Siltojen peruskorjaukset

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen maantiesillat

Uusien siltojen suunniteltu käyttöikä perustuu kantavien rakenteiden laatuvaatimusten mukaiseen rakentamiseen sekä säilyvyyden varmistavaan hyvään päivittäiseen kunnossapitoon ja ylläpitoon.

Vanhojen siltojen suunnitellun käyttöiän perusteena on käytetty yleisesti 50 vuotta. 1980–1990-luvuilla sillan suunnittelukäyttötavoitteeksi asetettiin 70 vuotta. Nykyään siltojen suunniteltu käyttöikä on betonisilloilla 100 vuotta. Puusiltojen käyttöiäksi on määritelty 100 vuotta. Tieverkolle rakennettavien teräksisten putkisiltojen käyttöikä on noin 50 vuotta, uusimpien putkien käyttöiäksi on määritetty jopa 100 vuotta. Aikaisemmin 1970-luvulla rakennettujen putkien käyttöiäksi määritettiin 30 vuotta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on maantiesiltoja noin 1400 kpl, joista on vuosi- ja yleistarkastuksien perusteella luokiteltu huonoiksi 82 kpl. Huonokuntoiseksi luokiteltu silta on kuitenkin vielä tasoltaan liikenteen tarpeet tyydyttävä.

Edellisessä blogissani kerroin siltojen tarkastuksista. Siltojen kuntoluokitus ohjaa siltojen peruskorjausten ohjelmointia. Päätiestön sillat ovat etusijalla ja tietysti ohjelmointiin vaikuttaa keskeisesti rahoitus. Optimaalisin ajankohta sillan peruskorjaukselle on, kun sillan kuntoluokka on tyydyttävä, jolloin korjauksen hinta on huomattavasti pienempi kuin huonojen tai erittäin huonojen siltojen osalta.

Peruskorjaus

Betonisen sillan peruskorjaus määräytyy rakenneosien perusteella. Reunapalkin käyttöikä on suolarasituksessa 40 vuotta ja ilman suolarasitusta 50 vuotta. Sillan kannen vedeneristyksen käyttöikä vaihtelee eri pinnoitteella 30 – 40 vuotta. Joissain tapauksissa siltojen kannet laakeroidaan irti perustuksista, että sillan lämpölaajeneminen pääsee tapahtumaan vapaasti. Laakereiden käyttöikä vaihtelee eri laakereilla 50 vuodesta 70 vuoteen. Puusiltojen rakenneosista puukannen käyttöikä on kulutuksesta johtuen 20 – 25 vuotta.

Betonisiltojen korjaussuunnitelma perustuu erikoistarkastuksessa ilmenneisiin puutteisiin ja vaurioihin. Tyypillinen korjaussuunnitelma sisältää reunapalkin uusimisen lisäksi mahdollisen kannen piikkauksen rapautuneen betonin poistamiseksi sekä halkeamien injektoinnin. Reunapalkki poistetaan piikkaamalla, jonka jälkeen lisätään suunnittelijan määrittämät tartuntateräkset. Tämän jälkeen tehdään muotit raudoitukset sekä lopuksi valu.

Moksunjoen sillan (Ähtäri) reunapalkki on poistettu ja lisätartunnat ovat vielä asentamatta. Kansi on avattu ja vesipiikattu.

Kannesta otetaan vetokoe, jolla selvitetään betonin kunto. Lisäksi kannesta otetaan klodridinäyte mahdollisen suolan kulkeutumisesta betoniin. Betonisiltojen vahvistaminen on sitten oma lukunsa.

Puukantisten siltojen korjaukset ovat selväpiirteisimpiä. Liikenne joudutaan useasti katkaisemaan työn ajaksi. Kevyt liikenne yritetään yleensä järjestää.

Kansi on tehty joko pitkästä puusta tai se on elementtirakenteinen. Pitkästä tavarasta tehty kansilankutus on joko pitkittäinen tai poikittainen lankutus. Teräspalkkisissa silloissa kansilankutuksen alle asennetaan pelkat kuormituksen tasaamiseksi palkeille. Liimapuupalkkien päälle ei asenneta pelkkoja. Liimapuu-elementit ovat poikittain liimattuja n. 80cm leveitä. Kansilankkujen koko on usein 100 tai 150 x 50. Kannen vaihdon yhteydessä huolletaan teräspalkkien ylälaippa tai uusitaan palkit. Painorajoitetuissa kohteissa lisätään palkkeja tai ne uusitaan järeämmillä painorajoituksen poistamiseksi.

Kuvassa Göstasin sillan (Teerijärvi) kannen uusinta. Olemassa olevat palkit on huoltokäsitelty ja maalattu sekä siniset palkit (2 kpl keskellä) lisätty painorajoituksen poistamiseksi. Kansilankutuksen alle tulevien pelkkojen asennus on käynnissä.

Huonokuntoiset putkisillat yleensä uusitaan. Korjausvaihtoehtona on putken puolipohjaus. Tätä menetelmää käytetään silloin, kun putki on syvällä tai tien päällyste on hyvä ja sitä ei haluta rikkoa. Lisäksi edellytyksenä on, ettei vanhan putken yläosassa ole ruostetta. Tällöin putken sisään ujutetaan putken alaosa, joka on noin 5 cm olemassa olevaa putken halkaisijaa pienempi. Ujutuksen jälkeen väli täytetään betonilla.

Mietaan (Kurikka) putkisillan puolipohjaus.

Teräsristikkosiltojen korjaukset sisältävät teräsristikoiden hiekkapuhalluksen ja uusintamaalauksen. Lisäksi tulee laakerien huoltotyöt sekä maatukiin liittyvät toimenpiteet kuten halkeamien injektointi tai betonin piikkaus ja betonipinnoitus.

Tässä blogissani olen kertonut siltojen peruskorjauksista päällisin puolin. Tarkempi selostus olisi vaatinut jo pitemmän selostuksen.

Jukka Ylimäki
Siltainsinööri
ELY-keskus

 

Siltojen tarkastukset sekä rahoitusmuodot

”Ennen vanhaan ollessani tietyömailla töissä niin sillat yhdistivät teitä. Nyttemmin tiet yhdistävät siltoja.”

ELY-keskuksemme alueella on maantiesiltoja yleisillä teillä, vuodenvaihteen tilanteen mukaan, yhteensä 1408 kpl. Silloista on vajaa 800 kpl vesistösiltoja ja putkisiltoja on n.350 kpl. Silloista huonokuntoisia on 66kpl ja näistä erittäin huonoja 10kpl. Painorajoitettuja siltoja on 61 kpl. Rautatiesillat ovat Liikenneviraston hoidossa.

Sillat jakaantuvat maakunnittain; Etelä-Pohjanmaa 688kpl, joista putkisiltoja 198 kpl, Keski-Pohjanmaa 241kpl, joista putkisiltoja 43kpl ja Pohjanmaa 479 kpl, joista putkisiltoja 111 kpl.

Tarkastukset

Siltojen tarkastuksia ovat vuosi-, yleis-, ja erikoistarkastukset. Vuositarkastus tehdään vuosittain ja tarkastuksen suorittaa alueurakoitsijan koulutettu henkilö. Koulutuksen näille henkilöille antaa Liikennevirasto. Tarkastus on visuaalinen ja se suoritetaan kesäkuun ja heinäkuun aikana siltojen pesujen jälkeen. Tarkastuksessa ilmenneet korjattavat vauriot raportoidaan tilaajalle.

Sammalpuron putkisillan vauriokuva. Kuva: Siltaexpert

Yleistarkastus tehdään sillalle viidenvuoden kierrolla, jolloin tarkastettavia siltoja on vuosittain 200 – 300kpl. Yleistarkastuksen suorittaa Liikenneviraston akkreditoidut konsultit. Käytämme tänäkin vuonna Liikenneviraston puitesopimuskonsultteja.

Yleistarkastus on myös visuaalinen tarkastus, jossa sillan rakenneosien vauriot lasketaan yhteen, jolloin saadaan vauriopistesumma VPS. Vaurioiden määrän ja vakavuuden perusteella sillan kuntoluokka määräytyy. Tarkastajan antamia kuntoluokkia ovat; uuden veroinen, hyvä, välttävä, huono ja erittäin huono. Tarkastaja antaa myös korjattavan vaurion kiireellisyysluokan sekä kustannusarvion.

Sillan vaurioiden vakavuuden ja kuntoluokituksen sekä VPS:n mukaan ohjelmoidaan erikoistarkastukset. Erikoistarkastuksessa otetaan poranäytteet eri rakenneosista(betoni) ja tutkitaan betonin kunto ja kloridipitoisuus (suolattavat tiet) ja Karbonatisoitumissyvyyden mittaus sekä ohuthie- ja pintahie-mittaukset, joiden avulla selvitetään betonin mikrorakenne. Kannesta otetuista näytteistä selvitetään myös vedeneristyksen kunto.

Erikoistarkastuksen päätarkastajalta edellytetään voimassa olevaa Liikenneviraston sillantarkastajan pätevyyttä ja vähintään kahden vuoden kokemusta yleistarkastusten tekemisestä. Siltojen betonirakenteiden erikoistarkastusten päätarkastajalta vaaditaan lisäksi FISE Oy:n myöntämä Betonisiltojen a-vaativuusluokan kuntotutkijanpätevyys tai muu vastaava pätevyys.

Erikoistarkastus on pohjana sillan korjaussuunnittelulle tai apuna päätettäessä sillan korjauksesta tai uusimisesta.

Rahoitus

Vuosittainen perustienpitoraha silloille on pohjalaismaakunnissa 3,0M€. Lisäksi saatiin massat ja mitat rahoitusta, korjausvelkarahaa sekä suurten siltojen rahaa.

Massat- ja mitat -rahoitus on tarkoitettu painorajoitettujen siltojen korjauksiin. Tämä vuosi on viimeinen vuosi, kun tätä rahoitusta jaetaan, meidän osuus on tänä vuonna 2 M €. Tällä rahalla korjataan viisi kohdetta ja uusitaan yksi kohde sekä poistetaan painorajoitukset näiltä silloilta.

Korjausvelkarahoitusta saatiin kahdelle sillalle, Lassilan sillalle Evijärvellä, mikä toteutetaan Evijärvi-Ina hankkeen yhteydessä sekä Kolpin ylikulkusillalle.

Suurten siltojen rahoitus on tarkoitettu nimensäkin mukaan suurten siltojen korjauksiin, kun korjaus tai uusimiskustannus on ELY:lle suuri. Rahoitusosuus on 50 % ELY:n ja 50 % Liikenneviraston. Tätä rahoitusta saimme Lammassaaren ja Varassaaren silloille Luodon kuntaan seitsemän sillan tielle.

”Tienkäyttäjä ei huomaa sillan tärkeyttä ennen kuin se suljetaan liikenteeltä kokonaan tai osittain korjaustöiden vuoksi.”

Jukka Ylimäki
Siltaprojektipäällikkö
ELY-keskus