Vesilain valvonta maksulliseksi?

Vesilain mukaisia valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus valtion viranomaisena sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvovat molemmat vesilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Viranomaisten toimivalta on näin ollen rinnakkainen. Poikkeuksena tästä ovat ELY-keskukselle lain mukaan tehtävät ennakkoilmoitukset eräistä vesitaloushankkeista, kuten esimerkiksi muusta kuin vähäisestä ojituksista ja ruoppauksista tehtävät ilmoitukset sekä tietyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvat ojitusasiat.

Valvonnan maksullisuutta on pidetty yhtenä keinona lisätä valvonnan tehokkuutta, yhdenmukaistaa valvontatoimia sekä ylläpitää ja parantaa valtion ja kuntien valvontaviranomaisten toimintamahdollisuuksia. Ympäristönsuojelulakiin säännökset valvonnan maksullisuudesta sisällytettiin syyskuussa 2015. Samalla ympäristönsuojelulakiin kirjattiin mm. riskinarviointiin perustuvan suunnitelmallisen valvonnan periaatteet. Valtion valvontaviranomaisen harjoittama valvonta onkin ympäristönsuojelulaissa säädetty laajasti maksulliseksi niin, että se kattaa suunnitelmallisen, rikkomusepäilyjen ja hallintopakon käyttöön liittyvän valvonnan.

Eduskunta edellytti vesilainsäädännön uudistamista koskevassa vastauksessaan, että hallitus ryhtyy selvittämään/tekee selvityksen valvontamaksun käyttöönottamista myös vesilain valvontatehtävissä. Valvontamaksun soveltuvuutta on tarkasteltu missä erityisesti ilmoitusperusteiseen ennakkovalvontaan, mutta myös jälkivalvontaan, kuten luvissa määrättyjen vuosittaisten raporttien tarkistamiseen ja muihin säännöllisesti ilmoitettavien tietojen käsittelyyn. Selvityksessä on tarkasteltu myös maksun soveltumista esimerkiksi vesitalouslupien määräaikaistarkastuksiin. Ympäristönsuojelulakiin kirjattuja valvonnan maksullisuusperusteita on hyödynnetty selvitystä tehtäessä.

Vesitalousasioiden tarkkaa määrää Suomessa on vaikeaa arvioida rekisteröintijärjestelmän puuttuessa. Vesilain valvonnan nykytilaa onkin selvitetty ELY-keskusten valvontaviranomaisille tehdyn kyselyn sekä haastattelujen avulla sekä saatavilla olevien ohjeiden ja muiden selvitysten hyödyntämisellä. Vesilain mukaisia valvontakohteita on Suomessa arviolta noin 2 000. Lisäksi jälkivalvottaviin kuuluu noin 4 500 patoa ja satoja muita rakennelmia. Vesilain mukaisia ilmoituksia käsitellään ELY-keskuksissa vuosittain noin 2 500 ja vesilain mukaisia lausuntoja annetaan noin 1 500. Tarkastuksia ja ojitustoimituksia tehdään edellä mainittuihin lukuihin nähden vain vähän.  

Selvityksessä on lisäksi esitetty arviota siitä, miten valvonnasta perittävä maksu tulisi vaikuttamaan valvonnan resurssitarpeisiin ja valvonnan tehostamiseen sekä sen laatuun. Selvityksessä esitetään myös jatkotoimenpiteitä maksullisen valvonnan edelleen kehittämiseksi. Selvityksen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö ja se valmistuu kevään 2021 aikana.

Anne Polso
ryhmäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kemikaalivalvontaa maatiloilla ja teollisuudessa

ELY-keskus ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat kemikaalien käyttöä, varastointia sekä tiettyjä yksittäisiä kemikaaleja yhdessä pelastuslaitosten ja TUKESin kanssa. ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön tekemä kemikaalivalvonta kohdistuu ympäristölupavelvollisiin kohteisiin, ja ELY-keskusten elinkeinovastuualueen tarkastajat valvovat kasvinsuojeluaineiden varastointia ja käsittelyä maatiloilla.

Ohje maatilojen kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin

Ympäristöministeriö julkaisi helmikuun alussa ohjeen maatilojen kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien ja ELY-keskusten valvontaviranomaisille, mutta myös toiminnanharjoittajat voivat hyödyntää ohjeistusta esimerkiksi kemikaalien oikeanlaisesta säilytyksestä.

Maatilojen tyypillisiä kemikaaleja ovat polttonesteet ja öljyt, kasvinsuojeluaineet, biosidivalmisteet, kuten desinfiointiaineet sekä hyönteisten ja jyrsijöiden torjunta-aineet, AIV-liuokset, lannoitteet sekä erilaiset lääkkeet ja pesuaineet. Lähtökohtana kemikaalien varastoinnille ja käytölle tiloilla on, että vuodot voidaan estää ja toisaalta mikäli vuoto sattuu, tulee se pystyä rajoittamaan mahdollisimman vähäiseksi. Tämä tarkoittaa varastojen ja käsittelypaikkojen oikeanlaista sijoittamista ja rakenteita, kuten allastuksia niin, että mahdolliset vuodot eivät pääse ympäristöön taikka viemäriin.

Ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat kemikaalien varastointia ja käyttöä ennakkovalvontana lupa- ja ilmoitusvaiheessa sekä etenkin tarkastuksilla. Valvonnassa tarkastellaan ympäristölupa- tai ilmoituspäätöksen kemikaalien käyttöä ja varastointia koskevien määräysten noudattamista, kemikaalijätteiden asianmukainen järjestämistä, biosidivalmisteiden käyttöohjeiden noudattamista sekä otsoni- ja F-kaasuasetuksen noudattamista. Tähän kuuluvat esimerkiksi maidontuotantotilojen kylmälaitteet, joiden osalta varmistetaan, että laitteet on asianmukaisesti tarkastettu.

• Maatilojen kemikaalien käsittely ja varastointi: Ohje ympäristönsuojeluviranomaiselle (julkaisut.valtionneuvosto.fi)

Teollisuuden kemikaalivalvonta

ELY-keskus valvoo myös ympäristölupavelvollisten teollisuuslaitosten ja jätteenkäsittelylaitosten kemikaalien käsittelyä ja varastointia. Usein näiden kohteiden kemikaalivalvontaan liittyy myös haitallisten ja vaarallisten aineiden aiheuttaman ympäristökuormituksen ja -vaikutusten valvonta. Valvontakäynneillä erityistä huomiota kiinnitetään laitosten varautumiseen kemikaalionnettomuuksien estämiseksi ja valmiuteen torjua onnettomuustilanteessa päästöjä ympäristöön.

Vuonna 2020 ELY-keskus oli mukana Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen käynnistämässä kemikaalivalvontapilotissa, jossa testattiin valvontaan kehitettyjen lomakkeiden käyttöä. Pilotti keskittyi mm. kemikaaleihin, joiden käyttöä on rajoitettu tai käyttö vaatii luvanvaraisen aineen käyttöluvan, tai kyse on biosidivalmisteesta. Kemikaalivalvonta olikin tuona vuonna valtakunnallinen valvontateema kaikissa ELY-keskuksissa.

Kemikaalivalvonnan tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja kemikaaleista aiheutuvan kuormituksen ja ympäristövaikutusten pienentäminen kaikenkokoisessa toiminnassa yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa.

 

Päivi Karttunen
Ryhmäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Minna Impola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Olipa kerran lounaalla…

Syödä pitää, siitä ei pääse ja pellolta se ruoka tulee. Usein sitä vaan syö, miettimättä sen kummemmin, mitä ruuan eteen on tehty. Otetaan vaikka se peruna. Isäntä Karijoella on laittanut aamulla saappaat jalkaansa ja lähtenyt hallille noutamaan perunannostokonetta. Matkalla hän kiroaa, kun märän pellon kantavuus on vähän ”com si com sa”, mutta sieltä ne nostettiin ja nyt ne ovat lautasella muusina. Peruna voisi tulla myös Keski-Euroopasta Pfalzin alueelta, jossa tuotetaan perunaa noin 4000 hehtaarilla, mutta kannatan ennemmin sitä karijokelaisen viljelijän perunaa siitä syystä, että tiedän, tai luulen tietäväni, miten täällä Suomessa asiat ovat ja miten niihin voin vaikuttaa kuluttajana. Tässä tapauksessa voin vaikuttaa myös viranomaisena ja pohtia, mitä pellon kuivatuksen varmistamiseksi voidaan tehdä.

Peltojen kuivatus kuntoon

Tarvitaan toimiva peruskuivatus, joka luo edellytykset toimivalle paikalliskuivatukselle. Ensin siis valtaojat kuntoon yhdessä alueen muiden maanomistajien kanssa ja sitten salaojitus, joka huolehtii peltolohkotasolla kuivatuksen onnistumisesta. Peruskuivatuksen vaatimaan yhteistyön järjestämiseen voi kysyä apuja kirjoittajalta, tai maankuivatuksen ja ojituksen verkkosivulta.

Uusi hallitusohjelma ohjaa meitä ottamaan työssämme huomioon myös ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomme valtaojien peruskuivatussuunnittelijoille, maanomistajille ja ojaisännöitsijöille tietoa erilaisista ympäristön-, vesien- ja ilmastonsuojelun toimenpiteistä mm. uomien kunnossapitohankkeisiin. Samoin mietityttää se, onko tarvetta muuttaa lisää uomien mitoitusohjeistusta vastaamaan ilmaston muuttuneita olosuhteita, josta hyvänä esimerkkinä ovat viime vuosien aikana havaitut sään äärevöitymiset, kuten voimakkaat rankkasateet, pitkät kuivuusjaksot ja leudot talvet. Vuosien välinen vaihtelu monitodennäköisesti lisääntyy ja sitä myöden ennustettavuus heikkenee. Hyvää vesitietoa kaikille kiinnostuneille löytyy verkosta vesi.fi sivuilta.

Takaisin perunapeltoon. Pelto on resurssi ja pellon kasvukunnosta huolehtiminen varmistaa viljelijälle parhaan mahdollisen tuoton. Näen, että se päivä on jo tulossa, kun viljelijä huomioi hyvänä vaihtoehtona tai itsestäänselvyytenä myös peltojen monimuotoisuuskaistat, valtaojien tulvatasanteet, tai pellonkäytön muutoksen ilmastoystävällisempään suuntaan. Uskon, että täällä Suomessa voin omilla valinnoillani vaikuttaa siihen, miten ruokaa tuotetaan ja että suomalainen ruuantuottaja tekee itsekin valintoja kehittämällä tuotantoa ollaksemme maailman parhaimpia ruuantuottajamaita kaikilla mittareilla. Meillä on jo nyt tiloja, joilla näin tehdään ja joiden menestys perustuu juurikin tähän… Mitähän sitä huomenna söisi?

 

Outi Leppiniemi
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö
puh. 0295 028 016, 050 350 9328
outi.leppiniemi(at)ely-keskus.fi

 

Pilkahdus ympäristösuojelun arjesta

Mitäs sä niinku käytännössä teet? Tämä taitaa olla yleisin kysymys, jonka kuulen, kun kerron työskenteleväni ympäristösuojeluyksikössä valvojana. Yleensä koetan yksinkertaistetusti selittää, että valvonnalla seurataan, että laitoksen toiminta on ympäristöluvan mukaista. Tässä vaiheessa kysyjä yleensä näyttää siltä, että mieleen on piirtynyt jotain Mordorin kaikennäkevän silmän ja Loton virallisten valvojien väliltä. Erotuksina kyllä edellisiin, me valvojat pukeudumme työkeikoilla neonkeltaisiin turvavaatteisiin.

Mutta mitä valvontaviranomainen sitten oikein tekee ja valvoo? Toiminta, joka aiheuttaa pilaantumisen vaaraa, tarvitsee ympäristösuojelulain mukaisen luvan eli ympäristöluvan. Ympäristösuojelulaissa on lueteltu, minkälainen toiminta ympäristöluvan tarvitsee. Näitä ovat esimerkiksi metsäteollisuus, energiantuotanto, metalli- ja kemianteollisuus ja niin edespäin. Osa lupavelvollisista toiminnoista on ELY-keskusten valvomia ja osa kuntien. Ympäristösuojelulain uudistustyön myötä osa toiminnoista on siirtynyt valtiolta kunnille ja päinvastoin, ja osa puolestaan rekisteröintimenettelyyn ympäristöluvan sijaan.

Valvontaa tekevä viranomainen seuraa näiden ympäristöluvan saaneiden laitosten luvassa annettujen lupamääräysten noudattamista, eli että laitoksen toiminta on lainsäädännön ja ympäristöluvan mukaista. Esimerkiksi energiantuotantolaitoksella on ympäristöluvassaan määräyksiä siitä, minkälaisia päästöraja-arvoja sen tulee noudattaa. Tai jätehuoltokeskuksella on luvassa määrätty, minkälaista jätettä laitoksella voidaan ottaa vastaan.

Valvojan vuoteen mahtuu jonkin verran etukäteen suunniteltua. Valvottavat laitokset raportoivat määräajoin toiminnastaan ja päästöistään. Valvoja tekee valvontasuunnitelman mukaisia määräaikaistarkastuksia, joilla käydään yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa läpi laitoksen toimintaa. Mutta enemmän työ on reagoimista siihen mitä pöydälle, sähköpostiin tai työlistalle tupsahtaa. Työtehtäviin vaikuttaa paljon valvottavien laitosten aktiivisuus. Miten paljon heillä on esimerkiksi erilaisia ympäristösuojeluun liittyvä investointeja, joiden suunnitelmia käydään yhdessä läpi. Töihin tullessa ei voi aina ennakoida mitä päivä tuo tullessaan, ja löytääkö sitä itsensä työpöydän ääreltä vai kaatopaikalta. Tai voi, mutta saapunut häiriöilmoitus voi sekoittaa koko päivän ohjelman. Häiriöilmoituksilla toiminnanharjoittajat ilmoittavat esimerkiksi päästöylityksestä, onnettomuudesta tai muusta normaalista poikkeavasta tilanteesta. Tärkeää tietoa haittaavasta toiminnasta saadaan myös yleisöilmoituksin. Nämä voivat liittyä esimerkiksi meluun, hajuun tai roskaantumiseen. Tätä yhteydenottoa on jonkin verran vähentänyt ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus, johon voi ottaa eri asioissa yhteyttä. Asiakaspalvelu auttaa monissa kysymyksissä tai sitten he ohjaavat asiaa hoitavalle henkilölle.

Ympäristösuojelulaki on ollut tosiaan viimeiset vuodet uudistuksen alla ja uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan 1.9.2014. Ympäristösuojelulain uudistaminen jatkuu edelleen ja tällä hetkellä meneillään on uudistamisen kolmas vaihe. Uudistamisen toisessa vaiheessa yhtenä merkittävänä muutoksena valvontaviranomaiselle oli ympäristölupien tarkistamismenettelyn poistuminen. Eli ympäristöluvissa on annettu päivämäärä, jolloin lupa tulee jättää automaattisesti tarkistettavaksi. Nyt automaattimenettely on poistettu ja valvontaviranomaisen tulee tehdä arvio luvan tarkistamisesta tai tarkastamatta jättämisestä. Tämä muutos korostaa entisestään valvonnan tärkeyttä ympäristönsuojelussa.

 

Niina Lindeman
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus