Yrityksen toimintaa kehittämään ELY:n kehittämisrahoituksen avulla?

Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta käynnistetään vuosittain kymmeniä EAKR-rahoitettuja pienten ja keskisuurten yritysten kehityshankkeita. Meneillään oleva valtakunnallinen Suomen rakennerahaston ohjelma on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020. Tähän ohjelmakauteen on nyt saatu REACT-EU-lisämääräraha Euroopan komissiolta.

REACT-EU:n pääpainopisteet ovat digitalisaation sekä vihreän talouden kehittämisessä ja parantamisessa

REACT-EU-lisämäärärahan tavoitteena on ensisijaisesti auttaa yrityksiä kehittämishankkeiden avulla elpymään koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisitilanteesta. Lisämäärärahoituksen painopisteiksi on asetettu kaksi tavoitetta: pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta. Samat tavoitteet löytyvät meneillään olevasta ohjelmakaudesta, mutta lisämäärärahan osalta niitä painotetaan hankkeissa erityisesti. Rahoitettavien hankkeiden tulee siis olla yllä mainittujen painopisteiden lisäksi myös meneillään olevan ohjelmakauden linjausten ja Länsi-Suomen yritysrahoitusrahoitus- strategian mukaisia. Rahoitusstrategian maakuntien painopistealueista löydät tarkemmin tietoa rakennerahastot.fi -verkkosivuilta.

EU-lippuja Euroopan komission edustalla.

Viime vuonna ELY-keskukset myönsivät poikkeusrahoitusta yritysten kehittämisavustukseen koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä. Usea hankerahoitusta saanut yritys otti jo harppauksen toimintojen ja palveluiden digitalisoinnin kehittämiseen liittyen. REACT-EU:n määrärahan avulla toivotaankin, että yritykset panostavat edelleen toiminnan ja palveluiden digitalisoinnin sekä vihreän talouden kehittämiseen.

Rahoittajan näkökulmasta myönnetty lisämääräraha painotuksineen avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Odotamme jännityksellä, millaisia innovatiivisia kehitysideoita yritykset ovat löytäneet tästä näkökulmasta toimintansa uudistamiseen.

Haku on auki toukokuun 2021 loppuun asti, joten vielä ehtii hakemaan rahoitusta!

Lähdössä kansainvälisille markkinoille ensimmäistä kertaa?

ELY-keskuksessa on käynnissä kasvun kiihdytysohjelma viennin aloittamista varten. Kasvun kiihdytysohjelmassa yritys voi hakea kehittämishankkeen rahoitusta silloin, kun ulkomaille vientiä ollaan käynnistämässä ensimmäistä kertaa. Hankkeen avulla yritys voi saada tukea esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hyödyntämiseen tai vaikkapa uuden vientiin erikoistuneen asiantuntijan palkkaamiseen.

Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti mikro- ja pienyrityksille, jotka suunnittelevat kansainvälistymistä. Tällä hetkellä tästä rahoituslinjauksesta on koko Länsi-Suomen alueella jo rahoitettu 26 yrityksen kansainvälistymisstrategian toteuttamista. Etelä-Pohjanmaalla on varmasti useita yrityksiä, jotka miettivät laajentumista, ja viennin ensimetreillä hyötyisivät tästä rahoituksesta. Jos tiedät yrittäjäkaverin, joka miettii kansainvälistymistä, vinkkaa ihmeessä ELY:n palvelusta hänelle. ELY:llä toivotaankin, että yrittäjät aktivoituisivat rohkeasti hankeideoiden kanssa ja ottaisivat yhteyttä suoraan rahoituksen asiantuntijoihin. Kasvun kiihdytysohjelman rahoitukseen on jatkuva haku, eli yrittäjänä voit jättää hakemuksen milloin vain aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta.

Miten niitä hankerahoituksia sitten voi hakea, ja kuka niitä voi saada?

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoita usein lähestytään kysymyksellä siitä, millainen kehityshankkeen pitäisi olla ja mitä kustannuksia siinä rahoitetaan. Kysymyshän on sellainen, että siihen ei vain ole yksiselitteistä vastausta, koska yhtään hanketta ei voi verrata suoraan toiseen hankkeeseen. Jokainen hanke on yksilöllinen ja juuri hakijayrityksen tarpeisiin suunniteltu. Vaikka hakijayritykset toimisivat samalla toimialalla ja olisivat kooltaan suurin piirtein samankokoisia, ei hankkeita tai yrityksiä siltikään voi verrata toisiinsa, koska tarpeet kehittämiselle ovat aina täysin yrityskohtaisia. Nyrkkisääntönä kehityshankkeelle voisi pitää seuraavaa: hankkeen tulee merkittävästi parantaa yrityksen toimintakykyä tai palveluita.

Tässä ohjeet, joilla pääset alkuun hankerahoituksen hakemisessa:

1. Lue aiheesta lisää ELY-keskuksen verkkosivuilta.
Hakijana pääset parhaiten alkuun lukemalla Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategian huolella läpi. Strategiassa on määritelty, millaisia ominaisuuksia hankkeilta odotetaan. Lisäksi tutustu yrityksen kehittämisavustuksen tietoihin sekä REACT-EU:n lisämäärärahaan. Mikäli haluat kasvattaa yritystä viennin avulla, lue myös ELY:n kansainvälisen kasvun kiihdytysohjelmasta

2. Suunnittele hanke, tavoite ja budjetti.
Kun olet lukenut läpi ELY:n verkkosivuilta löytyvät tiedot, voit suunnitella hankkeen idean ja hahmotella budjetin sekä miettiä miten hankkeen omarahoitusosuus hoidetaan. Ensimmäisen rahoittajalle esiteltävän suunnitelman ei tarvitse olla kuin yhden sivun mittainen. Pääasia on, että suunnitelmasta käy ilmi hankkeen tavoite ja suunnitelma sen toteuttamiseksi sekä perustelut sille, miten hankkeeseen liittyvä toiminta poikkeaa yrityksen normaalista toiminnasta.

3. Ota yhteyttä!
Sitten rohkeasti yhteyttä joko sähköpostitse tai soittamalla ELY-keskukseen. Yhteystiedot löydät Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta.

Lähetä hankeideasi meille sähköpostitse tai soita rahoitusasiantuntijalle!

Katja Leppänen.

Katja Leppänen
Rahoitusasiantuntija
Yrityspalvelukeskus

Lisätietoja aiheesta:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2021 (pdf)

ELY-keskuksen yritystoiminnan kasvun kiihdyttämisohjelma (ely-keskus.fi)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen uutinen REACT-EU-rahoituksesta (ely-keskus.fi)

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus (ely-keskus.fi)

Maaseuturahastosta maksettu hanke-, yritys- ja rakennetukia 128 miljoonaa euroa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano on maksatusten osalta täydessä vauhdissa. Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa myönnetyistä hanke-, yritys- ja maatalouden rakennetuista on tähän mennessä maksettu 128 miljoonaa euroa. Tuet myönnetään erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Näiden osalta maksatukset käynnistyivät vähitellen vuonna 2017. Ylivoimaisesti eniten tukieurot kohdistuvat maatalouden rakennetukiin. Monet investoinnit ovat miljoonaluokkaa ja tuen merkitys on todella suuri.

Maksetut tuet 2017-2020. Rakennetukia 77,8 M€, hanketukia 20,1 M€, yritystukia 14,8 M€, Leader-hanketukia 10,8 M€ ja Leader yritystukia 4,5 M€.

Maaseuturahastosta tuettavat kehittämis- ja investointihankkeet etenevät siten, että ensin kohteeseen on haettava rahoitusta. Täytyy tehdä suunnitelma, jonka mukaan toteutus tapahtuu ja kustannukset pitää olla etukäteen arvioituna. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen kustannuksiin on varattu tietty määrä tukea.

Tukea ei makseta kevyin perustein. Maksatusta haetaan sitä mukaa, kun hanke toteutuu. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että toteutus on tapahtunut rahoituspäätöksen ja siinä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta on pääsääntöisesti esitettävä kirjanpito, laskut ja tiliotteet. Joissakin tukimuodoissa esitetään muita luotettavia dokumentteja, josta toteutuminen voidaan todeta. Lisäksi investointien loppumaksatuksen yhteydessä voidaan tehdä tarkastuskäynti paikan päälle tai pyydetään toimittamaan valokuvia toteutuksesta. Hanke pitää oikeasti toteutua, että tuki voidaan maksaa. Koronapandemian takia olemme tosin joutuneet jättämään tarkastuskäyntejä tekemättä.

Ohjelmakauden maksatukset lähtivät tukimuoto kerrallaan käyntiin. Alkutaipaleella pääsi syntymään isoja ruuhkia varsinkin kehittämishankkeissa. Rahoituspäätöksiä oli tehty jo paljon, ja kun maksatus niiden osalta viimein käynnistyi, tuli hakemuksia heti runsaasti. Tuen maksaminen ei tapahdu yhtä helposti kuin laskun maksu. Kehittämishankkeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia, joissa voi olla mukana myös monia osatoteuttajia. Ruuhkan purku vei eri syistä aikaa, mutta nyt käsittelytilanne on hyvä. Meillä on osaavat maksatusasiantuntijat, Hyrrä on kehittynyt ja myös hakijat ovat oppineet kokemuksen myötä maksatusprosessia koko ajan paremmin.

Ennen maksuhakemuksen laatimista kannattaa lukea rahoituspäätös ehtoineen ja hyväksytty suunnitelma. Käsittely sujuu huomattavasti nopeammin, kun hakemus on huolellisesti tehty ja mukana on tarvittavat liitteet. Ja on vielä sanomattakin selvää, että sähköinen asiointi nopeuttaa käsittelyä.

 

Anne Palokoski
maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelmaan tulossa siirtymäkausi

Kuluva ohjelmakausi 2014-2020 on kolmas EU:n rahoituskausi, jonka toimeenpanossa olen työurani aikana ollut mukana. Neljännen rahoituskauden vaihdos on ihan tuota pikaa edessä. Rahoituskausien taitoskohdissa on ollut selkeät suunnitelmat, kuinka vaihdos sujuisi sujuvasti. Aina suunnitelmat eivät ole toteutuneet niin kuin piti ja se on näkynyt maaseudun kehittämistyössä rahoituskatkoksina.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskauden 2022-2027 (CAP 27) valmistelu on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Tuntuu, että erityisesti tällä kertaa valmistelua ovat hidastaneet isot ja osittain ennakoimattomatkin asiat: EU:n toimielinten kokoonpanojen viimevuotiset muutokset, Brexit-keskustelu ja nyt viimeisimpänä pandemia ja siihen liittyvät elvyttämissuunnitelmat. Muun muassa näiden vuoksi monivuotista rahoituskehysratkaisua ei ole vielä saatu aikaiseksi ja toimeenpanoasetusten käsittely on kesken. Kansallisella tasolla valmistelu kuitenkin etenee ja toimia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmistelun suhteen on myös tehty.

Pellolla aittan edessä on puinen vanha työkone, jota hevonen on aikanaan vetänyt perässään.

Työkoneet ovat muuttuneet vuosien varrella: hevosvetoinen äes.

Siirtymäkausi tulisi koskemaan myös hanke- ja yritystukia

Monen asian ollessa vielä auki, nykyiseen CAP-uudistukseen on tulossa siirtymäkausi. Tämän hetken virallisen tiedon mukaan komissiossa valmistaudutaan yhden vuoden siirtymäkauteen, mutta poikkeustilanne huomioiden kahden vuoden siirtymäkausi näyttää todennäköisemmältä.

Näköpiirissä on, että ensimmäistä kertaa siirtymäkauden menettelyt koskettaisivat myös hanke- ja yritystukia. Asiakkaan näkökulmasta siirtymäkausi ei toisi suuria muutoksia. Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien haku ja päätöksenteko jatkuisi kuluvan kauden menettelyillä, mutta rahoitus tulisi uuden kauden varoista. Maaseudun kehittämistyötä pystyttäisiin ylläpitämään ilman rahoituskatkoksia jo tutuksi tullein toimin.

Kuluvan kauden rahoitusta vielä jäljellä

Hanke- ja yritystukiin on vielä jäljellä kehittämisrahoitusta. Seuraava kehittämishankkeiden valintajakso päättyy syyskuun lopussa. Syksyn hakuun toivotaan aikaisempaan tapaan konkreettisia elinkeinotoimintaa hyödyttäviä usean toimijan yhteistyöhankkeita.

Seuraavat yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja syyskuun lopussa. Ensi vuoden valintajaksojen aikataulut tarkentuvat syksyllä ja niistä tiedotetaan silloin mm. Uutisjyvät- uutiskirjeessämme (www.ely-keskus.fi).

On tärkeää, että maakuntamme kehittämisinto ja -halu säilyvät myös poikkeusoloissa ja sen jälkeen. Yhteistä tulevaisuutta tehdään tänään ja huomenna!

Kehittämisterveisin

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Onko yritystuilla vaikuttavuutta?

Miksi tästä blogista tuli vlogi eli videoblogi? Meillä oli halu todistaa, millaista Vanhan pappila Hetki Oy:n yrittäjää valmistellaan videokuvaukseen.vaikuttavuutta maaseudun yritysrahoituksella oikeasti on. Parhaiten sen kertovat ne yritykset, jotka ovat hyödyntäneet ELY-keskuksen tukimahdollisuuksia. Niinpä lähdimme paikanpäälle yrityksiin tekemään videoita, joissa yrittäjät pääsivät kertomaan, mikä merkitys tuella on osana liiketoiminnan kehittämistä. Rahallinen tuki on tärkeää, mutta se on paljon muutakin kehittymisen ja kasvun polulla.

Jokainen voi nähdä ja kuulla yrittäjien itse kertomana heidän toteutuneista unelmistaan ja onnistumisistaan.

 

 

Maaseudun yritystuet tarjoavat monipuolisen valikoiman mahdollisuuksia aloittaville ja laajentaville yrityksille toimintansa kehittämiseen. Yritystuet ovat tehokas työkalu rakentaessasi yrityksesi tulevaisuutta.

Pyrimme edistämään yrityksesi kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä.

 

Reijo Kivimäki
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh. 0295 027 570

 

Juha Koski
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puh. 0295 027 574

 

 

 

 

Rahaa hankkeille, jotka edistävät digitaalisuutta

Digitaalisuus on edelleen aihe, jonka edistäminen on elintärkeää maaseudun kehittämiselle. Pidimme syyskuussa Mahtisatoa treffit ja hankeinfon, jossa toivoimme erityisesti hankkeisiin lisää digitaalisuutta ja sen mahdollisuuksien hyödyntämistä (katso lisää https://pareemaaseutu.fi/arkisto/ajankohtaista/). Hyrrästä saatavan raportin mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tällä ohjelmakaudella rahoittanut maaseuturahastosta 10 kehittämishanketta, joissa on edistetty digitaalisuutta. Tätä kirjoittaessani istun kotona työpöydän ääressä töissä, etäpäivällä. Omasta mielestäni digitaalisuus tällä ohjelmakaudella on lisännyt hyvinvointiani konkreettisesti mahdollistaen esim. etäpäivien tekemisen, koska kaikki työssä tarvittavat tiedot ja asiakirjat löytyvät kannettavalta tietokoneeltani – sähköisessä muodossa.

Hyrrä-palvelun logo repeävän paperin takana. Kaiken tämän on mahdollistanut Hyrrä – maaseudun tukien sähköinen järjestelmä, jonka kautta hakijat voivat hakea mm. yritys- ja hanketukia. Hyrrä -järjestelmässä tehdään niin ikään tukien myöntö- ja maksupäätökset. Kaikki on kätevästi sähköisessä muodossa ja arkistointi hoituu kuin itsestään. Juuri tuo arkistointi on ollut asia, josta olen kuullut monen hakijankin olevan mielissään. Enää ei tarvitse etsiä hankemappia ja kadonneita papereita toimiston uumenista, kunhan on vain kerran syöttänyt tai liittänyt ne Hyrrään. Tiedot ovat kaikkien saatavilla Hyrrässä ja vieläpä 24/7.

Hyrrä-palvelun logo.

Aluksi pidin sähköistä järjestelmää hankalana ja tulostin papereita ahkerasti. Paperilta oli muka paljon mukavampi lukea. Nyt huomaan, että vähitellen tulostaminen on vähentynyt ja olen ehkä vähän huomaamattanikin oppinut lukemaan asioita ruudulta. Ihan kokonaan en ole tulostamiselta vielä kuitenkaan välttynyt, vaan joissain tapauksissa koen, että minun on pakko saada tehdä merkintöjä käsin suoraan asiakirjaan. Tältä osin odotan vielä omaa kehittymistäni ja järjestelmän kehittymistä.

Hyrrä-järjestelmää kuvaava Pöyrööt-sarjakuva, jossa pohjalaismies kertoo millaisia vanhanajan perinteiset hyrrät olivat ja millainen on Hyrrä-järjestelmä.

Hyrrän myötä huomaan myös, että sähköpostiliikenne asiakkaiden kanssa on vähentynyt, koska asiakirjat voi liittää suoraan Hyrrään. Itse pidän tätä hyvänä asiana, koska enää ei tarvitse pelätä sitä, että asiakirjat hukkuisivat omaan sähköpostiini. Sähköisen asioinnin yksi negatiivinen puoli on mielestäni kuitenkin se, että kasvokkaiset kohtaamiset ja puhelimella soittaminen ovat vähentyneet. Ihmisten välinen vuorovaikutus onkin juuri se asia, mitä olen paljon pohtinut digitaalisuuteen liittyen. Toki digitaalisuus tarjoaa välineitä jo sähköiseen kohtaamiseenkin, mutta ainakin itse koen siltä osin vielä aikamoista kömpelyyttä. Vuorovaikutus, kumppanuus ja yhteistyö ovat kuitenkin asioita, joiden kautta löytyy uusia innovaatioita ja kokeiluja. Hyrrääkin oppii parhaiten käyttämään, kun joku neuvoo kädestä pitäen tai katsot netistä ohjevideon.

Kahta en hanketyössä kuitenkaan vaihtaisi: toinen on Hyrrä ja toinen on… yhteistyö!

Minna Nikkari
Kehittämissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus