Yrityspalvelukeskus harjoittelijan silmin

Vielä keväällä valtionhallinto näyttäytyi hallintotieteilijälle sekavana erilaisten toimijoiden himmelinä, jonka ymmärtäminen koulun penkillä istuessa tuntui haastavalta. Teoriapohjainen opiskelu vie opiskelijan tietylle tasolle ja lisää yleistietämystä aiheen ympärillä. Asioiden syvempi ymmärtäminen ja merkitysten luominen edellyttää kuitenkin myös käytännön toimia. Tämä on tullut itselleni selväksi parin kuukauden harjoittelussa olon jälkeen. Pitkän etätyöajan jälkeen pelkkä toimistolla oleskelukin tuntuu vaikuttaneen oppimiseen huomattavasti. Mistä tämä oikein kertoo?

Opinnoissani olen aina ollut varsin kiinnostunut alueiden elinvoimaisuudesta sen monissa muodoissa, mikä on myös ohjannut valintojani niin yliopistossa, kuin sen ulkopuolellakin. Näin ollen päätös hakea E-P ELY:n Yrityspalvelukeskuksen harjoittelijan paikkaa oli helppo. Etelä-Pohjanmaalla elinvoimaisuus näkyy muun muassa poikkeuksellisena elinkeinoelämänä, johon olen saanut nyt uusien tehtävieni kautta tutustua entistä lähempää. Kokonaisuuden hahmottamista on helpottanut hiljattain perustettu Yrityspalvelukeskuskonsepti, jossa on koottuna saman katon alle kaikki valtion yrityspalvelut ja –rahoitustoimijat, mikä on tarjonnut minulle kurkistusikkunan valtionhallintoon ja edelleen alueelliseen työ- ja elinkeinoelämään käytännön tasolla.

Monipuoliset työtehtävät toimistolla ja maastossa

Työssäni olen saanut tutustua monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Oikeastaan toiminta-alueeni on ulottunut myös Työllisyys ja osaaminen -yksikköön asti, jossa olen päässyt mukaan seuraamaan hankintatiimin työskentelyä muun muassa kokouksissa. Pääasiallisesti toimistotyönä suorittamani tehtävät ovat sopineet minulle koronavuosien jälkeen hyvin. Tähän mennessä työnkuvaani on sisältynyt lisäksi muun muassa erilaisiin hankkeisiin liittyen asiakas- ja yrityskyselyiden laadintaa ja selvitystyötä sekä tulosten purkamista ja niistä raportointia. Tämän myötä olen päässyt tutustumaan erilaisiin järjestelmiin sekä kehittymään jo ennestään tutuissa asioissa, kuten kirjoittamisessa.

Toisaalta toimenkuvaani on kuulunut myös toimiston ulkopuolisia aktiviteetteja, kuten maakuntamatkailua yrityksiin, joissa olen päässyt haastattelemaan yrittäjiä muun muassa heidän kehittymispyrkimyksiinsä liittyen sekä ylipäänsä kuulemaan heitä erilaisissa tarpeissa ja asioissa. Nämä yrityskäynnit ovat edelleen auttaneet ymmärtämään yhä paremmin alueen yrityksiä ja syitä toimien takana. Samalla reissut ovat kehittäneet tärkeitä viestinnällisiä taitoja, kuten valokuvaamista ja videointia.

Kahvipöytäkohtaamiset oppimisen ja jaksamisen tukena

Kahden yksikön välillä palloilu on ollut sopivan haastavaa ja opettavaista. Luonnollisesti uusien järjestelmien ja käytäntöjen omaksuminen on vienyt aikaa, varsinkin harjoittelun ensimmäisten viikkojen aikana. Toisaalta alun keltanokan uteliaisuus uuden edessä on helpottanut toimimista myöhemmin uusissa toimeksiannoissa. Samaan aikaan monipuoliset työtehtävät ovat luoneet mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä viraston eri yksiköistä ja vastuualueilta. Minulle tällaiset kohtaamiset ovat olleet ensisijaisen suuressa roolissa etenkin tänä kesänä.

Kuitenkin vielä työssä käytävää vuorovaikutustakin merkityksellisemmäksi olen kokenut työn ulkopuolella tapahtuvat epävirallisemmat kanssakäymiset toimiston kahvipöydissä ja käytävillä. Pitkän etäilyn jälkeen lähikontaktien vaikutus on ilmennyt kohdallani muun muassa energisyyden ja motivaation lisääntymisenä ja näin myös kykynä vastaanottaa uutta tietoa entistä helpommin. Vaikutus ulottuu myös työajan ulkopuoliseen elämään. Ero on valtava yliopiston parin vuoden aikaiseen etäopiskeluun verrattuna ja tosissaan näiden keskusteluiden merkityksen onkin huomannut vasta, kun on palannut työpaikalle ihmisten keskuuteen. Samaan aikaan kohtaamiset tuovat työpäivän sisälle myös tarvittavia taukoja, joita ei välttämättä kotona työskennellessä samalla tavalla muodostu.

Parhaimmillaan tällaisilla juttutuokioilla voi siis olla paljonkin positiivisia vaikutuksia ja näin ollen niissä tulisi muistaa aidosti olla läsnä. Työssä jaksamisen, tuottavuuden ja asioiden omaksumiskyvyn lisääntymisen lisäksi ne voivat herättää ihmisessä nimittäin myös uusia ajatuksia ja oivalluksia tai graduun aiheita, kuten minun tapauksessani. Kaiken kaikkiaan aluksi näkymättömältä tuntunut ELY-keskuksen toiminta ja sen elintärkeä merkitys alueen ihmisiin on siis tullut ilmeiseksi aivan uudella lailla vasta harjoitteluun tullessani. Sama pätee yhtä lailla käytävillä ohimennen tapahtuviin sananvaihtoihin, jotka niin ikään ainakin minulle ovat elintärkeä osa työtä. Lopulta tällaiset työpäivän ‘’näkymättömät’’ hetket ovat monesti myös niitä, jotka opettavat kaikista eniten ja jotka muistetaan vielä pitkään tulevaisuudessakin.

On selvää, että etätyöskentelystä on tullut uusi normi ja siinä on luonnollisesti myös paljon hyviä puolia. Toimikoon tämä blogiteksti kuitenkin muistutuksena siitä, millainen merkitys ihmisten säännöllisellä kohtaamisella voi olla. Nähdään toimistolla!

Jussi Vähäpesola
Harjoittelija, Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tuumasta toimeen, yrittäjyysvalmennuksesta eväät yrittäjyyteen

Työ on iso osa elämäämme, ja yksi muoto ansaita on lähteä yrittäjäksi. Yrittäjyyden sanotaan tuovan mukanaan muun muassa vapautta valita ja tehdä sitä, minkä itse kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Se, että yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa, näkyy myös eri tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan 9 515 yritystä aloitti toimintansa vuoden 2021 heinä−syyskuussa. Aloittaneita yrityksiä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana ajanjaksona.  

Vapauden mukana tulee myös vastuuta. Yrittäjänä toimiminen ei ole aina helppoa, eteen voi tulla yllättäviäkin asioita. Joku on aikoinaan sanonut, että yrittäjänä toimiminen on kuin moniottelua. Oman erityisosaamisen lisäksi on hyvä olla vähintäänkin tietoinen monesta yrittäjyyteen liittyvästä asiasta. Miten sitten päästä alkuun, kun tuntuu, että omaa ideaa haluaa lähteä viemään eteenpäin? Usein uuteen yritykseen liittyvä ajatus voi olla hyvinkin selkeä, mutta sen paperille kirjoittaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen, puhumattakaan kannattavuuslaskelmista, voi ollakin sitten toinen juttu. Hyvä valmistautuminen ja pyrkimys ennakointiin ovat erityisen tärkeää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka tietenkään kaikkeen ei voi millään valmistua uusi yrittäjäkään. 

”Halu ryhtyä yrittäjäksi sai minut hakeutumaan koulutukseen” 

Näin kirjoitti eräs valmennukseen osallistunut, ja lisäsi vielä, että hän on häikäistynyt siitä, että sai näin hyvän koulutuksen maksuttomana. Etelä-Pohjanmaan TE-Palveluiden yrittäjyysvalmennus tarjoaa hyvät eväät yrittäjyyteen. Työnhakija-asiakkaille maksutonta yritysvalmennusta TE-Palveluille tuottaa Valmennus-Majakka. 

Valmennuksessa saat tietoa ja tukea yritys- ja liikeideasi hahmottamiseen sekä konkreettisen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Eli juuri sellaista tietoa ja osaamista, mitä yrittäjänä tulet tarvitsemaan. Sillä ei ole niinkään väliä, oletko suunnitelmissasi vasta alkumetreillä vai jo edennyt hieman pidemmälle toteaa Valmennus-Majakan valmentaja Seppo Laukkanen. Seppo kertoo, että valmennus voi auttaa selkeyttämään omia ajatuksia ja liikeideaa, sekä tuoda varmuutta yrityksen talousasioiden hoitamiseen. Valmennuksen aikana selvitetään sitä, onko liikeideassa edellytyksiä jatkuvaan, kannattavaan liiketoimintaan.   

Valmennuksen päätavoitteena on se, että valmennuksesta saa ammattitaitoa yrittäjänä toimimiseen. ”Yrittäjyys on tekemällä oppimista, mutta se on monesti helpompaa, kun on perustiedot hanskassa”, toteaa Seppo Laukkanen. Ja näinhän se on, siksi koulutuksen sisällössä pureudutaan tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin yrityksen perustamisesta, talouteen ja kannattavuuteen, sekä vero-, että lakiasioista liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. On hyvä myös huomioida, että mikäli olet hakenut/aiot hakea starttirahaa ja sinulle suositellaan yrittäjyysvalmennusta, niin kyseinen valmennus täyttää starttirahan yrittäjäkoulutusvaatimuksen.  

Yrittäjän palvelut ”samalta luukulta”

Valmennuksen kautta voit myös verkostoitua ja saada tietoa niistä toimijoista, joihin sinun on hyvä tutustua yrittäjänä toimiessasi. Me TE-Palveluiden yritysneuvojat olemme yksi taho, joihin kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin, ainakin, mikäli suunnitelmissasi on hakea starttirahaa toimeentulosi tukemiseksi.  

Valmennusten ja neuvonnan lisäksi Etelä-Pohjamaalla on tarjolla useita muitakin alkavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja ja rahoituksia, joten myös näihin kannattaa tutustua tarkemmin. Yrityspalvelukeskuksemme keskeisenä tehtävänä on tukea kaikissa vaiheissa olevia yrittäjiä, joten älä epäröi ottaa yhteyttä. Yhteystietomme löytyvät Yrityspalvelukeskuksen sivuilta (www.ely-keskus.fi).

Lähteet ja lisätietoa:

• Yrittäjyysvalmennus – TE-palvelut (www.te-palvelut.fi)
• Etusivu – Yrityspalvelut – Etelä-Pohjanmaa – ELY-keskus (www.ely-keskus.fi)
• Etelä-Pohjanmaa – Yrittäjävalmennus – Valmennusmajakka (www.valmennusmajakka.fi)
• Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-0660. 3. Vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.4.2022]. 
  Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aly/2021/03/aly_2021_03_2022-01-18_tie_001_fi.html 
  

Hanna Kangastie
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Oppisopimuksella tuotetaan räätälöityä osaamista työpaikoille

Kohti oppisopimusta -pilotti starttasi kuluvan vuoden toukokuun alussa. Tunnelmat olivat korkealla, ja pilotin aihe, oppisopimuksen tunnettuuden parantaminen ja uusien oppisopimusten syntymisen helpottaminen, mitä mielenkiintoisin. Tätä kirjoittaessani pilottiaikaa on kulunut neljä ja puoli kuukautta. Mikä on tilanne nyt? Minkälaisia havaintoja ja oivalluksia oppisopimuksen tiimoilta on tässä ajassa tehty? 

Ensimmäinen havainto ei ole yllättävä; oppisopimus koulutusmahdollisuutena tunnetaan. Sen historia on noin 400 vuoden mittainen, joten ei ihme, että konsepti on tuttu. Sen uudistuneet toteuttamisen muodot ovat kuitenkin melko vieraita niin opiskelemaan haluaville kuin työnantajille, jotka voisivat oppisopimuspaikan kiinnostuneelle tarjota.  

Opintokokonaisuuden koostamiseen on monia vaihtoehtoja

Nykyään oppisopimus voi kestää muutamasta viikosta muutamaan vuoteen – oppisopimuksella kun voidaan suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia tai vaikka koko tutkinto. Oppisopimuksella pystytään räätälöimään yritysten tarpeisiin sopivia osaajia, sillä tutkinnon osia voidaan valita eri tutkinnoista. Näin voidaan toteuttaa monipuolinen osaamiskokonaisuus aivan kuin irtokarkkeja valikoiden – yksi tuota, kaksi tuota toista ja neljä tutkinnon osaa tuota kolmatta tutkintoa. Valinnan varaa löytyy 42:n ammatillisen perustutkinnon, 64:n ammattitutkinnon ja 55:n erikoisammattitutkinnon joukosta.  

Yrittäjät ja muut työnantajat tuntevat parhaiten oman organisaationsa osaajatarpeet, mutta haasteena tuntuu olevan juuri sopivien, kyseiseen työhön motivoituneiden tekijöiden löytäminen. Hyvässä työllisyystilanteessa valmiit osaajat ovat pitkälti jo työntouhussa. Useilla työnhakijoilla on tarve lisätä ammatillista osaamistaan työllistyäkseen, mutta he eivät vielä ole varmoja mikä olisi se oma ala ja tehtävä.  

Oppisopimuksen avulla pystytään räätälöimään kunkin yrityksen tarpeisiin soveltuvia osaajia. Koulutus voidaan koostaa yksittäisistä tutkinnon osista, joiden avulla muodostetaan monipuolinen osamiskokonaisuus.

Kohti oppisopimusta -pilotti auttaa hahmottamaan mahdollisuuksia

Tässä kohtaa Kohti oppisopimusta –pilotti ja muut TE-palvelut voivat olla avuksi. Uravalmennusten ja ammatinvalinnan ohjauksen lisäksi on tarjolla Kohti oppisopimusta -valmennus, jossa työstetään omaa alavalintaa ja käydään läpi maakunnan ajankohtaisia työllistymismahdollisuuksia. Jos vaikka sattuisi, että se omalta tuntuva työ löytyisi tästä läheltä, ja siihen voisi kouluttautua oppisopimuksen kautta. Ensimmäinen valmennus starttasi 14.9. ja tartuimme mielenkiinnolla haasteeseen ensimmäisen ryhmän kanssa.  

Kohti oppisopimusta -pilotissa opiskelemaan haluavalle on tarjolla kaikki ammatilliset alat, mutta erityisen hienoa olisi löytää oppisopimusopiskelija niihin useisiin maakunnan yrityksiin, joissa olisi oppisopimuksen jälkeen työtä tarjolla. Kuinka se parhaiten onnistuisi? Mikä lisäisi vetovoimaa tekijäpulasta kärsiviin yrityksiin? Tunnettuus on yksi perusasia. On vaikea haluta töihin yritykseen, jota ei tunne eikä tiedä. Tunnettuuden lisäämiseksi haluamme haastaa paikalliset mediat mukaan tekemään juttuja työvoimapulasta kärsivien alojen yrityksistä. Lisäksi yritysten oma viestintä olisi hyvä valjastaa resurssien mukaan kertomaan yrityksen ja alan uusista tuulista sekä siitä millaista alan työ nykyään on.  

Kohti oppisopimusta -valmennuksessa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan tehdä yritysvierailuja, joiden tavoitteena on eri aloihin tutustuminen. Yrittäjät ja työnantajat voivat itsekin vinkata meille, jos haluavat päästä kertomaan omasta työstään ja yrityksestä työnantajana. Tällaisia vierailuja voidaan toteuttaa fyysisen tapaamisen vaihtoehtona myös Teams -yhteyden kautta. Näin esittäytyminen voidaan halutessa nauhoittaa ja katsoa vaikka useammankin ryhmän kanssa yrityksen luvalla.  

Tavoitteista oppisopimuksiin 

Kirjoituksen alussa esittämääni kysymykseen ”Mikä tilanne on nyt?” voin kertoa, että ilosanomaa oppisopimuksen mahdollisuuksista on viety kiitettävästi eteenpäin. Tietoa on jaettu niin omassa organisaatiossamme kuin työllistämisen verkostossa toimiville. On pidetty infoja, kirjoitettu TE-palvelujen ja yrityspalvelukeskuksen uutiskirjeisiin, Nuorisotakuu -blogiin ja hyödynnetty monipuolisesti somekanavia. Oppilaitosten kanssa teemme tiivistä yhteistyötä etsiessämme tarvittavia tutkintoja tai niiden osia. Oppisopimuksesta kiinnostuneita henkilöasiakkaita on valistettu ja tuettu oppisopimuspaikan löytämisessä. Samoin olemme yhteyksissä yrityksiin ja työnantajiin sekä pohdimme mahdollisuuksia löytää ja kouluttaa osaajia. Kaikki tämä työ on alkanut tuottaa jo tulosta. Oppisopimuksia on syntynyt ja niitä on tekeillä.  

Työ ei kuitenkaan ole vielä tehty. Kohti oppisopimusta -pilotti kestää 2022 vuoden loppuun asti. Kokeilemme ja kehitämme oppisopimukseen liittyvää palvelua matalan kynnyksen palveluksi niin työnantajille kuin osaamisen kehittämistä tarvitseville. Kaikki hyvien tapojen, tietosuojan ja lakien mukaiset keinot ovat toivottavia pyrkiessämme auttamaan potentiaalisia tekijöitä ja tarvitsevia työnantajia kohtaamaan. Eikö vain? 

Oppisopimukseen liittyvissä asioissa voitte olla yhteyksissä meihin pilotin työntekijöihin. 

• Anja Anttila, oppisopimuskoordinaattori p. 0295 046 567 
• Riikka Ilves, uraohjaaja p. 0295 046 064 

Ennakkotietona mainittakoon viikolla 40 vietettävä valtakunnallinen oppisopimusviikko. Sen tiimoilla aiheesta tullaan viestimään lisää. Seuratkaa siis kanavia! 

Antoisaa syksyä! 

Anja Anttila
Oppisopimuskoordinaattori
Yrityspalvelukeskus

Työvoimapulasta tekijöiden ja työpaikkojen kohtaamiseen

Loppukesän kuuma aihe mediassa on ollut työvoimapula, joka on ollut käsinkosketeltavana esillä niin alueellisesti kuin myös valtakunnan tasolla. Uutisissa aihe on ollut näkyvästi esillä, ja työnantajat ovat joutuneet konkreettisesti kohtaamaan haasteen, jossa hakijoiden määrä työpaikkoihin nähden on vähentynyt merkittävästi. Joskus käy jopa niin, että avoimena olleisiin paikkoihin ei tule lainkaan hakemuksia. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa työllisyysaste oli 72,4. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työllisiä oli tänä vuonna samana ajankohtana 121 000 enemmän. Työllisyysasteen ennakoitua nopeampi kasvu on aiheuttanut sen, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen on aiempaa haastavampaa. Tällä hetkellä onkin havaittavissa, että työntekijäpula ei ole pelkästään tiettyjen alojen ongelma, vaan vallitseva trendi toimialasta ja toimipaikasta riippumatta. Työntekijät ovat tärkein osa yrityksen toiminnan kehittämisessä, ja yritysten kehittyminen ja toiminnan laajentuminen ovatkin merkittäviltä osin riippuvaisia riittävästä työvoiman saatavuudesta.

Työvoimapulan näyttäytyminen eri toimialoilla

Sosiaali- ja terveysala on ollut pitkään yksi niistä aloista, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt oleellisesti, ja työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sote-alan työvoimapula onkin paikoin kärjistymässä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 peräti 54 prosenttia työvoimaa hakeneista sote-alan toimipaikoista oli jo kokenut työvoimapulaa, ja vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen ja osaajien eläköityminen.

Toinen perinteinen osaajapulassa oleva toimiala on teknologiateollisuus, erityisesti metalliala, jossa on jo pitkään rekrytoitu opiskelijat suoraan koulunpenkiltä työelämään. Lisäksi alalla on kehitetty omia rekrytointikoulutuksia, joilla alan houkuttelevuutta ja alalle siirtymistä on saatu lisättyä. 

Korona-aika on tuonut myös uudenlaisia haasteita monille aloille. Ravintola- ja hotellialat sekä kauneudenhoitoala ovat kärsineet korona-ajan epävarmuudesta, eivätkä alalle valmistuneet hakeudu välttämättä enää lainkaan oman alansa töihin. Korona-aika on aiheuttanut työntekijöiden alanvaihtoja, ja erityisesti palvelualoilla ilmiö on vaikeuttanut toimintojen käynnistämistä kysynnän lisääntyessä. Voidaankin todeta, että tällä hetkellä mikään toimiala ei ole säästynyt työvoima- ja osaajapulaan liittyviltä haasteilta. 

Työvoimapulan juurisyyt 

Työpaikkojen ja työntekijöiden haasteellinen kohtaanto on ollut tietyillä alueilla todellinen haaste jo jonkin aikaa. Jos julkisessa keskustelussa käytettyä työvoimapula-termiä tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta, että kyse on myös kohtaanto-ongelmasta. Toisin sanoen osaajia ei löydy avoimiin työpaikkoihin. Työnhakijoita on ollut kuluvan vuoden kesäkuun lopussa kaikkiaan 316 000, ja työpaikkoja on ollut avoinna 76 000. 

Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamattomuuteen on useita syitä, ja kohtaanto-ongelma koostuu eri tekijöistä. Esimerkiksi työpaikkojen ja työnhakijoiden alueellinen eriytyminen, toimiala- ja työmarkkinarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä se, että avoimien työpaikkojen vaatimuksia vastaavaa osaamista ei löydy, vaikuttavat ongelman syntyyn. Koska ongelma on moniulotteinen, myös ratkaisuvaihtoehtojen täytyy olla erilaisiin tilanteisiin mukautuvia ja joustavia.

Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät aina kohtaa saumattomasti. Tällöin muodostuu työvoimapula.

Ratkaisuja osaajien löytymiseen 

Rekrytointiprosessi vaatiikin tänä päivänä monikanavaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi työpaikka- ja työtehtäväkohtaiset koulutusratkaisut tulevat korostumaan aiempaa enemmän työntekijöiden rekrytoinnissa ja osaajien löytämisessä. Monikanavainen ja suunnitelmallinen viestintä on työnantajabrändin ohella tekijä, jolla voidaan edesauttaa osaajien löytymistä.  

Rekrytoinnissa on huomioitava myös yksilölliset ratkaisut, joilla voidaan tukea osatyökykyisiä ja heitä, joilla syystä tai toisesta työnhaku on vaikeutunut. Yksilöllisiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi palkkatuki, joka on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Myös työkokeilu on oivallinen malli henkilölle, joka haluaa selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.  

Osaavan työvoiman löytymiseen voidaan tehdä yhteistyössä TE-palveluiden kanssa yrityksen tarpeisiin räätälöity rekrytointikoulutus. TE-palveluiden kautta järjestettävä rekrykoulutus on työelämälähtöistä, ja työnantajan osuus koulutushankinnasta on 30 prosenttia. Tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi havaittu keino silloin, kun tarpeena on suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa. Yksi vaihtoehto kohtaanto-ongelman ratkaisuun onkin työntekijöiden kouluttaminen täsmälleen yrityksen osaamistarpeisiin. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja selvitetään yhdessä mikä olisi sopiva ja tehokas rekrytointikeino.  

Lisätietoa aiheesta

TE-palveluiden neuvot työnantajalle (toimistot.te-palvelut.fi)
TE-palveluiden RekryKoulutus (toimistot.te-palvelut.fi)
Yrityspalvelukeskus, Etelä-Pohjanmaa (ely-keskus.fi)

Terhi Kultalahti
Asiantuntija
Rekrytointi- ja yrityspalvelut
Yrityspalvelukeskus

Mikä työnantajabrändi?

Muistan vieläkin ensimmäiset työpaikkani, vaikka noista kesistä on kulunut jo pari vuosikymmentä. Teini-ikäisinä kyykin ensin kaupungin puutarhatoimen töissä, sitten voitehtailla kivenheiton päässä kotoani. Ensimmäisenä työpaikkana kotikaupunkini löi laudalta muut potentiaaliset työnantajat paikallislehden ilmoittelullaan, ja voitehdas taas siellä pitkään työskennelleiden perheenjäsenten kertomusten perusteella.
Ensimmäiset kesät oikeissa töissä painuivat mieleeni pysyvästi, ja noista kokemuksista rakentuivat myös mielikuvat työnantajista ja työpaikoista.

Samaan aikaan työnantajamielikuvaan alettiin kiinnittää huomiota yrityksissä. Käsite työnantajabrändistä (Employer Branding) lanseerattiin Yhdysvalloissa, McKinseyn War for Talent -julkaisun jälkikuohuissa. Akateemisessa maailmassa Simon Barrowin ja Tim Amblerin havaintojen mukaan työnantajabrändi on ”työsuhteen mahdollistama toiminnallisten, taloudellisten ja psykologisten etujen paketti, joka liitetään työnantajaorganisaatioon.” Jo 1990-luvulla huomattiin, miten tärkeää oikeanlaisten osaajien houkuttelu on yritysten kilpailukyvylle.

Miten työnantajabrändi rakentuu?

Työnantajabrändi vaatii jatkuvaa mielikuvien tietoista rakentamista ja kehittämistä. Mielikuvat rakentuvat kokemuksista – joko toisaalla kuulluista tai itse koetuista. Yrityksen viestintä ja toiminta kulkevat näiden kokemusten muodostumisessa käsi kädessä. Miten yritys käytännössä toteuttaa viestimiään arvoja, strategiaa ja kulttuuria? Toteuttaako yritys niitä työnantajabrändinsä mukaisesti? Ja mitkä ovat ne kohdennetut osaajaryhmät, joita yritys haluaa erityisesti potentiaalisina työntekijöinään puhutella? Viestinnän strategian hahmottaminen ja systemaattinen toteuttaminen oikeissa kanavissa ovat työnantajabrändin rakentamisessa ratkaisevassa roolissa onnistuneiden rekrytointiprosessien ja työnantajalupauksen lunastamisen ohella.

Työnantajabrändi rakentuu organisaation viestimille arvoille ja niiden toteutumiselle yrityksen toiminnassa. Esimerkiksi hyvä yhteishenki työyhteisössä voi välittyä myös ulospäin ja parantaa näin organisaation työnantajabrändiä.

Rekrytointiprosessin ja työnantajalupauksen merkitys

Työntekijöiden tehtävien merkitys osana yrityksen toimintaa on hyvin selvä. Jokaisella tehtävällä on oma osuutensa toteutettavana. Kuitenkin merkitykseltään vähemmän tunnettu ja tunnustettu toiminto on rekrytointiprosessi. Työntekijöiden haku- ja valintavaiheissa luodaan ensivaikutelma yrityksen toimintatavoista. Hyvin suunniteltu, ennakoitu ja toteutettu rekrytointiprosessi toimii automaattisesti työnantajabrändin tukena. Rekrytointiprosessin aikana onkin tärkeää muistaa kaikessa viestinnässä tämän ensivaikutelman tärkeys.

Mihin rekrytointiprosessissa tulisi sitten kiinnittää erityistä huomiota?

Puhutaan hakijakokemuksesta. Tällä tarkoitetaan ehdokkaan kokemaa kaikkea viestintää, joka rekrytointiprosessin aikana tapahtuu hakijan sekä yrityksen välillä, prosessin pituudesta huolimatta. On myös huomioitava, että rekrytointi on usein hakijan ensimmäinen kokemus organisaatiosta. Ja ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Näin ollen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osuutta ei voi työnantajamielikuvan yhteydessä korostaa liikaa. Sanonta ”hyvä kello kauas kuuluu, huono vielä kauemmas” ei jää kauas totuudesta, kun puhutaan työnantajabrändin systemaattisen kehittämisen tuloksista.

Rekrytointiprosessi on olellinen osa työnantajabändin muodostumista, sillä rekrytointi on usein hakijan ensimmäinen kokemus organisaation kanssa toimimisesta.

Ihmiset, eli henkilöstö, muodostavat yrityksen ytimen. Miten varmistaa siis, että yritys paitsi vetää puoleensa oikeanlaisia osaajia, myös kykenee pitämään heidät riveissään? Työnantajalupaus (Employer Value Branding) on yrityksen käytännössä toteuttamaa arvostusta työntekijöiden panosta kohtaan. Konkreettisina arvostuksen osoituksina voidaan mainita esim. joustavat työajat, koulutusmahdollisuudet ja hedelmätarjoilut. Työnantajalupauksen tärkeinä osina tulee myös nähdä yrityksen ilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden tunne, joita yritys pyrkii tukemaan ja kehittämään henkilöstössään. Henkilöstö kertoo omaa kieltään työnantajalupauksen toteutumisesta. Työntekijöillä on oma kokemuksensa työnantajasta, työntekijäkokemus, jota he viestivät ympäristöön. Parhaassa tapauksessa henkilöstö itsessään toimii jo suosituksena työnantajalupauksen toteutumisesta.

Vahva työnantajabrändi, joka toteutuu käytännössä työnantaja- ja arvolupauksen kautta, on yritykselle kilpailuvaltti sekä elinvoimaisuuden edellytys. Työnantajabrändiään jatkuvasti kehittämään pyrkivät yritykset vetävät puoleensa osaajia, ja kykenevät siten ohjaamaan resursseja ydintoimintaansa. Osaajien hakeutuessa tehtäviin omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin, voittajia ovat ne yritykset, jotka huomioivat toiminnassaan työnantajabrändin kehittämisen ja työnantajalupauksen käytännön tasolla.

Lisätietoa ja tukea rekrytointeihin sekä yritystoiminnan kehittämiseen on saatavilla Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaan asiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät kätevästi Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta (ely-keskus.fi).

Henna Hautala
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut