Oppisopimuksella tuotetaan räätälöityä osaamista työpaikoille

Kohti oppisopimusta -pilotti starttasi kuluvan vuoden toukokuun alussa. Tunnelmat olivat korkealla, ja pilotin aihe, oppisopimuksen tunnettuuden parantaminen ja uusien oppisopimusten syntymisen helpottaminen, mitä mielenkiintoisin. Tätä kirjoittaessani pilottiaikaa on kulunut neljä ja puoli kuukautta. Mikä on tilanne nyt? Minkälaisia havaintoja ja oivalluksia oppisopimuksen tiimoilta on tässä ajassa tehty? 

Ensimmäinen havainto ei ole yllättävä; oppisopimus koulutusmahdollisuutena tunnetaan. Sen historia on noin 400 vuoden mittainen, joten ei ihme, että konsepti on tuttu. Sen uudistuneet toteuttamisen muodot ovat kuitenkin melko vieraita niin opiskelemaan haluaville kuin työnantajille, jotka voisivat oppisopimuspaikan kiinnostuneelle tarjota.  

Opintokokonaisuuden koostamiseen on monia vaihtoehtoja

Nykyään oppisopimus voi kestää muutamasta viikosta muutamaan vuoteen – oppisopimuksella kun voidaan suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia tai vaikka koko tutkinto. Oppisopimuksella pystytään räätälöimään yritysten tarpeisiin sopivia osaajia, sillä tutkinnon osia voidaan valita eri tutkinnoista. Näin voidaan toteuttaa monipuolinen osaamiskokonaisuus aivan kuin irtokarkkeja valikoiden – yksi tuota, kaksi tuota toista ja neljä tutkinnon osaa tuota kolmatta tutkintoa. Valinnan varaa löytyy 42:n ammatillisen perustutkinnon, 64:n ammattitutkinnon ja 55:n erikoisammattitutkinnon joukosta.  

Yrittäjät ja muut työnantajat tuntevat parhaiten oman organisaationsa osaajatarpeet, mutta haasteena tuntuu olevan juuri sopivien, kyseiseen työhön motivoituneiden tekijöiden löytäminen. Hyvässä työllisyystilanteessa valmiit osaajat ovat pitkälti jo työntouhussa. Useilla työnhakijoilla on tarve lisätä ammatillista osaamistaan työllistyäkseen, mutta he eivät vielä ole varmoja mikä olisi se oma ala ja tehtävä.  

Oppisopimuksen avulla pystytään räätälöimään kunkin yrityksen tarpeisiin soveltuvia osaajia. Koulutus voidaan koostaa yksittäisistä tutkinnon osista, joiden avulla muodostetaan monipuolinen osamiskokonaisuus.

Kohti oppisopimusta -pilotti auttaa hahmottamaan mahdollisuuksia

Tässä kohtaa Kohti oppisopimusta –pilotti ja muut TE-palvelut voivat olla avuksi. Uravalmennusten ja ammatinvalinnan ohjauksen lisäksi on tarjolla Kohti oppisopimusta -valmennus, jossa työstetään omaa alavalintaa ja käydään läpi maakunnan ajankohtaisia työllistymismahdollisuuksia. Jos vaikka sattuisi, että se omalta tuntuva työ löytyisi tästä läheltä, ja siihen voisi kouluttautua oppisopimuksen kautta. Ensimmäinen valmennus starttasi 14.9. ja tartuimme mielenkiinnolla haasteeseen ensimmäisen ryhmän kanssa.  

Kohti oppisopimusta -pilotissa opiskelemaan haluavalle on tarjolla kaikki ammatilliset alat, mutta erityisen hienoa olisi löytää oppisopimusopiskelija niihin useisiin maakunnan yrityksiin, joissa olisi oppisopimuksen jälkeen työtä tarjolla. Kuinka se parhaiten onnistuisi? Mikä lisäisi vetovoimaa tekijäpulasta kärsiviin yrityksiin? Tunnettuus on yksi perusasia. On vaikea haluta töihin yritykseen, jota ei tunne eikä tiedä. Tunnettuuden lisäämiseksi haluamme haastaa paikalliset mediat mukaan tekemään juttuja työvoimapulasta kärsivien alojen yrityksistä. Lisäksi yritysten oma viestintä olisi hyvä valjastaa resurssien mukaan kertomaan yrityksen ja alan uusista tuulista sekä siitä millaista alan työ nykyään on.  

Kohti oppisopimusta -valmennuksessa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan tehdä yritysvierailuja, joiden tavoitteena on eri aloihin tutustuminen. Yrittäjät ja työnantajat voivat itsekin vinkata meille, jos haluavat päästä kertomaan omasta työstään ja yrityksestä työnantajana. Tällaisia vierailuja voidaan toteuttaa fyysisen tapaamisen vaihtoehtona myös Teams -yhteyden kautta. Näin esittäytyminen voidaan halutessa nauhoittaa ja katsoa vaikka useammankin ryhmän kanssa yrityksen luvalla.  

Tavoitteista oppisopimuksiin 

Kirjoituksen alussa esittämääni kysymykseen ”Mikä tilanne on nyt?” voin kertoa, että ilosanomaa oppisopimuksen mahdollisuuksista on viety kiitettävästi eteenpäin. Tietoa on jaettu niin omassa organisaatiossamme kuin työllistämisen verkostossa toimiville. On pidetty infoja, kirjoitettu TE-palvelujen ja yrityspalvelukeskuksen uutiskirjeisiin, Nuorisotakuu -blogiin ja hyödynnetty monipuolisesti somekanavia. Oppilaitosten kanssa teemme tiivistä yhteistyötä etsiessämme tarvittavia tutkintoja tai niiden osia. Oppisopimuksesta kiinnostuneita henkilöasiakkaita on valistettu ja tuettu oppisopimuspaikan löytämisessä. Samoin olemme yhteyksissä yrityksiin ja työnantajiin sekä pohdimme mahdollisuuksia löytää ja kouluttaa osaajia. Kaikki tämä työ on alkanut tuottaa jo tulosta. Oppisopimuksia on syntynyt ja niitä on tekeillä.  

Työ ei kuitenkaan ole vielä tehty. Kohti oppisopimusta -pilotti kestää 2022 vuoden loppuun asti. Kokeilemme ja kehitämme oppisopimukseen liittyvää palvelua matalan kynnyksen palveluksi niin työnantajille kuin osaamisen kehittämistä tarvitseville. Kaikki hyvien tapojen, tietosuojan ja lakien mukaiset keinot ovat toivottavia pyrkiessämme auttamaan potentiaalisia tekijöitä ja tarvitsevia työnantajia kohtaamaan. Eikö vain? 

Oppisopimukseen liittyvissä asioissa voitte olla yhteyksissä meihin pilotin työntekijöihin

  • Anja Anttila, oppisopimuskoordinaattori p. 0295 046 567 
  • Riikka Ilves, uraohjaaja p. 0295 046 064 

Ennakkotietona mainittakoon viikolla 40 vietettävä valtakunnallinen oppisopimusviikko. Sen tiimoilla aiheesta tullaan viestimään lisää. Seuratkaa siis kanavia! 

Antoisaa syksyä! 

Anja Anttila
Oppisopimuskoordinaattori
Yrityspalvelukeskus

Työvoimapulasta tekijöiden ja työpaikkojen kohtaamiseen

Loppukesän kuuma aihe mediassa on ollut työvoimapula, joka on ollut käsinkosketeltavana esillä niin alueellisesti kuin myös valtakunnan tasolla. Uutisissa aihe on ollut näkyvästi esillä, ja työnantajat ovat joutuneet konkreettisesti kohtaamaan haasteen, jossa hakijoiden määrä työpaikkoihin nähden on vähentynyt merkittävästi. Joskus käy jopa niin, että avoimena olleisiin paikkoihin ei tule lainkaan hakemuksia. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa työllisyysaste oli 72,4. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työllisiä oli tänä vuonna samana ajankohtana 121 000 enemmän. Työllisyysasteen ennakoitua nopeampi kasvu on aiheuttanut sen, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen on aiempaa haastavampaa. Tällä hetkellä onkin havaittavissa, että työntekijäpula ei ole pelkästään tiettyjen alojen ongelma, vaan vallitseva trendi toimialasta ja toimipaikasta riippumatta. Työntekijät ovat tärkein osa yrityksen toiminnan kehittämisessä, ja yritysten kehittyminen ja toiminnan laajentuminen ovatkin merkittäviltä osin riippuvaisia riittävästä työvoiman saatavuudesta.

Työvoimapulan näyttäytyminen eri toimialoilla

Sosiaali- ja terveysala on ollut pitkään yksi niistä aloista, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt oleellisesti, ja työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sote-alan työvoimapula onkin paikoin kärjistymässä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 peräti 54 prosenttia työvoimaa hakeneista sote-alan toimipaikoista oli jo kokenut työvoimapulaa, ja vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen ja osaajien eläköityminen.

Toinen perinteinen osaajapulassa oleva toimiala on teknologiateollisuus, erityisesti metalliala, jossa on jo pitkään rekrytoitu opiskelijat suoraan koulunpenkiltä työelämään. Lisäksi alalla on kehitetty omia rekrytointikoulutuksia, joilla alan houkuttelevuutta ja alalle siirtymistä on saatu lisättyä. 

Korona-aika on tuonut myös uudenlaisia haasteita monille aloille. Ravintola- ja hotellialat sekä kauneudenhoitoala ovat kärsineet korona-ajan epävarmuudesta, eivätkä alalle valmistuneet hakeudu välttämättä enää lainkaan oman alansa töihin. Korona-aika on aiheuttanut työntekijöiden alanvaihtoja, ja erityisesti palvelualoilla ilmiö on vaikeuttanut toimintojen käynnistämistä kysynnän lisääntyessä. Voidaankin todeta, että tällä hetkellä mikään toimiala ei ole säästynyt työvoima- ja osaajapulaan liittyviltä haasteilta. 

Työvoimapulan juurisyyt 

Työpaikkojen ja työntekijöiden haasteellinen kohtaanto on ollut tietyillä alueilla todellinen haaste jo jonkin aikaa. Jos julkisessa keskustelussa käytettyä työvoimapula-termiä tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta, että kyse on myös kohtaanto-ongelmasta. Toisin sanoen osaajia ei löydy avoimiin työpaikkoihin. Työnhakijoita on ollut kuluvan vuoden kesäkuun lopussa kaikkiaan 316 000, ja työpaikkoja on ollut avoinna 76 000. 

Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamattomuuteen on useita syitä, ja kohtaanto-ongelma koostuu eri tekijöistä. Esimerkiksi työpaikkojen ja työnhakijoiden alueellinen eriytyminen, toimiala- ja työmarkkinarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä se, että avoimien työpaikkojen vaatimuksia vastaavaa osaamista ei löydy, vaikuttavat ongelman syntyyn. Koska ongelma on moniulotteinen, myös ratkaisuvaihtoehtojen täytyy olla erilaisiin tilanteisiin mukautuvia ja joustavia.

Piirroskuva, jossa kaksi henkilöä pitelee toisiinsa sopivia palapelinpalasia.
Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät aina kohtaa saumattomasti. Tällöin muodostuu työvoimapula.

Ratkaisuja osaajien löytymiseen 

Rekrytointiprosessi vaatiikin tänä päivänä monikanavaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi työpaikka- ja työtehtäväkohtaiset koulutusratkaisut tulevat korostumaan aiempaa enemmän työntekijöiden rekrytoinnissa ja osaajien löytämisessä. Monikanavainen ja suunnitelmallinen viestintä on työnantajabrändin ohella tekijä, jolla voidaan edesauttaa osaajien löytymistä.  

Rekrytoinnissa on huomioitava myös yksilölliset ratkaisut, joilla voidaan tukea osatyökykyisiä ja heitä, joilla syystä tai toisesta työnhaku on vaikeutunut. Yksilöllisiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi palkkatuki, joka on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Myös työkokeilu on oivallinen malli henkilölle, joka haluaa selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.  

Osaavan työvoiman löytymiseen voidaan tehdä yhteistyössä TE-palveluiden kanssa yrityksen tarpeisiin räätälöity rekrytointikoulutus. TE-palveluiden kautta järjestettävä rekrykoulutus on työelämälähtöistä, ja työnantajan osuus koulutushankinnasta on 30 prosenttia. Tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi havaittu keino silloin, kun tarpeena on suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa. Yksi vaihtoehto kohtaanto-ongelman ratkaisuun onkin työntekijöiden kouluttaminen täsmälleen yrityksen osaamistarpeisiin. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja selvitetään yhdessä mikä olisi sopiva ja tehokas rekrytointikeino.  

Lisätietoa aiheesta

TE-palveluiden neuvot työnantajalle (toimistot.te-palvelut.fi)
TE-palveluiden RekryKoulutus (toimistot.te-palvelut.fi)
Yrityspalvelukeskus, Etelä-Pohjanmaa (ely-keskus.fi)

Terhi Kultalahti
Asiantuntija
Rekrytointi- ja yrityspalvelut
Yrityspalvelukeskus

Mikä työnantajabrändi?

Muistan vieläkin ensimmäiset työpaikkani, vaikka noista kesistä on kulunut jo pari vuosikymmentä. Teini-ikäisinä kyykin ensin kaupungin puutarhatoimen töissä, sitten voitehtailla kivenheiton päässä kotoani. Ensimmäisenä työpaikkana kotikaupunkini löi laudalta muut potentiaaliset työnantajat paikallislehden ilmoittelullaan, ja voitehdas taas siellä pitkään työskennelleiden perheenjäsenten kertomusten perusteella.
Ensimmäiset kesät oikeissa töissä painuivat mieleeni pysyvästi, ja noista kokemuksista rakentuivat myös mielikuvat työnantajista ja työpaikoista.

Samaan aikaan työnantajamielikuvaan alettiin kiinnittää huomiota yrityksissä. Käsite työnantajabrändistä (Employer Branding) lanseerattiin Yhdysvalloissa, McKinseyn War for Talent -julkaisun jälkikuohuissa. Akateemisessa maailmassa Simon Barrowin ja Tim Amblerin havaintojen mukaan työnantajabrändi on ”työsuhteen mahdollistama toiminnallisten, taloudellisten ja psykologisten etujen paketti, joka liitetään työnantajaorganisaatioon.” Jo 1990-luvulla huomattiin, miten tärkeää oikeanlaisten osaajien houkuttelu on yritysten kilpailukyvylle.

Miten työnantajabrändi rakentuu?

Työnantajabrändi vaatii jatkuvaa mielikuvien tietoista rakentamista ja kehittämistä. Mielikuvat rakentuvat kokemuksista – joko toisaalla kuulluista tai itse koetuista. Yrityksen viestintä ja toiminta kulkevat näiden kokemusten muodostumisessa käsi kädessä. Miten yritys käytännössä toteuttaa viestimiään arvoja, strategiaa ja kulttuuria? Toteuttaako yritys niitä työnantajabrändinsä mukaisesti? Ja mitkä ovat ne kohdennetut osaajaryhmät, joita yritys haluaa erityisesti potentiaalisina työntekijöinään puhutella? Viestinnän strategian hahmottaminen ja systemaattinen toteuttaminen oikeissa kanavissa ovat työnantajabrändin rakentamisessa ratkaisevassa roolissa onnistuneiden rekrytointiprosessien ja työnantajalupauksen lunastamisen ohella.

Viisi kättä yhdessä työpöydän yläpuolella. Pöydällä on työskentelytarvikkeita, jotka luovat vaikutelman keskeneräisestä projektista.
Työnantajabrändi rakentuu organisaation viestimille arvoille ja niiden toteutumiselle yrityksen toiminnassa. Esimerkiksi hyvä yhteishenki työyhteisössä voi välittyä myös ulospäin ja parantaa näin organisaation työnantajabrändiä.

Rekrytointiprosessin ja työnantajalupauksen merkitys

Työntekijöiden tehtävien merkitys osana yrityksen toimintaa on hyvin selvä. Jokaisella tehtävällä on oma osuutensa toteutettavana. Kuitenkin merkitykseltään vähemmän tunnettu ja tunnustettu toiminto on rekrytointiprosessi. Työntekijöiden haku- ja valintavaiheissa luodaan ensivaikutelma yrityksen toimintatavoista. Hyvin suunniteltu, ennakoitu ja toteutettu rekrytointiprosessi toimii automaattisesti työnantajabrändin tukena. Rekrytointiprosessin aikana onkin tärkeää muistaa kaikessa viestinnässä tämän ensivaikutelman tärkeys.

Mihin rekrytointiprosessissa tulisi sitten kiinnittää erityistä huomiota?

Puhutaan hakijakokemuksesta. Tällä tarkoitetaan ehdokkaan kokemaa kaikkea viestintää, joka rekrytointiprosessin aikana tapahtuu hakijan sekä yrityksen välillä, prosessin pituudesta huolimatta. On myös huomioitava, että rekrytointi on usein hakijan ensimmäinen kokemus organisaatiosta. Ja ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Näin ollen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osuutta ei voi työnantajamielikuvan yhteydessä korostaa liikaa. Sanonta ”hyvä kello kauas kuuluu, huono vielä kauemmas” ei jää kauas totuudesta, kun puhutaan työnantajabrändin systemaattisen kehittämisen tuloksista.

Graafinen toteutus kolmesta asiakirjasta sinisellä taustalla. Asiakirjat mukailevat ansioluetteloja.
Rekrytointiprosessi on olellinen osa työnantajabändin muodostumista, sillä rekrytointi on usein hakijan ensimmäinen kokemus organisaation kanssa toimimisesta.

Ihmiset, eli henkilöstö, muodostavat yrityksen ytimen. Miten varmistaa siis, että yritys paitsi vetää puoleensa oikeanlaisia osaajia, myös kykenee pitämään heidät riveissään? Työnantajalupaus (Employer Value Branding) on yrityksen käytännössä toteuttamaa arvostusta työntekijöiden panosta kohtaan. Konkreettisina arvostuksen osoituksina voidaan mainita esim. joustavat työajat, koulutusmahdollisuudet ja hedelmätarjoilut. Työnantajalupauksen tärkeinä osina tulee myös nähdä yrityksen ilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden tunne, joita yritys pyrkii tukemaan ja kehittämään henkilöstössään. Henkilöstö kertoo omaa kieltään työnantajalupauksen toteutumisesta. Työntekijöillä on oma kokemuksensa työnantajasta, työntekijäkokemus, jota he viestivät ympäristöön. Parhaassa tapauksessa henkilöstö itsessään toimii jo suosituksena työnantajalupauksen toteutumisesta.

Vahva työnantajabrändi, joka toteutuu käytännössä työnantaja- ja arvolupauksen kautta, on yritykselle kilpailuvaltti sekä elinvoimaisuuden edellytys. Työnantajabrändiään jatkuvasti kehittämään pyrkivät yritykset vetävät puoleensa osaajia, ja kykenevät siten ohjaamaan resursseja ydintoimintaansa. Osaajien hakeutuessa tehtäviin omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin, voittajia ovat ne yritykset, jotka huomioivat toiminnassaan työnantajabrändin kehittämisen ja työnantajalupauksen käytännön tasolla.

Lisätietoa ja tukea rekrytointeihin sekä yritystoiminnan kehittämiseen on saatavilla Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaan asiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät kätevästi Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta (ely-keskus.fi).

Henna Hautala
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Hyvää asiantuntijapalvelua pk-yrityksille edullisesti ja laadusta tinkimättä

Kulunut vuosi on muuttanut monen yrityksen toimintaa ja arkea jopa pysyvästi. Korona on tavalla tai toisella heijastunut jokaisen suomalaisen yrittäjän arkeen ja tulevaisuuteen. Se on aiheuttanut tarpeen uudistua ja kehittyä, osittain myös pakon edessä. Muutoksen ja pandemian keskellä yritykset ovat kuitenkin sitkeästi jaksaneet toimia, kehittyä ja palvella asiakkaitaan. Myös uusia tuotteita ja palveluita on tuotu markkinoille olosuhteista ja vaikeuksista huolimatta.

Valtiovallan tarjoamat erilaiset koronatuet ovat auttaneet osaa yrityksistä hallitsemaan vaikeaa tilannetta. Tukien avulla on voitu toteuttaa kehityshankkeita ja uudistaa toimintaa. Kehityshankkeiden yksi yhteinen nimittäjä on ollut ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö toiminnan kehittämisessä ja uudelleen suuntaamisessa.

Mieshenkilö työskentelee ketjukappaleen ääressä teollisuushallissa. Henkilö on selin kameraan ja hänellä on yllään Lapua-Ketjut Oy:n suojatakki, suojalasit sekä kasvomaski.
Kehittämispalveluita hyödyntävät monenlaiset yritykset eri aloilta. Lapua-Ketjut Oy on eteläpohjalainen metallialan yritys, joka on käyttänyt palveluita jo pitkään.

Monelle yritykselle kyseessä on ollut ensimmäinen kokemus asiantuntijapalveluista yrityksen kehittämisessä. ELY-keskus tarjoaa PK-yrityksille edelleen monipuolisesti tukea kehitykseen ja kasvuun. Kehitystoimintaa voidaan asiantuntija-avun voimin jatkaa tilanteisiin sopivin, jopa hyvin pienin, askelin. Myös tällaista apua tuetaan julkisin varoin merkittävästi.

Palveluita tarjotaan laatu, edullisuus ja helppous edellä

Tunnettu ristiriita ”hyvää ei voi saada halvalla ” on kumottu jo kauan sitten ELY-keskuksien tarjoamissa yritysten kehittämispalveluissa. Palvelut ovat helppokäyttöisiä ja monipuolisia asiantuntijapalveluita, joissa palveluiden laatu on taattu tiukan valtakunnallisen kilpailutuksen kautta. Asiakkaat saavat tukea 70 % palvelun hinnasta. Yritysten valittavissa on nyt yli 700 asiantuntijaa koko maasta, ja palveluiden hinta on edullinen asiakkaan ja asiantuntijan paikkakunnista riippumatta.

Palveluita haetaan sähköisesti ja hakuprosessi on tehty helpoksi. Toteutus on sujuvaa paikan päällä tai etäyhteyksillä. Palvelut sisältävät yrityksen analyysin, monipuolista tarpeen mukaan räätälöityä konsultointia sekä kolme laadukasta avainhenkilöiden valmennusohjelmaa. PK-yritys voi analyysin lisäksi hyödyntää yhteensä 15 päivää konsultointia heille parhaiten sopivina 2-5 päivän kokonaisuuksina. Avainhenkilöiden koulutusohjelmia toteutetaan vuosittain kilpailutettujen koulutusorganisaatioiden toimesta hyvin edulliseen hintaan.

Toimistotilan infotiskin takana oleva naishenkilö ja tiskin edustalla oleva Riikka Koli katsovat kameraan.
Pohjanmaan kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koli on toiminut yrityksen johdossa vuodesta 2018. Kolin mukaan yritys on hyötynyt erityisesti koulutus- ja konsultointipalveluista.

Kehittämispalveluiden käyttäjät ovat tutkitusti olleet palveluihin erittäin tyytyväisiä, ja yli 90 % suosittelee niitä muillekin.

Kehittämispalveluita sekä muita Yrityspalvelukeskuksen palveluita hyödyntäneiden yritysten tarinoita löydät artikkeli- ja videomuodoissa Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta.

Kari Välimäki
Kehittämispäällikkö
Keski-Suomen ELY-keskus

Yrityksen toimintaa kehittämään ELY:n kehittämisrahoituksen avulla?

Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta käynnistetään vuosittain kymmeniä EAKR-rahoitettuja pienten ja keskisuurten yritysten kehityshankkeita. Meneillään oleva valtakunnallinen Suomen rakennerahaston ohjelma on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020. Tähän ohjelmakauteen on nyt saatu REACT-EU-lisämääräraha Euroopan komissiolta.

REACT-EU:n pääpainopisteet ovat digitalisaation sekä vihreän talouden kehittämisessä ja parantamisessa

REACT-EU-lisämäärärahan tavoitteena on ensisijaisesti auttaa yrityksiä kehittämishankkeiden avulla elpymään koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisitilanteesta. Lisämäärärahoituksen painopisteiksi on asetettu kaksi tavoitetta: pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta. Samat tavoitteet löytyvät meneillään olevasta ohjelmakaudesta, mutta lisämäärärahan osalta niitä painotetaan hankkeissa erityisesti. Rahoitettavien hankkeiden tulee siis olla yllä mainittujen painopisteiden lisäksi myös meneillään olevan ohjelmakauden linjausten ja Länsi-Suomen yritysrahoitusrahoitus- strategian mukaisia. Rahoitusstrategian maakuntien painopistealueista löydät tarkemmin tietoa rakennerahastot.fi -verkkosivuilta.

EU-lippuja Euroopan komission edustalla.

Viime vuonna ELY-keskukset myönsivät poikkeusrahoitusta yritysten kehittämisavustukseen koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä. Usea hankerahoitusta saanut yritys otti jo harppauksen toimintojen ja palveluiden digitalisoinnin kehittämiseen liittyen. REACT-EU:n määrärahan avulla toivotaankin, että yritykset panostavat edelleen toiminnan ja palveluiden digitalisoinnin sekä vihreän talouden kehittämiseen.

Rahoittajan näkökulmasta myönnetty lisämääräraha painotuksineen avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Odotamme jännityksellä, millaisia innovatiivisia kehitysideoita yritykset ovat löytäneet tästä näkökulmasta toimintansa uudistamiseen.

Haku on auki toukokuun 2021 loppuun asti, joten vielä ehtii hakemaan rahoitusta!

Lähdössä kansainvälisille markkinoille ensimmäistä kertaa?

ELY-keskuksessa on käynnissä kasvun kiihdytysohjelma viennin aloittamista varten. Kasvun kiihdytysohjelmassa yritys voi hakea kehittämishankkeen rahoitusta silloin, kun ulkomaille vientiä ollaan käynnistämässä ensimmäistä kertaa. Hankkeen avulla yritys voi saada tukea esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hyödyntämiseen tai vaikkapa uuden vientiin erikoistuneen asiantuntijan palkkaamiseen.

Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti mikro- ja pienyrityksille, jotka suunnittelevat kansainvälistymistä. Tällä hetkellä tästä rahoituslinjauksesta on koko Länsi-Suomen alueella jo rahoitettu 26 yrityksen kansainvälistymisstrategian toteuttamista. Etelä-Pohjanmaalla on varmasti useita yrityksiä, jotka miettivät laajentumista, ja viennin ensimetreillä hyötyisivät tästä rahoituksesta. Jos tiedät yrittäjäkaverin, joka miettii kansainvälistymistä, vinkkaa ihmeessä ELY:n palvelusta hänelle. ELY:llä toivotaankin, että yrittäjät aktivoituisivat rohkeasti hankeideoiden kanssa ja ottaisivat yhteyttä suoraan rahoituksen asiantuntijoihin. Kasvun kiihdytysohjelman rahoitukseen on jatkuva haku, eli yrittäjänä voit jättää hakemuksen milloin vain aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta.

Miten niitä hankerahoituksia sitten voi hakea, ja kuka niitä voi saada?

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoita usein lähestytään kysymyksellä siitä, millainen kehityshankkeen pitäisi olla ja mitä kustannuksia siinä rahoitetaan. Kysymyshän on sellainen, että siihen ei vain ole yksiselitteistä vastausta, koska yhtään hanketta ei voi verrata suoraan toiseen hankkeeseen. Jokainen hanke on yksilöllinen ja juuri hakijayrityksen tarpeisiin suunniteltu. Vaikka hakijayritykset toimisivat samalla toimialalla ja olisivat kooltaan suurin piirtein samankokoisia, ei hankkeita tai yrityksiä siltikään voi verrata toisiinsa, koska tarpeet kehittämiselle ovat aina täysin yrityskohtaisia. Nyrkkisääntönä kehityshankkeelle voisi pitää seuraavaa: hankkeen tulee merkittävästi parantaa yrityksen toimintakykyä tai palveluita.

Tässä ohjeet, joilla pääset alkuun hankerahoituksen hakemisessa:

1. Lue aiheesta lisää ELY-keskuksen verkkosivuilta.
Hakijana pääset parhaiten alkuun lukemalla Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategian huolella läpi. Strategiassa on määritelty, millaisia ominaisuuksia hankkeilta odotetaan. Lisäksi tutustu yrityksen kehittämisavustuksen tietoihin sekä REACT-EU:n lisämäärärahaan. Mikäli haluat kasvattaa yritystä viennin avulla, lue myös ELY:n kansainvälisen kasvun kiihdytysohjelmasta

2. Suunnittele hanke, tavoite ja budjetti.
Kun olet lukenut läpi ELY:n verkkosivuilta löytyvät tiedot, voit suunnitella hankkeen idean ja hahmotella budjetin sekä miettiä miten hankkeen omarahoitusosuus hoidetaan. Ensimmäisen rahoittajalle esiteltävän suunnitelman ei tarvitse olla kuin yhden sivun mittainen. Pääasia on, että suunnitelmasta käy ilmi hankkeen tavoite ja suunnitelma sen toteuttamiseksi sekä perustelut sille, miten hankkeeseen liittyvä toiminta poikkeaa yrityksen normaalista toiminnasta.

3. Ota yhteyttä!
Sitten rohkeasti yhteyttä joko sähköpostitse tai soittamalla ELY-keskukseen. Yhteystiedot löydät Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta.

Lähetä hankeideasi meille sähköpostitse tai soita rahoitusasiantuntijalle!

Katja Leppänen.

Katja Leppänen
Rahoitusasiantuntija
Yrityspalvelukeskus

Lisätietoja aiheesta:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2021 (pdf)

ELY-keskuksen yritystoiminnan kasvun kiihdyttämisohjelma (ely-keskus.fi)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen uutinen REACT-EU-rahoituksesta (ely-keskus.fi)

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus (ely-keskus.fi)