Maanteiden huomioiminen kaavoituksessa

Kaavoitus on kuntien ja maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä, jota ohjaavat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Maakuntien liitot laativat maakuntakaavoja ja kunnat suunnittelevat omaa maankäyttöään yleis- ja asemakaavoituksen kautta. Maantieverkon liikennesuunnittelu kuuluu puolestaan alueelliselle tienpitoviranomaiselle eli paikalliselle ELY-keskukselle. Liikenteen suunnittelulle ei ole samalla tavalla yhtä omaa lakia, joka sitä ohjaisi, vaan ohjaavia lakeja on monta, kuten esimerkiksi MRL, maantielaki, joukkoliikennelaki ja ratalaki. Maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun tulisi kulkea yhtäaikaisesti käsi kädessä. Ilman maankäyttöä ei ole liikennettä, ja ilman liikennettä ei ole maankäyttöä. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan suuresti siihen minne ihmisten matkat suuntautuvat ja mitä liikennemuotoja voidaan käyttää sekä kuinka paljon näitä matkoja tehdään.

Mitä asioita kaavoituksessa tulisi sitten huomioida, kun tarkastellaan liikennekysymyksiä? Keskeisiä asioita ovat liikenneturvallisuus, liikenteen toimivuus, muutokset liikennemäärissä ja elinympäristön laadussa. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan kulkutapajakaumaan eli mikä liikennemuoto valitaan matkantekoon esimerkiksi henkilöauto vai joukkoliikenne. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi myös liikenteen suuntautumiseen sekä liikennemääriin. Se miten ja minne eri tomintoja sijoitetaan, vaikuttaa myös jo olemassa olevan liikenneverkon sujuvuuden ja turvallisuuden säilyttämiseen sekä parantamismahdollisuuksiin.

Kaavoituksen yhteydessä on hyvä selvittää kaavan liikenteelliset vaikutukset. Mikäli kaava-alue on laaja tai kaavaan on sijoitettu paljon liikennettä aiheuttavaa maankäyttöä, esimerkiksi kaupallisia palveluja, on usein tarpeen tehdä erillinen liikenteellinen selvitys. Selvityksessä esitetään liikenteen nykytilanne ja tarkastellaan kaavoitettavien toimintojen aiheuttamia vaikutuksia liikenteeseen ja arvioidaan onko tarpeen tehdä tieverkolle joitain toimenpiteitä, jotta liikenne olisi sujuvaa ja turvallista myös, kun kaava-alue on rakentunut. Usein on myös tarpeen tarkastella laajempaa kokonaisuutta kuin pelkkää kaava-aluetta, sillä liikenne ei useinkaan ala eikä lopu kaava-alueiden rajoilla. ELY-keskuksen tehtävä on valvoa, että erityisesti pitkänmatkainen liikennöinti on turvallista ja sujuvaa ja että liikenneolosuhteet ovat yhtäläiset eri puolilla Suomea. Maanteiden varrelle, etenkin vilkkaasti liikennöityjen väylien varrelle, kaavoitettaessa on myös muistettava huomioida maantieliikenteen melualue. Kaavoituksen yhteydessä tulee tällöin tehdä meluselvitys, josta nähdään kuinka laajalle maantieliikenteestä aiheutuva melu leviää. Melualueelle ei tulisikaan kaavoittaa melulle herkkiä toimintoja, kuten esimerkiksi uutta asumista, ilman meluntorjuntatoimenpiteitä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toimii paikallisena tienpitoviranomaisena Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella. ELY-keskus ohjaa kuntia kaavoituksessa ja tekeekin tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa. Tehtävämme on huolehtia siitä, että kaikilla on turvallista liikkua tieverkolla ja että matkanteko on sujuvaa. Yhteistyöllä sekä tiensuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisella taataakin se, että matkanteko maantieverkolla on sujuvaa ja turvallista myös maankäytön muuttuessa tai laajentuessa.

 

 

 

Hanna Kauppila
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

ELY-keskus kuntien kanssa vuoropuhelussa kaavoitus- ja rakentamisasioissa

Muuttuva toimintaympäristö

Vuoden 2020 alusta maakuntauudistuksen myötä muuttuvat viranomaiset ja viranomaisyhteistyö kaavoitus- ja rakentamisasioissa: keskeisiä viranomaisia ovat silloin kunta, maakunta, valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) ja Liikennevirasto. Lainsäädäntö on vielä keskeneräistä ja toiminnan suunnittelu on vasta aloitusvaiheessa.

Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu 1.5.2017 (21.4.2017/230) lukien merkittävästi jo ennen perustettavien maakuntien toiminnan alkamista. Muutos merkitsee kunnan päätösvallan lisääntymistä ja mahdollisuutta paremmin arvioida maankäytön suunnittelutarvetta kunnan olosuhteiden perusteella. ELY-keskuksen tehtävänä on edistää kuntien kaavoituksen ja rakennustoimen järjestämistä.

 Kehittämiskeskustelut

Tämä mittava hallinnon ja MRL:n muutos oli runkona ELY-keskuksen ja kuntien välisissä juuri päättyneissä kehittämiskeskusteluissa. Esillä oli useita tärkeitä asiakokonaisuuksia:

• maakunnan alueidenkäytön tehtävät
• kuntien näkemykset maakuntauudistukseen
• yleiskaavoituksen laajenevat käyttömahdollisuudet
• kylien ranta-alueiden kaavoitus
• maaseutuyritystä varten tarpeellinen rakentaminen
• kaupan sijainnin ohjauksen väljeneminen

Kehittämiskeskustelun keskeisempiä tuloksia on viranomaisten yhteistyön edistyminen. Oma kokemukseni on, että tässä onnistuttiinkin hyvin. Kunnat, maakunnan liitot ja ELY-keskus saivat hyviä taustatietoja toimintansa kehittämistä varten.

Kuntien näkemyksiä

Maakuntauudistus

Kunnissa SOTE-asiat ovat vieneet paljon aikaa, maakuntauudistus sen sijaan on jäänyt etäisemmäksi. Pienempien kuntien taholta oltiin jonkin verran huolissaan siitä, miten niiden ääni tulee kuuluviin maakuntien päättävissä elimissä. Myös huoli liikenneverkon yhtenäisyyden ylläpidosta tuotiin esille. Maaseudun kylien ja niiden palveluiden kehittäminen nostettiin samoin esille. Kuntapuheenvuoroissa pidettiin myös valvonnan roolia MRL:n mukaisissa asioissa epäselvänä.

MRL:n muutoksesta

Yleisesti kunnat pitivät muutosta hyvänä. Tuotiin esille se, että muutos sisältää pitkälti niitä periaatteita ja suosituksia, joihin alueella aikaisemmin toteutetussa Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen –hankkeessa jo päädyttiin.

Muutamat kunnat olivat ehtineet arvioida, miten kaavoituksen ja rakentamisen uusia ohjausvälineitä voidaan kunnassa hyödyntää. Kun MRL:n muutos oli ollut voimassa vasta muutaman kuukauden, ei useassa kunnassa kuitenkaan oltu vielä ehditty näin pitkälle. Tahtoa tähän jatkossa oli selvästi olemassa.

Laajentuneet mahdollisuudet yleiskaavan käyttämiseen rakentamisen suoraan ohjaamiseen (suoraan rakennuslupapäätöksellä ilman asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua) koettiin hyödyllisenä ja kuntien olosuhteet aikaisempaa paremmin huomioivana. Samoin kylien ranta-alueiden kaavoituksen edellytysten helpottuminen nähtiin parantavan kylien kehittämistä.

Maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen rakentaminen suoraan rakennusluvalla (ilman suunnittelutarveratkaisua) oli monessa kunnassa pohdinnassa. Kun säännökseen lisättiin eduskuntakäsittelyssä myös liitännäiselinkeinot, koettiin soveltamisessa epävarmuutta.

Seuraavat askeleet

Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu ja maakunnan alueidenkäytön tehtävien arvioinnissa halutaan jatkossakin tarkkaan kuunnella pohjalaismaakuntien kuntien odotuksia. Maakunnan liittojen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen taholta tehtiin kunnille laaja kysely maakunnan alueidenkäyttötehtävistä. Vastauksia saatiin runsaasti, kiitokset niistä. Mahdollista on, että kuntien odotuksia vielä selvitetään tarkennetulla kyselyllä.

ELY-keskus tukee MRL:n muutoksen toteuttamista. Toteuttamisessa toki on kaavoituksen ja rakentamisen toimijoilla haastetta. Hyvällä yhteistyöllä ja riittävällä resurssoinnilla näihin tehtäviin uusia mahdollisuuksia avautuu.

 

 

Matti Rantala
Alueidenkäytön ryhmäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Rannoille rakennetaan

Kesämökillä taitaa olla meille suomalaisille aivan erityinen merkitys. Se on tärkeä pako- ja piilopaikka, johon voidaan välillä hypätä irti arjen hyrisevästä oravanpyörästä. Monille kesämökkipaikkaan liittyy ehkä nostalgisia lapsuudenmuistojakin. Voidaan välillä ikään kuin palata hetkeksi siihen ”vanhaan hyvään aikaan” voimia keräämään. Taidammekin olla Suomessa etuoikeutetussa asemassa, sillä esimerkiksi tiheään asutussa Keski-Euroopassa ei ole vastaavanlaisia mahdollisuuksia omalle leppoisalle kesänviettopaikalle. Naapurimaassamme Ruotsissakin rantarakentamista säädellään Suomea tiukemmin.

Rantoja rakennetaan ja on rakennettu Suomessa aina ahkerasti. Vuoden 2013 tilanteessa rakennettuja kesämökkejä lasketaan olevan yli 500 000. Vapaa-ajan asunnot keskittyvät Järvi-Suomeen, meren rannikkoalueille ja Lapin matkailukeskuksiin. Lomarakentamisesta on aikavälillä 2003 – 2013 noin 85 – 90% sijoittunut rannoille ja noin 90% rantarakentamisesta perustuu nykyisin kaavoitukseen – ei siis poikkeamislupamenettelyihin. Pohjalaismaakunnissa lomarakentaminen on runsasta niissä kunnissa, joissa vesistöjä on paljon. Rantarakentamisen suuren määrän on tietenkin mahdollistanut Suomen vesistöjen pitkä rantaviiva – Itämeren sekä tuhansien järvien ansiosta ja Pohjalaislakeuksilla on tietenkin vielä pitkät jokivarret. Toki puhdas luonto on ratkaisevan tärkeä ja houkutteleva peruste siihen, miksi mökki ylipäätään halutaan rakentaa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu

Muutosten aikaa elämme monellakin saralla. Varmasti useimpien on vaikeaa edes pysyä kärryillä siitä, kuinka monelta syrjältä ja kantilta omaa toimintaympäristöä muutellaan. Muutokset ovat lähtökohtaisesti hallinnollisia ja vaikutusten realisoituminen arkielämään aina tulee pienellä viiveellä. Ja niin on nyt vaihtumassa esimerkiksi rantojen rakentamisesta päättävä viranomainenkin. Sipilän hallitusohjelman mukaisesti rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että mm. rakentamisen lupamenettelyitä sujuvoitetaan. Esimerkiksi rantarakentamisen poikkeamislupamenettelyä muutetaan. Vuodesta 2010 eteenpäin kaavoittamattoman ranta-alueen rakentamisen poikkeamislupia ovat käsitelleet ELY-keskukset ja sitä ennen alueelliset ympäristökeskukset ja lääninhallitukset. Mutta 1.4.2016 lukien Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu siten, että rantarakentamisen luvat käsitelläänkin kunnan lupaviranomaisten toimesta. Näin rakentamisen poikkeamislupia ei tarvitse enää jatkossa hakea valtion lupaviranomaiselta eli ELY-keskuksilta. Itse asiassa, kaikki poikkeamislupia edellyttävä rakentaminen hoidetaankin jatkossa kunnan lupaviranomaisen luukun kautta. Kunnan lupaviranomaisen työmäärä jonkin verran lisääntyy, mutta etuna tulevat olemaan lupamenettelyyn liittyvät kustannussäästöt ja ehkä käsittelyn nopeutuminen. Lisäksi lupamenettelyä saadaan selkeytettyä siltä osin, ettei enää tarvitse tehdä laintulkintaa kulloinkin vireillä olevan lupa-asian toimivaltaisesta viranomaisesta. Näin ainakin yksi menettelyvirhemahdollisuus saadaan karsittua ja siten myös mahdollisia hallintovalituksiakin. ELY-keskukset hoitavat jatkossa poikkeamislupamenettelyyn liittyviä seuranta-, ohjaus- ja valvontatoimia ja ovat tarvittaessa muutoinkin aktiivisessa vuorovaikutuksessa kunnan lupaviranomaisten kanssa.

Lupaedellytykset säilyvät ennallaan

Vaikka rakentamisen poikkeamislupaa käsittelevä viranomainen vaihtuukin, ei luvan myöntämisen edellytyksiä silti ole muutettu. Perustan kriteereille, joilla rakentamisen poikkeamislupia myönnetään, ovat muodostaneet aikojen saatossa laki sekä hallinto- ja oikeuskäytäntö. Perustan rakentamisen yleisistä edellytyksistä ovat luoneet erityisesti rakentamista ohjaavien ministeriöiden ohjeistukset sekä Hallinto- ja Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisut. On siis todennäköistä, että jos joskus olet jo saanut rantarakentamisestasi hylkäävän poikkeamislupapäätöksen eivätkä olosuhteet suunnitellulla rakennuspaikalla ole muuttuneet, ei luvan myöntämisen edellytyksiä taida edelleenkään olla olemassa. Useimmiten hylkäävät päätökset ovat nimittäin perustuneet rantojen jo toteutuneeseen liian tiheään rakentamiseen (rakennuspaikkojen lukumäärään), paikan rakennuskelvottomuuteen (esim. tulvan, sortuman tai vyörymän vaaran vuoksi) tai johonkin erityiseen lailla suojeltuun luonnon arvoon, joka häviäisi rakentamisen seurauksena.

Onneksi rantojen yleiskaavoitus etenee kunnissa vauhdilla. Yleiskaavoilla pystytään suunnittelemaan esimerkiksi kokonaisten järvien ranta-alueiden rakentamismahdollisuudet ja –oikeudet, jolloin rantarakentamisen poikkeamislupamenettelyiden tarve vähenee merkittävästi. ELY-keskus kannustaakin kuntia laatimaan rakentamista ohjaavia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja sellaisten vesistöjen ranta-alueille, joille kohdistuu suurta mielenkiintoa rakentamiselle. Kattavilla yleiskaavoilla saadaan turvattua maanomistajien tasapuolista kohtelua, kohdistettua rakentamista siihen sopiville alueille sekä turvattua tärkeitä luonnonarvoja ja varmistettua myös rakentamattomana säilytettävän ranta-alueen määrää. Kaikilla nimittäin ei ole mahdollisuutta omaan mökkipaikkaan, joten on tärkeää, että kaikilla on kuitenkin jokamiehen oikeuksiin perustuva mahdollisuus retkeilyyn ja virkistäytymiseen ranta-alueilla.

ELY-keskuksen puolesta, ja allekirjoittanut rakentamisen poikkeamislupa-asioita noin 10 vuotta hoitaneena, kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja kuntien viranomaisia hyvästä yhteistyöstä rakentamisen poikkeamislupa-asioissa! Jatkakaamme hyvää yhteistyötä! ELY-keskus auttaa ja neuvoo edelleen rakentamiskysymyksissä.

Lämmintä kesämökkikautta odotellessa,

Juha Katajisto
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus