Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.
Aloitetaan vihreästä siirtymästä
Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.
Mikä ihmeen harmaa siirtymä?
Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan. Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.
Mitä tuo digisiirtymä?
Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.
Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.
Timo Saari E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaalla on eniten yrittäjiä Suomen kaikista maakunnista. Alueen pääkaupungiksikin tituleerattu Seinäjoki valittiin neljättä kertaa peräkkäin Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi 2022. Menestystarina rakentuu näennäisen pienistä arkipäivän puroista, pienistä yrityksistä lähtien.
Etelä-Pohjanmaalle on Ukrainassa puhjenneen sodan jälkeen asettunut yli 1900 kotimaastaan paennutta siviiliä. Joukossa on äitejä lapsineen, heidän vanhempiaan ja sukulaisiaan. Monella on puoliso jäänyt puolustamaan kotimaataan, ja vastuu perheen elannosta on Suomeen saapuneen harteilla.
Useat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään menestyneitäkin yrityksiä kotimaansa sotatilan jalkoihin. Yrityksiä, joiden rakennusaineita ovat olleet unelmat, raudanluja tahto ja suomalaiseen sisuun verrattavissa oleva mentaliteetti. Ja ennen kaikkea usko tulevaisuuteen. Usko siihen, että yrittäminen on yhä mahdollista, sodasta huolimatta.
Kuva: Lotta Juntunen.
Elinkeinon harjoittaminen tuo paitsi elannon yrittäjälle itselleen, niin se työllistää myös muita. Mahdollisesti vielä sukupolvia eteenpäin. Suomen lainsäädännön mukaisesti tilapäistä suojelua hakeneilla ulkomaalaisilla on oikeus tehdä paitsi ansiotyötä, myös harjoittaa yksityistä elinkeinotoimintaa (Ulkomaalaislaki). Suomeen saapuneilla ukrainalaisilla on monipuolista koulutustaustaa ja työkokemusta. Joukossa on yrittäjien lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisia, lääkäreitä, opettajia, juristeja, kokkeja, leipureita, akateemikkoja. Ihmisiä, joilla on palava halu tehdä mitä tahansa työtä ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa.
Etelä-Pohjanmaan työllisyystilanne on hyvä
Taantumasta huolimatta Etelä-Pohjanmaan alueella työllisyys on nyt hyvällä tolalla – työttömiä työnhakijoita maakunnassa on 7,2 % työvoimasta, noin 6100. Luku on Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Samanaikaisesti Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työllisistä on korkein Suomessa. Yritystoiminnan merkitys yrittäjän itsensä ja muiden työllistämisen välineenä on siis huomattava. Yritysten määrä on ollut alueella vahvassa kasvussa viime vuosikymmeneltä lähtien.
Maakunnallisella tasolla massatyöttömyyttä suurempi uhka on kuitenkin vahvistuva työvoimapula. Paradoksaalista kyllä, se on myös yritysten kasvun ja kehityksen este. Työpaikat synnyttävät uusia työpaikkoja. Ilman tätä ilmiötä myös maakunnan elinvoimaisuus siis heikkenee. Täyttämätön työtehtävä heikentää yrityksen kykyä tuottaa tarjoamaansa palvelua tai tuotetta, millä on suora vaikutus tuottavuuteen ja tulokseen. Yrityksen tuloksesta perittävä yhteisövero maksetaan siihen kuntaan, joka on merkitty yrityksen kotipaikaksi tai jossa sillä on työntekijöitä. Yritykset tuottavat siten yhteisöverojen muodossa merkittävän osan kuntien verotuloista, alihankintapuroista puhumattakaan. Työvoimapulan vaikutukset ulottuvat siten vahvasti myös alueelliseen elinvoimaan ja kuntien talouteen.
Mistä työvoimapula Etelä-Pohjanmaalla sitten johtuu?
Haastetta tuottavat demografisen rakenteen ja nuorten poismuuton lisäksi työmarkkinoiden kohtaannon ristiriita. Yrityksillä on haastetta löytää tehtävään koulutukseltaan ja osaamiseltaan soveltuvia tekijöitä. Etelä-Pohjanmaalla maatalouden alkutuotannossa, teollisuudessa, ravintolatoiminnassa ja puhtaanapitoalalla yritysten ongelmana on löytää tekijöitä ylipäätään.
Keväästä 2022 alkaen alueelle tulleet ukrainalaiset ovat työllistyneet pääosin juuri työvoimapulasta pahiten kärsiville aloille. Mainittava on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, joille voi Euroopan ulkopuoleltakin muuttava henkilö työllistyä. Ulkomailla hankitun tutkinnon vahvistaminen on oma prosessinsa, mutta esimerkiksi Ukrainassa hammaslääkärinä toimineella on mahdollisuus työllistyä ensin hammashoitajan tehtävään melko sujuvasti esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolla.
Väestörakenteen muutoksen vuoksi myös yrityksiä tulee myyntiin aiempaa vilkkaammin. Yritystään pitkään johtaneet halajavat jo eläkepäiville, ja he etsivät jatkajia astumaan saappaisiinsa. Muun muassa elintarviketeollisuudessa ja ravintolatoiminnassa trendi on vahvistumassa. Mutta mistä löytää yrityksen tarinaa eteenpäin vievät jatkajat? Yksi potentiaalinen ryhmä on juuri ukrainalaiset, jotka ovat jo osin ehtineet asettua seudulle. Tulevaisuus turvallisessa ympäristössä houkuttelee, etenkin kotimaassa vallitsevan sotatilan pitkittyessä.
Ukrainan jälleenrakentamisessa on mahdollisuuksia
Alueellisen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta on huomattava myös Ukrainan jälleenrakennukseen liittyvät mahdollisuudet. Ne yritykset, joilla on työntekijöinään tai johdossaan ukrainalaisia, on kauppasuhteiden luomiselle otollinen maaperä valmiina jälleenrakennuksen koittaessa. Silloin paikallisen kulttuurin tuntemus, kielitaito ja verkostot ovat merkittävä kilpailuvaltti yrityksille.
Miten sitten välttämätön suomen kielitaito hankitaan? Voi vain kuvitella, miten vaikeaa suomi on kyrilliseen kirjaimistoon tottuneelle. Keväällä 2022 saapuneilla ukrainalaisilla, jotka ilmoittautuivat ripeästi Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaiksi, on kielitaidossa etumatkaa. Heidän ensimmäinen lukuvuotensa kotoutumiskoulutuksessa alkaa olla päätöksessään, ja suomen kieli on perustaidoiltaan hallussa, mikä mahdollistaa kohtalaiset taidot suomenkielisessä vuorovaikutuksessa.
Suomea osaavien ukrainalaisten työllistyminen on varmasti vieläkin nopeampaa, kuin viime keväänä suoraan töihin rekrytoiduilla. Paikallistason verkostoja on jo syntynyt, ja he ovat mahdollisesti toimineet jo tulkkeinakin muiden Suomeen saapuneiden apuna. Ukrainan ja venäjänkieliselle tulkkaukselle on luonnollisesti nyt kysyntää, saati jos sitä kykenee tarjoamaan omassa työyhteisössään uusille työntekijöille. Näin on muutamissa tapauksissa toimittukin: pidempään työnantajan palveluksessa olleet perehdyttävät uusia ja tulkkaavat työohjeita uusille työntekijöille.
Työllistymisen tueksi on monia keinoja
Työllistymiseen on mahdollista hakea palkkatukea. Tilapäisen suojelun oleskeluluvan omaava työtön työnhakija on mahdollisen palkkatuen tutkimisen piirissä. Työtä tarjoava työnantaja voi esittää palkkatukihakemuksen verkossa TE-toimistolle tai kuntakokeiluun, ja hakemus yksilöidään työnhakijan henkilötunnuksen avulla. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että työsuhde ei saa alkaa ennen kuin päätös palkkatuesta on tehty. Palkkatuki on tarkoitettu työllistämisen tukemiseen, työnantaja ei siis saa vähentää sitä työntekijän saaman palkan määrästä, vaan palkka maksetaan täysimääräisenä työntekijälle.
Työttöminä työnhakijoina Ukrainasta saapuneilla on halutessaan myös mahdollista kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan, menettämättä mahdollista työttömyystukeaan ja työttömän työnhakijan palveluitaan. Kokeilun aikana yrittäjyyden päätoimisuutta ei tutkita, mutta sen päätyttyä tilannetta tarkastellaan uudelleen tästä näkökulmasta. Tilapäisen suojelun nojalla oleskeluluvan saaneella on mahdollisuus myös hakea yritystoiminnan aloittamiseen tukea. Aloittavan yrittäjän tukimuotona starttirahan hakeminen siten on myös ukrainalaisille mahdollista. Yrittäjyyskokeilussa olevan tulee kuitenkin muistaa hakea starttirahaa ajoissa jo kokeilun aikana, viimeistään kolmannen kuukauden kohdalla.
Toisin kuin työllistymispalveluita saadakseen tulee ilmoittautua TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakkaaksi, niin aloittava yrittäjä voi hakea starttirahaa myös ilman kyseistä asiakkuutta. Näin voi toimia myös Ukrainasta Suomeen saapunut, tilapäisen suojelun oleskeluluvan omaava, 18-vuotta täyttänyt henkilö.
Starttirahaa haettaessa on kuitenkin muistettava, että sitä myönnetään vain päätoimiseen yrittäjyyteen, eikä tukea voi saada yhtä aikaa muiden henkilökohtaisten etuuksien kanssa. Starttirahan kanssa ristiriidassa oleviksi luetaan muun muassa sosiaali- ja työttömyysetuudet, sekä opintotuki. Julkisista työvoimapalveluista säädetyn lain mukaan starttirahan maksamisen estävät myös ne etuudet, jotka turvaavat henkilön kohtuullisen toimeentulon.
Starttirahaa koskeva hakemus tehdään liitteineen (verovelkatodistus, liiketoimintasuunnitelma ja kustannusarvio) verkossa, osoitteessa Työmarkkinatori.fi. Asiointiin tarvitaan pankkitunnukset, joiden avulla asiakkaan tunnistaminen on mahdollista. Hakijalla on siis oltava suomalainen henkilötunnus ja veroviranomaisen antama veronumero. Asiakkaalla ei saa olla verovelkaa, tai verovelasta on oltava voimassa oleva maksusuunnitelma. Vaatimukset ja hakemuksen käsittelyprosessi ovat Ukrainasta paenneilla, tilapäiseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat omaavilla, samat kuin kaikilla muillakin starttirahan hakijoilla. Myös kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta on valittavissa oleva vaihtoehto päätoimiselle yrittäjyydelle. Kevytyrittäjyys katsotaan kuitenkin sivutoimiseksi, joten siihen starttiraha ei sovellu.
Maaliskuun alusta voimaan tullut muutos kuntalaisuuden hakemiseen ja myöntämiseen ei vaikuta starttirahan hakemiseen tai siihen oikeutukseen. Hakemusten käsittelijöitä on toki nyt enemmän kuin aiemmin, joskin kummallakin tahoista määräytyy vastuut asiakkuuden mukaisesti.
Kuva: Lotta Juntunen.
TE-toimistojen ja kuntakokeilujen yritysneuvonnan palvelut ovat kaikkien Ukrainasta paenneiden ja Suomessa asuvien saatavilla. Tietenkin suomen kielen taito edesauttaa asioinnin sujuvuutta, mutta myös englanti toimii hyvänä tukena asioinnissa. Yrittäjyyttä arvioidessa, eli liiketoiminnan kannattavuuden sekä jatkuvuuden kannalta riittävä suomen kielen taito on kuitenkin tärkeä. Näin elinkeinotoiminnan arviointi tuottavuuden ja jatkuvuuden kannalta on helpompaa. Perusteellisesti tehdyn suunnitelmat taloudellisine arvioineen ovat prosessissa merkittävässä roolissa.
Etelä-Pohjanmaalla on tarjolla runsaasti neuvontapalveluita, joihin kannattaa ottaa tarvittaessa yhteyttä yritysasiantuntijoiden lisäksi. Yrittäjyyden polulle on saatavilla tukea asiantuntijoilta, jotka ohjaavat ja neuvovat mielellään myös Suomeen muuttaneita ukrainalaisia. Ota rohkeasti yhteyttä!
Työ on iso osa elämäämme, ja yksi muoto ansaita on lähteä yrittäjäksi. Yrittäjyyden sanotaan tuovan mukanaan muun muassa vapautta valita ja tehdä sitä, minkä itse kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Se, että yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa, näkyy myös eri tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan 9 515 yritystä aloitti toimintansa vuoden 2021 heinä−syyskuussa. Aloittaneita yrityksiä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana ajanjaksona.
Vapauden mukana tulee myös vastuuta. Yrittäjänä toimiminen ei ole aina helppoa, eteen voi tulla yllättäviäkin asioita. Joku on aikoinaan sanonut, että yrittäjänä toimiminen on kuin moniottelua. Oman erityisosaamisen lisäksi on hyvä olla vähintäänkin tietoinen monesta yrittäjyyteen liittyvästä asiasta. Miten sitten päästä alkuun, kun tuntuu, että omaa ideaa haluaa lähteä viemään eteenpäin? Usein uuteen yritykseen liittyvä ajatus voi olla hyvinkin selkeä, mutta sen paperille kirjoittaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen, puhumattakaan kannattavuuslaskelmista, voi ollakin sitten toinen juttu. Hyvä valmistautuminen ja pyrkimys ennakointiin ovat erityisen tärkeää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka tietenkään kaikkeen ei voi millään valmistua uusi yrittäjäkään.
”Halu ryhtyä yrittäjäksi sai minut hakeutumaan koulutukseen”
Näin kirjoitti eräs valmennukseen osallistunut, ja lisäsi vielä, että hän on häikäistynyt siitä, että sai näin hyvän koulutuksen maksuttomana. Etelä-Pohjanmaan TE-Palveluiden yrittäjyysvalmennus tarjoaa hyvät eväät yrittäjyyteen. Työnhakija-asiakkaille maksutonta yritysvalmennusta TE-Palveluille tuottaa Valmennus-Majakka.
Valmennuksessa saat tietoa ja tukea yritys- ja liikeideasi hahmottamiseen sekä konkreettisen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Eli juuri sellaista tietoa ja osaamista, mitä yrittäjänä tulet tarvitsemaan. Sillä ei ole niinkään väliä, oletko suunnitelmissasi vasta alkumetreillä vai jo edennyt hieman pidemmälle toteaa Valmennus-Majakan valmentaja Seppo Laukkanen. Seppo kertoo, että valmennus voi auttaa selkeyttämään omia ajatuksia ja liikeideaa, sekä tuoda varmuutta yrityksen talousasioiden hoitamiseen. Valmennuksen aikana selvitetään sitä, onko liikeideassa edellytyksiä jatkuvaan, kannattavaan liiketoimintaan.
Valmennuksen päätavoitteena on se, että valmennuksesta saa ammattitaitoa yrittäjänä toimimiseen. ”Yrittäjyys on tekemällä oppimista, mutta se on monesti helpompaa, kun on perustiedot hanskassa”, toteaa Seppo Laukkanen. Ja näinhän se on, siksi koulutuksen sisällössä pureudutaan tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin yrityksen perustamisesta, talouteen ja kannattavuuteen, sekä vero-, että lakiasioista liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. On hyvä myös huomioida, että mikäli olet hakenut/aiot hakea starttirahaa ja sinulle suositellaan yrittäjyysvalmennusta, niin kyseinen valmennus täyttää starttirahan yrittäjäkoulutusvaatimuksen.
Yrittäjän palvelut ”samalta luukulta”
Valmennuksen kautta voit myös verkostoitua ja saada tietoa niistä toimijoista, joihin sinun on hyvä tutustua yrittäjänä toimiessasi. Me TE-Palveluiden yritysneuvojat olemme yksi taho, joihin kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin, ainakin, mikäli suunnitelmissasi on hakea starttirahaa toimeentulosi tukemiseksi.
Valmennusten ja neuvonnan lisäksi Etelä-Pohjamaalla on tarjolla useita muitakin alkavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja ja rahoituksia, joten myös näihin kannattaa tutustua tarkemmin. Yrityspalvelukeskuksemme keskeisenä tehtävänä on tukea kaikissa vaiheissa olevia yrittäjiä, joten älä epäröi ottaa yhteyttä. Yhteystietomme löytyvät Yrityspalvelukeskuksen sivuilta (www.ely-keskus.fi).
Ennen ideaa on usein yksi toive; se voi olla toive vaurastumisesta, joskin yhä useammin toiveena on vapaus. Siis yrittämisen vapaus – toive päättää itse missä, milloin, millä tavoin työskentelee ja halu tehdä itselleen merkityksellistä työtä.
Lähes poikkeuksetta asiakkaat ovat meihin yritysneuvojiin yhteyksissä siinä vaiheessa, kun visio omasta yrityksestä on jo melko pitkällä. Toiveet ovat hahmottuneet ideaksi ja idea jalostunut liikeideaksi. Kun liikeidea puetaan kirjalliseen muotoon, tuotoksena on liiketoimintasuunnitelma eli tuttavallisesti LTS. Joskus sattuu niinkin että LTS on kirkkaana yrittäjäkandidaatin korvien välissä, jolloin suosittelemme saattamaan sen päivänvaloon. Kirjallinen työ saattaa olla pakkopullaa, mutta siihen kannattaa paneutua huolella, sillä LTS:ää leipoessa suunnitelmat terävöittyvät entisestään. Puolivahingossa tuleekin sitten järkeiltyä yksityiskohtia, joita ei ole aiemmin tullut miettineeksi. Pakkopulla saattaakin sisältää enemmän rusinoita uunista ulos tullessaan, kuin alun perin oli uskallettu ajatellakaan. Liiketoimintasuunnitelma palveleekin ennen kaikkea yrittäjää itseään. Tarpeellinen se on myös haettaessa esim. rahoitusta perustettavalle yritykselle tai starttirahaa.
Yrittäjyydestä kiinnostuneille on monenlaisia palveluita tarjolla.
Miten sitten aloittaisin?
Miten toimia silloin, jos löytyy kiinnostuksen kipinä yrittäjyyttä kohtaan, mutta ei ideaa saatikka “älteeässää”? Kyllä, yritysneuvonnan palvelut ovat silloinkin käytettävissä. Kipinähän voi myöhemmin yltyä poltteeksi, jolloin on hyvä, jos takataskussa on jo tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista. Yrittäjyys voi konkretisoitua myöhemmin, vaikkapa kiinnostavan myynnissä oleva yrityksen kautta. Jos etsit ostettavaa yritystä tai olet kiinnostunut esim. franchising-yrittäjyydestä, tutustu TE-palveluista löytyviin avoimiin työpaikkoihin. Sieltä löytyy nimittäin myös yrittäjäpaikkoja! Samaten kannattaa tutkia netistä löytyvät kauppapaikat ja ketjuyrittäjyyttä käsittelevät sivustot.
Kevytyrittäjyyttä, sivutoimiyrittäjyyttä vai mitä?
Ja eipä ole olemassa niin kevyttä yrittäjyyttä, etteikö sen tiimoilla voisi yritysneuvojan pakeille hakeutua. Julkisuudessa kevytyrittäjyys on kovasti framilla, sen sijaan lainsäädäntömme ei kevytyrittäjyys-käsitettä tunne. Tärkeää on hahmottaa, onko tarkoitus toimia kevytyrittäjänä, joka laskuttaa asiakasta ja nostaa oman palkkansa laskutuspalvelufirman kautta, vai onko ajatuksena sittenkin perustaa oma yritys? Viimeksi mainitussa mallissa kysymys on lähinnä kirjanpidon ja laskutuksen ulkoistamisesta. Tapauskohtaista on, kumpi sopii harjoitettavaksi aiotun toiminnan luonteeseen paremmin. Valitseepa sitten niin tai näin, kevytyrittäjältäkin vaaditaan niin substanssiosaamista, kuin markkinointi-, myynti- ja neuvottelutaitojakin – yrittäjyysosaamista unohtamatta. Sivutoimiyrittäjyys on tällä hetkellä nosteessa, tämä liittyy vallitsevaan hyvään työllisyystilanteeseen. Sivutoimiyrittäjyyttä käynnistettäessä saattaa kevytyrittäjyys olla yksi vaihtoehto. Kevytyrittäjyys voi soveltua hyvin myös opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämiseen tai keikkaluonteisten palveluiden tarjoamiseen.
Oma Yritys-Suomi -palvelussa voi testata omaa liikeideaansa.
Aloittavalle yrittäjälle tarjolla monipuolisia palveluita
Aloittaville yrittäjille on tarjolla runsaasti palveluita. Yritysneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne, sisältäen valmiudet yrittäjyyteen sekä suunnitellun yritystoiminnan luonne ja laajuus. Onko osaaminen kunnossa, entäpä yrittäjävalmiudet, taloudelliset riskit, aikataulutus, lupa-asiat, tuotantotilat ja -välineet, kilpailutilanne jne.?
Oma Yritys-Suomi -palvelusta löytyy aloittavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja, joiden avulla voit testata liikeideasi toimivuuden ja soveltuvuutesi yrittäjäksi. Samasta paikasta löytyy myös liiketoimintasuunnitelmapohja.
Palvelupolku yrittäjyyteen on kullakin omanlaisensa, joko hyvinkin suoraviivainen tai hieman mutkaisempi. Yrittäjyysneuvontaa tarjoamme kaikille aiheesta kiinnostuneille maksuttomasti ja luottamuksellisesti. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan yhteistyökumppaneidemme palvelujen ääreen. Ihan jokainen yrittäjyydestä kiinnostunut on tervetullut kuulolle aloittaville yrittäjille tarkoitettuihin info-tilaisuuksiin. Osa aloittavien yrittäjien palveluista on TE-palveluiden asiakkaille tarkoitettuja työllistymistä edistyviä palveluita, joihin lukeutuvat yrittäjän työkokeilu ja yrittäjyysvalmennukset. Työttömyysturvan piirissä olevien henkilöiden on nykyään mahdollista startata yritystoiminta liikkeelle ns. neljän kuukauden yrittäjyyskokeilun avulla. Starttiraha on jo melko hyvin tunnettu palvelu. Sen kohderyhmä on laaja, käsittäen esimerkiksi työstä yrittäjäksi lähtevät, kuin myös työttömät henkilötkin.
Matka ideasta kukoistavaksi yritykseksi vaatii huolellista suunnittelua ja poltetta yrittäjyyttä kohtaan. Liikeideaa kannattaa hioa ja saatavilla olevat palvelut hyödyntää niin, että yritystoiminnan käynnistyessä yrittäjä pystyy keskittymään oleelliseen eli toiveensa toteuttamiseen.
Henkilöliikenteen uudistava liikennepalvelulaki astuu voimaan koko laajuudessaan 1.7.2018. Lain tavoitteena on tukea uusien liikennepalvelumallien syntymistä ja näin vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Alalle tulo helpottuu sekä oman liiketoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen yksinkertaistuvat. Laki on uusien liikkumispalveluiden mahdollistaja.
Mikä muuttuu linja-autoliikenteessä?
Lupahallintoa kevennetään, näin myös linja-autoliikenteen osalta. Markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikenneluvat poistuvat. Jäljelle jää vain yksi lupa, henkilöliikennelupa, joka aiemmin oli nimeltään joukkoliikennelupa. Tällä luvalla saa harjoittaa myös taksiliikennettä, kunhan täyttää taksiliikenteen vaatimukset mm. kaluston ja kuljettajan osalta. Markkinaehtoisen liikenteen osalta reittiliikennelupaa ei siis enää haeta ELY-keskuksista. Riittää kun liikenteenharjoittaja ilmoittaa, viimeistään 60 päivää ennen liikenteen aloittamisesta, lopettamista sekä muista liikenteessä tapahtuvista muutoksista, joko Liikenneviraston palveluun tai omilla nettisivuillaan. Ja kun liikenteen harjoittaminen ei perustu lupaan, ei siitä voi myöskään valittaa. Jatkossa samalla reitillä ja samalla aikataululla voi liikennettä harjoittaa useampikin liikenteenharjoittaja, mikäli näin haluavat.
Uusien linja-autoreittien kokeilu helpottuu!
Muutos lisää joustavuutta ja helpottaa yrittäjien mahdollisuutta kokeilla uusia reittejä ja aikatauluja. Ei tarvitse maksaa luvasta eikä pelätä haittaavan liikenteen raskasta valitusprosessia. Markkinat ohjaavat liikenteen syntymistä. Linja-autoyrittäjät voivat jatkossa helposti lisätä pienkalustoa ja saada näin rakennettua tehokkaampia ja joustavampia liikennöintikokonaisuuksia sekä sujuvia matkaketjuja. Tämä luo mahdollisuuksia uusille henkilökuljetuspalveluille.
Viranomaiset hankkivat liikennepalveluita jatkossakin
Viranomaiset voivat jatkossakin tukea EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti liikennepalveluiden syntymistä alueilla, joille sitä ei halutussa määrin markkinaehtoisesti synny. Hankkimalleen liikenteelle viranomainen voi vahvistaa yksinoikeuden hallintopäätöksellä. Yksinoikeuden suoja tarkoittaa sitä, että viranomaisen hankkimaa liikennettä ei saa haitata markkinaehtoisella liikenteellä.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käyttää joukkoliikennepalvelujen hankintaan toimivalta-alueellaan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella noin 3 M€ vuositasolla. Tällä summalla saadaan hankittua noin 380 joukkoliikennevuoroa, jotka pääasiassa hoidetaan erikokoisella bussikalustolla. Hankintoja on jo pitkään toteutettu kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja kunnat osallistuvat omalta osaltaan myös kustannuksiin.
Taksialalle toivotaan uusia yrittäjiä
Tarveharkinnasta luopuminen helpottaa taksialalle tuloa. Taksiliikenteeseen vaaditaan edelleenkin lupa, jonka saamiseksi on täytettävä asetetut vaatimukset hyvämaineisuuden, vakavaraisuuden ym. osalta. Taksiliikenteen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta tämä on hyvä asia. Taksiyrittäminen mahdollistuu niille, jotka sitä todella haluavat tehdä. Taksitoiminnan osa-aikaisuuden mahdollisuus voi myös kannustaa uusia yrittäjiä taksialalle. Sehän voisi toimia erilaisten sesonkiluonteisten ammattien lisänä, maaseudulla esim. maanviljelyn ohella.
Toivottavasti alalle saadaankin uusia, innokkaita, innovatiivisia ja palveluhenkisiä yrittäjiä. Ihmisten liikkumistarve tulee jatkossa vain kasvamaan. Uudet liikkumistavat tulevat yleistymään. Kimppakyyti, kuljetusten yhdistely, jakamistalous, liikkuminen palveluna, kestävä liikkuminen, jne. ovat monille jo tuttuja käsitteitä.
Taksialakin kaipaa asennemuutosta – uutta ajattelutapaa, aivan kuten OnniBus aikanaan ravisteli linja-autoalaa. Halpabussiyhtiön ja sen brändäyksen tulo markkinoille oli varsin positiivinen heräte bussialalle. Perinteinen taksiliikenne on koettu kalliiksi kulkumuodoksi, sitä on käytetty vain pakosta tai silloin, kun joku toinen maksaa.
Miksei taksiliikenne voisi olla niin edullista, että useammat ”tavalliset” itsemaksavat kuluttajat jättäisivät oman autonsa kotiin ja käyttäisivät taksipalvelua? Taksitoiminnalle löytyisi varmasti kannattavuutta halvemmillakin hinnoilla, kun volyymit vastaavasti kasvaisivat. Nyt olisi todella hyvä hetki kokeilla tälläkin alalla jotain aivan uutta!
Nyt on aika innovaatioille ja uudelle tekniikalle
Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia liikennepalvelujen käyttöön. Erilaisten sovellusten kautta on mahdollisuus saada reaaliaikaista tietoa aikatauluista, reiteistä ja muista liikkumiseen liittyvistä palveluista. Matkan maksaminen on jo nyt mahdollista älypuhelimen sovelluksilla esim. HSL:n alueella. Samanlaista kehitystä odotamme myös maaseutumaisempaan ympäristöön. Reittioppaat ovat yleistymässä ja ne helpottavat huomattavasti matkan suunnittelua. Matkan koko matkaketju tulee löytyä nopeasti ja helposti ja maksamisen täytyy olla vaivatonta. Reaaliaikaisen ajoneuvoseurannan merkitys on suuri varsinkin maaseudulla, jossa julkisen liikenteen vuorotiheys on vähäisempää. Tekniikka on jo olemassa, kunhan vain saamme sen jalkautettua käytäntöön.
Vielä heinäkuussa ei varmaankaan suuria muutoksia henkilöliikenteessä tapahdu mutta toivottavasti aika nopeasti saamme nähdä markkinoilla ihan uusia yrittäjiä, uudenlaista teknologiaa ja uudenlaisia liikkumispalveluja.
Liikkumistarve on olemassa – mutta miten ja millä teemme sen fiksusti?
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 