LIFE Revives -hankkeessa kunnostetaan, kasvatetaan ja innostetaan jokihelmisimpukan hyväksi

Isojoella on tehty töitä erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakun pelastamiseksi. LIFE Revives -hankkeessa joen raakkukantaa elvytetään kunnostamalla raakkujen ja lohikalojen elinympäristöjä ja kasvattamalla Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimuslaitoksella uusia pikkuraakkuja palautettavaksi jokeen. Lisäksi tietoa raakun suojelusta levitetään erilaisilla alueella järjestettävillä tapahtumilla.

Raakkuja eli jokihelmisimpukoita kuvattuna veden alla.

Lapväärtin-Isojoen raakut tarvitsevat apua

Lapväärtin-Isojoki on erityinen joki, sillä se on harvoja eteläisen Suomen jokia, joissa elää vielä jokihelmisimpukoita eli raakkuja. Joessa on myös elinvoimainen joen alkuperäinen taimenkanta. Joen raakkukanta on kuitenkin erittäin uhattuna, sillä joessa on arvioitu elävän enää vain 100–150 raakkuyksilöä. Lisäksi kaikki joessa tavatut yksilöt ovat olleet yli 100 vuoden ikäisiä, eikä raakkujen lisääntymistä ole tapahtunut enää vuosikymmeniin. Raakut voivat huonosti todennäköisesti siksi, että joen pohja ei enää ole niille soveltuva. Joen pohjalle on kerääntynyt valuma-alueelta erilaista kiintoainesta, kuten hiekkaa, joka tukkii pohjan huokoisen soran niin että varsinkin nuorten raakunpoikasten on vaikea pystyä elämään joessa. Raakkujen lisääntymistä voidaan tukea parantamalla joen pohjan olosuhteita esimerkiksi kunnostamalla tukkeutuneita sora-alueita niiden vuosikymmenten takaiseen tilaan.

Kunnostuksia jokihelmisimpukan hyväksi

LIFE Revives -hankkeessa kunnostettiin kesän 2022 aikana Vanhakylän alueella viidellä jokiosuudella jokihelmisimpukoiden ja niiden isäntäkaloina toimivien taimenten elinalueita. Ennen mitään toimia joessa, oli tärkeää selvittää, ettei mitään toimenpiteitä tehty niissä kohdissa, joissa raakkuja vielä esiintyy. Ennen kunnostuksia tehtävässä suunnittelusukelluksessa löydettiinkin uusia raakkuyksilöitä muutama kymmen lisää aiempaan kanta-arvioon. Kunnostuksissa jokeen tuotiin kuorma-autokaupalla uutta soraa ja joen alkuperäistä pohjaa puhdistettiin miesvoimin Hartijokimenetelmällä. Tässä menetelmässä joen pohjaa käännetään ja sihdataan puhtaaksi hiekasta ja muusta kiintoaineesta talikkoa muistuttavilla työkaluilla. Puhdistuksen jälkeen joenpohjan sora on taas ilmavaa, niin että sekä vanhat että vastasyntyneet jokihelmisimpukat pystyvät kaivautumaan joen pohjaan. Samalla luotiin uusia kutusoraikkoja taimenille, sekä rakennettiin alueita, joilla on vähän suurempia kiviä taimenten poikasten piilopaikoiksi.

Jokea kunnostetaan kaivinkoneen avulla kauniina aurinkoisena kesäpäivänä.

Jokihelmisimpukoiden kasvatus onnistui yli odotusten

Kesällä 2022 onnistuttiin vihdoin Isojokisten raakkujen viljelyssä, kun vanhat raakut alkoivat ensimmäistä kertaa lisääntymään ja raakun poikasia saatiin ennätysmäärä. Raakkujen kasvatus alkoi, kun Lapväärtin-Isojoesta vietiin yhteensä 47 aikuista yli 100-vuotiasta raakkua elpymään ”lemmenlomalle” Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimuslaitokselle vuonna 2017. Tarkoituksena oli saada heikkokuntoiset raakut toipumaan niin, että ne alkaisivat vuosikymmenien tauon jälkeen taas lisääntymään. Vanhat raakkuyksilöt tuottivat ensimmäistä kertaa glokidiotoukkia vihdoin syksyllä 2021 ja toukat kasvoivat talven yli lohikalojen kiduksilla, kunnes ne irrottautuivat kesällä 2022 pikkusimpukoina. Pienet, vain noin 0,5 mm pitkät raakut kuljetettiin kesällä Isojoelle. Yhteensä jokeen saatiin palautettua noin 150 000 raakun poikasta, joka oli enemmän kuin kukaan uskalsi edes toivoa. Pienet raakunpoikaset pääsivät jokeen kasvamaan soralla täytettyihin kasvatuslaatikoihin, joissa ne ovat suojassa saalistajilta.  Pienten raakkujen kasvua ja vointia seurataan säännöllisesti näissä kasvatuslaatikoissa. Raakunpoikaset viettävät ensimmäiset vuotensa joen pohjalla kasvatuslaatikoiden suojissa, kunnes ne ovat saavuttaneet muutaman senttimetrin pituuden ja ne voidaan vapauttaa jokeen kunnostetuille sora-alueille. Tänä kesänä jokeen tuoduilla raakun poikasilla on erittäin suuri merkitys Lapväärtin-Isojoen raakkukannalle, sillä ne tulevat muodostamaan jokeen uuden raakkusukupolven vuosikymmenten lisääntymistauon jälkeen.

Kuvassa ihminen tutkii joessa olevia astioita. Etualalla näkyy soralaatikoita, joihin raakut on siirretty kasvamaan.

Tietoa vesistä koululaisille

Syksyllä hankkeen puitteissa järjestettiin luontokoulupäivä Karijoen koulun 3.–5. luokkalaisille. Päivän aikana oppilaat kuulivat virtavesistä ja niiden erityispiirteistä, sekä pääsivät erilaisilla rasteilla tutustumaan joessa eläviin otuksiin. Tammen laavulla pidetyssä maasto-osuudessa oppilaat pääsivät tutustumaan pienen pieniin pikkuraakkuihin mikroskoopilla katsoen ja tutkimaan erilaisia joessa eläviä pohjaeläimiä. Lisäksi päivän aikana seurattiin sähkökoekalastusta, jossa näytille saatiinkin useampi yksilö joen hienoista taimenista, jotka toimivat isäntäeläimenä raakuille. Päästiinpä rastilla laskemaan myös yli 100-vuotiaan raakun kuoren vuosirenkaita, joita oppilaiden mukaan oli monta! Luontopäivän kruunasi makkaran paisto laavulla ja muistoksi päivästä oppilaat saivat kotiin vietäväksi raakkuheijastimen.

Lapset ovat kerääntyneet joen rantaan katsomaan työnäytöstä.

Tällaisia luontokoulupäiviä tullaan järjestämään seuraavina vuosina myös alueen muille kouluille, ja lisäksi luvassa on erilaisia yleisötilaisuuksia, joissa kerrotaan alueen jokihelmisimpukoista ja niiden suojelusta. Lisäksi hankkeessa tuotetaan informaatiomateriaalia raakun suojelun huomioimiseksi alueen maankäytössä.

Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuussa 2021. Euroopan komissio on myöntänyt noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa Lapväärtin-Isojoen alueella tehtävistä hankkeen toimenpiteistä ja alueelle varatun rahoituksen osuus on noin 580 tuhatta euroa. Hankkeen kansallinen rahoitus Länsi-Suomessa koostuu suurelta osin Ympäristöministeriön Helmi-ohjelman rahoituksesta.

Lisätietoa LIFE Revives -hankkeesta löydät Jyväskylän yliopiston ylläpitämiltä hankkeen yhteisiltä nettisivuilta (www.jyu.fi).

Blogin kirjoittajan kuva.

Suvi Hämäläinen
Suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vt3 parantamista suunnitellaan Helsingby – Laihia välillä

Jo 1980-luvulla aloitettiin valtatien 3 parantamisen suunnittelu välillä Helsingby – Laihia. Suunnitelmat valmistuivat ensimmäisen kerran 1990-luvulla, jolloin ajateltiin, että tien parantaminen voisi alkaa vuoden 2005 paikkeilla. Tänä vuonna on aloitettu uudelleen suunnittelemaan valtatien parantamista nelikaistaiseksi.

Nykyisen voimassa olevan lain ympäristövaikutustenarviointimenettelyn mukaisesti ensin aloitetaan hankkeen merkittävien vaikutusten tunnistaminen laatimalla YVA -ohjelma. Ohjelmasta saadun palautteen, maastotutkimusten sekä vanhojen ympäristöselvitysten perusteella valitaan tielinjaukset, joiden merkittäviä vaikutuksia selvitetään tämän YVA -selostuksen laadinnan aikana. YVA -selostuksessa esitetään arvioinnin tulokset, vaihtoehtojen vertailu, selvitys alueen ympäristön nykytilasta sekä käytetyistä arviointimenetelmistä. YVA-menettelyn vaikuttavuutta parannetaan, sillä arviointia kohdennetaan merkittäviin ympäristövaikutuksiin: ihmisiin, luontoon, rakennettuun ympäristöön ja luonnonvaroihin.

ELY-keskuksen liikennevastuualue vastaa vaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutustenarviointimenettelyn lainmukaisuutta ja selvitysten asianmukaisuutta valvoo hankkeen yhteysviranomainen, joka antaa tämän prosessin lopuksi oman näkemyksen YVA-menettelystä.

Ympäristövaikutustenarviointimenettelystä saadaan tietoa hankkeen toteutettavuudesta. Saadun tiedon perusteella hankkeen ohjausryhmä pohtii eri linjausvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ennen päätöksen tekemistä. Valitusta vaihtoehdosta tullaan laatimaan yleissuunnitelma ja sen laatiminen alkaa näillä näkymin vuoden 2020 alusta.

Hankkeen yleisötilaisuus keräsi arvioilta 140 kuulijaa

Ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin viime viikolla Laihian nuorisoseuralla, jonne oli kokoontunut sekä Laihian että Mustasaaren kunnan asukkaita. Yleisötilaisuudessa esiteltiin tämän hankkeen suunnitteluvaiheita, jotka tehdään ennen tien mahdollista rakentamista.

Kaavio YVA menettelystä rakentamissuunnitelmaan: Tämän hankkeen yhteydessä suunnitellaan kaaviossa punaisella ympäröityä vaihetta.

 

Kun ELY-keskus on saanut päätöksen yleissuunnitelman lainvoimaisuudesta, niin sen jälkeen voidaan käynnistää tiesuunnittelu. Tiesuunnittelun käynnistäminen tietysti edellyttää rahoituspäätöstä.

YVA-menettelyn ja yleissuunnittelun aikana tullaan pitämään useita yleisötilaisuuksia sekä työpajoja. Niissä kerätään näkemyksiä ja mielipiteitä koko suunnittelun ajan. Tilaisuuksista ilmoitetaan lehti-ilmoituksin, postituslistan sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankesivun välityksellä.

 

Ensimmäisessä yleisötilaisuudessa hankkeen konsultti Joonas Hokkanen Ramboll:sta esittelee suunnitteluvaiheita.

Hanketta viedään eteenpäin yhdessä kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Vuoropuhelua eri tahojen kanssa käydään monessa eri vaiheessa. Oheinen kaavio kertoo mitä kaikkea on suunnitelmissa toteuttaa.

 

   

Lisätietoja:

 


Eeva Kopposela
Johtava liikennejärjestelmäasiantuntija, hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus