Mikä ihmeen työkykyohjelma?

Meillä jokaisella työtä tekevällä on ajoittain jotain kremppaa. Emme pysty kokoaikatyöhön tai nykyinen työ ei sovellukaan meille enää. Olemme silloin osatyökykyisiä. Jos työ osataan sovitella niissä tilanteissa oikein, työpanoksemme onkin riittävä. Osatyökykyisyyden sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua myös täsmätyökyvystä ja täsmätöistä. Työkykyohjelman tavoitteena on se, että myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä ja rakentaa yhteiskuntaa kykyjensä mukaan. Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta.

Olemme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa nyt vuoden ajan kehittäneet TE-palveluja työkykyohjelman mukaisesti. Halusimme kehittää palveluita yhdessä kumppaneiden kanssa. Olemme tehneet myös sisäistä kehittämistyötä, jotta tunnistaisimme asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeen sekä voisimme tarjota heille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia palveluja. Olemme panostaneet myös yritysyhteistyöhön ja viestintään.

Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisen yhtenä tavoitteena on, että asiakas saa hyvää ja oikeaa palvelua alusta saakka. Olemme tehneet yhdessä konkreettisia toimia osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarpeen pohjalta. Tarpeita oli Järvi-Pohjanmaan alueella ja siellä asiakastyö on päässyt nyt alkuun työttömien pitkäaikaissairaiden asiakkaiden kohderyhmässä ja kumppanina asiakkaiden kohtaamisessa on Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pitkospuut-hanke. Palvelu alkoi marraskuussa 2021 ja asiakkaat lähtivät hienosti mukaan ja ovat motivoituneita työllistymään. Asiakkaan tukena on moniammatillinen tiimi ja voimavarakeskeiset tulevaisuusverstaat. Asiakkaan sairaus huomioidaan ja hänelle rakennetaan yksilöllinen polku kohti työelämää.

Toinen konkreettinen kokeilu osatyökykyisten asiakkaiden tarpeesta käsin on STM:n työkykyohjelman rahoittaman Toimeksi-hankkeen kanssa suunniteltu uudenlainen palveluosto, joka viedään lähelle asiakasta. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan pilottiluontoisesti noin 10 asiakkaan kanssa. Palvelun sisältönä on alkutilanteen kartoitus työparityönä, työkyvyn tuen tiimi lääkärin johdolla, jatkotoimenpiteet, lääkärijohtoinen verkostopalaveri ja jatkosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Työkykyä voidaan testata konkreettisesti työpaikalla, jos se on tarpeen. Kokeilusta saadaan kokemuksia myöhemmin keväällä.

Sisäinen kehittäminen

Sisäisen kehittämisen tavoitteena on, että osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarve tunnistetaan entistä laaja-alaisemmin, kun TE-toimiston asiantuntijoiden osaamista osatyökykyisyydestä, työ- ja toimintakyvyn arvioinnista ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä vahvistetaan.

TE-toimiston asiantuntijoiden tarpeita osaamisen vahvistamisessa on kuultu erillisellä kyselyllä. Huomioita on tehty jatkuvasti myös työssä ja syntyneisiin tarpeisiin on vastattu nopeasti. Asiantuntijoille on järjestetty infotilaisuuksia osatyökykyisyyteen ja työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvistä aiheista (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työnhakijan sairausloma ja työnhaku, työolosuhteiden järjestelytuki, vammaisuus työnhaussa ja työelämässä). Asiantuntijoiden taitoja palvelutarpeen tunnistamisessa ja ohjausosaamista on vahvistettu sisäisellä henkilöstökoulutuksella ja valmennuksilla.

Yritysten rekrytoinnin helpottaminen

Olemme saaneet Vates-säätiön mukaan alueelliseen toimintaan ja työllisyyden hoidon toimijoille on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia liittyen osatyökykyisten työllistymiseen. Viiden eri kumppanin kanssa on suunniteltu toimia yritysten yhteiskuntavastuun teeman ympärillä. Olemme lisänneet myös yritysten tietoisuutta työllistämisen tukitoimista viestimällä aiheesta ja jakamalla onnistumistarinoita. Järjestötoimijoille suunnattu tilaisuus osatyökykyisten palkkatukityöllistämisestä on tulossa maaliskuussa. Tilaisuus on suunniteltu yhteistyössä alueen kuntakokeilujen kanssa.

Ostopalvelut

Kun ELY-keskus ostaa TE-toimiston asiakkaille erilaisia palveluja on tavoitteena, että myös osatyökykyinen asiakas kokee palveluihin osallistumisen helpoksi. Tärkeää on myös, ettei osatyökykyisen asiakkaan palvelu keskeydy riittämättömän tuen vuoksi.

TE-palveluiden parempaan kohdentumiseen osatyökykyisille on vaikutettu kiinnittämällä huomiota esimerkiksi työvoimakoulutusten hakutekstien sisältöihin ja viestintään. Vuonna 2021 koulutuksen aloitti 113 osatyökykyistä henkilöä. Asiakkaan koulutuksessa pysymistä on vahvistettu koulutusaikaisen tuen avulla. Työ- ja toimintakyvyn arviointi palvelu on kilpailutuksessa ja sen suunnittelussa on kuultu TE-toimiston asiantuntijoita. Työhönvalmennuspalveluihin on sovittu osatyökykyisten asiakkaiden bonusasiakkuus palkkiomalli. Eri työhönvalmennuksiin on osallistunut vuonna 2021 yhteensä 290 asiakasta. Työhönvalmennuksella työtä ja muita ratkaisuja on löytynyt useille asiakkaille, ja valmennuspalvelut saavat myös asiantuntijoilta hyvää palautetta.

Etelä-Pohjanmaan TYKKI-pilotti

Osatyökykyisten asiakkaiden TE-palveluita on tehostetusti kehitetty ja seurattu TYKKI-pilotin sateenvarjon alla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen meistä ottaa osatyökyisen asiakkaan työllistymisen edistämisen osaksi omaa perustekemistään. Näin pilotissa tehtävä työ jää osaksi jokaisen omaa työrutiinia ja kun pilotti päättyy, niin myös toimintatapa jatkuu. Tärkeintä on se, että osatyökykyinen asiakas saa omat odotukset ylittävää palvelua, selkeitä ratkaisuja työllistymisen haasteisiin ja työllistyy.

Työkykyohjelmaan liittyvien TE-palvelupilottien valtakunnalliset väliraportit löytyvät TEM:n sivuilta oheisesta linkistä: https://tem.fi/te-palvelupilotit.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kehittämisen kulmakivillä

Siivotessani hyllyjäni käsiini osui Opetusministeriön vuonna 2008 julkaisema Alueosaajat-hankkeen raportti, jossa kehittämisen kulmakiviksi määriteltiin oppivaan alueeseen kytkeytyminen, kestävän vaikutuksen tavoittelu, innovatiivisuus, toimiva strategiapeli, hanketoiminnan omistajuus ja oppimisverkostojen rakentaminen. Perustavaa laatua olevat periaatteet kannattelevat edelleen tuloksellista ja tehokasta kehittämistä.

Innostuin pohtimaan miltä kehittämisen kulmakivet näyttävät tällä hetkellä, mikä on muuttunut? Maailma on ainakin muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, muutosvauhti kiihtyy ja elinympäristö järjestää ennakoimattomia yllätyksiä. Miten otamme strategisessa suunnittelussa ja yksittäisten kehittämishankkeiden toteuttamisessa huomioon kaikki tekijät?

Ilmiö tarkastelun keskellä

Olin juuri mukana valtiokonttorin järjestämässä ilmiölähtöisyystyöpajassa, jossa käytimme Sitran kehittämiä työpohjia. Ilmiölähtöisyys lyhyesti määriteltynä on tapa hahmottaa asioita osana laajempaa järjestelmää ja asiakokonaisuutta erillisten yksittäisten osien sijaan. Pyrkimyksenä on monen eri taustaisen ja erilaista osaamista omaavan henkilön äänen kuuleminen käsillä olevan ilmiön ymmärtämiseksi ja siihen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi.

Sitran kehittämän ilmiölähtöisen suunnittelun prosessikuva

Ilmiölähtöisessä kehittämisessä on neljä päävaihetta. Alussa hahmotetaan ilmiö, mikä se on ja mihin pyrimme. Tavoitteet määritellään tässä vaiheessa. Seuraavassa vaiheessa pyritään ilmiötä ymmärtämään syvällisemmin kehystämällä se tietoperustalla ja tietolähteillä. Huomioon otetaan muukin tieto, kuin tutkitut faktat ja tilastot. Sitten hahmotellaan ratkaisuja, mitä pitää tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopuksi organisoidaan toimeenpano, toimintamallia kutsutaan tilannehuoneeksi. Mielenkiintoista oli päästä kokeilemaan työpohjia virtuaalisesti Miro-alustalla. Samalla osallistujat saivat antaa palautetta työpohjista. Haastavia ja vaikeita kysymyksiä, mutta erittäin tärkeitä. Räätälöinti tarpeen mukaiseksi on paikallaan.

Yhteiskehittäminen on yhdessä ohjautumista ja ajattelua

Vuorovaikutus ja dialogi on yhdessä tekemisen ytimessä, tavoitteena on saada samaan tilaan erilaisten ja eri taustoista olevia ihmisiä. Erilaiset lähestymistavat lisäävät ymmärrystä ja parantavat siihen liittyvien ongelmien ratkaisujen syntymistä. Fasilitointi on avainasemassa luomassa avointa keskustelua ja tuomaan erilaisia näkemyksiä esiin. Fasilitaattorilla on neutraali ote, eikä tuo omia sisällöllisiä näkemyksiään esiin.

Yhteiskehittäminen edellyttää toimijoilta kykyä muodostaa itse tiimejä ja toimia erilaisissa kokoonpanoissa kulloisenkin tarpeen mukaan, ketterästi ja joustavasti. Uudet toimintatavat ravistelevat perinteistä ylhäältä ohjautuvaa toimintakulttuuria. Yhdessäohjautumiseen pääsemiseksi on organisaation omiakin toimintatapoja uskallettava tarkastella uusin silmin ja uudistuttava.

Yhteistä työskentelyä ja vuorovaikutusta varten virtuaalisia alustoja on syntynyt jo jonkin aikaa, mutta poikkeusolot nostivat niiden käyttöä nopeasti. Kokemusten myönteisyys on yllättänyt monet, alustataloudesta taisi tulla muutamassa kuukaudessa uusi normaali.

Kehitys haastaa viestinnän ammattilaisia

Viestintä on uuden edessä, työn sisältö laajenee omasta viestintäsubstanssista kehittäjän, sparraajan, valmentajan ja fasilitaattorin suuntaan. Uudistuvat toimintatavat sisältävät paljon asioita, jotka liippaavat viestintää, joten on luontevaa heittää pallo siihen suuntaan. Työyhteisössä tarvitaan apuja ja sparrausta yhteisöjen rakentamisessa, vuorovaikutuksen synnyttämisessä, dialogin tukemisessa, virtuaalialustojen käytössä ja fasilitoinnissa sekä asiakkaille merkityksellisen ja lisäarvoa tuottavan viestinnän muotoilussa. Ymmärrystä ja empatiaa asiantuntijoita, sidosryhmiä ja asiakkaita kohtaan, ei vain paljon viestintää eri kanaviin vaan laadukasta saavutettavaa sisältöä, jolla on merkitystä juuri sinulle.

 

Tuija Nikkari
Viestintäasiantuntija,                                                    yrityspalvelut ja maaseudun kehittäminen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lähteet:
Kehittämisen kulmakivet, Alueosaaja-hankkeen loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2008:28. (valtioneuvosto.fi)
Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki (sitra.fi)

AI, AI ja OI -timanttista yrityspalvelujen viestinnän palvelumuotoilua

Palvelumuotoilu on viime aikoina kehittämisessä paljon käytetty taikasana, jota on alettu hyödyntää myös viestinnän kehittämisessä. Kohderyhmän tavoittaminen ja tarpeisiin vastaaminen on kaivannut jo kauan uutta lähestymistapaa.  Miksi tarpeiden kartoituksesta huolimatta viesti ei kolahda? Miksi viesti ei mene perille? Miksi seminaari ei innosta osallistumaan? Onko käynyt niin, että palvelu on rakennettu vain omista lähtökohdista, eikä asiakkaan oikeista tarpeista. Asiakkaan näkökulmasta katsominen tuo ratkaisuja, jotka auttavat molempia tavoitteiden pääsemiseen.

Omat ajatukseni palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnän kehittämisessä ovat syntyneet opiskellessani palvelumuotoilua ja työssäni ELY-keskuksen yritysviestinnässä. ELY-keskuksessa on kipuiltu pitkään yrityspalvelujen pirstaloitumisen takia. Haluamme yritysten löytävän ja hyödyntävän paremmin tarjolla olevaa julkista tukea kehittymiseen ja kasvuun. Tarvitaan helposti löydettävää ja vaikuttavampaa yhteistä viestintää, jonka yritys kokee kiinnostavaksi ja hyödylliseksi.

Asiakas, ihminen ytimessä

Palvelumuotoilun ytimessä on asiakas ihmisenä, se tekee siitä niin timanttisen kehittämisen menetelmän. Sen avulla lisätään eri keinoin ymmärrystä kohderyhmän tarpeista ja arjen toiminnasta, mikä auttaa muotoilemaan viestintää osuvammaksi. Kehittämistä tehdään yhdessä asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa, puhutaan yhteiskehittämisestä. Ei ole mitään kasvotonta organisaatiota tai tahoa, vaan palvelut pelaavat ihmiseltä ihmiselle.

AI = Asiantuntija = ihminen
AI = Asiakas = ihminen
OI = Organisaatio = ihmiset

Asiakaslähtöisyyden toteuttamiseksi tarvitaan keinoja selvittää tarvetta, ymmärtää odotuksia ja toteuttaa ratkaisuja asiakasymmärryksen perusteella. Jotta tämä onnistuisi, tulee kulttuurin, arvojen, asenteiden, rakenteiden ja toimintamallien perustua asiakkaan ympärille.

Yhteiskehittäminen

Asiakkailta ja käyttäjiltä pitää kysyä mitä he haluavat, mutta se ei yksistään riitä, jos halutaan parempaa kuin ongelmakohtien paikkaamista.  Pitää osata kuvitella aivan uusien ratkaisujen mahdollisuuksia asiakkaan tarpeisiin, jalostaa niitä yhdessä ja rohkeutta kokeilla uutta. Viestintää parannetaan helposti erilaisia kanavia käyttöön ottamalla, mutta kanava sinänsä ei ole ratkaisu, vaan eräänlainen yhteisen oppimisen matka.

Timanttista muotoilua

Palvelumuotoilussa käytetyn tuplatimantti-menetelmän idea on kehitystyön aikana hioutuvassa kahdessa timantissa. Ensimmäisen timantin kohdalla tutkitaan ratkaistavaa ongelmaa asiakasymmärryksen kautta. Toiseen timanttiin päästään, kun ymmärrys on kiteytetty, siihen ideoidaan ja hiotaan ratkaisua. Mallin hyöty on siinä, että tehdään ensin kokeiluja, joissa asiakkaat pääsevät testaamaan, palautteen perusteella hiotaan lisää ja sitten vasta viedään käytäntöön. Visuaalisuus kuuluu palvelumuotoilun työkalupakkiin, se auttaa löytämään yhteistä näkemystä. Ei turvauduta oletukseen siitä mitä me asiantuntijoina kuvittelemme asiakkaiden tarvitsevan. Viestinnässä voi säästyä tuloksettomalta työltä, kun ollaan mukana sellaisissa kanavissa ja foorumeilla, jotka palvelevat aidosti yrityksiä. Tuplatimanttimallin kehitti alkujaan British Design Council.

Itse uskon palvelumuotoilun lähestymistapaan tuottaa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa viestintää. Innolla odotan, että pääsemme pian yhdessä hiomaan viestinnän timantteja!

Tuija Nikkari
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Jos kiinnostuit, lue lisää palvelumuotoilusta:
Tuulaniemi Juha, Palvelumuotoilu, Talentum 2013
Koivisto, Mikko; Säynäjäkangas, Johanna; Forsberg, Sofia, Palvelumuotoilun bisneskirja, Alma Talent 2019

Tuplatimantin alkulähde:

Click to access Design+methods+for+developing+services.pdf