TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

Kaksi työntekijää keskustelemassa pöydän ääressä asiakkaan kanssa.
Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

TE 2024

Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

Pöydällä kahvikuppi, silmälasit, kukan varsi, vihko, jossa lukee Työmarkkinatori ja kynä.
Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

Lopuksi

Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

Lisätietoja:

Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Aki Ruotsala
Palvelujohtaja
Yritys- ja rekrytointipalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Yrityspalvelukeskus harjoittelijan silmin

Vielä keväällä valtionhallinto näyttäytyi hallintotieteilijälle sekavana erilaisten toimijoiden himmelinä, jonka ymmärtäminen koulun penkillä istuessa tuntui haastavalta. Teoriapohjainen opiskelu vie opiskelijan tietylle tasolle ja lisää yleistietämystä aiheen ympärillä. Asioiden syvempi ymmärtäminen ja merkitysten luominen edellyttää kuitenkin myös käytännön toimia. Tämä on tullut itselleni selväksi parin kuukauden harjoittelussa olon jälkeen. Pitkän etätyöajan jälkeen pelkkä toimistolla oleskelukin tuntuu vaikuttaneen oppimiseen huomattavasti. Mistä tämä oikein kertoo?

Opinnoissani olen aina ollut varsin kiinnostunut alueiden elinvoimaisuudesta sen monissa muodoissa, mikä on myös ohjannut valintojani niin yliopistossa, kuin sen ulkopuolellakin. Näin ollen päätös hakea E-P ELY:n Yrityspalvelukeskuksen harjoittelijan paikkaa oli helppo. Etelä-Pohjanmaalla elinvoimaisuus näkyy muun muassa poikkeuksellisena elinkeinoelämänä, johon olen saanut nyt uusien tehtävieni kautta tutustua entistä lähempää. Kokonaisuuden hahmottamista on helpottanut hiljattain perustettu Yrityspalvelukeskuskonsepti, jossa on koottuna saman katon alle kaikki valtion yrityspalvelut ja –rahoitustoimijat, mikä on tarjonnut minulle kurkistusikkunan valtionhallintoon ja edelleen alueelliseen työ- ja elinkeinoelämään käytännön tasolla.

Kesäinen maisemakuva. Pellon päässä näkyy joku maatila tai muu vastaava yritys.

Monipuoliset työtehtävät toimistolla ja maastossa

Työssäni olen saanut tutustua monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Oikeastaan toiminta-alueeni on ulottunut myös Työllisyys ja osaaminen -yksikköön asti, jossa olen päässyt mukaan seuraamaan hankintatiimin työskentelyä muun muassa kokouksissa. Pääasiallisesti toimistotyönä suorittamani tehtävät ovat sopineet minulle koronavuosien jälkeen hyvin. Tähän mennessä työnkuvaani on sisältynyt lisäksi muun muassa erilaisiin hankkeisiin liittyen asiakas- ja yrityskyselyiden laadintaa ja selvitystyötä sekä tulosten purkamista ja niistä raportointia. Tämän myötä olen päässyt tutustumaan erilaisiin järjestelmiin sekä kehittymään jo ennestään tutuissa asioissa, kuten kirjoittamisessa.

Ihmisiä kokouksessa istumassa pitkän pöydän ääressä.

Toisaalta toimenkuvaani on kuulunut myös toimiston ulkopuolisia aktiviteetteja, kuten maakuntamatkailua yrityksiin, joissa olen päässyt haastattelemaan yrittäjiä muun muassa heidän kehittymispyrkimyksiinsä liittyen sekä ylipäänsä kuulemaan heitä erilaisissa tarpeissa ja asioissa. Nämä yrityskäynnit ovat edelleen auttaneet ymmärtämään yhä paremmin alueen yrityksiä ja syitä toimien takana. Samalla reissut ovat kehittäneet tärkeitä viestinnällisiä taitoja, kuten valokuvaamista ja videointia.

Kahvipöytäkohtaamiset oppimisen ja jaksamisen tukena

Kahden yksikön välillä palloilu on ollut sopivan haastavaa ja opettavaista. Luonnollisesti uusien järjestelmien ja käytäntöjen omaksuminen on vienyt aikaa, varsinkin harjoittelun ensimmäisten viikkojen aikana. Toisaalta alun keltanokan uteliaisuus uuden edessä on helpottanut toimimista myöhemmin uusissa toimeksiannoissa. Samaan aikaan monipuoliset työtehtävät ovat luoneet mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä viraston eri yksiköistä ja vastuualueilta. Minulle tällaiset kohtaamiset ovat olleet ensisijaisen suuressa roolissa etenkin tänä kesänä.

Kuitenkin vielä työssä käytävää vuorovaikutustakin merkityksellisemmäksi olen kokenut työn ulkopuolella tapahtuvat epävirallisemmat kanssakäymiset toimiston kahvipöydissä ja käytävillä. Pitkän etäilyn jälkeen lähikontaktien vaikutus on ilmennyt kohdallani muun muassa energisyyden ja motivaation lisääntymisenä ja näin myös kykynä vastaanottaa uutta tietoa entistä helpommin. Vaikutus ulottuu myös työajan ulkopuoliseen elämään. Ero on valtava yliopiston parin vuoden aikaiseen etäopiskeluun verrattuna ja tosissaan näiden keskusteluiden merkityksen onkin huomannut vasta, kun on palannut työpaikalle ihmisten keskuuteen. Samaan aikaan kohtaamiset tuovat työpäivän sisälle myös tarvittavia taukoja, joita ei välttämättä kotona työskennellessä samalla tavalla muodostu.

Parhaimmillaan tällaisilla juttutuokioilla voi siis olla paljonkin positiivisia vaikutuksia ja näin ollen niissä tulisi muistaa aidosti olla läsnä. Työssä jaksamisen, tuottavuuden ja asioiden omaksumiskyvyn lisääntymisen lisäksi ne voivat herättää ihmisessä nimittäin myös uusia ajatuksia ja oivalluksia tai graduun aiheita, kuten minun tapauksessani. Kaiken kaikkiaan aluksi näkymättömältä tuntunut ELY-keskuksen toiminta ja sen elintärkeä merkitys alueen ihmisiin on siis tullut ilmeiseksi aivan uudella lailla vasta harjoitteluun tullessani. Sama pätee yhtä lailla käytävillä ohimennen tapahtuviin sananvaihtoihin, jotka niin ikään ainakin minulle ovat elintärkeä osa työtä. Lopulta tällaiset työpäivän ‘’näkymättömät’’ hetket ovat monesti myös niitä, jotka opettavat kaikista eniten ja jotka muistetaan vielä pitkään tulevaisuudessakin.

On selvää, että etätyöskentelystä on tullut uusi normi ja siinä on luonnollisesti myös paljon hyviä puolia. Toimikoon tämä blogiteksti kuitenkin muistutuksena siitä, millainen merkitys ihmisten säännöllisellä kohtaamisella voi olla. Nähdään toimistolla!

Jussi Vähäpesola
Harjoittelija, Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hyvää asiantuntijapalvelua pk-yrityksille edullisesti ja laadusta tinkimättä

Kulunut vuosi on muuttanut monen yrityksen toimintaa ja arkea jopa pysyvästi. Korona on tavalla tai toisella heijastunut jokaisen suomalaisen yrittäjän arkeen ja tulevaisuuteen. Se on aiheuttanut tarpeen uudistua ja kehittyä, osittain myös pakon edessä. Muutoksen ja pandemian keskellä yritykset ovat kuitenkin sitkeästi jaksaneet toimia, kehittyä ja palvella asiakkaitaan. Myös uusia tuotteita ja palveluita on tuotu markkinoille olosuhteista ja vaikeuksista huolimatta.

Valtiovallan tarjoamat erilaiset koronatuet ovat auttaneet osaa yrityksistä hallitsemaan vaikeaa tilannetta. Tukien avulla on voitu toteuttaa kehityshankkeita ja uudistaa toimintaa. Kehityshankkeiden yksi yhteinen nimittäjä on ollut ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö toiminnan kehittämisessä ja uudelleen suuntaamisessa.

Mieshenkilö työskentelee ketjukappaleen ääressä teollisuushallissa. Henkilö on selin kameraan ja hänellä on yllään Lapua-Ketjut Oy:n suojatakki, suojalasit sekä kasvomaski.
Kehittämispalveluita hyödyntävät monenlaiset yritykset eri aloilta. Lapua-Ketjut Oy on eteläpohjalainen metallialan yritys, joka on käyttänyt palveluita jo pitkään.

Monelle yritykselle kyseessä on ollut ensimmäinen kokemus asiantuntijapalveluista yrityksen kehittämisessä. ELY-keskus tarjoaa PK-yrityksille edelleen monipuolisesti tukea kehitykseen ja kasvuun. Kehitystoimintaa voidaan asiantuntija-avun voimin jatkaa tilanteisiin sopivin, jopa hyvin pienin, askelin. Myös tällaista apua tuetaan julkisin varoin merkittävästi.

Palveluita tarjotaan laatu, edullisuus ja helppous edellä

Tunnettu ristiriita ”hyvää ei voi saada halvalla ” on kumottu jo kauan sitten ELY-keskuksien tarjoamissa yritysten kehittämispalveluissa. Palvelut ovat helppokäyttöisiä ja monipuolisia asiantuntijapalveluita, joissa palveluiden laatu on taattu tiukan valtakunnallisen kilpailutuksen kautta. Asiakkaat saavat tukea 70 % palvelun hinnasta. Yritysten valittavissa on nyt yli 700 asiantuntijaa koko maasta, ja palveluiden hinta on edullinen asiakkaan ja asiantuntijan paikkakunnista riippumatta.

Palveluita haetaan sähköisesti ja hakuprosessi on tehty helpoksi. Toteutus on sujuvaa paikan päällä tai etäyhteyksillä. Palvelut sisältävät yrityksen analyysin, monipuolista tarpeen mukaan räätälöityä konsultointia sekä kolme laadukasta avainhenkilöiden valmennusohjelmaa. PK-yritys voi analyysin lisäksi hyödyntää yhteensä 15 päivää konsultointia heille parhaiten sopivina 2-5 päivän kokonaisuuksina. Avainhenkilöiden koulutusohjelmia toteutetaan vuosittain kilpailutettujen koulutusorganisaatioiden toimesta hyvin edulliseen hintaan.

Toimistotilan infotiskin takana oleva naishenkilö ja tiskin edustalla oleva Riikka Koli katsovat kameraan.
Pohjanmaan kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koli on toiminut yrityksen johdossa vuodesta 2018. Kolin mukaan yritys on hyötynyt erityisesti koulutus- ja konsultointipalveluista.

Kehittämispalveluiden käyttäjät ovat tutkitusti olleet palveluihin erittäin tyytyväisiä, ja yli 90 % suosittelee niitä muillekin.

Kehittämispalveluita sekä muita Yrityspalvelukeskuksen palveluita hyödyntäneiden yritysten tarinoita löydät artikkeli- ja videomuodoissa Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta.

Kari Välimäki
Kehittämispäällikkö
Keski-Suomen ELY-keskus

Yrityksen toimintaa kehittämään ELY:n kehittämisrahoituksen avulla?

Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta käynnistetään vuosittain kymmeniä EAKR-rahoitettuja pienten ja keskisuurten yritysten kehityshankkeita. Meneillään oleva valtakunnallinen Suomen rakennerahaston ohjelma on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020. Tähän ohjelmakauteen on nyt saatu REACT-EU-lisämääräraha Euroopan komissiolta.

REACT-EU:n pääpainopisteet ovat digitalisaation sekä vihreän talouden kehittämisessä ja parantamisessa

REACT-EU-lisämäärärahan tavoitteena on ensisijaisesti auttaa yrityksiä kehittämishankkeiden avulla elpymään koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisitilanteesta. Lisämäärärahoituksen painopisteiksi on asetettu kaksi tavoitetta: pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta. Samat tavoitteet löytyvät meneillään olevasta ohjelmakaudesta, mutta lisämäärärahan osalta niitä painotetaan hankkeissa erityisesti. Rahoitettavien hankkeiden tulee siis olla yllä mainittujen painopisteiden lisäksi myös meneillään olevan ohjelmakauden linjausten ja Länsi-Suomen yritysrahoitusrahoitus- strategian mukaisia. Rahoitusstrategian maakuntien painopistealueista löydät tarkemmin tietoa rakennerahastot.fi -verkkosivuilta.

EU-lippuja Euroopan komission edustalla.

Viime vuonna ELY-keskukset myönsivät poikkeusrahoitusta yritysten kehittämisavustukseen koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä. Usea hankerahoitusta saanut yritys otti jo harppauksen toimintojen ja palveluiden digitalisoinnin kehittämiseen liittyen. REACT-EU:n määrärahan avulla toivotaankin, että yritykset panostavat edelleen toiminnan ja palveluiden digitalisoinnin sekä vihreän talouden kehittämiseen.

Rahoittajan näkökulmasta myönnetty lisämääräraha painotuksineen avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Odotamme jännityksellä, millaisia innovatiivisia kehitysideoita yritykset ovat löytäneet tästä näkökulmasta toimintansa uudistamiseen.

Haku on auki toukokuun 2021 loppuun asti, joten vielä ehtii hakemaan rahoitusta!

Lähdössä kansainvälisille markkinoille ensimmäistä kertaa?

ELY-keskuksessa on käynnissä kasvun kiihdytysohjelma viennin aloittamista varten. Kasvun kiihdytysohjelmassa yritys voi hakea kehittämishankkeen rahoitusta silloin, kun ulkomaille vientiä ollaan käynnistämässä ensimmäistä kertaa. Hankkeen avulla yritys voi saada tukea esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hyödyntämiseen tai vaikkapa uuden vientiin erikoistuneen asiantuntijan palkkaamiseen.

Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti mikro- ja pienyrityksille, jotka suunnittelevat kansainvälistymistä. Tällä hetkellä tästä rahoituslinjauksesta on koko Länsi-Suomen alueella jo rahoitettu 26 yrityksen kansainvälistymisstrategian toteuttamista. Etelä-Pohjanmaalla on varmasti useita yrityksiä, jotka miettivät laajentumista, ja viennin ensimetreillä hyötyisivät tästä rahoituksesta. Jos tiedät yrittäjäkaverin, joka miettii kansainvälistymistä, vinkkaa ihmeessä ELY:n palvelusta hänelle. ELY:llä toivotaankin, että yrittäjät aktivoituisivat rohkeasti hankeideoiden kanssa ja ottaisivat yhteyttä suoraan rahoituksen asiantuntijoihin. Kasvun kiihdytysohjelman rahoitukseen on jatkuva haku, eli yrittäjänä voit jättää hakemuksen milloin vain aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta.

Miten niitä hankerahoituksia sitten voi hakea, ja kuka niitä voi saada?

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoita usein lähestytään kysymyksellä siitä, millainen kehityshankkeen pitäisi olla ja mitä kustannuksia siinä rahoitetaan. Kysymyshän on sellainen, että siihen ei vain ole yksiselitteistä vastausta, koska yhtään hanketta ei voi verrata suoraan toiseen hankkeeseen. Jokainen hanke on yksilöllinen ja juuri hakijayrityksen tarpeisiin suunniteltu. Vaikka hakijayritykset toimisivat samalla toimialalla ja olisivat kooltaan suurin piirtein samankokoisia, ei hankkeita tai yrityksiä siltikään voi verrata toisiinsa, koska tarpeet kehittämiselle ovat aina täysin yrityskohtaisia. Nyrkkisääntönä kehityshankkeelle voisi pitää seuraavaa: hankkeen tulee merkittävästi parantaa yrityksen toimintakykyä tai palveluita.

Tässä ohjeet, joilla pääset alkuun hankerahoituksen hakemisessa:

1. Lue aiheesta lisää ELY-keskuksen verkkosivuilta.
Hakijana pääset parhaiten alkuun lukemalla Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategian huolella läpi. Strategiassa on määritelty, millaisia ominaisuuksia hankkeilta odotetaan. Lisäksi tutustu yrityksen kehittämisavustuksen tietoihin sekä REACT-EU:n lisämäärärahaan. Mikäli haluat kasvattaa yritystä viennin avulla, lue myös ELY:n kansainvälisen kasvun kiihdytysohjelmasta

2. Suunnittele hanke, tavoite ja budjetti.
Kun olet lukenut läpi ELY:n verkkosivuilta löytyvät tiedot, voit suunnitella hankkeen idean ja hahmotella budjetin sekä miettiä miten hankkeen omarahoitusosuus hoidetaan. Ensimmäisen rahoittajalle esiteltävän suunnitelman ei tarvitse olla kuin yhden sivun mittainen. Pääasia on, että suunnitelmasta käy ilmi hankkeen tavoite ja suunnitelma sen toteuttamiseksi sekä perustelut sille, miten hankkeeseen liittyvä toiminta poikkeaa yrityksen normaalista toiminnasta.

3. Ota yhteyttä!
Sitten rohkeasti yhteyttä joko sähköpostitse tai soittamalla ELY-keskukseen. Yhteystiedot löydät Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta.

Lähetä hankeideasi meille sähköpostitse tai soita rahoitusasiantuntijalle!

Katja Leppänen.

Katja Leppänen
Rahoitusasiantuntija
Yrityspalvelukeskus

Lisätietoja aiheesta:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2021 (pdf)

ELY-keskuksen yritystoiminnan kasvun kiihdyttämisohjelma (ely-keskus.fi)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen uutinen REACT-EU-rahoituksesta (ely-keskus.fi)

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus (ely-keskus.fi)

Yrityspalvelukeskuksen päähenkilö on asiakas

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskus perustettiin puoli vuotta sitten yhteisestä tarpeestamme tiivistää TEM hallinnonalan yrityspalveluiden sekä koko Etelä-Pohjanmaan elinkeinotoimijoiden välistä yhteistyötä, jotta yritysasiakkaat entistä paremmin löytäisivät ja saisivat käyttöönsä monipuoliset palvelumme yrityskehittämisensä tueksi. Käytännössä tammikuussa muutimme ”saman katon alle” Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Valtaosa asiantuntijoista on siis ihan fyysisesti saman käytävän varrella, josta löytyy niin Keski-Suomen ELY-keskuksen yritysrahoittajia, maaseutuyksiköstä siirtyneitä yritysrahoittajia kuin TE-toimistosta muuttaneita yritysasiantuntijoita. Heidän lisäkseen Yrityspalvelukeskukseen kuuluvat Team Finland -koordinaattori, jatkuvan oppimisen koordinaattori, muutosturva-asiantuntija, EURES-asiantuntija, maakunnassa toimivat TE-toimiston yritysasiantuntijat, viestintäasiantuntija sekä Etelä-Pohjanmaalla osittain toimivia Business Finlandin asiantuntijoita. Upea kattaus asiantuntemusta ja palveluita siis eteläpohjalaisia yrityksiä varten.

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen asiantuntijat

Yrityspalvelukeskuksen tehtävänä on yhteensovittaa, koordinoida ja kehittää yrityspalvelukeskukseen koottuja työ- ja elinkeinohallinnon yrityspalveluita sekä toimeenpanna alueella Työ- ja elinkeinoministeriön yritysasiakkuusstrategiaa. Myös alkavan yrittäjän palveluiden koordinointi kuuluu yksikön tehtäviin. Lisäksi maaseuturahaston yritystukiin liittyvät kehittämis- ja toimeenpanotehtävät siirtyivät yrityspalvelukeskuksen tehtäväksi. Yrityspalvelukeskus myös koordinoi maakunnan julkista yrityspalveluverkostoa, tekee yritysasiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja palvelukokonaisuuksien suunnittelua. Myös Team Finland -toiminto kuuluu yrityspalvelukeskukseen.

Kesken uuden yksikön kehittämistyön tuli korona, joka tarkoitti yrityspalvelukeskukselle useita uusia tehtäviä. Tärkein tehtävämme on ollutkin siitä lähtien yritysten tukeminen kriisitilanteessa. Työkaluja saimme kevään ja kesän aikana mittavasti ja hoidimme ja hoidamme edelleenkin maaseutuyritysten väliaikainen tukea, ELY-keskuksen koronarahoitusta, yritysten kehittämispalveluita, ELY-keskusten puhelinpalvelua ja poikkeusrahoitus-sähköpostia, TE-toimiston muutosturvapalveluita sekä yritysten yleistä neuvontaa ja ohjausta.

Yrityspalvelukeskuksen strategiset tavoitteet listattuna: yritysrahoitusta saavien pk-yritysten kasvu, yritysten toiinnan kehittäminen aktivointitoimien avulla, yrityspalvelujen työnjao ja yhteistyön selkeyttäminen, alueen yritysverkkojen vahvistaminen sekä Team Finland -alueyhteistyön tiivistäminen. Yrityspalvelukeskuksen arvoja ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö.

Näiden uusien lisätehtävien lisäksi on normaalit palvelut pyörineet tauotta. Yritysrahoitushakemuksia on tullut lähes samalla painolla kuin muulloinkin, yritykset rekrytoivat ja kokevat työvoimapulaa, uusia yrityksiä perustetaan ja rekrytointikoulutuksia järjestetään. Kaikkeen tähän on tarvittu myös paljon viestintää ja yhteyksiä useiden eri tahojen kanssa. Yritysten neuvontaa ja palvelua tehdään, vaikkakin yrityskäynnit ovat olleet katkolla.

Ja näiden kaikkien ponnistusten keskellä meillä on upouusi yrityspalvelukeskus, jonka kehittäminen on kesken. Asiantuntijaorganisaation kehittämisessä tarvitaan paljon aikaa, yhteistä suunnittelua ja tekemistä. Yhtäkkiä olemme yhteisen työtilan sijaan 20 kotikonttorilla. Siitäkin huolimatta olemme pystyneet viemään kehittämistyötä eteenpäin, askel askeleelta. Olemme opetelleet Teamsissa pienryhmätyöskentelyä, Jamboardiin tiedon kokoamista, asiakassegmenttien määrittelyä, lisäksi Miro Dashboardissa olemme suunnitelleet eri asiakassegmenteille palvelupolkuja, löytäneet sieltä hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita keskusteluun. Kaikista hedelmällisintä onkin ollut yhteinen, eteenpäin vievä keskustelu.

Yrityspalveluiden kentällä emme ole tokikaan yksin. Kesällä on käynnistynyt yhteistyökeskustelut muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. Keskusteluissa nousee esiin ja korostuu samat asiat kussakin. Yrityspalvelukeskuksen perustaminen nähdään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena avauksena. Sen lisäksi yhteistyö yrityspalvelukeskuksen ja muiden elinkeinotoimijoiden kanssa koko Etelä-Pohjanmaan alueella nähdään tärkeänä kehittää ja tiivistää. Olemme yhteisellä asialla eteläpohjalaisten yritysten eteen.

Tekeminen ei suinkaan kesäksi lopu, vaikka koko porukan yhteinen kehittäminen jää elokuun alkuun saakka tauolle. Kesän aikana työstämme eteenpäin Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa verkkosivuamme, aikataulutamme yhteisiä tilaisuuksia elinkeinotoimijoiden kanssa ja otamme yritysasiakkaitamme mukaan kehittämistyöhön. Edelleen koronarahoitukset ja yritysten neuvonta ja tuki näinä aikoina on ykkösprioriteettimme. Kuinka voisimme parhaiten juuri sinun yritystäsi tukea tällä hetkellä? Millaista yhteistyötä voisimme tehdä, jotta eteläpohjalaiset yritykset hyötyisivät parhaiten palveluistamme?

 

Johanna Olsson
Yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus