Yhteistyö maaseudun kehittämisen voimavara

Uusi EU:n maaseuturahoituskausi, tuttavallisemmin CAP, on alkanut kuluvan vuoden alussa ja kehittämishankkeiden rahoituksen haku on näillä näkymin avautumassa ennen kesälomia. Kehittämishankkeiden toimenpiteet jakautuvat menneen EU-ohjelmakauden mukaisesti yhteistyöhön, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä yleishyödyllisiin investointeihin. Tarkastelen blogissani ELY-keskuksesta rahoitettavia yhteistyöhankkeita, kevään ja kesän kuluessa kollegani Tapio Sivula bloggaa yleishyödyllisistä investoinneista ja Esa Isosaari koulutus- ja tiedonvälistyshankkeista. 

Kirjoitukseni perustuu kansalliseen CAP-suunnitelmaan ja lakiin maaseudun kehittämisen tukemisesta. Lakia täsmentävät asetukset saadaan mahdollisesti hyväksyttyä maaliskuun aikana, jonka jälkeen hakuehdot vielä täsmentyvät.  

CAP-suunnitelman yhteistyötoimenpiteet mahdollistavat hyvin Kohti kestävää tulevaisuutta -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmaan 2023-2027 kirjattujen painopisteiden toteuttamisen.  

Yhteistyöhankkeissa on vanhaa ja uutta 

Yhteistyöhankkeissa on paljon vanhaa tuttua, mutta myös uutta. CAP-suunnitelman vahva painotus ilmasto- ja ympäristöasioihin näkyy myös yhteistyöhankkeiden tavoitteissa. Isossa roolissa ovat läpileikkaavat digitalisaatio- ja innovaatiot-teemat sekä osaamisen lisääminen. 

Uutta on, että myös viljelijät voivat toteuttaa yritysryhmähankkeita, kun päättyneellä kaudella se oli mahdollista vain maaseudulla sijaitseville yrityksille. Kylien kehittämistä toteutetaan Älykkäät kylät-yhteistyötoimenpiteen avulla. Maatalouden kehitystä tuetaan EU:n laatujärjestelmiin liittymistä aktivoimalla ja tuottajaryhmien perustamista tukemalla. Maaseudun innovaatioryhmiä (EIP) voidaan perustaa nyt myös alueille.  

Yhteistyöhankkeen tuen osuus voi vaihdella 60, 80 tai 100 % hyväksyttävistä kustannuksista, riippuen hankkeen sisällöstä. Yritys- ja viljelijäryhmien tuki on aina kiinteät 75 %. Tuensaajana on pääsääntöisesti yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö, tämä koskee myös yritys- ja viljelijäryhmähankkeita.  

Millaisia yhteistyöhankkeita tuetaan? 

Yhteistyön muotoina ovat kahden tai useamman toimijan yhdessä toteuttama kehittämishanke, yritysryhmähanke ja viljelijäryhmähanke. 

Kehittämishanke

Kehittämishankkeet toteutetaan kahden tai useamman osapuolen yhteishankkeena. Tavoitellaan käytännön uudistuksia ja ratkaisuja, uusia tuotteita, menetelmiä ja teknologista uudistumista yhdessä tuottajien, metsänomistajien ja yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Lähtökohtana yhteistyöhankkeille on, että yhdessä kehittämällä saadaan aikaan parempia tuloksia ja vaikuttavuutta.  

Yritysryhmähanke

Yritysryhmässä vähintään kolme ja enintään kymmenen yritystä kehittää toimintaansa yhteisesti ja yrityskohtaisesti. Oleellista on, että tavoitteena on toimia jatkossakin yhteistyössä tavalla, joka hyödyttää kaikkia osallistujia. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi tuotannollisen yhteistyön, markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen tai tuoteperheen suunnittelu. Tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena (de minimis-tuki).  

Viljelijäryhmähanke

Viljelijöille on suunnattu uutena tukimuotona viljelijäryhmähanke, koska yhteistyön merkitys on tärkeä keino parantaa viljelijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia oman alansa kehittämiseen sekä ympäristö- ja ilmastotoimia. Viljelijät voivat hyötyä yhteistyöstä kustannussäästöinä, innovaatioiden käyttöönotolla ja oppimisena. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi työnteon ja tuotannollisen yhteistyön kehittäminen.  Ryhmässä tulee olla vähintään kolme viljelijää ja enintään kymmenen.  

Valmisteluraha  

Valmisteluraha on kaivattu uusi tukimuoto, jota voi saada yritys- ja viljelijäryhmähankkeiden, tuottajaorganisaatioiden, EIP-hankkeiden ja Älykkäät kylät-hankkeiden valmisteluun. Valmistelurahan myöntämisen ehtona on aito pyrkimys yhteiseen hankkeeseen olemassa olevan idean pohjalta. Hankeidea täytyy olla valmiina, rahoitusta ei voi siis käyttää ideoiden haravointiin. Kehittämisen ideaa voi muotoilla, hakea kumppaneita, konkretisoida tavoitteita, rakentaa verkostoja ja viestiä. Valmistelurahan avulla syntyy aiesopimus kumppanuudesta ja idean toteuttamisesta yhteistyö-, yritys- tai viljelijäryhmähankkeena. Jos aiesopimusta ei saada syntymään, niin tuloksena laaditaan raportti syistä, miksi hanke ei onnistu. Valmisteluraha on 5000 euron suuruinen kertakorvaus.   

Katsaus yhteistyöhankkeiden toimenpiteisiin ja tavoitteisiin 

Yhteistyöhankkeissa on kaikkiaan seitsemän alatoimenpidettä sekä Euroopan innovaatiokumppanuuden (EIP) hankkeet. Yhteistyöhankkeet kohdistuvat maa- tai metsätalouden, ilmasto- ja ympäristö sekä yritysten, elinkeinojen ja maaseudun palvelujen kehittämiseen.  

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeet (European innovation partnership, EIP) 

EIP innovaatioryhmän hankkeilla on tavoitteena ratkaista alkutuotannossa tunnistettuja ongelmia yhdistämällä tutkimusta ja käytännön tietoa.  Ratkaisun pohjalta syntynyt innovaatio tai tulos julkaistaan yleisesti hyödynnettäväksi. Jotta tieto leviäisi käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti EIP-ryhmät toimivat yhteistyössä muun muassa AgriHubi-verkoston kanssa. AgriHubin verkkoalustan kautta pääsee heti mukaan maatalouden innovaatiotoimintaan. EIP-hanke voidaan toteuttaa alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.   

Maatilojen kilpailukyvyn kehittäminen ja tilojen nykyaikaistaminen 

Tavoitteena on edistää maatilojen markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä tutkimuksen, teknologian ja digitalisaation avulla. Parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kustannustehokkuutta rakentamalla innovaatioista uusia käytännössä hyödynnettäviä toimintatapoja, tuotteita ja palveluja.  

Hankkeilla vahvistetaan ja täydennetään alueellisten EIP-hankkeiden eli innovaatioryhmien toimia. EIP-hankkeet ovat viljelijälähtöisiä ja tämän toimenpiteen mukaiset hankkeet voivat lähteä liikkeelle esimerkiksi neuvojien tai oppilaitosten aloitteesta.  

Laatujärjestelmät ja tuottajaorganisaatiot

Vuodesta 2023 alkaen on mahdollista edistää maatalousyrittäjien ja muiden ruoka-alan toimijoiden liittymistä erilaisiin laatujärjestelmiin, esimerkiksi luomuun, nimisuojajärjestelmään tai Sikavaan. Uutta on myös edistää uusien tuottajaorganisaatioiden syntymistä alueellisesti tai valtakunnallisesti. Laatujärjestelmien edistämiseen voi saada tukea korkeintaan 70 %. Tuottajaorganisaatioiden rakentamiseen ja perustamiseen on omat erilliset tukitasot. 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen 

Tavoitteena on lisätä ilmastonmuutokseen liittyvää asiantuntemusta, riskien, sopeutumistarpeiden ja keinojen tunnistamista, kansainvälistä ja yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Edistetään resurssi- ja materiaalitehokkuutta, esimerkiksi energian käytön tehostamista, ruokahävikin vähentämistä, energiaa säästävää liikkumista ja kestävää kulutusta.  

Luonnonvarojen kestävä hoito ja monimuotoisuuden edistäminen 

Tavoitteena on lisätä asiantuntemusta ja yli sektorirajat ylittävää yhteistyötä luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Etsitään ratkaisuja hiilen sidonnan tehostamiseen, ravinteiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä riskienhallintaan ennakoimalla toimintaympäristön muutoksia mm. sään ääri-ilmiöitä. Luodaan asukkaille, yhdistyksille ja yrittäjille ideoita ja virikkeitä uusista yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista.  

Ilmasto- ja ympäristöyhteistyöhankkeet linkittyvät yleishyödyllisiin investointeihin.  

Nuorten viljelijöiden ja yritystoiminnan edistäminen 

Tavoitteena on nuorten viljelijöiden ja muiden uusien viljelijöiden houkutteleminen alalle, kestävän yritystoiminnan kehittämisen tukeminen sekä edistää sukupolven- ja omistajanvaihdoksia. Innovaatioita jalostamalla luodaan uusia käytäntöjä, tuotteita ja palveluja. Yhteistyöhankkeilla voidaan myös suunnitella, selvittää tai kehittää uusia ratkaisuja, joilla parannetaan nuorten viljelijöiden ja muiden yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä. 

Sosioekonomisen rakenteen kehittäminen 

Tavoitteena on turvata ja kehittää maaseudun palveluja sekä uudistaa ja monipuolistaa maaseutualueiden taloutta. Toimenpiteenä voi olla esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen lisääminen, matkailun ja luontopohjaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, työllisyyden ja kasvun aikaan saaminen biotalouden avulla.  

Älykkäät kylät 

Älykkäät kylät –hankkeilla kylä, kunta tai nämä yhdessä voivat etsiä apua haasteisiinsa ja ratkaisuja uudistumiseen rohkeilla kokeiluilla ja kumppanuuksilla, verkostoitumalla yli rajojen kotimaassa ja kansainvälisesti.  Tavoitteena on edistää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä innovaatioita. Tukea voi saada kyläyhdistys tai muu kylän toimija, yhdistys, osuuskunta tai kunta. Kylän kanssa kumppanina voivat toimia esimerkiksi oppilaitos, tutkimuslaitos tai kehittämisorganisaatio.  

Pysy ajan tasalla: 

Tiedotamme CAP -rahoituskauden etenemisestä Etelä-Pohjanmaalla kerran kuukaudessa ilmestyvässä Uutisjyvät -uutiskirjeessä. Käy tilaamassa se omaan sähköpostiisi tämän tilauslinkin kautta.(keha.viestityts.fi) 

Maaseutuverkosto.fi kokoaa maaseudun kehittäjät yhteen valtakunnallisesti. Tutustu ja liity mukaan tästä.(maaseutuverkosto.fi) 

AgriHubissa puhutaan asiaa! Uusi kohtaamispaikka maatalous- ja puutarhayrittäjien tarpeisiin. Tutustu ja liity mukaan tästä. (maaseutuverkosto.fi) 

Maaseutu.fi sivusto on uudistunut, käy tutustumassa (maaseutu.fi). 

Linkkejä lähteisiin: 

Suomen CAP-suunnitelma maa- ja metsätalousministeriön sivulla: 
https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma 

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023-2027 (1325/2022) https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20221325.pdf 

Kohti kestävää kasvua -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen alueellinen suunnitelma 2023-2023, julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4  (https://www.doria.fi/handle/10024/181610)

Tuija Nikkari
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankekakkua yritysporukalle

Usein kuule yrittäjien kommentoivan, että hankkeet ovat ajan ja rahan tuhlausta. Osallistuminen hankkeeseen ei houkuttele, jos niistä ei irtoa yrityskohtaista kehittämisapua. Hanke on kuin pieni kirosana, byrokraattinen ja ikävä. Väitän, että tämä ei ole ollenkaan totta. Lyöttäytymällä yhteen muiden saman kehittämistarpeen äärellä olevien kanssa, voit saada juuri yritysporukalle räätälöidyn hankkeen ja rahoitusta sen toteuttamiseen. Hankekakkua on kuin onkin tarjolla yrittäjien itse valitsemilla aineksilla ja herkuilla.

Maaseuturahasto tukee yritysryhmissä tehtävää kehittämistä, hanketta kutsutaan silloin yritysryhmähankkeeksi. Tällainen hanke taipuu moneen, olipa kyseessä markkinointi, tuotekehitys, konseptointi, vienti, työhyvinvointi, brändäys tai vaikka virtuaalitodellisuus. Yritykset leipovat oman hankekakkunsa omien kehittämistarpeiden mukaiseksi. Yrittäjän oma tavoite ja innostus sen eteenpäin viemiseksi ratkaisee tuloksen.

Yritysryhmään tarvitaan kolmesta kymmeneen yritystä. Yhteisen kehittämisen lisäksi jokaiselle yritykselle räätälöidään myös omat kehittämistoimet. Yritysryhmän koulutushankkeessa voi olla enemmänkin kuin kymmenen yritystä mukana. Tuki on 75 prosenttia kustannuksista ja yritys sijoittaa 25 prosenttia omaa rahaa. Kustannukset jaetaan yritysten kesken heidän keskenään sopimallaan tavalla. Yrityksen koko täytyy olla pieni tai matkailualalla mikro. Tuki on tarkoitettu maaseutualueille, Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ydinkeskusta on rajattu tuen ulkopuolelle. Maatalouden alkutuotanto ei voi olla mukana yritysryhmässä.

Hankkeen hakee ja toteuttaa jokin kehittäjäorganisaatio, esimerkiksi kehittämisyhtiö, oppilaitos tai kunta, jolla on intressiä olla viemässä yritysten tavoitteita eteenpäin. Hankehallinnon byrokratian kiemurat eivät jää millään tavalla yrityksen vaivaksi, vaikka rahaa ei siirretä yritysten tilille, kaikki hankkeen hyöty tulee heille. Toteuttaja hankkeen parhaat asiantuntijat ja osaamisen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä.

Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu vuodesta 2016 alkaen lähes 20 yritysryhmähanketta, joissa on mukana sata yritystä. Alueemme pienillä yrityksillä vaikuttaa olevan kasvuhaluja, koska yli puolessa hankkeista tavoitteena on kansainvälistyminen ja vienti. Suuri merkitys on sillä, että kehittämistyö maistuu herkulliselta, yhteistyöstä vertaisten kanssa saa uutta puhtia yrittäjän arkeen ja bisnekseen.

Yhteinen asiamme on hyödyntää tarjolla oleva yritysryhmähankkeiden rahoitus ja osoittaa, että sillä on merkitystä kasvuun, työllisyyteen, innovaatioihin ja alueen elinvoimaan. Pienikin, aidoista tarpeista lähtevä, panostus voi laittaa liikkeelle myönteistä kehitystä yrityksen ja koko yhteiskunnan hyväksi.

Kasvua Pohjoismaista -yritysryhmähanke

Väyliä vientiin avattiin Kasvua Pohjoismaista-yritysryhmähankkeessa, jonka toteuttajana toimi Suomen Yrittäjäopisto. Mukana ollut Memorial Oy:n toimitusjohtaja Jere-Miikka Myllymäki kertoo odottavansa innolla maailmanvalloitusta. Lue juttu Kasvua Pohjoismaista-hankkeesta Uutisjyvät 2016 –lehdestä (flipbook) (sivulla 25).

Jere-Miikka Myllymäki kertoo myös videolla miksi osallistui yritysryhmähankkeeseen (YouTube).

Uusien konseptien kehittäminen ja kokeilut aina valmiiksi markkinoitaviksi tuotteiksi onnistuu myös yritysryhmähankkeessa. Lue juttu Elämänmaku-yritysryhmähankkeesta, jossa on kehitetty ja testattu aivan uusia green care- periaatteella toteutettavia palvelutuotteita projektipäällikön johdolla. Uutisjyvät 2017 –lehdestä (flipbook) (sivulla 23).

Elämänmaku –yritysryhmähankkeen projektipäällikkö Osku Ketola Sedusta ja Tuija Nikkari ELY-keskuksesta tapasivat tallin kulmilla luontohyvinvointipalvelujen kehittäjiä: Keijo Viertoman, Teea Ekolan, Satu Aution, Kalle Reinikan ja Noora Lipposen.

 

Lisätietoja

www.maaseutu.fi
www.mavi.fi
www.mahdollisuuksienmaa.fi

Tuija Nikkari
Kehittämisasiantuntija ja tiedottaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutuyksikkö

Maatilojen johtamis- ja talousosaamista, lämpöyrittäjyyttä ja green care toimintaa – monipuolista tukea maaseutuohjelmasta Etelä-Pohjanmaalle

Maaseuturahaston ensimmäisen kokonaisen toimeenpanovuoden jälkeen on ollut tarpeen pysähtyä tarkastelemaan kuinka alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa asetetut painopisteet ovat lähteneet toteutumaan. Toteutuvatko painopisteiden tavoitteet ja mitä toimenpiteitä vielä tarvitaan? Tarkastelumme osoitti, että hanke- ja yritystuet ovat jakautuneet tasaisesti kehittämissuunnitelmamme painopisteisiin ja tukevat valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista. Oikeassa suunnassa olemme.

Kehittämisen teemoja

Ruokaprovinssin kehittämiseen on rahoitettu elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uudistamiseen liittyviä hankkeita. Niissä pyritään lisäämään maatilojen johtamis- ja talousosaamista ja huomioimaan työhyvinvointiin liittyviä asioita. Hankkeissa tähdätään myös eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen ja lähiruoan käytön edistämiseen samoin kuin pyritään lisäämään tilojen välistä sekä viranomaisten ja elinkeinon välistä yhteistyötä. Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat korostuneet uusina asioina hankkeissa.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä edistetään mm. metsätalousyrittäjyyden ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseen, metsäenergian käytön ja logistiikan edistämiseen ja sukupolven- ja omistajanvaihdosten edistämiseen tähtäävin hankkein. Myös puurakentamisen edistämiseen, lämpöyrittäjyyden kehittämiseen ja yhteismetsien pinta-alan lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä on meneillään.

Yrittäjyyden edistäminen maaseudulla – painopisteen suurimmat rahavirrat kohdistuvat suorien yritystukien kautta. Käynnissä on myös useampia yritysten yhteistyöhön pohjautuvia yritysryhmähankkeita erityisesti vientimarkkinoihin liittyen. Hankkeissa kehitetään myös uusia tapoja varmistaa käyttäjälähtöisyys ja asiakkaiden todennetut tarpeet tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa. Maakunnan perinteisten toimialojen rajapinnoille ja rinnalle aktivoidaan uusia avauksia mm. green care – yrittäjyyden edistämisen kautta.

Alueellisen vetovoiman kasvattamista edistetään sekä kehittämishankkeiden että yleishyödyllisten investointien kautta. Hankkeilla ja investoinneilla pyritään kylätoiminnan ja kylätoimijoiden aktivointiin ja sitouttamiseen sekä kyläläisten yhteistyön lisäämiseen: on liikunta- ja harrastuspaikkojen rakentamista, erilaisten kylä- ja kokoontumistilojen sekä kulttuuripaikkojen kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Tehdään asioita yhdessä.

 Yritystuilla lähes 180 uutta työpaikkaa

Maaseuturahaston yritystukea ELY-keskus on myöntänyt ohjelmakaudella noin 6,3 miljoonaa euroa. Tuen myötävaikutuksella toteutetaan lähes 33 miljoonan euron investoinnit ja näiden vaikutuksesta odotetaan syntyvän lähes 180 uutta työpaikkaa maaseutuyrityksiin.

Tuesta suuri osa kohdistuu metalliteollisuuden investointeihin, mutta myös elintarvikkeiden jatkojalostukseen on tehty isoja investointeja. Muut investoinnit kohdistuvat esimerkiksi huonekaluvalmistukseen, kierrätykseen ja erilaisten palveluiden kehittämiseen.

Vaikuttavaa maaseudun kehittämistä 26.4.2017

Hankkeiden ja yritystukien vaikuttavuudesta ja tuloksista keskustellaan vilkkaasti. Uuden ohjelmakauden valmistelutyö käynnistynee alueilla jo ensi vuoden puolella. Hyvien esimerkkien esille tuominen on entistä tärkeämpää, että pystymme osoittamaan maaseuturahaston merkityksen alueellisessa kehittämistyössä.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan hankkeiden vaikuttavuudesta!

Vaikuttavaa maaseudun kehittämistä ohjelma (pdf)

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus