Yrityksen kehittämisavustusten loppuvuoden hakuaikataulu ja erityistavoitteet

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä meneillään 4. hakujakso, joka päättyy 30.9.2022. Siinä on haettavissa erityistavoitteet:

  • 1.2. Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
  • 1.3. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
  • 2.3. Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

    Loppuvuoden kehittämisavustusten hakujaksot ovat hieman muuttuneet. Aiemmin ilmoitettiin, että loppuvuodelle olisi kaksi hakujaksoa 1.10. – 30.11.2022 ja 1.12.2022 – 31.1.2023, mutta nyt Keski-Suomen ELY-keskus on päättänyt avata loppuvuodeksi vain yhden hakujakson 3.10. – 31.12.2022.

    Viimeisellä hakujaksolla on haettavissa neljä erityistavoitetta:

    • 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
    • 1.3 Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
    • 2.1 Pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuus
    • 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen
    Kehittämisavustuksen erityistavoitteet kuvattuna laatikoissa.

    Mitä eritystavoitteet pitävät sisällään?

    1.2 Digitalisaation edistäminen yritystoiminnassa

    Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista sekä digitalisaatioon, datatalouteen, älykkäisiin ratkaisuihin että teknologisiin murroksiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kattavaa hyödyntämistä.

    1.3 Kasvu ja kilpailukyky

    Tavoitteena on pk-yritysten resurssiviisas kasvu koti- ja ulkomaanmarkkinoilla sekä toiminnan uudistuminen tukemalla niiden kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista, digitalisaatiota, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä kasvua, uudistumista ja tuottavuutta edistäviä investointeja.

    2.1 Energia- ja materiaalitehokkuus

    Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on edistää pk-yritysten energiatehokkuutta sekä siihen kytkeytyvää materiaalitehokkuutta kehittämällä muun muassa energiatehokkaita ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä edistäviä tuotteita, materiaaleja, palveluja ja tuotantomenetelmiä, prototyyppejä, pilotointia, demonstrointia, skaalaamista ja kaupallistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi edistetään kansainvälistymispotentiaalia omaavien liiketoimintakonseptien kehittämistä. 

    2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

    Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja pk-yritysten kilpailukykyä: edistää luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä, lisätä materiaalitehokkuutta, ehkäistä jätteiden syntymistä sekä vähentää päästöjä ja kuljetustarpeita. Tavoitteena on myös edistää pk-yritysten kansainvälistymispotentiaalia omaavien kiertotalousliiketoimintakonseptien kehittämistä ja kaupallistamista. 

    Mistä löydän lisätietoa?

    Lisätietoja hausta ja hakemisesta löytyy hakujakson avauduttua: https://eura2021.fi/hakuilmoitukset

    Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia.

    Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiaan ja rakennerahastot.fi-sivuston Länsi-Suomen osioon, josta löytyy myös hakuajat ja -ilmoitukset. Hankehakemukset jätetään EURA2021-järjestelmän kautta.

    Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä hankkeen suunnitteluvaiheessa.

    Juha Tentke
    Rahoitusasiantuntija
    Rahoitusyksikkö
    Keski-Suomen ELY-keskus

    EU:n ja ELY:n logo.

    TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

    Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

    Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

    Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

    Kaksi työntekijää keskustelemassa pöydän ääressä asiakkaan kanssa.
    Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

    TE 2024

    Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

    Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

    Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

    Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

    Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

    Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

    Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

    Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

    Pöydällä kahvikuppi, silmälasit, kukan varsi, vihko, jossa lukee Työmarkkinatori ja kynä.
    Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

    Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

    Lopuksi

    Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

    Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

    Lisätietoja:

    Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
    TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
    Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

    Aki Ruotsala
    Palvelujohtaja
    Yritys- ja rekrytointipalvelut
    Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

    Mikä työnantajabrändi?

    Muistan vieläkin ensimmäiset työpaikkani, vaikka noista kesistä on kulunut jo pari vuosikymmentä. Teini-ikäisinä kyykin ensin kaupungin puutarhatoimen töissä, sitten voitehtailla kivenheiton päässä kotoani. Ensimmäisenä työpaikkana kotikaupunkini löi laudalta muut potentiaaliset työnantajat paikallislehden ilmoittelullaan, ja voitehdas taas siellä pitkään työskennelleiden perheenjäsenten kertomusten perusteella.
    Ensimmäiset kesät oikeissa töissä painuivat mieleeni pysyvästi, ja noista kokemuksista rakentuivat myös mielikuvat työnantajista ja työpaikoista.

    Samaan aikaan työnantajamielikuvaan alettiin kiinnittää huomiota yrityksissä. Käsite työnantajabrändistä (Employer Branding) lanseerattiin Yhdysvalloissa, McKinseyn War for Talent -julkaisun jälkikuohuissa. Akateemisessa maailmassa Simon Barrowin ja Tim Amblerin havaintojen mukaan työnantajabrändi on ”työsuhteen mahdollistama toiminnallisten, taloudellisten ja psykologisten etujen paketti, joka liitetään työnantajaorganisaatioon.” Jo 1990-luvulla huomattiin, miten tärkeää oikeanlaisten osaajien houkuttelu on yritysten kilpailukyvylle.

    Miten työnantajabrändi rakentuu?

    Työnantajabrändi vaatii jatkuvaa mielikuvien tietoista rakentamista ja kehittämistä. Mielikuvat rakentuvat kokemuksista – joko toisaalla kuulluista tai itse koetuista. Yrityksen viestintä ja toiminta kulkevat näiden kokemusten muodostumisessa käsi kädessä. Miten yritys käytännössä toteuttaa viestimiään arvoja, strategiaa ja kulttuuria? Toteuttaako yritys niitä työnantajabrändinsä mukaisesti? Ja mitkä ovat ne kohdennetut osaajaryhmät, joita yritys haluaa erityisesti potentiaalisina työntekijöinään puhutella? Viestinnän strategian hahmottaminen ja systemaattinen toteuttaminen oikeissa kanavissa ovat työnantajabrändin rakentamisessa ratkaisevassa roolissa onnistuneiden rekrytointiprosessien ja työnantajalupauksen lunastamisen ohella.

    Viisi kättä yhdessä työpöydän yläpuolella. Pöydällä on työskentelytarvikkeita, jotka luovat vaikutelman keskeneräisestä projektista.
    Työnantajabrändi rakentuu organisaation viestimille arvoille ja niiden toteutumiselle yrityksen toiminnassa. Esimerkiksi hyvä yhteishenki työyhteisössä voi välittyä myös ulospäin ja parantaa näin organisaation työnantajabrändiä.

    Rekrytointiprosessin ja työnantajalupauksen merkitys

    Työntekijöiden tehtävien merkitys osana yrityksen toimintaa on hyvin selvä. Jokaisella tehtävällä on oma osuutensa toteutettavana. Kuitenkin merkitykseltään vähemmän tunnettu ja tunnustettu toiminto on rekrytointiprosessi. Työntekijöiden haku- ja valintavaiheissa luodaan ensivaikutelma yrityksen toimintatavoista. Hyvin suunniteltu, ennakoitu ja toteutettu rekrytointiprosessi toimii automaattisesti työnantajabrändin tukena. Rekrytointiprosessin aikana onkin tärkeää muistaa kaikessa viestinnässä tämän ensivaikutelman tärkeys.

    Mihin rekrytointiprosessissa tulisi sitten kiinnittää erityistä huomiota?

    Puhutaan hakijakokemuksesta. Tällä tarkoitetaan ehdokkaan kokemaa kaikkea viestintää, joka rekrytointiprosessin aikana tapahtuu hakijan sekä yrityksen välillä, prosessin pituudesta huolimatta. On myös huomioitava, että rekrytointi on usein hakijan ensimmäinen kokemus organisaatiosta. Ja ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Näin ollen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osuutta ei voi työnantajamielikuvan yhteydessä korostaa liikaa. Sanonta ”hyvä kello kauas kuuluu, huono vielä kauemmas” ei jää kauas totuudesta, kun puhutaan työnantajabrändin systemaattisen kehittämisen tuloksista.

    Graafinen toteutus kolmesta asiakirjasta sinisellä taustalla. Asiakirjat mukailevat ansioluetteloja.
    Rekrytointiprosessi on olellinen osa työnantajabändin muodostumista, sillä rekrytointi on usein hakijan ensimmäinen kokemus organisaation kanssa toimimisesta.

    Ihmiset, eli henkilöstö, muodostavat yrityksen ytimen. Miten varmistaa siis, että yritys paitsi vetää puoleensa oikeanlaisia osaajia, myös kykenee pitämään heidät riveissään? Työnantajalupaus (Employer Value Branding) on yrityksen käytännössä toteuttamaa arvostusta työntekijöiden panosta kohtaan. Konkreettisina arvostuksen osoituksina voidaan mainita esim. joustavat työajat, koulutusmahdollisuudet ja hedelmätarjoilut. Työnantajalupauksen tärkeinä osina tulee myös nähdä yrityksen ilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden tunne, joita yritys pyrkii tukemaan ja kehittämään henkilöstössään. Henkilöstö kertoo omaa kieltään työnantajalupauksen toteutumisesta. Työntekijöillä on oma kokemuksensa työnantajasta, työntekijäkokemus, jota he viestivät ympäristöön. Parhaassa tapauksessa henkilöstö itsessään toimii jo suosituksena työnantajalupauksen toteutumisesta.

    Vahva työnantajabrändi, joka toteutuu käytännössä työnantaja- ja arvolupauksen kautta, on yritykselle kilpailuvaltti sekä elinvoimaisuuden edellytys. Työnantajabrändiään jatkuvasti kehittämään pyrkivät yritykset vetävät puoleensa osaajia, ja kykenevät siten ohjaamaan resursseja ydintoimintaansa. Osaajien hakeutuessa tehtäviin omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin, voittajia ovat ne yritykset, jotka huomioivat toiminnassaan työnantajabrändin kehittämisen ja työnantajalupauksen käytännön tasolla.

    Lisätietoa ja tukea rekrytointeihin sekä yritystoiminnan kehittämiseen on saatavilla Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaan asiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät kätevästi Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta (ely-keskus.fi).

    Henna Hautala
    Asiantuntija, yrityspalvelut
    Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut