Verkostoista voimaa ja lisäarvoa yrityksille

Verkostoituminen nähdään tänä päivänä jo liki elinehtona yrityskentällä. Yritys voi verkostoitua niin saman toimialan yritysten, toistensa palveluihin ja tuotteisiin lisäarvoa tuottavien yritysten, alihankintayritysten, ns. veturiyritysten kuin erilaisten muiden palvelujen tuottajayritysten kanssa. Verkostojen kautta halutaan oppia, kehittää uutta, toimia joustavammin ja vastata asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.

Yrityksille motiiveja verkostoitumiseen voivat olla esimerkiksi:

  • joustavuuden ja tehokkuuden parantaminen
  • kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen
  • kustannussäästöjen luominen
  • pyrkimys hankkia lisää kapasiteettia ja liikevaihtoa
  • riskien jakaminen.
Viisi miestä seisovat nauraen rakennuksen oviaukolla.

Sopivien verkostojen etsiminen ja ylläpitäminen

Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen on hyvä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Tapahtumiin kannattaakin osallistua tavoitteellisesti, miettien, mistä tapahtumista hyötyisi eniten. Tapahtumissa aktiivisuus on valttia. Pitkän tapahtumakaranteenin jälkeen erilaiset verkostoitumistapahtumat ja -messut ovatkin nousseet aivan uuteen arvoonsa!

Joustavat ja moniulotteiset verkostoitumisalustat löytyvät sosiaalisen median kanavista. Se, mikä yrityksellesi olisi paras kanava, riippuu toimialasta ja tarpeista. LinkedIn on maailman suosituin työelämän kanava, ja siksi erityisen hyödyllinen juuri ammatillisten verkostojen luomiseen. Muita suosittuja kanavia ovat Facebook, Instagram, Twitter ja esim. nuorten suosimista kanavista TikTok.

Muita mahdollisuuksia verkostoitumiselle on esimerkiksi liittyminen sopiviin yhteisöihin. Saman toimialan yrityksillä saattaa olla yhteenliittymiä, kuten yrittäjäyhteisöjä. Yhteistyöskentelytilat voivat olla vaihtoehto kotitoimistolle, ja sitä kautta tarjota luontevan tavan verkostoitua, saada vertaistukea ja sparrausapua. Verkostotyön ytimessä ovat tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. On totta kai tärkeää pohtia omia motiiveja verkostoitumiselle, mutta aivan yhtä tärkeää on pohtia sitä, mitä annettavaa minulla on tälle verkostolle, sillä verkostotyö on vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Miten voisin auttaa toista yritystä tai yhteistyökumppania onnistumaan? Jos toivot saavasi apua muilta, sinunkin tulee olla valmis antamaan apua muille. Hyvä vuorovaikutus on verkostoitumisessa avainasemassa.

Kuusi henkilöä seisovat järven rannalla portaissa aurinkoisena kesäpäivänä.

Eteläpohjalaiset yrityspalvelutoimijat yritysten tukena kasvussa ja uudistumisessa

Tiiviissä verkostossa toimivat myös eteläpohjalaiset julkiset yrityspalvelutoimijat. Yrityspalveluverkostojen tavoitteena on ennen kaikkea tuottaa arvoa oman alueensa yrityksille tuntemalla toistensa palvelut, jolloin asiakasohjaus sujuvoituu. Toimijat järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia alueilla, ja tietävät myös toistensa tulevat tapahtumat. Tässä työkaluna on eteläpohjalaisten toimijoiden yhteinen yritystapahtumakalenteri https://www.ely-keskus.fi/web/yrityspalvelut-etela-pohjanmaa/tapahtumat (ely-keskus.fi), joka kannattaa ottaa seurantaan!

Kuvaan on koottu monia Etelä-Pohjanmaan laajan yritysverkoston toimijoiden logoja.

Yllä olevaan kuvaan on koottu Etelä-Pohjanmaan laaja yrityspalveluverkosto, ja kuten kuvasta näkyy, toimijoita on valtavasti. Tämä on tietenkin yritysten etu, elinkaarensa eri vaiheissa tiet kohtaavat takuulla joidenkin meistä kanssa. Toisaalta se asettaa haasteita meille toimijoille, meidän täytyisi osata ohjata asiakas joka kerta tarpeidensa mukaisten palveluiden piiriin, ja se edellyttää todella laajan palveluvalikoiman tuntemusta ja palveluista ajan tasalla pysymistä.

Erityisesti yhteistyö kasvupotentiaalisten ja kansainvälistyvien yritysten tukemiseksi on tärkeää. Kullakin toimijalla on oma tehtävänsä tukiessaan yritystä kehittämisen polulla, ja saumaton yhteistyö mahdollistaa sujuvan palveluprosessin, joka helpottaa yrityksen palveluiden piiriin pääsyä. Tehokasta on esimerkiksi yhteisyrityskäynnit, joita on tehty kunnallisten elinkeinotoimijoiden tai kehitysyhtiöiden, TE-palveluiden yritysasiantuntijoiden sekä ELY-keskuksen kehittämis- ja kansainvälistymispalveluiden välillä. Nämä yhteisyrityskäynnit ovat yrityksen näkökulmasta tehostaneet palvelutarpeeseen vastaamista ja yritys on välttynyt useilta eri yhteydenotoilta saman tarpeen osalta. Kutsu sinäkin toimijat tutustumaan yritykseesi ja kuulemaan tulevaisuudensuunnitelmistanne. Riittää, kun olet yhteen meistä yhteydessä! Yhteystiedot YrityspalvelutEP -väkeen (ely-keskus.fi).

Blogikirjoittajan kuva.

Johanna Olsson
yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työkaluja viennin ja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Team Finland -palvelupolulta

Sain eilen kysymyksen siitä, mistä löytyisi kootusti ja helposti yksinkertainen opas kansainvälistyvän yrityksen palveluihin ja rahoituksiin. Koska Team Finland -verkosto koostuu useista eri toimijoista ja tahoista, joilla on tarjolla sekä rahoitusta että neuvontapalveluja kansainvälistyville yrityksille, ei aivan yksinkertaista opasta taida olla olemassakaan. Erilaisia tahoja, rahoituskanavia, hankkeita ja ohjelmia kun on teeman ympärillä tunnetusti pitkä lista. Mutta jotta kokonaisuudesta pääsisi jatkossa helpommin selville, olemme Team Finland -ydintoimijoiden kesken luoneet tänä vuonna valtakunnallisen Team Finland -palvelupolun. Palvelupolku kertoo, miten Team Finland -ydintoimijat voivat olla yrityksen apuna kansainvälistymisen eri vaiheissa. On tärkeää löytää oikealle polulle heti alusta alkaen.

Uuden Team Finland -palvelupolun löydät osoitteesta Palvelut yrityksille – Team Finland (team-finland.fi). Palvelupolku kuvaa siis neljän Team Finland -ydintoimijan (ELY-keskus, BusinessFinland, Finnvera ja Ulkoministeriö) palvelut pk-yritysten kansainvälistymisvaiheiden näkökulmasta eri toimijoiden vahvuudet huomioiden.

Polku koostuu kuudesta vaiheesta ja ne ovat:

  1. Kiinnostuitko? Harkinnassa viennin aloittaminen
    Tarjoamme yleisneuvontaa ja digitaalisia palveluita kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrityksille. 
  2. Selvitä mitä uusien markkinoiden avaaminen edellyttää
    Selvitä avullamme, miten päästä alkuun kansainvälistymisessä.
  3. Suunnittele kansainvälistymistä
    Autamme kansainvälistymissuunnitelman kehittämisessä ja valmiuksien kasvattamisessa.
  4. Avaa markkinaa
    Kehitä yrityksenne liiketoimintaa ja etene kansainvälisillä markkinoilla verkostomme asiantuntijoiden tuella.
  5. Käy kauppaa
    Saat apua ja neuvontaa kansainvälisen kaupankäynnin rahoittamiseen, verkottumiseen ja haasteisiin.
  6. Laajenna ja uudista liiketoimintaa
    Kasvata tai uudista kansainvälistä liiketoimintaa nykyisillä tai uusilla markkinoilla: verkostomme kaikki palvelut ovat käytettävissänne, myös kohdemaassa.
Team Finlandin palvelupolku pk-yrityksille. Edellinen listaus kuvana.
Team Finland -verkoston palvelupolku.

Selkeyttä toimijoiden rooleihin

Palvelupolun laatimisen yhteydessä olemme työstäneet paljon Team Finland -verkoston toimijoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kansainvälistymisessä on monta eri vaihetta ja eri vaiheissa eri toimijat voivat olla oman osaamisensa kautta paremmin avuksi kuin toiset. Joillakin toimijoilla saattaa olla palveluita useisiin eri vaiheisiin, joillakin toimijoilla selkeästi vain yhteen vaiheeseen. Tätä kaikkea on palvelupolun tarkoitus selkiyttää yritysasiakkaalle.  

Esimerkiksi me ELY-keskuksissa profiloidumme selkeästi vientiä ja kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen alkuvaiheen kumppanina ja tarjoamme neuvontaa, rahoitusta ja palveluja kasvun toteuttamiseen. Olemme lähellä asiakasta ja meille on helppo tulla matalalla kynnyksellä. Business Finlandin palveluissa yhdistyvät puolestaan laaja globaali verkosto ja paikallinen markkinanäkemys, vahva liiketoimintaymmärrys sekä hyvä toimialaosaaminen ja innovaatiotoiminnan palveluja suunnataan erityisesti tavoitteellisille kasvuyrityksille. Finnveran kautta tarjolla on monipuolisia rahoitusratkaisuja investointeihin, kauppoihin, omistusjärjestelyihin, kasvun käyttöpääomaan ja vientiin. Ja Ulkoministeriö edistää suomalaisyritysten kansainvälistymistä paikan päällä markkinoilla globaalin läsnäolon ja suhdeverkoston avulla.  Jokaisella Team Finland -toimijalla on siis oma paikkansa palvelupolulla.

Jos siis kaipaat kootusti opasta kansainvälistyville yrityksille suunnatuista palveluista ja rahoituksista, kannattaa tutustua Team Finland -palvelupolkuun ja etsiä sieltä omaan kansainvälistymisen vaiheeseen soveltuvia palveluita ja rahoituksia.

Me Team Finland -ydintoimijat autamme ja neuvomme myös tietysti mielellämme aina palvelupolulla eteenpäin. Jos et tiedä, keneen kannattaa yhteyttä ottaa, voit käyttää yhteydenottopyyntölomaketta verkossa. Lomakkeessa antamiesi tietojen perusteella etsimme verkostostamme yritykselle sopivimmat asiantuntijat ja palvelut. Ja otamme sinuun yhteyttä kahden työpäivän sisällä. Tämä on hyvä ja matalan kynnyksen startti kansainvälistymisen ja viennin käynnistämisen polulle.

Team Finland -verkoston palvelupolku videon muodossa.

Riikka Ylikangas
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yrityksen kehittämisavustusten loppuvuoden hakuaikataulu ja erityistavoitteet

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä meneillään 4. hakujakso, joka päättyy 30.9.2022. Siinä on haettavissa erityistavoitteet:

  • 1.2. Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
  • 1.3. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
  • 2.3. Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

    Loppuvuoden kehittämisavustusten hakujaksot ovat hieman muuttuneet. Aiemmin ilmoitettiin, että loppuvuodelle olisi kaksi hakujaksoa 1.10. – 30.11.2022 ja 1.12.2022 – 31.1.2023, mutta nyt Keski-Suomen ELY-keskus on päättänyt avata loppuvuodeksi vain yhden hakujakson 3.10. – 31.12.2022.

    Viimeisellä hakujaksolla on haettavissa neljä erityistavoitetta:

    • 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
    • 1.3 Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
    • 2.1 Pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuus
    • 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen
    Kehittämisavustuksen erityistavoitteet kuvattuna laatikoissa.

    Mitä eritystavoitteet pitävät sisällään?

    1.2 Digitalisaation edistäminen yritystoiminnassa

    Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista sekä digitalisaatioon, datatalouteen, älykkäisiin ratkaisuihin että teknologisiin murroksiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kattavaa hyödyntämistä.

    1.3 Kasvu ja kilpailukyky

    Tavoitteena on pk-yritysten resurssiviisas kasvu koti- ja ulkomaanmarkkinoilla sekä toiminnan uudistuminen tukemalla niiden kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista, digitalisaatiota, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä kasvua, uudistumista ja tuottavuutta edistäviä investointeja.

    2.1 Energia- ja materiaalitehokkuus

    Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on edistää pk-yritysten energiatehokkuutta sekä siihen kytkeytyvää materiaalitehokkuutta kehittämällä muun muassa energiatehokkaita ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä edistäviä tuotteita, materiaaleja, palveluja ja tuotantomenetelmiä, prototyyppejä, pilotointia, demonstrointia, skaalaamista ja kaupallistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi edistetään kansainvälistymispotentiaalia omaavien liiketoimintakonseptien kehittämistä. 

    2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

    Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja pk-yritysten kilpailukykyä: edistää luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä, lisätä materiaalitehokkuutta, ehkäistä jätteiden syntymistä sekä vähentää päästöjä ja kuljetustarpeita. Tavoitteena on myös edistää pk-yritysten kansainvälistymispotentiaalia omaavien kiertotalousliiketoimintakonseptien kehittämistä ja kaupallistamista. 

    Mistä löydän lisätietoa?

    Lisätietoja hausta ja hakemisesta löytyy hakujakson avauduttua: https://eura2021.fi/hakuilmoitukset

    Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia.

    Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiaan ja rakennerahastot.fi-sivuston Länsi-Suomen osioon, josta löytyy myös hakuajat ja -ilmoitukset. Hankehakemukset jätetään EURA2021-järjestelmän kautta.

    Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä hankkeen suunnitteluvaiheessa.

    Juha Tentke
    Rahoitusasiantuntija
    Rahoitusyksikkö
    Keski-Suomen ELY-keskus

    EU:n ja ELY:n logo.

    TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

    Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

    Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

    Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

    Kaksi työntekijää keskustelemassa pöydän ääressä asiakkaan kanssa.
    Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

    TE 2024

    Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

    Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

    Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

    Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

    Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

    Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

    Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

    Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

    Pöydällä kahvikuppi, silmälasit, kukan varsi, vihko, jossa lukee Työmarkkinatori ja kynä.
    Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

    Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

    Lopuksi

    Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

    Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

    Lisätietoja:

    Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
    TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
    Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

    Aki Ruotsala
    Palvelujohtaja
    Yritys- ja rekrytointipalvelut
    Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

    West Coast Food Export – Viedään suomalaista ruokaa myös muille maistettavaksi!

    Etelä-Pohjanmaa on tunnetusti vahva ruokamaakunta ja maakuntamme vahvasta elintarviketeollisuuden keskittymän tuotannosta matkaa 2/3 osaa maakunnan ulkopuolelle, myös ulkomaille saakka. Meillä on elintarvikealalla paljon pieniä yrityksiä, perheyrityksiä ja innovatiivisia tuotteita, joilla on runsaasti vientipotentiaalia matkata myös kansainvälisiin ruokapöytiin.

    Suomalainen ruoka onkin viime vuosina kiinnostanut kansainvälisillä markkinoilla yhä enenevissä määrin. Suomalainen ruoka on paitsi puhdasta, myös koko elintarvikeketjun hygienia, vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat maailman kärkiluokkaa. Keväällä 2021 pohdimme yhdessä länsirannikolla sijaitsevien naapurimaakuntien kesken, mitä voisimme yhdessä tehdä paremmin elintarvikeyritysten viennin edistämiseksi ja uusien potentiaalisten kansainvälistyvien elintarvikeyritysten löytämiseksi.

    Elintarviketeollisuus on länsirannikon maakunnissa merkittävä työllistäjä ja ruokaketjun merkitys on todella suuri. Naapurimaakuntien kesken meillä on myös paljon samankaltaisuuksia löydettävissä elintarvikealan yritysten markkina-aluekohtaisessa kiinnostuksessa ja kehittämistarpeissa sekä siten myös vientipotentiaalissa. Vaikka vientiä jo harjoittavia yrityksiä on lukumäärällisesti kohtuullisen vähän, vientiin tähtääviä yrityksiä kuitenkin alueiltamme löytyy, samoin myös vientiin sopivia elintarviketuotteita. Päätimme siis länsirannikolla Team Finland-toimijoiden kesken yhdistää voimamme maakuntiemme elintarvikeyritysten viennin edistämiseksi ja näin syntyi West Coast Food Export-sparrausohjelma.

    Niin ikään West Coast Food Exportin mainos. Kuvassa nainen jolla kassissa vihanneksia ja patonki. Mukana olevien yritysten logot.

    Tukemassa suomalaisia elintarvikeyrityksiä

    West Coast Food Export sparraa ja neuvoo suomalaisia elintarvikeyrityksiä viennin käynnistämisessä ja kehittämisessä. Mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan ELY-keskukset, Business Finland, Finnvera ja Viexpo. Tämä on myös yksi hyvä esimerkki Team Finland-organisaatioiden välisestä konkreettisesta vientiä edistävästä yhteistyöstä.

    Tarkoituksena on saada suomalaisia elintarvikeyrityksiä kasvamaan kansainvälisillä markkinoilla. Sparrausohjelma jakaa erityisesti tietoa rahoitus- ja markkinamahdollisuuksista, auttaa löytämään alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa ja luo verkostoja elintarviketoimijoiden kesken. Yksi tämän ponnistelun tärkeistä tavoitteista onkin siis myös kohtauttaa alan yrityksiä eli pyrimme lisäämään ruokaketjun yritysten välisiä yhteistyökuvioita monin tavoin ja yli maakuntarajojen.

    Järjestämme sparrausohjelman puitteissa erilaisia live-tapahtumia, joissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja eri teemoista sekä keskustellaan asiantuntijoiden kanssa elintarvikkeiden viennistä ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista. Team Finland-verkoston asiantuntijat suoraan kohdemarkkinoilta ovat apunamme markkinatiedon välittämisessä. Yritykset voivat myös tavata asiantuntijoitamme ja keskustella viennistä kahden kesken. Etenkin tapahtumissa on luvassa paljon käytännön vinkkejä, jotka jokaisen elintarvikealan yrityksen tulee tietää ennen kansainvälisille markkinoille suuntaamista. Sparraus on suunnattu kaikille elintarvikeyrityksille, joilla on halua ja potentiaalia viedä tuotteitaan maailmalle.

    Kuten viime vuosina niin moneen muuhunkin asiaan, pandemiatilanne on vaikuttanut myös West Coast Food Export-sparrausohjelmamme toteuttamiseen, jonka kulmakivenä pidimme heti alusta saakka erityisesti kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Pystyimme järjestämään kuitenkin vihdoin ensimmäisen live-tapahtuman huhtikuussa. Tapahtuma järjestettiin täällä Etelä-Pohjanmaan Ruokaprovinssissa, Foodwestin uudella tehtaalla Seinäjoella ja päivän teemana oli erityisesti elintarvikkeiden tuotekehitys ja tuotetestaus. Osallistujajoukko pääsi vierailemaan myös Foodwestin tuotantotiloissa ja vilkas puheensorina täytti päivän.

    Seuraava live-tapaaminen on 7.6. Säkylässä eli suuntaamme Satakuntaan. Aiheena on pienten elintarvikeyritysten mahdollisuudet vientiin ja Light Amazon -verkkokauppa. Syksyllä kurvaamme vielä Varsinais-Suomeen, uusien mielenkiintoisten teemojen kera. Kaikki West Coast Food Export-ohjelman tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia.

    Mukaan ohjelmaan ja sparraukseen pääsee ottamalla yhteyttä oman alueen ELY-keskuksen Team Finland-koordinaattoriin. Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista löytyy myös tuoreelta nettisivustoltamme osoitteessa: West Coast Food Export – West Coast Food Export – ELY-keskus.

    Riikka Ylikangas
    Team Finland -koordinaattori
    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus