TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

Kaksi työntekijää keskustelemassa pöydän ääressä asiakkaan kanssa.
Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

TE 2024

Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

Pöydällä kahvikuppi, silmälasit, kukan varsi, vihko, jossa lukee Työmarkkinatori ja kynä.
Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

Lopuksi

Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

Lisätietoja:

Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Aki Ruotsala
Palvelujohtaja
Yritys- ja rekrytointipalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Tuumasta toimeen, yrittäjyysvalmennuksesta eväät yrittäjyyteen

Työ on iso osa elämäämme, ja yksi muoto ansaita on lähteä yrittäjäksi. Yrittäjyyden sanotaan tuovan mukanaan muun muassa vapautta valita ja tehdä sitä, minkä itse kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Se, että yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa, näkyy myös eri tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan 9 515 yritystä aloitti toimintansa vuoden 2021 heinä−syyskuussa. Aloittaneita yrityksiä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana ajanjaksona.  

Vapauden mukana tulee myös vastuuta. Yrittäjänä toimiminen ei ole aina helppoa, eteen voi tulla yllättäviäkin asioita. Joku on aikoinaan sanonut, että yrittäjänä toimiminen on kuin moniottelua. Oman erityisosaamisen lisäksi on hyvä olla vähintäänkin tietoinen monesta yrittäjyyteen liittyvästä asiasta. Miten sitten päästä alkuun, kun tuntuu, että omaa ideaa haluaa lähteä viemään eteenpäin? Usein uuteen yritykseen liittyvä ajatus voi olla hyvinkin selkeä, mutta sen paperille kirjoittaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen, puhumattakaan kannattavuuslaskelmista, voi ollakin sitten toinen juttu. Hyvä valmistautuminen ja pyrkimys ennakointiin ovat erityisen tärkeää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka tietenkään kaikkeen ei voi millään valmistua uusi yrittäjäkään. 

Neuvottelupöydän ääressä kaksi naista keskustelevat ja pöydällä on auki myös tietokone.

”Halu ryhtyä yrittäjäksi sai minut hakeutumaan koulutukseen” 

Näin kirjoitti eräs valmennukseen osallistunut, ja lisäsi vielä, että hän on häikäistynyt siitä, että sai näin hyvän koulutuksen maksuttomana. Etelä-Pohjanmaan TE-Palveluiden yrittäjyysvalmennus tarjoaa hyvät eväät yrittäjyyteen. Työnhakija-asiakkaille maksutonta yritysvalmennusta TE-Palveluille tuottaa Valmennus-Majakka. 

Valmennuksessa saat tietoa ja tukea yritys- ja liikeideasi hahmottamiseen sekä konkreettisen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Eli juuri sellaista tietoa ja osaamista, mitä yrittäjänä tulet tarvitsemaan. Sillä ei ole niinkään väliä, oletko suunnitelmissasi vasta alkumetreillä vai jo edennyt hieman pidemmälle toteaa Valmennus-Majakan valmentaja Seppo Laukkanen. Seppo kertoo, että valmennus voi auttaa selkeyttämään omia ajatuksia ja liikeideaa, sekä tuoda varmuutta yrityksen talousasioiden hoitamiseen. Valmennuksen aikana selvitetään sitä, onko liikeideassa edellytyksiä jatkuvaan, kannattavaan liiketoimintaan.   

Valmennuksen päätavoitteena on se, että valmennuksesta saa ammattitaitoa yrittäjänä toimimiseen. ”Yrittäjyys on tekemällä oppimista, mutta se on monesti helpompaa, kun on perustiedot hanskassa”, toteaa Seppo Laukkanen. Ja näinhän se on, siksi koulutuksen sisällössä pureudutaan tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin yrityksen perustamisesta, talouteen ja kannattavuuteen, sekä vero-, että lakiasioista liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. On hyvä myös huomioida, että mikäli olet hakenut/aiot hakea starttirahaa ja sinulle suositellaan yrittäjyysvalmennusta, niin kyseinen valmennus täyttää starttirahan yrittäjäkoulutusvaatimuksen.  

Kaksi naista ja yksi mies ovat kokoontuneet pöydän ääreen keskustelemaan ja kuvassa näkyy iloinen tunnelma.

Yrittäjän palvelut ”samalta luukulta”

Valmennuksen kautta voit myös verkostoitua ja saada tietoa niistä toimijoista, joihin sinun on hyvä tutustua yrittäjänä toimiessasi. Me TE-Palveluiden yritysneuvojat olemme yksi taho, joihin kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin, ainakin, mikäli suunnitelmissasi on hakea starttirahaa toimeentulosi tukemiseksi.  

Valmennusten ja neuvonnan lisäksi Etelä-Pohjamaalla on tarjolla useita muitakin alkavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja ja rahoituksia, joten myös näihin kannattaa tutustua tarkemmin. Yrityspalvelukeskuksemme keskeisenä tehtävänä on tukea kaikissa vaiheissa olevia yrittäjiä, joten älä epäröi ottaa yhteyttä. Yhteystietomme löytyvät Yrityspalvelukeskuksen sivuilta (www.ely-keskus.fi).

Lähteet ja lisätietoa:

Blogikirjoittajan kasvokuva.

Hanna Kangastie
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Yritysneuvojan päivä

Kaunis maaliskuun aamu, kirkas aurinko herättää aamu-unisemmankin. Aamupuuhissa mietin päivän kulkua. Olen ehtinyt edellispäivänä suunnitella reittini, pari sähköpostiakin tapaamisajan sopimiseksi, mutta muutoin menen oman aikataulun mukaan tuttuihin yrityksiin. Nyt jo tiedän, että tästä tulee hyvä päivä. Ensimmäinen pysäkkini sijaitsee Kuortaneen Mäyryssä. Matkan aikana ehdin miettiä tämän päivän viestiäni yrityksille. Uusien ideoiden näkökulmasta nämä ajomatkat ovat oikein tuottoisia. Auton lisäksi tarvitsen työssäni roppakaupalla rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja uteliaisuutta astuakseni päivittäin uusille maaperille tunnustelemaan, miten yrityksillä menee ja miten voisimme yritystä auttaa. Vaatii luottamuksellisen suhteen luomista ja hyviä kuuntelutaitoja pystyäkseen auttamaan yrityksiä heidän tarvitsemallaan tavalla.

Tie ja tiekyltti

Tänä aamuna ei kynnystä ole aloittaessani tutussa yrityksessä Kutepa Rubber Service Oy:llä. Yritys on erikoistunut metalli- ja muiden pintojen pinnoittamiseen. Lisäksi yritys hankki MS-Pinnoitus Oy konkurssipesän konekannan ja varastot viime syksynä ja näin toiminta laajeni maansiirto- ja työkonerenkaiden pinnoituksiin ja korjauksiin. Toimitusjohtaja Harri Alaviitala kertoo, että uusi toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Osa MS-Pinnoituksen henkilöstöstä siirtyi Kutepa Rubber Servicen palvelukseen, ja näin osaamista ja tietotaitoa on pystytty siirtämään Kuortaneelle sujuvasti. Kutepa Rubber Service Oy:lle löytyi viime syksynä uusi tekijä Jamin Palvelut Oy:ltä hankkimastamme Metallialan jatko- ja täydennyskoulutuksesta ja yritys työllisti uuden osaajan heti koulutuksen päätyttyä. Keskustelimme Harrin kanssa yleisesti työmarkkinatilanteesta ja kävimme läpi TE-palvelut, tämän kevään työllistämispalkkiota unohtamatta.

Keskusteluja yrityksen nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista

Seuraavaksi kurvaan Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy:lle, jossa tapaan toimitusjohtaja Juha Katteluksen, jonka kanssa käymmekin pitkään keskustelua yrityksen nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista. Yrityksessä on jatkuva pula ammattimiehistä. Vaikkakin kasvu on taittunut ja varovaisuutta on ilmassa, näyttää tämä vuosi suhteellisen hyvältä. Kutepa toimittaa materiaalinkäsittely- ja varastointijärjestelmät teollisuuden käyttöön. Yrityksessä tehdään myös osavalmistusta ja konepajatyötä, asennusta ja kunnossapitoa sekä kuljetuskaluston (SITE) valmistusta. Tällä hetkellä akuuteimmat tarpeet ovat autosähköasentajasta sekä alumiinihitsarista. Ottavat myös raskaskalustoasentajia, aina kun alan osaajia löytyy. Sovimme, että laitetaan paikat hakuun TE-palvelut.fi –sivuille ja selvittelen myös autosähköasentajan (raskaskonepuolen) täydennyskoulutusmahdollisuutta Osaajia yrityksiin -rekrykoulutuksessa mukana olevilta koulutuksen toteuttajilta.

Yrityksen kehittämispalvelut kiinnostavat

Palokatkosuunnittelua tekevä Insinööritoimisto Pasto on seuraava pysäkkini. Kati kertoo yrityksen kasvaneen 100% viime kuukausien aikana, kun yritykseen on palkattu ensimmäinen työntekijä. Samalla toimintaa on laajennettu myös savunpoistosuunnitteluun sekä palotekniseen suunnitteluun. Keskustelemme Yritysten Kehittämispalveluista ja Kati toteaakin, että voisi harkita ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä, jotta saisi näkökulmia myös ”laatikon ulkopuolelta”. Kati on Kuortaneen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja keskustelemme myös mahdollisesta vierailustani yrittäjien aamupalalla kertomassa ajankohtaisia terveisiä TE-palveluista. Sovimme palaavamme tähän viimeistään alkusyksystä.

Syödäkin pitää ja tänään päätän pysähtyä matkan varrella Pizza-kebab-burger Rozaan maukkaalle lounaalle. Lounaan lomassa vaihdamme Georgi Gerasimovin kanssa kuulumisia. Georgi muistelee Suomeen muuttoaan liki 15 vuotta sitten ja antaa kiitosta TE-palveluille alkutaipaleestaan. Nyt hän on toiminut yrittäjänä noin 12 vuotta. Työvoiman tarvetta ei yrityksessä tällä hetkellä ole, mutta Georgi haluaa tarjota työkokeilumahdollisuuden, jos jollakin työnhakijalla on sellainen tarve.

Seuraavaksi ajan Kuortaneen Leppälänkylään Pohjanmaan Erikoispurku Oy:lle. Aluksi keskustelen varatoimitusjohtaja Sami Vainion kanssa. Sami kertoo, että korjausrakentaminen näyttäisi lisääntyvän uudisrakentamisen hieman hiipuessa. Kevään mittaan yrityksen työvoiman tarpeet tulee lisääntymään ja tulevana kesänä on isoja työmaita myös Seinäjoella alkamassa. Osaavia purkutyöntekijöitä on haastava löytää, ja tämän takia olemmekin järjestäneet yrityksen kanssa rekrykoulutuksen, joka päättyi noin vuosi sitten. Kävimme läpi vaihtoehtoja uuden työvoiman hankintaan, kun toimitusjohtaja Ari Ämmälä saapui paikalle. Päätettiin laittaa Konemiehen/autokuskin ja Rakennusmestarin paikat tässä vaiheessa hakuun ainakin, kartoittavat tarkemmin purkumiesten tarvetta vielä ennen niiden paikkojen auki laittamista, palaamme niihin parin viikon päästä. Kehittämistarpeitakin yrityksessä olisi, lupaan heittää liidin ELY-keskuksen Kari Välimäelle. Pohjanmaan Erikoispurku Oy:n tytäryhtiö Peprec Oy on jätehuoltoyritys, joka toimii samalla tontilla. Toiminta on käynnistynyt vasta noin vuosi sitten, ja edelleen tehdään infraa. Puuta ja betonia tulee tällä hetkellä hyötykäyttöön ja yritys työllistää noin 4 henkilöä. Saan mukaani joulukuussa Facebookissa voittamani hienon Peprec-pipon.

Leppälänkylästä ajan sovittuun tapaamiseen Kuortaneen Urheiluopistolle toimitusjohtaja Jussi Töyrylää tapaamaan. Kuortaneen Urheiluopistolla on tällä hetkellä käynnissä historiansa suurimmat investoinnit; vuosien 2017-2022 aikana noin 20 miljoonaa euroa, joista Urheiluopiston osuus noin 16-17 miljoonaa euroa ja kunnan osuus 3-4-miljoona euroa. Palloiluhalli valmistuu tämän kevään aikana ja uuden telinevoimisteluhallin rakentaminen alkaa toukokuussa. Ravintolan laajentaminen on ensi keväänä tavoitteena ja uuden hotellin rakentaminen alkaa 2-3 vuoden sisällä. Kaikkiaan Kuortaneen Urheiluopisto työllistää 150 henkilötyövuotta, viime vuoden aikana maksettiin palkkaa jopa yli 500 henkilölle. Valmentajat löytyvät alan verkostojen kautta, mutta ravintola, joka työllistää tällä hetkellä 35 henkilöä ja siivoustoimiala, joka työllistää liki 10 henkilöä, tullee tulevaisuudessa kärsimään työvoimapulasta. Tällä hetkellä on vastaanottovirkailijan paikka haussa ja ravintola- ja siivoustyön paikat tulevat hakuun vielä kevään mittaan.

Hirsirakennus ja hirsityöntekijä

Saaren Hirsitalot, Hirsityöntekijä Niko Mäkipelto

Seuraavaksi ajan Saaren Hirsitalot Oy:n tapaamaan toimitusjohtajaa. Raimon kanssa ollaan tuttuja yritysneuvoja-urani alkupuolelta. Kohtaaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa johti ehdokashaun kautta työntekijän löytymiseen Raimolle. Niko Mäkipelto työskentelee edelleen yrityksessä. Viimeksi ovat työllistäneet viime kesänä oppisopimuksella uuden tekijän. Tällä hetkellä yrityksessä ei ole työvoiman tarvetta, mutta Raimon sanoin, hän tietää, kehen ottaa yhteyttä, jos tarvetta ilmenee.

Tämän päivän saldona kahdeksan miellyttävää kohtaamista kuortanelaisten yrittäjien Tyttö mainospipo päässään.kanssa. Hyviä keskusteluja, tiedon, näkemysten vaihtoa. Uskonpa, että kaikille jäi jotain uuttakin tapaamisista. Kotiin ajan täysin kuivalla tiellä auringon paistaessa edelleen. Jo kotimatkalla palailen pikkuhiljaa perheenäidin rooliin lasten soitellessa suunnitelmiaan. Peprec-pipo löytää uuden omistajan viskarilaisen päästä, jossa se pysyi illalla jopa Duudsonit Activity Parkin tempuissa. Kuten aamulla uumoilin, tästä tuli hyvä päivä.


Johanna Olsson
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto