalavereja on pidetty verkon kautta. Uusia osallistamisen ja vuorovaikutuksen tapoja on harjoiteltu ja otettu käyttöön. Vähitellen käytössämme oleva infra on mahdollistanut myös osallistujien kameroiden päällä pitämisen jatkuvasti, ei pelkästään puhujien. Lisäksi on toteutettu ulkona pidettäviä tilaisuuksia turvavälein, esim. kyläkävelyjä. Ainoastaan opintomatkojen tekemistä on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen.

Teamsin uuden ominaisuuden avulla tuntuu, kuin kaikki osallistujat olisivatkin samassa tilassa.

Monet ovat pohtineet sitä, että miten saataisiin nuoria maaseudun asukkaita enemmän toimintaan mukaan. Ehkäpä nuorten houkutteleminen on nyt helpompaa kuin koskaan, kun otetaan uusia viestinnän välineitä ja menetelmiä käyttöön. Käytännössä niitä voivat olla esim. videot, vlogit, podcastit, Facebook-livet, virtuaalikierrokset sekä erilaiset osallistamiseen liittyvät sovellukset ja alustat. Vai mitä arvelette? Toki uusien välineiden ja menetelmien hallinta tuo jokaiselle maaseudun asukkaalle lisää mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua. Joitain uusia vinkkejä pyrimme tarjoamaan keväällä järjestettävässä kehittäjäverkoston tapaamisessa, jonka ajankohta tarkentuu lähiaikoina.

ELY-keskuksen järjestämässä CAP27 -alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmisteluwebinaarissa, Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta, Anssi Rantanen totesi, että ”ne lajit selviävät, jotka pystyvät mukautumaan ympäristöön.” Oman kokemukseni perusteella meille käy tulevaisuudessa hyvin – viitaten alueemme kehittäjätahojen toimijoiden mukautumiskykyyn ja kekseliäisyyteen.

 

Minna Nikkari
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rekrytoinnin digiloikka

Koronapandemia muokkasi menneen kevään työllisyystilastot uusiin puihin kertaheitolla. Työttömien ja erityisesti lomautettujen määrä kasvoi huhti-toukokuulla räjähdysmäisesti ja monessa yrityksessä koronavirus on varmasti aiheuttanut myös jo aiemmin suunniteltujen rekrytointien lykkääntymistä tai jopa peruuntumista kokonaan.

Poikkeustilanteesta huolimatta myös avoimia työpaikkoja oli ja on edelleen tarjolla. Tämänhetkisessä työmarkkinatilanteessa rekrytoivalla yrityksellä onkin tietynlainen etulyöntiasema, koska työnhakijoita on liikkeellä tavallista runsaammin. Lisäksi poikkeusaikana rekrytoiva yritys erottuu edukseen ja pystyy samalla luomaan itselleen työnantajabrändiä, jota ei ns. normaaliaikana olisi välttämättä edes mahdollista luoda. Epävarmassa talous- ja työllisyystilanteessa rekrytoiva yritys voi parhaimmillaan valaa uskoa parempaan huomiseen ja poikkeustilanteesta selviämiseen.

Etäyhteyden välityksellä toteutettava rekrytointi voi parhaassa tapauksessa olla lähestulkoon kasvokkain tapahtuvan haastattelun veroinen vuorovaikutuskokemus.

Rekrytoinnit poikkeusolojen aikana ovat varmasti olleet monessa tapauksessa aiempaa haastavampia. Digiloikkaa on keväällä 2020 jouduttu ottamaan varmasti myös rekrytointien saralla. Parhaassa tapauksessa puhelimen tai etäyhteyden välityksellä tehty rekrytointi ei kuitenkaan poikkea tavallisesta kasvokkain tapahtuvasta haastattelutilanteesta juuri ollenkaan. Työhaastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimitse tai videohaastatteluna, jossa hakija saa etukäteen kysymykset ja nauhoittaa niihin vastaukset. Etäyhteyden välityksellä reaaliajassa tapahtuvaan haastatteluun saadaan mukaan myös vuorovaikutteisuutta, joka nauhoitetusta videohaastattelusta jää uupumaan. Etäyhteyden välityksellä tapahtuva haastattelu on myös pelkkää puhelua monipuolisempi ja simuloi paremmin kasvotusten tapahtuvaa perinteistä työhaastattelua. Etäyhteyden välityksellä haastatteluun saadaan mukaan esiintymistaidot sekä kehonkieli, jotka lisäävät vuorovaikutusta haastattelutilanteessa.

Vuorovaikutteisen rekrytoinnin uudet mahdollisuudet

Pohjois-Savon TE-toimisto on kehittänyt vuorovaikutteisen rekrytoinnin tueksi MessiLive-konseptin, jossa työnhakudialogi käännetään päälaelleen työnantajan ollessa kysymyksiin vastaajan roolissa kysymysten esittämisen sijaan. Työnhakijat pääsevät esittämään kysymyksiään työnantajan edustajalle juontajien vetämässä suorassa lähetyksessä. Potentiaaliset hakijat voivat jo ennen hakemuksen lähettämistä saada vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin sekä hankkia lisätietoa yrityksestä hakuprosessinsa tueksi lähetystä katsomalla. Vuorovaikutus on tässä vaiheessa mahdollista tehdä anonyymisti suoran lähetyksen chat-kentässä, josta juontajat poimivat kysymykset esitettäviksi haastattelussa olevalle yrityksen edustajalle. Lähetystä seuraamalla voi saada vastauksia myös sellaisiin kysymyksiin, joita ei vielä itse tullut edes ajatelleeksi.

Suorassa MessiLive-lähetyksessä juontajat esittävät työnhakijoiden mieltä askarruttavia kysymyksiä työnantajan edustajalle. (Ruutukaappaus 17.6. lähetetystä MessiLive-lähetyksestä RekryKoulutus: Töihin Luoman Puutuote Oy:lle)

MessiLive-lähetyksiä kokeiltiin kesäkuussa myös Etelä-Pohjanmaalla. Kainuussa sijaitsevalta studiolta toteutetussa lähetyksessä mukana olivat etäyhteyden välityksellä eteläpohjalaiset työnantajat ja koulutuksen tarjoajat sekä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiantuntijat. Uusi konsepti kiinnosti katsojia lakeuksilla ja lähetykset aktivoivat heitä myös lähettämään erittäin hyviä kysymyksiä, joihin he saivat vastaukset tuoreeltaan suoran lähetyksen aikana.

Rekrytointi on viestintää

Rekrytointitilanteessa on hyvä muistaa, että hakija haluaa yleensä mahdollisimman paljon tietoa organisaatiosta, johon on hakemassa. Tieto voi parhaimmillaan vahvistaa entisestään hakijan halua päästä työskentelemään yrityksessä. Suora vuorovaikutus yrityksen kanssa on palkitsevaa hakijalle. Rekrytointi on myös omalta osaltaan viestintää ja oikein tehtynä se vahvistaa positiivista hakijakokemusta.

Itselleni mieleenpainuvimmat ja opettavaisimmat rekrytointikokemukset ovat olleet juuri niitä vuorovaikutteisia haastattelutilanteita, joissa olen päässyt keskustelemaan pelkän kysymyksiin vastaamisen ja tentattavana olemisen sijasta.  Näissä keskusteluissa on ollut mahdollista saada sellaista lisätietoa yrityksestä, jota ei työpaikkailmoituksesta tai yrityksen verkkosivuilta ole saanut ongittua. Parhaimmillaan vuorovaikutteisesta tilanteesta on jäänyt käteen arvokasta oppia myös omasta osaamisesta ja vahvuuksista sekä positiivinen mielikuva työnantajasta riippumatta rekrytoinnin lopputuloksesta. Tämänkaltaisista rekrytoinneista olisi monella organisaatiolla opittavaa, huolimatta siitä tapahtuuko rekrytointi etänä vai kasvotusten.

 

Heli Peltoniemi
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto