Ideasta se lähtee – yrittäjyys nimittäin! 

Ennen ideaa on usein yksi toive; se voi olla toive vaurastumisesta, joskin yhä useammin toiveena on vapaus. Siis yrittämisen vapaus – toive päättää itse missä, milloin, millä tavoin työskentelee ja halu tehdä itselleen merkityksellistä työtä.

Lähes poikkeuksetta asiakkaat ovat meihin yritysneuvojiin yhteyksissä siinä vaiheessa, kun visio omasta yrityksestä on jo melko pitkällä. Toiveet ovat hahmottuneet ideaksi ja idea jalostunut liikeideaksi. Kun liikeidea puetaan kirjalliseen muotoon, tuotoksena on liiketoimintasuunnitelma eli tuttavallisesti LTS. Joskus sattuu niinkin että LTS on kirkkaana yrittäjäkandidaatin korvien välissä, jolloin suosittelemme saattamaan sen päivänvaloon. Kirjallinen työ saattaa olla pakkopullaa, mutta siihen kannattaa paneutua huolella, sillä LTS:ää leipoessa suunnitelmat terävöittyvät entisestään. Puolivahingossa tuleekin sitten järkeiltyä yksityiskohtia, joita ei ole aiemmin tullut miettineeksi. Pakkopulla saattaakin sisältää enemmän rusinoita uunista ulos tullessaan, kuin alun perin oli uskallettu ajatellakaan. Liiketoimintasuunnitelma palveleekin ennen kaikkea yrittäjää itseään. Tarpeellinen se on myös haettaessa esim. rahoitusta perustettavalle yritykselle tai starttirahaa.

Ihmisiä juttelemassa toimistotilassa pöydän ääressä.
Yrittäjyydestä kiinnostuneille on monenlaisia palveluita tarjolla.

Miten sitten aloittaisin?

Miten toimia silloin, jos löytyy kiinnostuksen kipinä yrittäjyyttä kohtaan, mutta ei ideaa saatikka “älteeässää”? Kyllä, yritysneuvonnan palvelut ovat silloinkin käytettävissä. Kipinähän voi myöhemmin yltyä poltteeksi, jolloin on hyvä, jos takataskussa on jo tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista. Yrittäjyys voi konkretisoitua myöhemmin, vaikkapa kiinnostavan myynnissä oleva yrityksen kautta. Jos etsit ostettavaa yritystä tai olet kiinnostunut esim. franchising-yrittäjyydestä, tutustu TE-palveluista löytyviin avoimiin työpaikkoihin. Sieltä löytyy nimittäin myös yrittäjäpaikkoja! Samaten kannattaa tutkia netistä löytyvät kauppapaikat ja ketjuyrittäjyyttä käsittelevät sivustot.

Kevytyrittäjyyttä, sivutoimiyrittäjyyttä vai mitä?

Ja eipä ole olemassa niin kevyttä yrittäjyyttä, etteikö sen tiimoilla voisi yritysneuvojan pakeille hakeutua. Julkisuudessa kevytyrittäjyys on kovasti framilla, sen sijaan lainsäädäntömme ei kevytyrittäjyys-käsitettä tunne. Tärkeää on hahmottaa, onko tarkoitus toimia kevytyrittäjänä, joka laskuttaa asiakasta ja nostaa oman palkkansa laskutuspalvelufirman kautta, vai onko ajatuksena sittenkin perustaa oma yritys? Viimeksi mainitussa mallissa kysymys on lähinnä kirjanpidon ja laskutuksen ulkoistamisesta. Tapauskohtaista on, kumpi sopii harjoitettavaksi aiotun toiminnan luonteeseen paremmin. Valitseepa sitten niin tai näin, kevytyrittäjältäkin vaaditaan niin substanssiosaamista, kuin markkinointi-, myynti- ja neuvottelutaitojakin – yrittäjyysosaamista unohtamatta. Sivutoimiyrittäjyys on tällä hetkellä nosteessa, tämä liittyy vallitsevaan hyvään työllisyystilanteeseen. Sivutoimiyrittäjyyttä käynnistettäessä saattaa kevytyrittäjyys olla yksi vaihtoehto. Kevytyrittäjyys voi soveltua hyvin myös opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämiseen tai keikkaluonteisten palveluiden tarjoamiseen.

Kaksi henkilöä keskustelee ja heillä on puhelimet esillä, josta he katsovat jotain.
Oma Yritys-Suomi -palvelussa voi testata omaa liikeideaansa.

Aloittavalle yrittäjälle tarjolla monipuolisia palveluita

Aloittaville yrittäjille on tarjolla runsaasti palveluita. Yritysneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne, sisältäen valmiudet yrittäjyyteen sekä suunnitellun yritystoiminnan luonne ja laajuus. Onko osaaminen kunnossa, entäpä yrittäjävalmiudet, taloudelliset riskit, aikataulutus, lupa-asiat, tuotantotilat ja -välineet, kilpailutilanne jne.?

Oma Yritys-Suomi -palvelusta löytyy aloittavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja, joiden avulla voit testata liikeideasi toimivuuden ja soveltuvuutesi yrittäjäksi. Samasta paikasta löytyy myös liiketoimintasuunnitelmapohja.  

Palvelupolku yrittäjyyteen on kullakin omanlaisensa, joko hyvinkin suoraviivainen tai hieman mutkaisempi. Yrittäjyysneuvontaa tarjoamme kaikille aiheesta kiinnostuneille maksuttomasti ja luottamuksellisesti. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan yhteistyökumppaneidemme palvelujen ääreen. Ihan jokainen yrittäjyydestä kiinnostunut on tervetullut kuulolle aloittaville yrittäjille tarkoitettuihin info-tilaisuuksiin. Osa aloittavien yrittäjien palveluista on TE-palveluiden asiakkaille tarkoitettuja työllistymistä edistyviä palveluita, joihin lukeutuvat yrittäjän työkokeilu ja yrittäjyysvalmennukset. Työttömyysturvan piirissä olevien henkilöiden on nykyään mahdollista startata yritystoiminta liikkeelle ns. neljän kuukauden yrittäjyyskokeilun avulla. Starttiraha on jo melko hyvin tunnettu palvelu. Sen kohderyhmä on laaja, käsittäen esimerkiksi työstä yrittäjäksi lähtevät, kuin myös työttömät henkilötkin.

Matka ideasta kukoistavaksi yritykseksi vaatii huolellista suunnittelua ja poltetta yrittäjyyttä kohtaan. Liikeideaa kannattaa hioa ja saatavilla olevat palvelut hyödyntää niin, että yritystoiminnan käynnistyessä yrittäjä pystyy keskittymään oleelliseen eli toiveensa toteuttamiseen. 

Onko sinulla idea tai kipinä? Ota rohkeasti yhteyttä! 
Lisää tietoa löydät myös yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta. (ely-keskus.fi)

Anu Havuluoto
Yritysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan Työ- ja elinkeinotoimisto
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa

Joukkoliikenteestä liikennepalveluun

Henkilöliikenteen uudistava liikennepalvelulaki astuu voimaan koko laajuudessaan 1.7.2018. Lain tavoitteena on tukea uusien liikennepalvelumallien syntymistä ja näin vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Alalle tulo helpottuu sekä oman liiketoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen yksinkertaistuvat. Laki on uusien liikkumispalveluiden mahdollistaja.

Mikä muuttuu linja-autoliikenteessä?

Lupahallintoa kevennetään, näin myös linja-autoliikenteen osalta. Markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikenneluvat poistuvat. Jäljelle jää vain yksi lupa, henkilöliikennelupa, joka aiemmin oli nimeltään joukkoliikennelupa. Tällä luvalla saa harjoittaa myös taksiliikennettä, kunhan täyttää taksiliikenteen vaatimukset mm. kaluston ja kuljettajan osalta. Markkinaehtoisen liikenteen osalta reittiliikennelupaa ei siis enää haeta ELY-keskuksista. Riittää kun liikenteenharjoittaja ilmoittaa, viimeistään 60 päivää ennen liikenteen aloittamisesta, lopettamista sekä muista liikenteessä tapahtuvista muutoksista, joko Liikenneviraston palveluun tai omilla nettisivuillaan. Ja kun liikenteen harjoittaminen ei perustu lupaan, ei siitä voi myöskään valittaa. Jatkossa samalla reitillä ja samalla aikataululla voi liikennettä harjoittaa useampikin liikenteenharjoittaja, mikäli näin haluavat.

Uusien linja-autoreittien kokeilu helpottuu!

Muutos lisää joustavuutta ja helpottaa yrittäjien mahdollisuutta kokeilla uusia reittejä ja aikatauluja. Ei tarvitse maksaa luvasta eikä pelätä haittaavan liikenteen raskasta valitusprosessia. Markkinat ohjaavat liikenteen syntymistä. Linja-autoyrittäjät voivat jatkossa helposti lisätä pienkalustoa ja saada näin rakennettua tehokkaampia ja joustavampia liikennöintikokonaisuuksia sekä sujuvia matkaketjuja. Tämä luo mahdollisuuksia uusille henkilökuljetuspalveluille.

Viranomaiset hankkivat liikennepalveluita jatkossakin

Viranomaiset voivat jatkossakin tukea EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti liikennepalveluiden syntymistä alueilla, joille sitä ei halutussa määrin markkinaehtoisesti synny. Hankkimalleen liikenteelle viranomainen voi vahvistaa yksinoikeuden hallintopäätöksellä. Yksinoikeuden suoja tarkoittaa sitä, että viranomaisen hankkimaa liikennettä ei saa haitata markkinaehtoisella liikenteellä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käyttää joukkoliikennepalvelujen hankintaan toimivalta-alueellaan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella noin 3 M€ vuositasolla. Tällä summalla saadaan hankittua noin 380 joukkoliikennevuoroa, jotka pääasiassa hoidetaan erikokoisella bussikalustolla. Hankintoja on jo pitkään toteutettu kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja kunnat osallistuvat omalta osaltaan myös kustannuksiin.

Taksialalle toivotaan uusia yrittäjiä

Tarveharkinnasta luopuminen helpottaa taksialalle tuloa. Taksiliikenteeseen vaaditaan edelleenkin lupa, jonka saamiseksi on täytettävä asetetut vaatimukset hyvämaineisuuden, vakavaraisuuden ym. osalta. Taksiliikenteen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta tämä on hyvä asia. Taksiyrittäminen mahdollistuu niille, jotka sitä todella haluavat tehdä. Taksitoiminnan osa-aikaisuuden mahdollisuus voi myös kannustaa uusia yrittäjiä taksialalle. Sehän voisi toimia erilaisten sesonkiluonteisten ammattien lisänä, maaseudulla esim. maanviljelyn ohella.

Toivottavasti alalle saadaankin uusia, innokkaita, innovatiivisia ja palveluhenkisiä yrittäjiä. Ihmisten liikkumistarve tulee jatkossa vain kasvamaan. Uudet liikkumistavat tulevat yleistymään. Kimppakyyti, kuljetusten yhdistely, jakamistalous, liikkuminen palveluna, kestävä liikkuminen, jne. ovat monille jo tuttuja käsitteitä.

Taksialakin kaipaa asennemuutosta – uutta ajattelutapaa, aivan kuten OnniBus aikanaan ravisteli linja-autoalaa. Halpabussiyhtiön ja sen brändäyksen tulo markkinoille oli varsin positiivinen heräte bussialalle. Perinteinen taksiliikenne on koettu kalliiksi kulkumuodoksi, sitä on käytetty vain pakosta tai silloin, kun joku toinen maksaa.

Miksei taksiliikenne voisi olla niin edullista, että useammat ”tavalliset” itsemaksavat kuluttajat jättäisivät oman autonsa kotiin ja käyttäisivät taksipalvelua? Taksitoiminnalle löytyisi varmasti kannattavuutta halvemmillakin hinnoilla, kun volyymit vastaavasti kasvaisivat. Nyt olisi todella hyvä hetki kokeilla tälläkin alalla jotain aivan uutta!

Nyt on aika innovaatioille ja uudelle tekniikalle

Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia liikennepalvelujen käyttöön. Erilaisten sovellusten kautta on mahdollisuus saada reaaliaikaista tietoa aikatauluista, reiteistä ja muista liikkumiseen liittyvistä palveluista. Matkan maksaminen on jo nyt mahdollista älypuhelimen sovelluksilla esim. HSL:n alueella. Samanlaista kehitystä odotamme myös maaseutumaisempaan ympäristöön. Reittioppaat ovat yleistymässä ja ne helpottavat huomattavasti matkan suunnittelua. Matkan koko matkaketju tulee löytyä nopeasti ja helposti ja maksamisen täytyy olla vaivatonta. Reaaliaikaisen ajoneuvoseurannan merkitys on suuri varsinkin maaseudulla, jossa julkisen liikenteen vuorotiheys on vähäisempää. Tekniikka on jo olemassa, kunhan vain saamme sen jalkautettua käytäntöön.

Vielä heinäkuussa ei varmaankaan suuria muutoksia henkilöliikenteessä tapahdu mutta toivottavasti aika nopeasti saamme nähdä markkinoilla ihan uusia yrittäjiä, uudenlaista teknologiaa ja uudenlaisia liikkumispalveluja.

Liikkumistarve on olemassa – mutta miten ja millä teemme sen fiksusti?

 

Rauno Matintupa

Joukkoliikennevastaava

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus