Tulevan Cap 27 -ohjelmakauden muutokset – Lyhyt oppimäärä viljelijätukien osalta

Cap27 valmistelu etenee kovalla tohinalla. Tavoitteena on, että vuoden 2023 alusta voidaan uudet tukijärjestelmät ottaa vaiheittain käyttöön. Ministeriössä kirjoitellaan tukiehtojen asetusluonnoksia ja luonnoksia tipahteleekin useita kappaleita viikossa lausunnolle. Ruokavirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden henkilökuntaa sekä myös neuvojia tulevista, vielä kirjoituspöydillä olevista, tukiehdoista. Eli nautimme tällä hetkellä suurta tietotulvaa, ja samalla kuitenkin tiettyä epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan lopulliset tukisäännöt ja ehdot.

Lehmän vasikka juo maitoa emänsä utareista vihreällä niityllä.

Mitkä muutokset kannattaa huomioida jo nyt?

Eläinpalkkiojärjestelmien osalta päättyvät toistaiseksi voimassa olevat osallistumisilmoitukset 31.12.2022, joten kaikkien eläintilojen tulee aktivoitua hakemaan eläinpalkkiota ensivuoden puolella. Haut avautuvat alkuvuodesta ja haku suoritetaan vipu palvelun kautta. Toinen tärkeä seikka on eläinpalkkiossa viitepäivä. Tämä tarkoittaa, että ne eläimet, joiden tiedot ovat rekisterissä kunnossa viitepäivänä, ovat palkkioon oikeutettuja kyseisenä vuotena. Joten kannattaa tarkistaa, että eläinilmoitukset ovat ajan tasalla.

Seuraavaksi muutama muutos peltoviljelyn suunnitteluun. Ehdollisuus eli kaikkien tukien perusehdoista tulee muutama asia pohdittavaksi ja toteutettavaksi kaikille tukea hakeville tiloille. Näitä ovat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, viljelykierto ja vesistön varsille tulevat suojakaistat. Näistä suojakaistat ovatkin jo tuttua ennestään ympäristökorvausjärjestelmässä olleille tiloille. Kasvipeitteisyyskin on tuttua, mutta nyt laskentatapa muuttuu velvoitteen ja maksettavan kasvipeitteisyyden osalta.

Aurinkoisena päivänä peltomaisema ja yksi lato näkyy metsän reunassa.

Lannoituksen osalta tulee jatkossa sekä typen ja fosforin käytön osalta samat ehdot kaikille tiloille riippumatta siitä hakeeko ympäristökorvausta vai ei. Lannoitetaulukot ovat pääosin tutut nykyisestä ympäristökorvauksesta.

Niin ja mitäs se satelliittimonitorointi sitten tarkoittaakaan? Lyhyt oppimäärä monitoroinnista on, että sillä seurataan peltolohkojen viljelykuntoa.  Monitoroinnilla seurataan myös, että pellolla tapahtuu vuosittain viljelytoimenpiteitä ja lohkolla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljelykasvi. Monitoroinnilla ei mitata pinta-aloja. Lohkojen pinta-alat määritellään edelleen ilmakuviin perustuvan digitoinnin perusteella.

Miten valmistaudun tulevaan kauteen viljelijätukien osalta?

Viljelijätukien haku on jatkossa mahdollista vain sähköisesti, joten käy nyt viimeistään hakemassa vipu-tunnukset kunnan maataloustoimistosta. Samoin kannattaa käydä lataamassa kännykkään maksuton Ruokaviraston tarjoama Vipu-App. Vipu-Appin löydät kännykän näytöltä olevasta sovelluskaupasta esimerkiksi Play kauppa tai Apple store. Kyseinen sovellus on jo nyt käytössä ja voit selata sieltä esimerkiksi tämän vuoden lohkotietoja ja tukien maksatuksia. Tämä sovellus tulee olemaan isossa roolissa jatkossa viljelijän ja tukihallinnon tiedonvaihdon välineenä. Ruokavirasto lähettää sovelluksen kautta muun muassa tukiehtoihin liittyviä muistutuksia. Sovelluksella voit myös vastata hallinnon tekemiin monitoroinnin selvityspyyntöihin kuvaamalla peltolohkosi. 

Kuva Vipu-mobiili sovelluksesta.

Ja loppuun vielä pari vinkkiä. Nyt kannattaa kiertää ja tarkastaa missä kunnossa ovat useamman vuoden kesannolla, luonnonhoitopeltonurmella ja suojavyöhykkeellä olleet lohkot. Varmista, että niiden viljelykunto on hyvä. Toinen vinkki on, että jatkossa nurmet, joilta ei kerätä, satoa tulee niittää elokuun loppuun mennessä. Joten tarkista, että niittokone on lyönnissä. Näillä parilla vinkillä vältät tulevana kesänä monitoroinnin tuoman selvityspyynnön.

Mutta mistä saan päivitettyä tietoa? Esimerkiksi Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeestä, ELY-keskus ja alueen YTAt aloittavat koulutuskierroksen alkuvuodesta, myös neuvontajärjestö ja tuottajaliitto ovat omissa tilaisuuksissaan kertoneet tukiuudistuksesta. Ota seurantaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Uutisjyvät-uutiskirje, johon kootaan tärkeitä maaseutuaiheita Etelä-Pohjanmaalta. Ole kuulolla, hae tietoa ja tule tapaamaan myös meitä tukikoulutuskierroksella alkuvuodesta.

Hyvää loppuvuotta! T: Harri

Tilaa Uutisjyvät-uutiskirje (keha.viestitys.fi)

Tilaa Ruokaviraston uutiskirjeitä (ruokavirasto.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö, maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ravinteet puhtaasti kiertoon

Luonnonmukaisen tuotannon perusperiaatteisiin kuuluu ravinteiden tehokas kierrätys. Puhtaiden ravinteiden kierrättämisen tehostaminen tulee olemaan yksi ekologisemman ruuantuotannon suurimmista haasteista. Luonnonmukaisessa tuotannossa etsitään ratkaisuja markkinointiin ja kasvukuntoon pureutumalla ongelmien syihin sen sijaan, että paikattaisiin ongelmien aiheuttamia seuraamuksia. Kumppanuusmaatalous perustuu tahtoon saada laadukkaita lähiruoka-aineksia. Miksi ruoan tuotannossa ei voitaisi käyttää ja hyödyntää puhtaita paikallisen ravinnekierron ravinteita ja energiaa?

Sotku syntyy, kun samaan käsittelylaitoksen säiliöön laitetaan hyviä käyttökelpoisia lähiravinteita ja mausteeksi lisätään päällystettyjen alueiden hulevesiä, teollisuus- ja kuluttajakemikaaleja sekä ripaus raskasmetalleja. Miksi etsiä itse aiheutetulle ongelmalle siivoojaa, kun voitaisiin olla aiheuttamatta koko sotkua? Vesistöpäästöt saadaan kuntoon keräämällä paikallisesti niin syöjien kuin kotieläintuotannonkin lanta puhtaasti talteen ja hyödyntämällä se lannoitteena.

Maataloudessa lanta on arvokas ravinteiden lähde. Sen sisältämä orgaaninen aines auttaa myös ylläpitämään maan kasvukuntoa. Toisaalta lannan lannoituskäyttöön sisältyy myös ongelmia. Mineraalilannoitteisiin verrattuna lannan käyttö voi olla työlästä ja riskialtista. Hyödyntämisen yhteydessä on varmistettava, että ravinteet tulevat kasvien käyttöön sen sijaan, että ne päätyvät rehevöittämään vesistöjä tai aiheuttavat päästöjä ilmaan. Huolimatta lannan arvokkuudesta ravinteena, sen taloudellinen arvo on kuitenkin vähäinen – jopa negatiivinen – jos sitä joudutaan kuljettamaan kauas sieltä, missä sitä kertyy. Vielä tiukemmaksi tilanteen tekee se, että ympäristökorvauksen ehdot edellyttävät fosforilannoitemäärien pienentämistä, olivat ne sitten orgaanista tai synteettistä alkuperää. Lanta on tuottajille usein vain kuluerä, koska huomio on ruoan tuottamisessa. Lantaa jääkin yhä enemmän vain hoidettavaksi mahdollisimman edullisesti pois. Lannoituskäytössä lanta vertautuu helppokäyttöisiin ja varsin edullisiin mineraalilannoitteisiin. Toisaalta turhan usein unohdetaan se orgaanisen materiaalin hyvä maaperävaikutus, jonka lanta ja kierrätysravinteet voivat saada aikaan. Investoinnit lannan ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämiseen voivat siten olla pitkällä tähtäimellä kannattavia.

Liete

Urakoitsijat toimivat tärkeänä linkkinä lannan tuottajien ja vastaanottajien välillä. Tietotaito prosessoinnista ja levityksestä sekä ravinnekierrätystä tukevat kalustohankinnat voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Investointien taustalla voi olla maataloustuottajien yhteinen intressi kehittää ratkaisuja lannan käytölle. Uudet toimijat alueella voivat suunnata lantavirtoja enenevässä määrin myös energiantuotantoon.

Ympäristökorvausjärjestelmän lannan käytölle asettamat ehdot luovat paineita uusien ratkaisujen löytämiselle. Samalla ne myös vähentävät halukkuutta sitoutua järjestelmään. Ravinteiden kierrätyksen edistäminen vaatii kepin lisäksi myös riittävää porkkanaa sekä tilayksikön ylittäviä ratkaisuja. Tämän pienen porkkanan vaikutuksen todistavat edellisten ohjelmakausien lannan käytön tehostamisen ja lietelannan sijoittamisen erityistukisopimusten suosio maakunnassa. Monista ongelmista huolimatta toiveikkuudelle ja tekemiselle on sijaa. Pohjanmaa tarjoaa hyvät edellytykset uuden etsimisille ja kokeilulle. Täällä kohtaavat lanta ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, lyhyet etäisyydet, yhteistyöverkostot sekä toisaalta ratkaisua kaipaavat ongelmat, kuten lannan ylituotanto ja paikoin korkean fosforiluvun viljelylohkot.

Tehtävää siis riittää, jotta ryhdymme kierrättämään kaiken puhtaasti. Haaste on helppo. Kierrättämistä ei tarvitse vain ulkoistaa enemmän ”saastuttavan” huoleksi, vaan kukin meistä voi osallistua. Jokainen arjen kierrätetty materiaali on askel parempaan huomiseen!

Pekka Länsivierto
Asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus