Rati riti ralla- eipä tullut halla

Eletään tammikuun puolta väliä ja maa on musta, vettä sataa, päivät ovat harmaita. Ei tietoakaan talvesta – narisevasta pakkaslumesta, paksusta lumipeitteestä, kirpsakkaista aurinkoisista pakkapäivistä. Olisipa tämä talvi poikkeus!

Marras- joulukuussa oli lyhyt pakkasjakso, jonka myötä pienet lammet jäätyivät ja maa oli jäässä. Sen jälkeen tulivat sateet, päivästä toiseen jatkuvat sateet. Sadevesistä alkoi muodostua ongelmia, koska maa oli jäässä eikä se silloin ime vettä. Porissa kaupunki nosti tulvasuojelun varautumistasoa tulvavaaran takia, Lounais-Suomessa Loimijoella ja Lapuan Liinamaalla vesi nousi pelloille, Tikkurilassa Keravanjoki tulvi kävelytielle, Salossa tulvavesi katkaisi kadun ja Vallilassa kerrostalon kellariin päätyi tuhansia litroja vettä. Mitä kaikkea muuta, mikä ei ole päätynyt tiedotusvälineisiin, sateet ovat aiheuttaneetkaan?Musta viljelyspelto ja taustalla metsää ja edessa vihreää nurmikkoa. Kuva otettu tammikuussa 2020, eikä lunta näy missään.

Ilmastonmuutoksen eteneminen tuo haasteita hulevesien kanssa

Ilmastomuutoksen todetaan lisäävän säiden ääri-ilmiöitä, kesät ovat kuumia ja kuivia ja sateet lisääntyvät sekä yleistyvät etenkin talvella. Lämpötilan noususta johtuen sateet tulevat useimmiten vetenä. Olettaa saattaa, että tulevaisuudessa meillä on entistä enemmän haasteita sade- ja sulamisvesien eli hulevesien kanssa. Keskustoissa ja tiiviillä alueilla vesien hallinta on haasteellisempaa, koska tilaa on vähän ja rakentaminen on kallista. Perinteisesti hulevedet on johdettu putkissa vesistöihin. Olemassa oleva verkosto jää auttamatta tulevaisuudessa pieneksi ja vesien määrän ennustaminen on entistä hankalampaa.

Vesipuro kulkee keskellä vehreää puistomaisemaa.

Maankäytön suunnittelussa tulisi tehdä hulevesiä varten uusia ratkaisuja

Miten sitten tulisi varautua ennalta arvaamattomiin sateisiin ja suuriin vesimääriin sekä niistä aiheutuviin haasteisiin? Maankäytön suunnittelu ja ajatusten päivittäminen hulevesien suhteen ovat mielestäni avainroolissa ennaltaehkäisemään hulevesistä aiheutuvia ongelmia tulevaisuudessa. Hulevesien johtaminen tulisi nähdä toisinkin kuin perinteisenä putkiratkaisuna.

Vesien pidättäminen ja johtaminen avoimissa luonnonmukaisissa uomissa parantaa varautumista suurten yllättävien vesimäärien hallitsemiseksi. Mielestäni monessa tilanteessa putkiratkaisun ja maanpinnallisia ratkaisuja yhdistämällä saataisiin aikaan järjestelmä, jolla voitaisiin paremmin varautua yllättäviin virtaamiin. Sade- ja sulamisvesien johtaminen, pidättäminen maaperään ja viivyttäminen vaativat fyysistä tilaa, josta kilpailee kaupunkirakenteessa moni muukin toiminto. Viheralueet olisi hyvä suunnitella siten, että niihin voitaisiin toteuttaa hulevesilammikoita, -uomia ja avoimia vesipintoja, jotka ovat parhaimmillaan varsin viihtyisiä virkistäytymisalueita. Hulevettä johtavan verkoston täytyy olla jatkuva ja usein myös varsin laaja, jotta vettä voidaan johtaa eteenpäin. Perinteinen maan alla oleva putkiverkosto on usein laaja ja monihaarainen. Sade- ja sulamisvesien kuljettamiseksi ja viivyttämiseksi maanpinnalla, tulisi mielestäni suunnitella maankäytön suunnittelun yhteydessä vastaavan tyyppinen verkosto, esimerkiksi viheralueita hyödyntäen. Yleispiirteisen maanpäällisen hulevesiverkoston aluevaraukset on hyvä osoittaa yleiskaavassa, josta ilmenee myös helposti verkoston jatkuvuus. Yleiskaavassa hulevesille varattujen alueiden tarkempi suunnittelu toteutetaan yksityiskohtaisemmassa vaiheessa.

Hulevesien johtamiseen, viivyttämiseen ja pidättämiseen liittyy rajoituksia ja suosituksia, jotka tulee muistaa huomioida suunnittelun yhteydessä. Esimerkiksi hulevesiä ei saa johtaa pohjavesialueille pilaantumisriskin takia eikä maanteiden kuivatusojiin tierakenteiden vettymisvaaran takia.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tilannut työn, jossa on tutkittu viiden kunnan yleiskaavasta, miten hulevesien hallinta on niissä huomioitu.
Oheinen työ löytyy linkistä.


Anu Schulte-Tigges
Maankäytön asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Tuulivoimaa – mutta hallitusti?

Vuonna 2018 tuulivoimaloilla tuotettiin Suomessa noin 7% koko sähköntuotannosta. Kasvua edellisvuoteen on ollut noin 22% ja kasvuvauhdin ennustetaan pysyvän samalla tasolla. Voimalatekniikkakin kehittyy tasaiseen tahtiin, mikä tarkoittaa käytännössä voimalaitoskohtaisten tuotantotehokkuuksien parantumista ja samalla tuulivoimatoimijoille parempaa tuottosuhdetta voimalaitoshankkeeseen käytetylle investoinnille. Kustannustehokkuus parantaa uusiutuvan energiantuotannon kilpailukykyä energiamarkkinoilla ja mahdollistaa paremmin markkinaehtoisen tuotannon ilman valtion tuotantotukea. Seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistot ovat toteutuessaan isäntäkunnilleen myös merkittävä kiinteistöverotulon lähde. Isoimmissa tuulivoimapuistoissa saattaa olla useita kymmeniä tuulivoimaloita, jolloin kiinteistöverotuloina saatetaan puhua sadoista tuhansista euroista. Voimaloiden rakentamisalueen maanomistajillekin tulee maanvuokrasopimusten myötä pääomatuloja.

Tuulivoimalaitos kohoaa metsän yli korkealle.

Maakuntakaavoissa määritelty tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvat alueet

Ympäristöministeriön valtakunnallisessa tuulivoimarakentamisen ohjauksessa edellytetään rakentamismahdollisuuksien selvittämistä lähtökohtaisesti kaavoitusmenettelyllä tuulivoimapuistojen aiheuttamien laaja-alaisten ympäristövaikutusten vuoksi (mm. maisemalle, luonnolle, asukkaille). Maakuntakaavoissa on määritelty ns. poissulkevalla selvittämisellä tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvat alueet. Seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävää tuulivoimapuistoa ei voida osoittaa maakuntakaavoissa merkittyjen tuulivoimatuotannolle sopivaksi katsottujen alueiden ulkopuolelle. Pääsääntöisesti yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), josta saatavat tulokset huomioidaan. Tuulivoimapuistot on suunniteltava siten, ettei naapurustolle aiheudu kohtuutonta haittaa (Laki eräistä naapuruussuhteista). Voimaloiden toimintahäiriöt, kuten tulipalo, kaatuminen tai mahdolliset talviaikaiset ympäristöön lentävät jääheitteet on myös otettava huomioon voimalapuistojen turvallisuussuunnittelussa.

Tuulivoimapuistojen vaikutuspiirissä olevien asianosaisten joukko on erittäin laaja ja tuleva rakentaminen vaikuttaa luonto- ja ympäristövaikutusten lisäksi näkyvällä tavalla asukkaiden elinympäristöön viihtyisyys- ja virkistyskäyttöarvojenkin osalta. Asianosaisten vuorovaikutteisuus ja suunnitteluun osallistumisen mahdollistaminen ovat siten kriittisen tärkeitä. Teollisen kokoluokan voimalat näkyvät maisemassa helposti yli 20 kilometrin etäisyydelle. Pyörivät roottorinlavat aiheuttavat ns. välkehaittavaikutuksia maastosta riippuen 1-3 km:n etäisyydelle. Välkehaittojen lisäksi ympäristöön leviää ulottuvuudeltaan ja taajuudeltaan vaihtelevaa meluemissiota. Siksi toiminnassa oleva voimalapuisto rajoittaa vaikutusalueellaan esimerkiksi mahdollista tulevaa asuinrakentamista. Asutukselle ulkomelun raja-arvoksi on asetettu 40 dB (yö) ja välkehaittojen osalta on noudatettu 8 tunnin vuosi- tai 30 minuutin/vrk raja-aikoja.

Tuulivoimala näkyy puiden välistä ja sähkölinjan takana.

Pohjalaismaakunnissa runsaasti kuntien hyväksymiä tuulivoiman yleiskaavoja

Kunnanvaltuuston demokraattisella hallintopäätöksellä kaavaratkaisuksi hyväksytään vaikutusselvitysten perusteella ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin puolesta optimaalinen vaihtoehto. Yleiskaava voidaan toki jättää kokonaan hyväksymättäkin, jos esim. haittavaikutukset todetaan liian suuriksi. Pohjanmaan-, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueille on kuntakaavoituksella hyväksytty jo noin 60 tuulivoimapuistojen yleiskaavaa. Kaavoissa on ratkaistu yhteensä usean sadan tuulivoimalan rakentaminen. Näistä toteutusvaiheessa Pohjalaismaakunnissa on vasta noin 20-25%. Yleiskaavoissa on annettu mm. rakennettavien voimaloiden sijainnin, kokonaiskorkeuden, huolto- ja johtoteiden osalta tarkemmat rakentamismääräykset ja ohjeet. Yleiskaavat on pääsääntöisesti laadittu vuorovaikutteisesti siten, että voimaloille voidaan kunnan lupaviranomaisen toimesta myöntää rakennusluvat ilman mitään erityisiä lisäselvityksiä.

Tuulivoimalatekniikan nopea kehittyminen on kuitenkin nähtävästi ajamassa voimassa olevien yleiskaavojen ohi. Maankäytön ratkaisut yleiskaavoissa eivät ehkä vastaakaan tuulivoimatoimijan rakentamistavoitteita. Toimijat haluavat rakentaa entistä tehokkaampia voimaloita, jotka eivät enää mahdu yleiskaavoilla sovittuihin maankäytön raameihin. Noin 10 vuotta sitten voimalat olivat kokonaiskorkeudeltaan enintään noin 200 metrisiä, roottorin halkaisijan ollessa noin 135-140 metriä ja tehokkuus 1-2 MW. Nykyisin rakennettavaksi suunnitellaan voimaloita, jotka ovat kokonaiskorkeudeltaan jopa 300 metriä, roottori halkaisijaltaan 180 metriä sekä tuotantotehot 8-10 MW. Kuntien rakennuslupaviranomaisilla paine rakentamisen poikkeamismenettelyihin on kasvanut, sillä kaavoitusmenettelyä pidetään toimijoiden ja usein jopa kuntapäättäjien taholta liian pitkäkestoisena. Poikkeamistarpeita perustellaan toimijoiden näkökulmasta lupamenettelyn sujuvoittamisen lisäksi energiatehokkaammalla voimalatekniikalla ja kustannustehokkuudella. Kuntapäättäjät puolestaan ovat yleensä myönteisellä kannalla kuntataloudelle merkittävistä hankkeista, jotka pitäisi saada mieluiten mahdollisimman nopeasti toteutumaan.

Poikkeamismenettelyt eivät ole menettelyinä riittäviä kokonaiset tuulivoimapuistot kattavissa rakentamisen muutostarpeissa. On huomattava, että lakisääteisesti poikkeamisiin vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla erityinen syy. Erityinen syy voi olla lain tavoitteiden täyttämiseen liittyvä tai erityiseen maankäytön tavoitteeseen liittyvä – vaikkapa jonkin aiemmin havaitsemattoman arvon säilyttäminen tai vahingon estäminen. Poikkeaminen voi tulla kyseeseen em. perusteista yksittäisten voimaloiden osalta. Tuotantoon liittyvä kustannustehokkuus tai toimijan tavoittelema parempi investoinnin tuottosuhde ei ole lain tarkoittama erityinen syy, jolla poikkeamismenettelyä voidaan hyväksyttävästi perustella. Poikkeamismenettelyitä saatetaan perustella myös rakennettavien voimaloiden yleiskaavassa mahdollistettuun määrään nähden vähennetyllä lukumäärällä ja siten ehkä vähäisemmillä ympäristöhaitoilla (esim. maisemalle). Lukumäärän vähennyksistä huolimatta merkittäviä vaikutuksia saattaa kuitenkin olla vaikkapa välkehaitan rajoitusalueen laajenemisen myötä tai muutoksina lähi- ja kaukomaisemaan. Poikkeamismenettelyssä ei saada muutostilanteen vaikutuksista riittävän kattavaa ja luotettavaa käsitystä eikä riittävällä tavalla saada turvattua asianosaisten vuorovaikutusmahdollisuuksia tai yleisen edun valvontaa.

Ympäristöhallinnon ohjauksen mukaisesti tuulivoimapuistojen muuttuneet rakentamistavoitteet edellyttävät siis lähtökohtaisesti osayleiskaavojen tarkistamista ja päivittämistä. Muuttuneet rakentamistavoitteet vaativat lisäselvityksiä ja tilanteen uudelleenarviointia useiden eri viranomais- ja asiantuntijatahojen puolesta. Mahdollisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ajantasaisuus vaatii sekin vähintään riittävyyden tarkistamista, esim. yhteisvaikutusten arvioimiseksi muiden hankkeiden kanssa. Oikeusvaikutteinen ja rakentamista ohjaava yleiskaava on myös maankäytön ohjauksessa juridisesti sitova, eikä sen kaavakartalla näkyvää maankäytön ratkaisua voida muuksi muuttaa edes poikkeamislupamenettelyillä. Menettely ei esimerkiksi poista yleiskaavassa merkittyjen voimaloiden rakennusaluevarauksia, ja rakentamattomaksi jätettävät voimalat saattavatkin myöhemmin toimijan puolesta realisoitua, vaikka alun perin rakentamatta jättämistä olisi perusteltu haittavaikutusten vähentämisellä.Tuulivoimala asutuksen lähellä rannikolla.

 

Tuulivoimarakentamisen suunnittelu vaatii huolellista ja osallistavaa kaavoitusta eikä tämän menettelyn merkitystä pidä väheksyä. Kaavoituksella saadaan luotua kestävän kehityksen periaatteiden mukaista viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä, jossa on huomioitu niin ihmisen kuin luonnonkin tarpeet. Oikea menettelytapa on energia-alan toimijoiden itsensäkin kannalta eduksi, sillä onhan tärkeää saada uusiutuvan energian tuotanto laajasti hyväksytyksi. Kiireellä ja hankkeiden vaikuttavuuteen nähden sopimattomilla menettelyillä ei saada hyvää aikaan. Vaarana on, että tulevat voimalahankkeet saattavat muutoin kohdata jatkossa yhä yltyvää vastatuulta.

Juha Katajisto
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Y niin kuin yleiskaavaselvitys

Kaavoja tarvitaan esimerkiksi ompeluun tai matemaattisten ongelmien ratkaisuun. Itselläni on peruskouluaikana suoritettu ompelukoneajokortti ja tiedän, että kaavan hametta tai vaikkapa paitaa varten voi piirtää esimerkiksi voipaperia hyödyntäen. Kaavoja tarvitaan myös esimerkiksi matemaattisten ongelmien ratkaisuun. Viimeisen neljän kuukauden aikana olen kuitenkin ompelukoneajokortilla todistettujen taitojen, voipaperikaavojen ja matemaattisten laskukaavojen sijaan työskennellyt yleiskaavojen parissa.

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma ja sillä ratkaistaan kunnan tulevan ja tavoitellun kehityksen periaatteita. Yleiskaavalla ohjataan alueen yhdyskunnan eri toimintoja, niiden sijoittumista ja yhteensovittamista, kuten asutuksen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistysalueiden. Sen tavoitevuosi asetetaan useiden vuosien päähän ja se toimii ohjenuorana yksityiskohtaisemman asemakaavoituksen laatimiseksi.

Toukokuun alussa aloitin korkeakouluharjoittelun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa alueidenkäytön ryhmässä. Alueiden käyttöön ja rakentamiseen liittyen ELY-keskuksen tehtävänä on edistää kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja sen rakennustoimen edistämistä. ELY-keskus toteuttaa edistämistehtäväänsä antamalla kuntien kaavoja koskevia lausuntoja sekä käymällä niiden kanssa kaavaneuvotteluja.

Oma työtehtävänäni oli toteuttaa yleiskaavaselvitys Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien yleiskaavatilanteesta. Tavoitteena selvityksessä on tuoda esille yleiskaavoituksen tilanne, sen ajantasaisuus ja helpottaa tulevaisuuden yleiskaavatarpeen arviointia alueilla. Selvityksessä käsitellään pääasiassa oikeusvaikutuksellisia yleiskaavoja, mutta mukana on myös merkittäviä strategisesti ohjaavia yleiskaavoja, joilla ei ole oikeusvaikutusta. Tästä päästäänkin siihen, että yleiskaava on joustava kaavamuoto ja sen ohjausvaikutus voi olla hyvinkin yleispiirteinen, mutta se voidaan laatia toisaalta myös tarkaksi ja suoraan rakentamista ohjaavaksi. Esimerkiksi tuulivoimayleiskaavat ovat pääasiallisesti laadittu oikeusvaikutteisena niin, että ne ohjaavat suoraan rakentamista alueellaan.

Selvityksessä tarkastellaan yleiskaavoja, niiden luonnetta, kaavamääräyksiä sekä aluetta, jolle yleiskaava on laadittu. Yleiskaava voikin koskea koko kuntaa tai vain sen tiettyä aluetta, jolloin se on laadittu osayleiskaavana. Yleiskaavoista selvityksessä nostettiin esiin ja tarkasteltiin myös alueiden erityispiirteitä, kuten kulttuuriympäristöjä, erityisiä luonto- ja ympäristöarvoja sekä tulva-alueita. Nämä tekijät vaikuttavat yleiskaavan laadintaan merkittävästi, sillä ne vaikuttavat rakentamiseen ja muuhun toimintaan alueellaan.

Selvityksessä käytetty tieto ja aineistot ovat pääasiallisesti koottu sähköisesti hyödyntäen erilaisia tietokantoja. Osaa tietoja kysyttiin myös suoraan kuntien kaavoituksesta vastaavilta henkilöiltä. Kuntien kaavoituksesta vastaavat henkilöt saivat listan kerätyistä yleiskaavoista, jotta niitä oli mahdollista katsoa läpi ja huomauttaa esimerkiksi puutteista tai mahdollisista lisäyksistä, jos sellaisia ilmeni. Tämän lisäksi selvitykseen oli mahdollista koota yksityiskohtaisempaa tietoa rantayleiskaavoista. Tarkemmat kysymykset koskivat rantaviivan pituutta ja rakennuspaikkoja alueella. Koska selvityksessä käsiteltävä tietomäärä oli suuri ja aika rajallinen, kuntien antamista vastauksista oli merkittävä hyöty.

Tässä lyhykäisyydessään tiivistelmä harjoittelustani Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Tiedon tuottamisen lisäksi sain itse tietoa, opin uutta ja ennen kaikkea kehityin. Voisi kai sanoa, että nyt on yleiskaava-ajokortti suoritettuna sekä hyvät eväät seuraavaa työnsarkaa, nimittäin gradua varten.

Syksyisin terveisin


Camilla Pihlman
Harjoittelija, Alueidenkäytön ryhmä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Maankäytön ohjaus muuttuu maakuntauudistukseen nähden etupainotteisesti – ELY-keskus kuntien kanssa mukana muutoksessa

Kuntien itsenäinen rooli kaavoitus- ja rakennusasioissa on kasvanut vaiheittain

Kaavoitusta ja rakentamista on sotien jälkeen ohjattu vuoden 1958 rakennuslain ja vuodesta 2000 lähtien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädöksin. Kuntien päätösvaltaa lisättiin jo rakennuslain aikana usealla osittaisuudistuksella. MRL teki, vuonna 2000 voimaantullessaan, kuntien kaavoitus- ja rakennustoimen varsin itsenäiseksi valtion ohjauksesta.

Valtion ja kuntien välisen työnjaon järjestelyä alueidenkäytön tehtävissä voidaan ajallisesti kuvata näin:

  • Vuoden 2000 MRL korostaa kuntien päätösvaltaa alueidenkäytössä (kuntakaavojen alistaminen poistui).
  • MRL:n muutos 2016 poisti maakuntakaavojen alistamistarpeen ympäristöministeriöön.
  • Vuoden 2016 aikana siirrettiin ELY-keskukselta rakentamisen poikkeamisasiat kuntien ratkaistavaksi.
  • Vireillä oleva MRL:n muutos lisää entisestään kuntien päätösvaltaa, muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alkupuolella.
  • Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) valtioneuvosto on viimeksi päättänyt 2008. Näillä varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteiden uusiminen on parhaillaan käynnissä.
  • Tulevan maakuntalain yhteydessä valitusasiat ja laillisuusvalvonnan kysymykset on tarkoitus siirtää perustettavalle uudelle valtion virastolle runsaan kahden vuoden kuluttua.
  • Tämän jälkeen ajankohtaistuu MRL:n kokonaisuudistus.

Valmistelussa olevan MRL:n muutoksen (HE MRL:n muutoksesta, luonnos 22.6.2016) tausta

Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite normien purusta siten, että luodaan paremmat edellytykset yritystoiminnalle, maataloudelle, investoinneille, rakentamiselle ja kilpailulle. Rakentamisella on merkittävä vaikutus työllisyyden kehitykseen. Maan talous, mukaan lukien rakennustoiminta, on pitkän aikaa ollut alavireessä. Toimiva kaavoitus taas luo edellytykset rakentamiselle. Kaavoitus- ja lupamenettelyä halutaan tehostaa ja sujuvoittaa nykyiseen verrattuna ja kuntien toimivaltaa halutaan entisestään laajentaa.

lehtimaen_vaara_asutus_annukka_kuoppala

Mihin asiakokonaisuuksiin MRL:n muutos nyt kohdistuu?

  • Elinkeinotoimintaa edistetään väljentämällä suurmyymälöiden kaavallista sijainninohjausta, suurmyymäläksi katsotaan nykyisen 2000 k-m2 sijasta vasta yli 4000 k-m2 yksikkö ja kaupan laadullisesta luokittelusta tilaa vievään ja päivittäistavarakauppaan luovutaan. Maaseudulla helpotetaan olemassa oleviin maaseutuyrityksiin liittyvien rakennusten rakentamista niin, että erillistä suunnittelutarveratkaisua ei enää vaadita.
  • Kaavoitusmenettelyä tehostetaan: Päätösvaltaa voidaan asemakaava-asioissa siirtää valtuustolta alemmalle tasolle, asemakaavan vaiheittainen laatiminen, ”vaiheasemakaava”, mahdollistetaan ja erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei tarvita vähäisissä asemakaavamuutoksissa. Ilmeisen vanhentuneen yleiskaavan ohjausvaikutusta asemakaavoitukseen väljennetään niin, että asemakaava voidaan laatia siitä poiketen. Merkittävää muutosta kaavoitusjärjestelmässä merkitsee myös yleiskaavan käyttömahdollisuuksien lisääminen rakentamisen suorassa ohjaamisessa.
  • Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia lisätään kylien ranta-alueilla: loma-asutusta käsittelevien yleis- ja asemakaavojen täydennysrakentamismahdollisuuksien turvaaminen kylissä on painavampi tekijä kuin vaatimus säilyttää yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa.
  • ELY-keskuksen tehtävää alueidenkäytössä suunnataan edistämiseen nykyisen ohjauksen sijasta. Lausunnot, neuvottelut, valvonta ja muu toiminta sekä valitusoikeuden käyttäminen kohdistetaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin.

MRL:n muutosesitys

ELY-keskus on osaltaan arvioinut, että lakimuutos tuskin merkittävästi vaikuttaa rakentamisen määrään pohjalaismaakunnissa. Rakentamisen määrä riippuu enemmän maan talouden yleisestä kehityksestä. Yleiskaavan käyttömahdollisuuksien laajentaminen asutuksen sijoituksen ohjauksessa soveltuu hyvin Pohjanmaan maakuntien asutusrakenteeseen. Asutuksen ohjauksessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja maatalouden kehittämisedellytyksien turvaamiseen.

MRL:n (ja aikaisemmin rakennuslain) soveltamisen tueksi on vuosien kuluessa muodostunut merkittävää oikeuskäytäntöä. Muutos tuo mukanaan paljon uutta kaavoituksen ja rakentamisen ohjaukseen. Haasteena tulee olemaan se, että uutta oikeuskäytäntöä syntyy vasta pidemmän ajan kuluessa.

Muutosesityksestä annetut lausunnot löytyvät valtioneuvoston nettisivulta (kohdassa asiakirjat).

Miten lakimuutosehdotus menee eteenpäin?

yttergrundin_majakasta_juhani_hallasmaa

 

Muutoksia tehdään rivakasti eikä pitkään tuumaukseen ole aikaa.

Hallituksen esitys MRL:n muutoksesta on tarkoitus saada hallituksen käsittelyyn loppuvuodesta ja voimaan vuoden 2017 keväällä. Pohjalaismaakuntien kunnilta vain 3 kunnalta pyydettiin lausunto, mutta onneksi muutama kunta antoi lausunnon oma-aloitteisesti. ELY-keskus arvioi, että muutos olisi parempi toteuttaa maakunta-uudistuksen kanssa 2019. Siinä yhteydessä joudutaan joka tapauksessa MRL:a tarkastelemaan uudelleen.

rantala_matti_5494

 

Matti Rantala
Alueidenkäytön ryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus