Kahdeksan etuoikeutettua vuotta aluekehittämisessä

Vuoden vaihtuessa tulee minulla täyteen kahdeksan vuotta ELY-keskuksen ylijohtajana ja elinkeinot-vastuualueen johtajana. Kun samalla työni keskuksen johdossa päättyy, on aika kiitoksille ja kenties myös pienille muisteloille.

ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion monialaisiksi aluekehittäjäorganisaatioksi. Monialaisuus toi yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämisen. Tämä päätös, yhdistää eri hallinnonalojen toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja poikkihallinnolliseksi toiminnaksi, on erinomaisen kantava edelleen ja oikeastaan sen merkitys on entisestään korostunut. Tätä monialaisuuden periaatetta ja eri toimintojen yhteensovittamista olemme pyrkineet vaalimaan. Kantavana tavoitteena on ollut vastuualueiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tekemisten parantaminen. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yhteisestä tekemisestä on ilmastonmuutoksen torjunta, jonka tehtävän eteen vastuualueemme on yhdessä valjastettu. Uskallankin tässä kohtaa todeta, että olemme pystyneet aluetasolla yhdistämään paikoin hajanaisenkin toimintojen ohjaamisen ELY-keskusten alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi, monialaiseksi toiminnaksi.

ELY-keskus on monialainen alueellinen kehittäjäorganisaatio. Yhdessä kumppaneiden kanssa vaikutamme sinunkin arkeesi eli maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Kehittämistehtävässään ELY-keskus ei onnistuisi ilman vahvaa kumppanuutta muiden alueellisten ja paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Elintärkeä yhteistyökumppani ja oikeastaan ELY-kokonaisuuden osa on TE-toimisto, jonka kanssa yhdessä olemme työvoiman kehittämistehtävää hoitaneet. Aluekehittämistehtävässään ELY-keskusten toiminta on vahvasti kytketty maakuntien liittojen toimintaan, jolloin toimiva yhteistyö on edellytys molempien organisaatioiden toiminnalle yhdessä ja erikseen. Olen kokenut tuon yhteistyön mutkattomaksi kaikkien pohjalaismaakuntien kanssa ja erityisen tiivistä ja hedelmällistä se on ollut Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa kytkeytyen omaan tehtävääni E-vastuualueen johtajana. Erinomaisen tärkeä on myös toimiva yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa, jotka ovat kumppanuuden lisäksi ELY-keskusten tärkeitä asiakkaita. ELY-keskuksen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu viranomaisten kanssa käytävään yhteistyöhön, vaan toimimme tiiviisti oppilaitosten, alueellisten yrityspalveluiden, palveluntuottajien, yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteemme on ollut yhteistyön tiivistäminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja voinkin todeta, että yhdessä olemme tehneet erittäin hyvää työtä maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Toimivan yhteistyön rakentajat ja menestyksellisen toiminnan turvaajat ovat asiantuntevat työntekijämme. Aluehallintoa on ELY-keskusten toiminta-aikana ”myllätty” jo moneen kertaan. Olemme olleet monien säästötoimien kohteena ja organisaatiotamme on muutettu tehtävien keskittämisillä ja hallintorakenteiden muutoksilla. Näistä muutoksista huolimatta olemme pystyneet mitattua sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Tästä kiitos kuuluu sitoutuneille työntekijöillemme, jotka eivät ole antaneet muutoksen vaikuttaa itse työn tekoon. Olemme myös onnistuneet saamaan osaavia työntekijöitä poistuneiden tilalle, josta voitaneen vetää johtopäätös ELY-keskuksesta hyvänä ja haluttuna työpaikkana. Nyt siirtyessäni sivuun ELY-tehtävistäni haluan osoittaa erityskiitoksen henkilöstöllemme saamastani tuesta omassa työssäni.

ELY-keskuksen henkilöstölle Mika Soininen lähettää erityiskiitokset. Tässä kuvassa osa porukasta keväisellä retkellä. Kuva: Tuomo Saarinen/ ELY-keskus

Virallinen eropäiväni on 1.3.2023. Olen nyt kuitenkin jo jäänyt lomailemaan ja tammi-helmikuun ajan johtajatehtäviä hoitavat Anders Östergård ylijohtajana ja Ritva Rintapukka E-vastuualueen johtajana. 1.3. mennessä on sitten selvillä uusi johtaja E-vastuualueelle ja ylijohtaja koko ELY-keskukselle.

Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut toimia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdossa kuluneet kahdeksan vuotta.

Parhaat kiitokset ja menestystä pohjalaismaakuntien kehittämisessä!

Mika Soininen
Ylijohtaja, E-vastuualueen johtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kansainvälisestä yhteistyöstä voimaa oman alueen kehittämiseen

Tiesitkö, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työn jäljet eivät ulotu vain lähimaakuntiin, vaan rajojen yli lähialueille ja kauaskin Eurooppaan. Kansainvälisen yhteistyön edut on ymmärretty hallinnonaloilla jo vuosikymmeniä sitten. Harvoin ongelmat ja haasteet ovat niin paikallisia, ettei vastaavasta olisi kokemusta muuallakin. Yksin ei kannata murehtia viranomaistyössäkään.

ELY-keskuksella on nimensä mukaisesti kolme vastuualuetta, elinkeino-, liikenne ja ympäristövastuualueet, ja kaikilla näillä kansainväliset yhteydet ja yhteistyö ovat lähes tulkoon välttämättömiä alueellisten kehittämistehtävien hoidossa. Työstä saadaan eväitä asiantuntijoiden päivittäisiin tehtäviin; neuvonta- tai valvontatyöhön, toimenpiteiden suunnitteluun ja rahoituksen myöntämiseen.

Copyright Nordisk Råd og Nordisk

Edunvalvontaa

Yhteistyö ei ole vain ilon pitoa, vaan meillä on yhteisiä haasteita ratkaistavana. Useimmat toimijat törmäävät seuraaviin kysymyksiin alueesta tai maasta riippumatta:

• Kenen intressi? Kuka maksaa? Kuka koordinoi?
• Kuinka saada sidosryhmät ajoissa mukaan?
• Kuinka kilpailevat tavoitteet yhteensovitetaan?

Yhteistyön kautta pääsemme hyödyntämään toisten kokemuksia ja jakamaan omaa osaamistamme. Parhaassa tapauksessa saamme konkreettisia resursseja alueemme kehitykseen. Vuosien kuluessa olemme saaneet nostaa esiin omia näkemyksiämme, lisäten samalla alueemme tunnettuutta. Laajempi yhteistyö, verkostot ja hankkeet eivät ole vain mukava lisä virkamiehen arkeen, vaan ennemminkin edellytys onnistumisille. Yhteisellä keskustelulla saamme hyväksyntää tarpeille ja toimenpiteille.

Riskien ehkäisyä

Keskustelua käydään erilaisten verkostojen kautta. Liikennepuolella ollaan aktiivisia Nordisk vägforumin työryhmissä (nvfnorden.org) ja ympäristöpuolella esimerkiksi vesienhoidon asiantuntijat tapasivat tänä syksynä Nordic water framework directive -konferensissa (vatn.is). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on myös, ainoana ELY-keskuksista, jäsen Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristö- ja taloustyöryhmässä (norden.org). Muu kansainvälinen yhteistyö ympäristöpuolella on kattanut lukuisia EU-hankkeita mm. LIFE- ja Interreg-ohjelmien kautta, joilla edistetään vesien ja ympäristön hyvää tilaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut koordinoimassa useita näistä ja uusia hankkeita käynnistyy myös tulevana vuonna.

Nedskräpning i fjällmiljö. Nordland Norge. Copyright Nordisk Råd og Nordisk

Ympäristövastuualueella on tehty viime aikoina uusia avauksia kansainvälisyyteen; tarkoitus on syventää Pohjanmaan ja Västerbottenin välistä suoraa viranomaisyhteistyötä. Esimerkiksi ympäristöriskeihin ja onnettomuuksiin liittyvä tiedonvaihto, yhteinen edunvalvonta merialueeseen liittyen, ilmastokysymykset sekä luonnonvarojen hyödyntäminen ovat aiheita, joissa yhteistyölle on selkeä tarve.

Globaalit muutokset eivät ohita meitä. Meidän on selvittävä energiantuotannon, teollisuuden ja liikennejärjestelmien murrosten läpi. Meillä on tehtävänä sekä ilmastonmuutoksen hillintä että sopeutuminen, ja meidän on edistettävä luonnon monimuotoisuutta ja kestävää vesien käyttöä, kuten Y-vastuualueen johtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys muistutti taannoin Y-vastuualueen päivässä. Pohjalaismaakunnat eivät pärjää yksin, vaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta kehitetään ottamalla vastuuta yhteisistä haasteista.

Yhteisiä suuntaviivoja EU:sta

ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen tehtäviin kuuluvat mm. maaseutuasiat, työllisyys ja yrityspalvelut. EU:n maatalouspolitiikan kehitystä seurataan tiiviisti. EU toimii rahoittajana, paitsi erilaisten tukien muodossa, myös erilaisten hankkeiden kautta. Yhteistyön mukana meillä on käynyt kansainvälisiä vieraita, jotka ovat päässeet tutustumaan meidän toimintatapoihimme. Huolimatta yhteisistä suuntaviivoista, käytännön toiminta eri maissa on järjestetty hyvin eri tavoin.

EU:n tarjoamat verkostot ja rahoitusmahdollisuudet ja esimerkiksi edistämistoimet työvoiman liikkumiseen ovat tärkeä osa toimintaa koko elinkeinopuolella. Myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät tehtävät kuuluvat vastuualueelle. Yrityspalvelukeskus (ely-keskus.fi) aktivoi ja rahoittaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Lisäksi yrityspalvelukeskuksesta käsin hoidetaan alueellista Team Finland -koordinointia. Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto, joka auttaa yrityksiä kehittämään ja edistämään vientitoimintaa.

Näköala laajenee

Kansainvälistyminen on tuonut meille uutta osaamista. Meiltä löytyy asiantuntijoita, jos esimerkiksi tarvitset työkaluja yrityksen kansainvälistymiseen (etelapohjanmaanely.wordpress.com) tai haluat saada selvyyttä maatalouden EU-tukikoukeroihin (etelapohjanmaanely.wordpress.com) tai haluat vaikka torjua vieraslajeja (ely-keskus.fi).

Kansainväliset yhteydet tarjoavat näköalaa asioihin ja avartunut maailma tuo kykyä toimia uusissa tilanteissa!

Mari Lappalainen
hankekoordinaattori ja ilmastoasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

TE 2024

Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

Lopuksi

Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

Lisätietoja:

Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Aki Ruotsala
Palvelujohtaja
Yritys- ja rekrytointipalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Yrityspalvelukeskus harjoittelijan silmin

Vielä keväällä valtionhallinto näyttäytyi hallintotieteilijälle sekavana erilaisten toimijoiden himmelinä, jonka ymmärtäminen koulun penkillä istuessa tuntui haastavalta. Teoriapohjainen opiskelu vie opiskelijan tietylle tasolle ja lisää yleistietämystä aiheen ympärillä. Asioiden syvempi ymmärtäminen ja merkitysten luominen edellyttää kuitenkin myös käytännön toimia. Tämä on tullut itselleni selväksi parin kuukauden harjoittelussa olon jälkeen. Pitkän etätyöajan jälkeen pelkkä toimistolla oleskelukin tuntuu vaikuttaneen oppimiseen huomattavasti. Mistä tämä oikein kertoo?

Opinnoissani olen aina ollut varsin kiinnostunut alueiden elinvoimaisuudesta sen monissa muodoissa, mikä on myös ohjannut valintojani niin yliopistossa, kuin sen ulkopuolellakin. Näin ollen päätös hakea E-P ELY:n Yrityspalvelukeskuksen harjoittelijan paikkaa oli helppo. Etelä-Pohjanmaalla elinvoimaisuus näkyy muun muassa poikkeuksellisena elinkeinoelämänä, johon olen saanut nyt uusien tehtävieni kautta tutustua entistä lähempää. Kokonaisuuden hahmottamista on helpottanut hiljattain perustettu Yrityspalvelukeskuskonsepti, jossa on koottuna saman katon alle kaikki valtion yrityspalvelut ja –rahoitustoimijat, mikä on tarjonnut minulle kurkistusikkunan valtionhallintoon ja edelleen alueelliseen työ- ja elinkeinoelämään käytännön tasolla.

Monipuoliset työtehtävät toimistolla ja maastossa

Työssäni olen saanut tutustua monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Oikeastaan toiminta-alueeni on ulottunut myös Työllisyys ja osaaminen -yksikköön asti, jossa olen päässyt mukaan seuraamaan hankintatiimin työskentelyä muun muassa kokouksissa. Pääasiallisesti toimistotyönä suorittamani tehtävät ovat sopineet minulle koronavuosien jälkeen hyvin. Tähän mennessä työnkuvaani on sisältynyt lisäksi muun muassa erilaisiin hankkeisiin liittyen asiakas- ja yrityskyselyiden laadintaa ja selvitystyötä sekä tulosten purkamista ja niistä raportointia. Tämän myötä olen päässyt tutustumaan erilaisiin järjestelmiin sekä kehittymään jo ennestään tutuissa asioissa, kuten kirjoittamisessa.

Toisaalta toimenkuvaani on kuulunut myös toimiston ulkopuolisia aktiviteetteja, kuten maakuntamatkailua yrityksiin, joissa olen päässyt haastattelemaan yrittäjiä muun muassa heidän kehittymispyrkimyksiinsä liittyen sekä ylipäänsä kuulemaan heitä erilaisissa tarpeissa ja asioissa. Nämä yrityskäynnit ovat edelleen auttaneet ymmärtämään yhä paremmin alueen yrityksiä ja syitä toimien takana. Samalla reissut ovat kehittäneet tärkeitä viestinnällisiä taitoja, kuten valokuvaamista ja videointia.

Kahvipöytäkohtaamiset oppimisen ja jaksamisen tukena

Kahden yksikön välillä palloilu on ollut sopivan haastavaa ja opettavaista. Luonnollisesti uusien järjestelmien ja käytäntöjen omaksuminen on vienyt aikaa, varsinkin harjoittelun ensimmäisten viikkojen aikana. Toisaalta alun keltanokan uteliaisuus uuden edessä on helpottanut toimimista myöhemmin uusissa toimeksiannoissa. Samaan aikaan monipuoliset työtehtävät ovat luoneet mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä viraston eri yksiköistä ja vastuualueilta. Minulle tällaiset kohtaamiset ovat olleet ensisijaisen suuressa roolissa etenkin tänä kesänä.

Kuitenkin vielä työssä käytävää vuorovaikutustakin merkityksellisemmäksi olen kokenut työn ulkopuolella tapahtuvat epävirallisemmat kanssakäymiset toimiston kahvipöydissä ja käytävillä. Pitkän etäilyn jälkeen lähikontaktien vaikutus on ilmennyt kohdallani muun muassa energisyyden ja motivaation lisääntymisenä ja näin myös kykynä vastaanottaa uutta tietoa entistä helpommin. Vaikutus ulottuu myös työajan ulkopuoliseen elämään. Ero on valtava yliopiston parin vuoden aikaiseen etäopiskeluun verrattuna ja tosissaan näiden keskusteluiden merkityksen onkin huomannut vasta, kun on palannut työpaikalle ihmisten keskuuteen. Samaan aikaan kohtaamiset tuovat työpäivän sisälle myös tarvittavia taukoja, joita ei välttämättä kotona työskennellessä samalla tavalla muodostu.

Parhaimmillaan tällaisilla juttutuokioilla voi siis olla paljonkin positiivisia vaikutuksia ja näin ollen niissä tulisi muistaa aidosti olla läsnä. Työssä jaksamisen, tuottavuuden ja asioiden omaksumiskyvyn lisääntymisen lisäksi ne voivat herättää ihmisessä nimittäin myös uusia ajatuksia ja oivalluksia tai graduun aiheita, kuten minun tapauksessani. Kaiken kaikkiaan aluksi näkymättömältä tuntunut ELY-keskuksen toiminta ja sen elintärkeä merkitys alueen ihmisiin on siis tullut ilmeiseksi aivan uudella lailla vasta harjoitteluun tullessani. Sama pätee yhtä lailla käytävillä ohimennen tapahtuviin sananvaihtoihin, jotka niin ikään ainakin minulle ovat elintärkeä osa työtä. Lopulta tällaiset työpäivän ‘’näkymättömät’’ hetket ovat monesti myös niitä, jotka opettavat kaikista eniten ja jotka muistetaan vielä pitkään tulevaisuudessakin.

On selvää, että etätyöskentelystä on tullut uusi normi ja siinä on luonnollisesti myös paljon hyviä puolia. Toimikoon tämä blogiteksti kuitenkin muistutuksena siitä, millainen merkitys ihmisten säännöllisellä kohtaamisella voi olla. Nähdään toimistolla!

Jussi Vähäpesola
Harjoittelija, Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hyvää asiantuntijapalvelua pk-yrityksille edullisesti ja laadusta tinkimättä

Kulunut vuosi on muuttanut monen yrityksen toimintaa ja arkea jopa pysyvästi. Korona on tavalla tai toisella heijastunut jokaisen suomalaisen yrittäjän arkeen ja tulevaisuuteen. Se on aiheuttanut tarpeen uudistua ja kehittyä, osittain myös pakon edessä. Muutoksen ja pandemian keskellä yritykset ovat kuitenkin sitkeästi jaksaneet toimia, kehittyä ja palvella asiakkaitaan. Myös uusia tuotteita ja palveluita on tuotu markkinoille olosuhteista ja vaikeuksista huolimatta.

Valtiovallan tarjoamat erilaiset koronatuet ovat auttaneet osaa yrityksistä hallitsemaan vaikeaa tilannetta. Tukien avulla on voitu toteuttaa kehityshankkeita ja uudistaa toimintaa. Kehityshankkeiden yksi yhteinen nimittäjä on ollut ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö toiminnan kehittämisessä ja uudelleen suuntaamisessa.

Kehittämispalveluita hyödyntävät monenlaiset yritykset eri aloilta. Lapua-Ketjut Oy on eteläpohjalainen metallialan yritys, joka on käyttänyt palveluita jo pitkään.

Monelle yritykselle kyseessä on ollut ensimmäinen kokemus asiantuntijapalveluista yrityksen kehittämisessä. ELY-keskus tarjoaa PK-yrityksille edelleen monipuolisesti tukea kehitykseen ja kasvuun. Kehitystoimintaa voidaan asiantuntija-avun voimin jatkaa tilanteisiin sopivin, jopa hyvin pienin, askelin. Myös tällaista apua tuetaan julkisin varoin merkittävästi.

Palveluita tarjotaan laatu, edullisuus ja helppous edellä

Tunnettu ristiriita ”hyvää ei voi saada halvalla ” on kumottu jo kauan sitten ELY-keskuksien tarjoamissa yritysten kehittämispalveluissa. Palvelut ovat helppokäyttöisiä ja monipuolisia asiantuntijapalveluita, joissa palveluiden laatu on taattu tiukan valtakunnallisen kilpailutuksen kautta. Asiakkaat saavat tukea 70 % palvelun hinnasta. Yritysten valittavissa on nyt yli 700 asiantuntijaa koko maasta, ja palveluiden hinta on edullinen asiakkaan ja asiantuntijan paikkakunnista riippumatta.

Palveluita haetaan sähköisesti ja hakuprosessi on tehty helpoksi. Toteutus on sujuvaa paikan päällä tai etäyhteyksillä. Palvelut sisältävät yrityksen analyysin, monipuolista tarpeen mukaan räätälöityä konsultointia sekä kolme laadukasta avainhenkilöiden valmennusohjelmaa. PK-yritys voi analyysin lisäksi hyödyntää yhteensä 15 päivää konsultointia heille parhaiten sopivina 2-5 päivän kokonaisuuksina. Avainhenkilöiden koulutusohjelmia toteutetaan vuosittain kilpailutettujen koulutusorganisaatioiden toimesta hyvin edulliseen hintaan.

Pohjanmaan kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koli on toiminut yrityksen johdossa vuodesta 2018. Kolin mukaan yritys on hyötynyt erityisesti koulutus- ja konsultointipalveluista.

Kehittämispalveluiden käyttäjät ovat tutkitusti olleet palveluihin erittäin tyytyväisiä, ja yli 90 % suosittelee niitä muillekin.

Kehittämispalveluita sekä muita Yrityspalvelukeskuksen palveluita hyödyntäneiden yritysten tarinoita löydät artikkeli- ja videomuodoissa Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta.

Kari Välimäki
Kehittämispäällikkö
Keski-Suomen ELY-keskus