Yrittäjyys mahdollisuutena Ukrainasta paenneille

Etelä-Pohjanmaalla on eniten yrittäjiä Suomen kaikista maakunnista. Alueen pääkaupungiksikin tituleerattu Seinäjoki valittiin neljättä kertaa peräkkäin Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi 2022. Menestystarina rakentuu näennäisen pienistä arkipäivän puroista, pienistä yrityksistä lähtien.

Etelä-Pohjanmaalle on Ukrainassa puhjenneen sodan jälkeen asettunut yli 1900 kotimaastaan paennutta siviiliä. Joukossa on äitejä lapsineen, heidän vanhempiaan ja sukulaisiaan. Monella on puoliso jäänyt puolustamaan kotimaataan, ja vastuu perheen elannosta on Suomeen saapuneen harteilla.

Useat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään menestyneitäkin yrityksiä kotimaansa sotatilan jalkoihin. Yrityksiä, joiden rakennusaineita ovat olleet unelmat, raudanluja tahto ja suomalaiseen sisuun verrattavissa oleva mentaliteetti. Ja ennen kaikkea usko tulevaisuuteen. Usko siihen, että yrittäminen on yhä mahdollista, sodasta huolimatta.

Auringonkukkapelto.
Kuva: Lotta Juntunen.

Elinkeinon harjoittaminen tuo paitsi elannon yrittäjälle itselleen, niin se työllistää myös muita. Mahdollisesti vielä sukupolvia eteenpäin. Suomen lainsäädännön mukaisesti tilapäistä suojelua hakeneilla ulkomaalaisilla on oikeus tehdä paitsi ansiotyötä, myös harjoittaa yksityistä elinkeinotoimintaa (Ulkomaalaislaki). Suomeen saapuneilla ukrainalaisilla on monipuolista koulutustaustaa ja työkokemusta. Joukossa on yrittäjien lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisia, lääkäreitä, opettajia, juristeja, kokkeja, leipureita, akateemikkoja. Ihmisiä, joilla on palava halu tehdä mitä tahansa työtä ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

Etelä-Pohjanmaan työllisyystilanne on hyvä

Taantumasta huolimatta Etelä-Pohjanmaan alueella työllisyys on nyt hyvällä tolalla – työttömiä työnhakijoita maakunnassa on 7,2 % työvoimasta, noin 6100. Luku on Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Samanaikaisesti Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työllisistä on korkein Suomessa. Yritystoiminnan merkitys yrittäjän itsensä ja muiden työllistämisen välineenä on siis huomattava. Yritysten määrä on ollut alueella vahvassa kasvussa viime vuosikymmeneltä lähtien.

Maakunnallisella tasolla massatyöttömyyttä suurempi uhka on kuitenkin vahvistuva työvoimapula. Paradoksaalista kyllä, se on myös yritysten kasvun ja kehityksen este. Työpaikat synnyttävät uusia työpaikkoja. Ilman tätä ilmiötä myös maakunnan elinvoimaisuus siis heikkenee. Täyttämätön työtehtävä heikentää yrityksen kykyä tuottaa tarjoamaansa palvelua tai tuotetta, millä on suora vaikutus tuottavuuteen ja tulokseen. Yrityksen tuloksesta perittävä yhteisövero maksetaan siihen kuntaan, joka on merkitty yrityksen kotipaikaksi tai jossa sillä on työntekijöitä. Yritykset tuottavat siten yhteisöverojen muodossa merkittävän osan kuntien verotuloista, alihankintapuroista puhumattakaan. Työvoimapulan vaikutukset ulottuvat siten vahvasti myös alueelliseen elinvoimaan ja kuntien talouteen.

Mistä työvoimapula Etelä-Pohjanmaalla sitten johtuu?

Haastetta tuottavat demografisen rakenteen ja nuorten poismuuton lisäksi työmarkkinoiden kohtaannon ristiriita. Yrityksillä on haastetta löytää tehtävään koulutukseltaan ja osaamiseltaan soveltuvia tekijöitä. Etelä-Pohjanmaalla maatalouden alkutuotannossa, teollisuudessa, ravintolatoiminnassa ja puhtaanapitoalalla yritysten ongelmana on löytää tekijöitä ylipäätään.

Kuvituskuva, jossa on ihmisiä kokoontunut toimiston käytävälle.

Keväästä 2022 alkaen alueelle tulleet ukrainalaiset ovat työllistyneet pääosin juuri työvoimapulasta pahiten kärsiville aloille. Mainittava on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, joille voi Euroopan ulkopuoleltakin muuttava henkilö työllistyä. Ulkomailla hankitun tutkinnon vahvistaminen on oma prosessinsa, mutta esimerkiksi Ukrainassa hammaslääkärinä toimineella on mahdollisuus työllistyä ensin hammashoitajan tehtävään melko sujuvasti esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolla.

Väestörakenteen muutoksen vuoksi myös yrityksiä tulee myyntiin aiempaa vilkkaammin. Yritystään pitkään johtaneet halajavat jo eläkepäiville, ja he etsivät jatkajia astumaan saappaisiinsa. Muun muassa elintarviketeollisuudessa ja ravintolatoiminnassa trendi on vahvistumassa. Mutta mistä löytää yrityksen tarinaa eteenpäin vievät jatkajat? Yksi potentiaalinen ryhmä on juuri ukrainalaiset, jotka ovat jo osin ehtineet asettua seudulle. Tulevaisuus turvallisessa ympäristössä houkuttelee, etenkin kotimaassa vallitsevan sotatilan pitkittyessä.

Turkoosin värinen pöytäryhmä pellon reunalla.

Ukrainan jälleenrakentamisessa on mahdollisuuksia

Alueellisen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta on huomattava myös Ukrainan jälleenrakennukseen liittyvät mahdollisuudet. Ne yritykset, joilla on työntekijöinään tai johdossaan ukrainalaisia, on kauppasuhteiden luomiselle otollinen maaperä valmiina jälleenrakennuksen koittaessa. Silloin paikallisen kulttuurin tuntemus, kielitaito ja verkostot ovat merkittävä kilpailuvaltti yrityksille.

Miten sitten välttämätön suomen kielitaito hankitaan? Voi vain kuvitella, miten vaikeaa suomi on kyrilliseen kirjaimistoon tottuneelle. Keväällä 2022 saapuneilla ukrainalaisilla, jotka ilmoittautuivat ripeästi Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaiksi, on kielitaidossa etumatkaa. Heidän ensimmäinen lukuvuotensa kotoutumiskoulutuksessa alkaa olla päätöksessään, ja suomen kieli on perustaidoiltaan hallussa, mikä mahdollistaa kohtalaiset taidot suomenkielisessä vuorovaikutuksessa.

Suomea osaavien ukrainalaisten työllistyminen on varmasti vieläkin nopeampaa, kuin viime keväänä suoraan töihin rekrytoiduilla. Paikallistason verkostoja on jo syntynyt, ja he ovat mahdollisesti toimineet jo tulkkeinakin muiden Suomeen saapuneiden apuna. Ukrainan ja venäjänkieliselle tulkkaukselle on luonnollisesti nyt kysyntää, saati jos sitä kykenee tarjoamaan omassa työyhteisössään uusille työntekijöille. Näin on muutamissa tapauksissa toimittukin: pidempään työnantajan palveluksessa olleet perehdyttävät uusia ja tulkkaavat työohjeita uusille työntekijöille.

Työllistymisen tueksi on monia keinoja

Työllistymiseen on mahdollista hakea palkkatukea. Tilapäisen suojelun oleskeluluvan omaava työtön työnhakija on mahdollisen palkkatuen tutkimisen piirissä. Työtä tarjoava työnantaja voi esittää palkkatukihakemuksen verkossa TE-toimistolle tai kuntakokeiluun, ja hakemus yksilöidään työnhakijan henkilötunnuksen avulla. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että työsuhde ei saa alkaa ennen kuin päätös palkkatuesta on tehty. Palkkatuki on tarkoitettu työllistämisen tukemiseen, työnantaja ei siis saa vähentää sitä työntekijän saaman palkan määrästä, vaan palkka maksetaan täysimääräisenä työntekijälle.

Työttöminä työnhakijoina Ukrainasta saapuneilla on halutessaan myös mahdollista kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan, menettämättä mahdollista työttömyystukeaan ja työttömän työnhakijan palveluitaan. Kokeilun aikana yrittäjyyden päätoimisuutta ei tutkita, mutta sen päätyttyä tilannetta tarkastellaan uudelleen tästä näkökulmasta. Tilapäisen suojelun nojalla oleskeluluvan saaneella on mahdollisuus myös hakea yritystoiminnan aloittamiseen tukea. Aloittavan yrittäjän tukimuotona starttirahan hakeminen siten on myös ukrainalaisille mahdollista. Yrittäjyyskokeilussa olevan tulee kuitenkin muistaa hakea starttirahaa ajoissa jo kokeilun aikana, viimeistään kolmannen kuukauden kohdalla.

Toisin kuin työllistymispalveluita saadakseen tulee ilmoittautua TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakkaaksi, niin aloittava yrittäjä voi hakea starttirahaa myös ilman kyseistä asiakkuutta. Näin voi toimia myös Ukrainasta Suomeen saapunut, tilapäisen suojelun oleskeluluvan omaava, 18-vuotta täyttänyt henkilö.

Starttirahaa haettaessa on kuitenkin muistettava, että sitä myönnetään vain päätoimiseen yrittäjyyteen, eikä tukea voi saada yhtä aikaa muiden henkilökohtaisten etuuksien kanssa. Starttirahan kanssa ristiriidassa oleviksi luetaan muun muassa sosiaali- ja työttömyysetuudet, sekä opintotuki. Julkisista työvoimapalveluista säädetyn lain mukaan starttirahan maksamisen estävät myös ne etuudet, jotka turvaavat henkilön kohtuullisen toimeentulon.

Starttirahaa koskeva hakemus tehdään liitteineen (verovelkatodistus, liiketoimintasuunnitelma ja kustannusarvio) verkossa, osoitteessa Työmarkkinatori.fi. Asiointiin tarvitaan pankkitunnukset, joiden avulla asiakkaan tunnistaminen on mahdollista. Hakijalla on siis oltava suomalainen henkilötunnus ja veroviranomaisen antama veronumero. Asiakkaalla ei saa olla verovelkaa, tai verovelasta on oltava voimassa oleva maksusuunnitelma. Vaatimukset ja hakemuksen käsittelyprosessi ovat Ukrainasta paenneilla, tilapäiseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat omaavilla, samat kuin kaikilla muillakin starttirahan hakijoilla. Myös kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta on valittavissa oleva vaihtoehto päätoimiselle yrittäjyydelle. Kevytyrittäjyys katsotaan kuitenkin sivutoimiseksi, joten siihen starttiraha ei sovellu.

Maaliskuun alusta voimaan tullut muutos kuntalaisuuden hakemiseen ja myöntämiseen ei vaikuta starttirahan hakemiseen tai siihen oikeutukseen. Hakemusten käsittelijöitä on toki nyt enemmän kuin aiemmin, joskin kummallakin tahoista määräytyy vastuut asiakkuuden mukaisesti.

Kuvassa auringonkukkia.
Kuva: Lotta Juntunen.

TE-toimistojen ja kuntakokeilujen yritysneuvonnan palvelut ovat kaikkien Ukrainasta paenneiden ja Suomessa asuvien saatavilla. Tietenkin suomen kielen taito edesauttaa asioinnin sujuvuutta, mutta myös englanti toimii hyvänä tukena asioinnissa. Yrittäjyyttä arvioidessa, eli liiketoiminnan kannattavuuden sekä jatkuvuuden kannalta riittävä suomen kielen taito on kuitenkin tärkeä. Näin elinkeinotoiminnan arviointi tuottavuuden ja jatkuvuuden kannalta on helpompaa. Perusteellisesti tehdyn suunnitelmat taloudellisine arvioineen ovat prosessissa merkittävässä roolissa.

Etelä-Pohjanmaalla on tarjolla runsaasti neuvontapalveluita, joihin kannattaa ottaa tarvittaessa yhteyttä yritysasiantuntijoiden lisäksi. Yrittäjyyden polulle on saatavilla tukea asiantuntijoilta, jotka ohjaavat ja neuvovat mielellään myös Suomeen muuttaneita ukrainalaisia. Ota rohkeasti yhteyttä!

Lisätietoa verkossa:

Ulkomaalaislaki (finlex.fi)
Päivittyvää tietoa Ukrainasta saapuvien oleskelusta, tilapäisestä suojelusta, työskentelystä ja palveluista Suomessa (kotoutuminen.fi)
Реєстрація шукача роботи та пошук роботи в Фінляндії (toimistot.TE-palvelut.fi)
Starttiraha – aloittavan yrittäjän tuki (tyomarkkinatori.fi)
Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaalla (ely-keskus.fi)
Immigrant’s Advisory and Guidance service MONI (Seinäjoki.fi)
Welcome2EP (welcomeoffice.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Henna Hautala
yritysasiantuntija, kansainväliset palvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
henna.hautala@te-toimisto.fi
0295 0 46647, 050 4778 998

Uusi ohjelmakausi toi merkittävät EU-rahat pk-yritysten uudistumiseen

Käynnistynyt EU-rahoituksen uusi ohjelmakausi tarjoaa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen yli kolminkertaisesti enemmän resursseja aikaisempaan verrattuna. Potista siis riittää myönnettäväksi rahoitusta maakunnan kasvu- ja kehityshaluisille yrityksille, joilla on hyvät toimintaedellytykset. Luvassa on lihavia vuosia alueen kehittämiseen ja pk-yritysten tukemiseen aina vuoteen 2027 saakka. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä halua ja aktiivisuutta liiketoimintansa määrätietoiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten kannattaa nyt olla hereillä!

Monta EU:n tähtilippua ison rakennuksen edessä.

Mikä yrityksen kehittämisavustus?

Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten avustusmuotoinen työkalu yritysten kehittämistoimien ja investointien rahoittamiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan hankkeeseen, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Rahoitettava hanke voi tukea esimerkiksi yrityksen kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä tai innovaatiotoimintaa. Avustus on harkinnanvaraista, ja sillä jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä ja helpotetaan usein myös kokonaisrahoituksen järjestämistä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina myös yrityksen omia resursseja.

ELY-keskusten yritysrahoitukseen on käytettävissä pääosin EU-ohjelmavaroja. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ohjelman toimeenpanosta Länsi-Suomen suuralueella. Kehittämisavustuksen myöntämistä ohjaavat sekä kansalliset että Euroopan unionin säädökset. Rahoitettavien yrityshankkeiden on oltava EU-ohjelman mukaisia ja niiden tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita.

Ohjelmakauden painopisteistä ja rahoitettavista yrityshankkeista

Pk-yritysten kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja innovaatiot, digitalisaatio, energiatehokkuus ja kiertotalous. Nämä ovat rahoituksen keskiössä olevat asiat uudella ohjelmakaudella. Vahvana läpileikkaavana teemana näkyy ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

Sanapilvi, jossa sanoja, kuten kasvu, kansainvälistymine, kiertotalous, innovaatiot jne.

Yrityksen kehittämisavustuksella halutaan rohkaista yrityksiä uudistamaan toimintaansa, huolehtimaan kilpailukyvystään äkillisestikin muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään liiketoimintaansa kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Esimerkiksi energian hinnan nousu ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet yrityksille haasteita, joita voi ainakin osittain pyrkiä ratkomaan kehittämällä liiketoimintaa tarjolla olevan rahoituksen turvin.

Käynnistyneellä ohjelmakaudella on mahdollista tukea yritysten investointeja ja monenlaisia kehittämistoimia. Kehittämisavustuksella voidaan esimerkiksi parantaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja ja liiketoimintaprosesseja sekä vahvistamalla nyt niin ajankohtaisia kyber- ja tietoturvavalmiuksia.

Rahoitusta voidaan myös myöntää yrityksille, jotka hankkivat käyttöönsä uutta teknologiaa, automaatiota ja robotiikkaa, jolla edistetään tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä sekä vähennetään päästöjä ja tehostetaan logistiikkaa.

Lisäksi voidaan rahoittaa uusien ilmastokestävien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tukea kiertotalouteen liittyviä investointeja ja kehittää älykästä materiaalien hallintaa ottamalla käyttöön kierrätysmateriaaleja ja sivuvirtoja, joilla korvataan fossiilisia tai neitseellisiä raaka-aineita. Kestävässä tuotteiden valmistuksessa huomioidaan koko elinkaari (suunnittelu, raaka-ainevalinnat, tuotanto, valmis tuote) ja elinkaaren lopussa kierrätettävyys.

Pk-yritysten on myös mahdollista saada avustusta sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla parannetaan yrityksen kasvu-, kansainvälistymis- ja innovointivalmiuksia. Tuettavissa ovat myös yritysten investoinnit, jotka tukevat kasvua ja kansainvälistymistä, uudistavat toimintaa ja lisäävät tuottavuutta.

Kehittämisavustus soveltuu siis monenlaisiin yrityshankkeisiin. Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin on hyvä perehtyä huolella ja miettiä, mitkä ovat ne haasteet tai mahdollisuudet, joihin omassa yrityksessä on syytä tarttua. 

Mies työskentelee jonkinlaisella koneella kuulosuojaimet päässä.

Avustusten hakuilmoituksia kannattaa seurata

Länsi-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksen haku tapahtuu hakujaksoittain uuden EURA2021 -järjestelmän kautta. Hakujaksoissa haettavat toimintalinjat ja erityistavoitteet vaihtelevat maakunnan mukaan. Jokaisella maakunnalla on oma hakuilmoituksensa.

Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoitukseen käytettävissä olevat ’Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027’ -ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat:

Kuvassa olevat laatikot kertovat tietoja toimintalinjoista ja erityistavoitteista.

Parhaillaan menossa on toinen hakujakso, joka päättyy 31.5.2022. Avustusta on tässä haussa haettavissa Etelä-Pohjanmaalla kaikista edellä mainituista erityistavoitteista. Kolmas hakujakso käynnistyy heti 1.6. alkaen.

Tulossa olevat hakujaksot ja niiden aikana haettavissa olevat erityistavoitteet löydät hakujaksosuunnitelmastamme (rakennerahastot.fi). Hakujaksosuunnitelma on alustava, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yritysrahoitusinfot keväällä 2022

Tarkempaa tietoa yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta saat yritysrahoitusinfoista. Seuraavat infot järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 17.5. sekä tiistaina 14.6.2022. Lisäksi tulossa on myös ruotsinkielinen infotilaisuus ke 25.5.2022. Infot järjestää Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoa yritysrahoitusinfoista (rakennerahastot.fi)

Ilmoittautuminen 17.5. järjestettävään infoon on nyt auki – ilmoittaudu mukaan!
Ilmoittautumislomake (webropol)

Valtakunnallinen rahoitusneuvonta

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä jo projektin suunnitteluvaiheessa.

Lisätietoa:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2022
Rakennerahastot.fi
EURA2021

Blogikirjoittajan kasvokuva.

Rahoitusasiantuntija Leena Foudila
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
YrityspalvelutEP
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

EU:n ja ELY-keskuksen logot.

Ideasta se lähtee – yrittäjyys nimittäin! 

Ennen ideaa on usein yksi toive; se voi olla toive vaurastumisesta, joskin yhä useammin toiveena on vapaus. Siis yrittämisen vapaus – toive päättää itse missä, milloin, millä tavoin työskentelee ja halu tehdä itselleen merkityksellistä työtä.

Lähes poikkeuksetta asiakkaat ovat meihin yritysneuvojiin yhteyksissä siinä vaiheessa, kun visio omasta yrityksestä on jo melko pitkällä. Toiveet ovat hahmottuneet ideaksi ja idea jalostunut liikeideaksi. Kun liikeidea puetaan kirjalliseen muotoon, tuotoksena on liiketoimintasuunnitelma eli tuttavallisesti LTS. Joskus sattuu niinkin että LTS on kirkkaana yrittäjäkandidaatin korvien välissä, jolloin suosittelemme saattamaan sen päivänvaloon. Kirjallinen työ saattaa olla pakkopullaa, mutta siihen kannattaa paneutua huolella, sillä LTS:ää leipoessa suunnitelmat terävöittyvät entisestään. Puolivahingossa tuleekin sitten järkeiltyä yksityiskohtia, joita ei ole aiemmin tullut miettineeksi. Pakkopulla saattaakin sisältää enemmän rusinoita uunista ulos tullessaan, kuin alun perin oli uskallettu ajatellakaan. Liiketoimintasuunnitelma palveleekin ennen kaikkea yrittäjää itseään. Tarpeellinen se on myös haettaessa esim. rahoitusta perustettavalle yritykselle tai starttirahaa.

Ihmisiä juttelemassa toimistotilassa pöydän ääressä.
Yrittäjyydestä kiinnostuneille on monenlaisia palveluita tarjolla.

Miten sitten aloittaisin?

Miten toimia silloin, jos löytyy kiinnostuksen kipinä yrittäjyyttä kohtaan, mutta ei ideaa saatikka “älteeässää”? Kyllä, yritysneuvonnan palvelut ovat silloinkin käytettävissä. Kipinähän voi myöhemmin yltyä poltteeksi, jolloin on hyvä, jos takataskussa on jo tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista. Yrittäjyys voi konkretisoitua myöhemmin, vaikkapa kiinnostavan myynnissä oleva yrityksen kautta. Jos etsit ostettavaa yritystä tai olet kiinnostunut esim. franchising-yrittäjyydestä, tutustu TE-palveluista löytyviin avoimiin työpaikkoihin. Sieltä löytyy nimittäin myös yrittäjäpaikkoja! Samaten kannattaa tutkia netistä löytyvät kauppapaikat ja ketjuyrittäjyyttä käsittelevät sivustot.

Kevytyrittäjyyttä, sivutoimiyrittäjyyttä vai mitä?

Ja eipä ole olemassa niin kevyttä yrittäjyyttä, etteikö sen tiimoilla voisi yritysneuvojan pakeille hakeutua. Julkisuudessa kevytyrittäjyys on kovasti framilla, sen sijaan lainsäädäntömme ei kevytyrittäjyys-käsitettä tunne. Tärkeää on hahmottaa, onko tarkoitus toimia kevytyrittäjänä, joka laskuttaa asiakasta ja nostaa oman palkkansa laskutuspalvelufirman kautta, vai onko ajatuksena sittenkin perustaa oma yritys? Viimeksi mainitussa mallissa kysymys on lähinnä kirjanpidon ja laskutuksen ulkoistamisesta. Tapauskohtaista on, kumpi sopii harjoitettavaksi aiotun toiminnan luonteeseen paremmin. Valitseepa sitten niin tai näin, kevytyrittäjältäkin vaaditaan niin substanssiosaamista, kuin markkinointi-, myynti- ja neuvottelutaitojakin – yrittäjyysosaamista unohtamatta. Sivutoimiyrittäjyys on tällä hetkellä nosteessa, tämä liittyy vallitsevaan hyvään työllisyystilanteeseen. Sivutoimiyrittäjyyttä käynnistettäessä saattaa kevytyrittäjyys olla yksi vaihtoehto. Kevytyrittäjyys voi soveltua hyvin myös opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämiseen tai keikkaluonteisten palveluiden tarjoamiseen.

Kaksi henkilöä keskustelee ja heillä on puhelimet esillä, josta he katsovat jotain.
Oma Yritys-Suomi -palvelussa voi testata omaa liikeideaansa.

Aloittavalle yrittäjälle tarjolla monipuolisia palveluita

Aloittaville yrittäjille on tarjolla runsaasti palveluita. Yritysneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne, sisältäen valmiudet yrittäjyyteen sekä suunnitellun yritystoiminnan luonne ja laajuus. Onko osaaminen kunnossa, entäpä yrittäjävalmiudet, taloudelliset riskit, aikataulutus, lupa-asiat, tuotantotilat ja -välineet, kilpailutilanne jne.?

Oma Yritys-Suomi -palvelusta löytyy aloittavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja, joiden avulla voit testata liikeideasi toimivuuden ja soveltuvuutesi yrittäjäksi. Samasta paikasta löytyy myös liiketoimintasuunnitelmapohja.  

Palvelupolku yrittäjyyteen on kullakin omanlaisensa, joko hyvinkin suoraviivainen tai hieman mutkaisempi. Yrittäjyysneuvontaa tarjoamme kaikille aiheesta kiinnostuneille maksuttomasti ja luottamuksellisesti. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan yhteistyökumppaneidemme palvelujen ääreen. Ihan jokainen yrittäjyydestä kiinnostunut on tervetullut kuulolle aloittaville yrittäjille tarkoitettuihin info-tilaisuuksiin. Osa aloittavien yrittäjien palveluista on TE-palveluiden asiakkaille tarkoitettuja työllistymistä edistyviä palveluita, joihin lukeutuvat yrittäjän työkokeilu ja yrittäjyysvalmennukset. Työttömyysturvan piirissä olevien henkilöiden on nykyään mahdollista startata yritystoiminta liikkeelle ns. neljän kuukauden yrittäjyyskokeilun avulla. Starttiraha on jo melko hyvin tunnettu palvelu. Sen kohderyhmä on laaja, käsittäen esimerkiksi työstä yrittäjäksi lähtevät, kuin myös työttömät henkilötkin.

Matka ideasta kukoistavaksi yritykseksi vaatii huolellista suunnittelua ja poltetta yrittäjyyttä kohtaan. Liikeideaa kannattaa hioa ja saatavilla olevat palvelut hyödyntää niin, että yritystoiminnan käynnistyessä yrittäjä pystyy keskittymään oleelliseen eli toiveensa toteuttamiseen. 

Onko sinulla idea tai kipinä? Ota rohkeasti yhteyttä! 
Lisää tietoa löydät myös yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta. (ely-keskus.fi)

Anu Havuluoto
Yritysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan Työ- ja elinkeinotoimisto
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa