Kesän harjoittelu vesistökunnostushankkeiden viestinnässä

Ympäristöteknologian insinööriopiskelija viestinnän työtehtävissä?

Aloitetaan ”tarpeellisella” lyhyellä oppimäärällä siitä, miten minä olen ympäristöinsinööriopiskelijana päätynyt tähän paikkaan kirjoittamaan tätä blogitekstiä viestinnän harjoittelusta. Insinööriopinnoista huolimatta olen aina tuntenut paloa etenkin kirjoittamiseen, esiintymiseen ja valokuvaamiseen ja tästä syystä olen vapaa-ajallani hakeutunut usein tilanteisiin, jotka olen nyt viestinnän harjoittelijana kokenut olleen erityisen hyödyllisiä. Yhtenä esimerkkinä tästä olen jo pitkään kesäisin toiminut niin tuttavien kuin ”tutun tuttujen” perheiden juhlissa valokuvaajana. Kuitenkin lapsena haaveeni oli olla kirjailija, kunnes nuori aikuinen muutaman mutkan kautta kiinnostuikin palavasti ympäristöasioista. Opinnoissa kiinnostukseni ympäristöalaa kohtaan on vahvistunut, mutta mieleni perukoilla on pyörinyt ajatus siitä, miten voisin yhdistää ympäristöalan tehtävät omiin vahvuuksiini, tähän vapaa-ajan minääni. En tiedä kuinka monen käden sormet riittäisivät kuvaamaan, kuinka usein olen vieraillut Opintopolku-verkkosivuilla lukemassa viestinnän opinnoista. Tämä pohjustus kiteyttäköön sen, miksi löytäessäni Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesäharjoitteluilmoituksen viestinnänharjoittelijan paikasta vesistökunnostusryhmässä ryhdyin empimättä tuumasta toimeen ja hain paikkaa.

Voidaan siis todeta, että harjoittelupaikan saatuani liittyi siihen jonkin verran odotuksia. Kyseessä kuitenkin oli ensimmäinen työharjoittelu, joka sopisi sekä opiskelualaani että henkilökohtaisiin kiinnostuksenkohteisiini. Rehellisyyden nimissä minulla ei ollut käsitystä siitä mitä työni käytännössä olisi ja kuinka opettavainen kesä minulla olisi edessä.

Nainen seisoo selin kameraan ja taustalla näkyy sinisenä kimmeltävä vesistö ja aurinko paistaa. Taivaalla lentää drone.

Inspiroi ja inspiroidu

”Miksi vesistökunnostuksesta viestitään” oli kysymys, johon osittain itsekin lähdin hakemaan vastausta sukeltamalla eri vesistökunnostushankkeiden syövereihin. Harjoittelu on vienyt minut erilaisiin tapahtumiin Rannikko-Pohjanmaalla ja etenkin siellä vesistökunnostuksesta viestimisen merkitys on konkretisoitunut minulle lukuisten keskustelujen kautta. Työharjoittelussa yhdeksi parhaista asioista onkin noussut mahdollisuus inspiroida ja innostaa. Yksi harjoittelun työtehtävistäni on ollut toimia yhteistyössä Pietarsaaressa sijaitsevan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoivan Rannikkoverkoston kanssa. Tehtäväni on ollut auttaa heitä viestinnällisissä asioissa sekä kiertää eri kesän tapahtumissa tiedottamassa verkostosta, joka on perustettu tänä vuonna eli vuonna 2022. Tapahtumissa käydyt keskustelut vesistökunnostamisen merkityksestä ja rannikkovesien tilasta ovat olleet antoisia niin mökkiläisten, paikallisten kuin kenen tahansa ympäristöasioista kiinnostuneiden kanssa. Tärkeää minusta tässäkin asiassa on positiivinen näkökulma.

On onni, että meillä on mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee vesistökunnostamishankkeita vuosien 2019 ja 2023 välillä 69 miljoonalla eurolla, joten toimenpiteiden toteutus on todella mahdollista. Tietoisuutta ei voi olla liikaa ja olen kokenut niin sosiaalisen median välityksellä kuin tapahtuma ständillä tapahtuvan viestinnän olevan yhtä tärkeitä. Nykymaailmassa sosiaalisen median merkitys on toisinaan pelottavankin suuri, vaikkei todellisen elämän kohtaamisten painoarvoakaan tule vähätellä. Niin sanotun inspiroimisen lisäksi työssäni olen saanut tietysti myös itse inspiroitua, ja siitä on kiittäminen niin työyhteisölle ja loistavalle harjoitteluparilleni kuin vesistökunnostushankkeiden parissa tapaamilleni ihmisille. Kesän aikana niin eri tapahtumissa kuin vesistökunnostushankevierailuissa on vallinnut yhteinen tavoite ja positiivinen asenne, ja sillä näkökulmalla olen halunnut viestiä vesistökunnostamisesta.

Vesistöä ja rantaa vesistökunnostushankkeella.

Talkooporukat kaipaavat lisää käsiä

Asia, joka on noussut esille vesistökunnostushankkeissa, on tarve toimintaan osallistuvista ihmisistä. Hankkeita toteuttavat yhteisöt ovat usein pieniä, ja myös nuorten osallistumiselle olisi tarvetta. Nuorempi ikäpolvi ei ehkä ole sisäistänyt samalla tavalla yhteisöllisyyttä kuin niin sanotusti ennen vanhaan, mikä näkyy myös vesistökunnostushankkeissa. Uskon, että asia on ratkottavissa, sillä nykymaailmassa ollaan tietoisia ja jopa huolissaan ympäristön tilasta sekä ihmiset haluavat vaikuttaa.

Tartutaan vesistökunnostamisen langoista kiinni ja ryhdytään tuumasta toimeen!

Viestinnänharjoittelijana yhdeksi haasteeksi on noussut se, kuinka saada sosiaalisessa mediassa viestittyä vesistökunnostamisesta niin, että se ylittäisi kynnyksen saada ihmiset niin sanotusti tarttumaan tuumasta toimeen. Talkoisiin osallistuminen voi tuntua monesta vieraalta, vaikka haluttaisiinkin osallistua toimiin ympäristön ja tässä tapauksessa erityisesti vesistön hyväksi. Useissa vesistökunnostushankkeissa vierailtuamme voin todeta, että vastaanotto uusille ihmisille on lämmin ja tervetullut! Meillä on langat käsissämme ja mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Enää pitäisi tarttua langoista kiinni. ELY-keskus viestii eri hankkeista pohjalaismaakuntien alueella ja siten pääsee kärryille siitä, jos lähistölläsi on tapahtumassa toimia vesistöjen hyväksi!

Blogin kirjoittajan kuva, jossa hän on markkinapöydän takana.

Viivi Kuusisto
Harjoittelija, Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Miksi ELY-keskusten vastuulla on vesitaloushankkeita ja vesistörakenteita?

Vesitaloushankkeella tarkoitetaan vesilain (587/2011) ja sen edeltäjien mukaisia hankkeita. Valtio on toteuttanut 1800-luvun lopulta lähtien hyvinkin erilaisia vesitaloushankkeita, tekojärvien rakentamisesta lintuvesien kunnostuksiin. Yhteistä hankkeille on, että niillä on tarkoitus parantaa yleishyödyllisiä vesien käyttömuotoja, kuten tulvasuojelua, kalojen kulkua, virkistyskäyttöä ja vesien moninaiskäyttöä.

Miksi valtio on sitten ryhtynyt hakijaksi erilaisiin vesitaloushankkeisiin? Syyt ovat vaihdelleet aikojen ja tarpeiden mukaan. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa uitto oli merkittävä kuljetusmuoto, joten valtio rakensi paljon uittoväyliä. Sotien jälkeen maatalousmaata tarvittiin lisää ja valtio perkasi jokiuomia ja suunnitteli ja toteutti suuria tulvasuojeluhankkeita. Myös vesihuollon tarpeisiin on toteutettu suuri vesistöhanke, kun Kaskisiin 1970-luvulla perustetulle sellutehtaalle tarvittiin riittävästi makeaa vettä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) hallintaan vesitaloushankkeet ja niihin liittyvät rakenteet ovat tulleet maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja ympäristöministeriön (YM) rahoittamien yleishyödyllisten hankkeiden kautta. MMM:n rakenteet liittyvät yleensä tulvasuojeluun, vesien käyttöön ja kalataloudellisiin kunnostuksiin. YM:n kohteet liittyvät pääosin lintuvesien kunnostukseen. ELY-keskusten lisäksi esimerkiksi Metsähallitus omistaa vanhoja uittorakenteita ja Luonnonvarakeskus luonnonravintolammikkoja. Tässä kirjoituksessa keskitytään ELY-keskusten vastuulla oleviin MMM:n hallinnonalan hankkeisiin.

Kuvassa on MMM:n alaiset valtion vesitaloushankkeiden määrät ELY-keskuksittain. Niitä on yhteensä 435 kpl, joista 57 on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.

Esimerkkejä valtion vesitaloushankkeista

Esimerkkinä valtion toteuttamista hankkeista on ensimmäisenä syytä mainita tulvasuojelu, joka on ollut tärkein hanketyyppi erityisesti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella. Tulvasuojeluhankkeissa toimenpiteisiin on kuulunut mm. tekojärvien rakentamista sekä näiden ja luonnonjärvien säännöstelyä, tulvapengerryksiä ja uomien perkauksia. Tällaisia hankkeita on toteutettu mm. Perhonjoella, Lapuanjoella ja Kyrönjoella. Toinen esimerkki ja tänä päivänä selvästi lisääntyvä hankeluokka on kalataloudelliset kunnostukset, joiden tavoitteena on yleensä lohikalojen, kuten taimenen ja lohen kantojen vahvistaminen ja palauttaminen. Usein valtion vastuulla olevat kalataloudelliset kunnostukset liittyvät valtion aikaisemmin toteuttamiin muihin hankkeisiin eli kyseessä on ns. vanhojen syntien korjaaminen.

Valtion vesitaloushankkeisiin liittyy suuri määrä vesistörakenteita. ELY-keskusten hallinnassa on noin 440 MMM:n toimialan vesitaloushanketta, joihin liittyy 3700 vesistörakennetta ja -laitetta. Merkittävimpiä rakenteita ovat mm.

  • 21 tekojärveä,
  • 55 maapatoa,
  • 480 muuta patoa,
  • 150 säädettävää juoksutusrakennetta ja
  • 77 pumppaamoa.

ELY-keskusten vastuulla on myös 52 patoturvallisuuslain mukaisesti luokiteltua patoa, joista ns.1-luokan patoja on 12 kappaletta. Tällainen 1-luokan pato on määritelty sellaiseksi, joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle tai huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle.

Maakunnittain tarkastellen valtion vesistörakenteiden määrä on suurin Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa tulvien hallitsemiseksi ja virkistyskäytön edistämiseksi on varsinkin 1960–1980-luvuilla tehty paljon rakenteita. Toisaalta esimerkiksi Kainuussa löytyy paljon vanhoja uittorakenteita, Pohjois-Savosta ja Satakunnasta säännöstelyluukkuja sekä Uudeltamaalta pohjapatoja.

Kyrkösjärven tekojärvi, aurinkoisena päivänä näkyy järvenrannassa myös soutuvene.
ELY-keskusten vastuulla on useita tekojärviä, jotka on ensisijaisesti rakennettu tulvasuojelun tarpeisiin, mutta niillä on suuri merkitys myös virkistyskäytölle. Kuvassa Kyrkösjärven tekojärvi.

Vesistörakenteiden omistajuus keskistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle

MMM:n vesistörakenteiden omistajuus on keskitetty valtakunnallisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallintaan vuonna 2016. Keskittämisen seurauksena, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa vesistörakenteiden ylläpidon koordinoinnista. Hankkeiden luvanhaltijana toimii kunkin toimialueen ELY-keskus. Vesilain mukaiset luvat ja niiden velvoitteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. Tästä syystä luvanhaltijana toimivilla ELY-keskuksilla onkin hankkeisiin liittyviä merkittäviä kunnossapitovelvollisuuksia ja muita velvoitteita. Paikallisen ELY-keskuksen vastuulla on uusien hankkeiden suunnittelua ja vanhojen hankkeiden lupien päivittäminen. Esimerkiksi säännöstelymääräyksien muutoksilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Vesistörakenteiden ylläpitoon sisältyy, sekä rakenteiden lupien mukainen kunnossapito, että perusparannukset, joilla pyritään etenkin lisäämään automatiikkaa ja parantamaan patoturvallisuutta. Ylläpidon koordinoinnissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus suunnittelee, miten vesistörakenteiden valtakunnallinen rahoitus (keskimäärin 4–5 milj. euroa/vuosi) kohdennetaan ja huolehtii perusparannusten kilpailuttamisesta. Vesistörakenteiden kunnossapito, mm. pengerten niitto, ojien kaivuu, huoltoteiden sorastus, hankitaan pääosin ELY-keskusten liikennevastuualueiden alueurakoiden yhteydessä.

Ilmasta otettu kuva Löyhingin pumppaamosta.
Löyhingin pumppaamo on rakennettu 1970-luvulla ja se perusparannus alkoi syksyllä 2021. Hankkeen kustannusarvio on 1,3 milj. euroa.

Mauri Keränen
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vielä ehdit mukaan öljysuojarahaston JASKA-hankkeeseen

Omistatko vanhan kyläkaupan tai vuosia sitten lopetetun huoltoaseman? Kyläkaupoissa on usein myyty myös polttoainetta. Onko sinulla tietoa kiinteistösi maaperän kunnosta? Jos kiinteistöllä on myyty polttoainetta, on mahdollista, että sitä on joutunut myös maaperään. Siitä voi aiheutua terveys- tai ympäristöhaittoja, jos polttoaine jossain vaiheessa kulkeutuu pohjaveteen, sisäilmaan tai vesijohtoputkeen. Terveysongelmia ja taloudellisia haasteita voi aiheutua, jos kaivamisen yhteydessä törmätään pilaantuneeseen maaperään.

Maaperän tilan tietojärjestelmä

Ympäristöviranomaiset ylläpitävät valtakunnallista Maaperän tilan tietojärjestelmää (Matti). Järjestelmään on merkitty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta noin 2000 kohdetta, joissa on todettu tai epäillään maaperän pilaantumista. Osa kohteista sellaisia, jotka on jo kunnostettu tai todettu tutkimuksilla puhtaiksi. Tietojärjestelmään merkitsemisestä on tiedotettu kiinteistöjen omistajia. Kaikki vanhat polttoaineen jakelupisteet tai pienet korjaamot eivät välttämättä ole viranomaisten tiedossa. Kiinteistön omistajanvaihdoksen yhteydessä uudelle omistajalle tulee kertoa, jos tietää tai epäilee että kiinteistöllä saattaa olla pilaantunutta maata.

JASKA-hanke

Ympäristöministeriön yhteydessä toimivan öljysuojarahaston JASKA-hankkeessa tutkitaan ja kunnostetaan riskialueilla (esim. pohjavesialue tai asuttu kiinteistö) sijaitsevia vanhoja öljyllä pilaantuneita kiinteistöjä. Hanke on määräaikainen ja sen toteutus on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. JASKA-hanke on alkanut vuonna 2012. Hankkeeseen otetaan vastaan uusia hakemuksia 31.12.2020 asti.

Hankkeeseen hakeutuminen on kiinteistön omistajalle vapaaehtoista. Hankkeessa tehtävät tutkimukset antavat kuitenkin luotettavaa tietoa alueen tilasta nykyistä tai tulevaa käyttöä ajatellen. JASKA-hankkeeseen voi hakea mukaan ottamalla yhteyttä hankkeen yhteyshenkilöihin.

Kun kiinteistö on valittu hankkeeseen, tehdään ensimmäisessä vaiheessa historiaselvitys (mm. omistushistoria ja toimintahistoria) ja kohteen maaperä tutkitaan.  Jos kohteessa todetaan pilaantuneen maaperän kunnostustarve, voi omistaja hakeutua hankkeen toiseen vaiheeseen, jossa maaperä puhdistetaan. Pirkanmaan ELY-keskus toteuttaa tutkimukset ja mahdollisen puhdistamisen. Tutkimuksesta laaditaan tutkimusraportti ja kunnostuksesta kunnostuksen loppuraportti.

Esimerkki kohteen kunnostuskartasta.

Hankkeeseen soveltuvat kohteet

JASKA-hankkeeseen soveltuvat kohteet ovat mahdollisesti öljyllä pilaantuneita kiinteistöjä. Sellainen voi olla esimerkiksi polttoaineiden jakelupiste (huoltoasema, vanha kyläkauppa tms.), korjaamo tai muu öljyn käsittely- tai varastointialue.

Kohteen tulee olla ns. isännätön, eli sellainen, jossa pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta tai tämä ei kykene vastaamaan puhdistamisen kustannuksista eikä pilaantuneen alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta (Öljysuojarahastolaki 15 §).

Soveltuvan kohteen tulee olla riskikohde. Silloin kiinteistö on asuinkäytössä tai sijaitsee joko pohjavesialueella tai vesistön läheisyydessä.

Koko Suomessa JASKA-hankkeeseen on osallistunut tähän mennessä lähes 430 kohdetta. Tutkituista kohteista 43 % on ollut sellaisia, joissa on todettu maaperän puhdistustarve.

JASKA-hankkeen yhteystiedot

JASKA-hankkeen yhteyshenkilöt:
Mikko Rautio, mikko.rautio@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 057
Sanna Pyysing, sanna.pyysing@ely-keskus.fi, puh. 0295 036 046

Öljysuojarahaston JASKA-hanke ja ESKO-kohteet (maaperakuntoon.fi)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rooli

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu arvioon siitä, soveltuuko kohde JASKAan. Tutkimusvaiheen jälkeen ELY-keskus antaa öljysuojarahastolle lausunnon siitä, onko kohteessa tutkimusraportin perusteella kunnostustarve. Mikäli kohde kunnostetaan, JASKA-hanke tekee siitä ELY-keskukselle ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja ELY-keskus antaa ilmoituksen perusteella päätöksen kunnostuksesta. Kohteen kunnostamisen jälkeen ELY-keskus hyväksyy tehdyn kunnostuksen lausunnollaan.

Kohteen tiedot päivitetään Maaperän tilan tietojärjestelmään ja siitä tiedotetaan kiinteistönomistajaa. Kiinteistön myynnin yhteydessä tutkimus- ja kunnostusraportit sekä ELY-keskuksen lausunnot voi esittää tulevalle omistajalle.

 

Anna Vainio
Pohjavesiasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Katja Viitaniemi
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Puretaan, ei pureta, miten puretaan?

Kiertotalousajattelua purkuhankkeisiin

Kiertotaloutta kehitetään lähes kaikilla yhteiskunnan aloilla. Purkaminen on tärkeässä roolissa rakentamisen kiertotalouden kehittämisessä, koska suurin osa rakennusjätteestä syntyy rakennusten saneerauksessa ja purkamisessa. Kiertotalous yhdistetään helposti jätteiden kierrätykseen, mutta sen sisältö on paljon laajempi. Koko elinkaaren aikainen kestävyys on kiertotalousajattelun ydintä. Se vaatii uudenlaista tuotteiden ja palvelujen suunnittelua ja tuotantoa sekä kulutuksen painopisteen muutosta. Käytössä olevien rakenteiden ja tuotteiden käyttöiän pidentäminen on hyvä ja nopea keino vaikuttaa kiertotalouden edistymiseen.

Rakennuksen kohtaloa pohdittaessa on käyttöiän pidentäminen hyvä pitää selvitysten lähtökohtana, koska se on yleensä myös kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto. Saneerauksessa kannattaa purkamistarve harkita myös tarkkaan ja säästää mahdollisimman paljon käyttö- ja korjauskelpoisia osia ja materiaaleja. Jos käyttökelpoisia rakenteita puretaan pois, on ensisijainen vaihtoehto käyttää ne toisessa kohteessa tai välittää muille käyttäjille. Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehitetään jatkuvasti, joten huolellisiin ennakkoselvityksiin ja lajittelevaan purkutyöhön kannattaa panostaa.

Purkaminen on jälkihoitoa. Käytettyihin materiaaleihin, niiden raaka-aineisiin tai rakennuksen käyttötapoihin ei voi enää vaikuttaa. Purkaminen tehdään niiden ehdoilla. Rakennuksen käyttöhistoriasta ja materiaaleista täytyy olla selvillä, jotta purkutyö ja jätehuolto voidaan suunnitella toimivaksi ja kustannustehokkaaksi. Mahdolliset haitta-aineet on saatava purkukohteesta tarkasti omiin käsittelyihinsä, jotta ne eivät pilaa kierrätettäviä tai muuten hyödynnettäviä jätevirtoja. Purkutyössä vaaditaan siis erityisosaamista ja hyvää suunnittelua, sekä työn tilaajalta että purkajalta.

Oppaat ja verkkosivut purkuhankkeiden tukena

Purkamisen kiertotalouden kehittäminen on ajankohtainen aihe. Ympäristöministeriö julkaisi loppuvuonna 2019 kattavat ohjeistukset laadukkaan ja kiertotaloustavoitteita edistävän purkuhankkeen toteuttamiseen, purkukartoituksen tekemiseen ja julkisen purkuhankkeen hankintaan. Ministeriö järjestää myös aiheesta Purkamisen uudet tuulet -webinaareja.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus osallistui alan kehittämiseen omalla hankkeellaan. Kuntien viranomaisille sekä purkualan ja jätehuollon toimijoille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta päädyttiin jakamaan alalla tarvittavaa tietoa tiiviillä ja käytännönläheisellä oppaalla. Purkutyön pikaopas on kohdennettu erityisesti purkutyön tilaajille. Oppaan tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva laadukkaasta purkuhankkeesta ja toimia muistin tukena palveluhankintaa tehtäessä. Purkutyön käytännön toteuttajille opas antaa tietoa suositusten mukaisten palveluhankintojen vaatimustasosta ja jätteiden hyödyntämisvaatimuksista. Pikaopas saa vielä rinnalleen pienkiinteistöjen purkajille suunnatun, kuntien käyttöön tarjottavan oppaan. Sen tarve nousi myös esiin hankkeessa.

ELY-keskuksen tavoite purkuhankkeissa tarvittavan tiedon keskitetystä jakamista toteutui, kun ympäristöhallinnon verkkopalveluun avattiin rakennusten purkamiselle kohdennettu sivu. Purkuhankkeen keskeisimmät asiat, tärkeät viranomaisyhteydet ja purkutyöoppaat löytyvät nyt osoitteesta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Kiinteiston_purkaminen.

Jokainen askel on tärkeä matkalla kohti kestävää elämäntapaa. Nyt voimme edetä kesäelämyksistä nauttien!

Lisätietoja:

 

Päivi Mikkola
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus,
ympäristönsuojeluyksikkö

Iso satsaus luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Olen työskennellyt 2000-luvun alusta lähtien luonnonsuojelun viranomaistehtävissä. Tänä aikana olemme hyödyntäneet EU-rahastoja erilaisiin luonnonsuojelun kehittämishankkeisiin, mm. luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen kehittämiseen, siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Viime vuosien ajan olemme kuitenkin sinnitelleet vähenevien resurssien kanssa. Viime vuonna julkistettu Helmi-elinympäristöohjelma on tässä kokemusmaastossa jotain ennenkuulumatonta.

Koistekko, jossa näkyy vettä ja kaislikkoa.

Helmi-ohjelma alkaa

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  Ohjelman toteutusta aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 valmistellaan myös Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Käytännössä Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman myötä suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Niin metsien kuin soidenkin suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojeltavista alueista saa korvauksen. Valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Suota.

Alueella tapahtuu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satsataan vuonna 2020 erityisesti soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja METSO-kelpoisten metsien suojeluun. Toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä on tarkoitus edistää yhteistyössä metsäalan ja muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa viestintään on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän.

Elinympäristöjen tilaa on tarkoitus parantaa erityisesti lintuvesien ja perinnebiotooppien osalta. Tässä yhteydessä tehdään perinnebiotooppien päivitysinventoinnit valmiiksi ja päivitetään lintuvesien osalta linnustotietoja. Kuluvana vuonna on kuitenkin tavoitteena saada myös konkreettisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus käyntiin. Eräitä kiireellisimpiä kunnostusta kaipaavia elinympäristöjä ovat etelänsuosirrin aiemmin asuttamat rantaniityt. Tämän lisäksi myös uhanalaisten ja kiireellistä suojelua ja hoitoa vaativien lajien elinympäristöjen kunnostusta, hoitoa ja suojelua edistetään. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat suolayritti ja tummaverkkoperhonen. Kaikissa näissä toimissa yhteistyö maanomistajien kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Metsäluontoa.

Rekrytoinnit käynnissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-ohjelman toimeenpanoa tehostamaan saadaan palkata seitsemän henkilöä. Rekrytoinnit ovat paraillaan käynnissä ja suurin osa valituista aloittaa työt maaliskuun alkuun mennessä.
Lue lisää Helmi-ohjelman verkkosivuilta.


Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus