Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa

Jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa säädellään Valtioneuvoston asetuksella ”eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)” eli niin sanotulla MARA-asetuksella. Jos hyödynnettäväksi aiotun jätteen laji ja laatu sekä sen aiottu käyttökohde täyttävät MARA-asetuksen vaatimukset, jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa on mahdollista ilmoitusmenettelyllä. Muutoin jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa edellyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaista ympäristölupaa.

Käsitelty jätteenpolton kuona on yksi MARA-asetuksen soveltamisalaan vuonna 2018 mukaan tulleista jätteistä.

Valtioneuvoston asetus jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006 tuli voimaan 15.7.2006 ja uudistettu MARA-asetus 843/2017 tuli voimaan 1.1.2018. Vanhassa MARA-asetuksessa hyödynnettävän jätteen laatuvaatimukset oli asetettu jätelajikohtaisesti, mutta uudistetussa asetuksessa laatuvaatimukset on asetettu maarakentamiskohteen mukaan. Esimerkiksi laatuvaatimukset kalliomurskeella peitettävälle kenttärakenteelle ovat tiukemmat kuin asfaltilla päällystettävälle kenttärakenteelle. Asetuksen uusimisen yhteydessä muuttui myös MARA-asetuksella eniten hyödynnettävän jätteen eli betonijätteen murskeen suurin sallittu palakoko 150 millimetristä 90 millimetriin.

MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä hyödynnettävä betoni tulee murskata enintään 90 mm palakokoon. Betonimurske saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiili- ja kaakelijätettä.

Ilmoitusmenettely ei tarkoita pelkkää ilmoittamista ELY-keskukseen, vaan jätteen hyödyntämistä maarakentamisessa suunnittelevan tulee täyttää MARA-ilmoituslomake ja liittää sen mukaan tarvittavat tiedot jätteen alkuperästä ja laadusta sekä tiedot maarakennuskohteesta. Ympäristölupamenettelyssä voidaan soveltaa tapauskohtaista harkintaa, mutta ilmoitusmenettelyssä velvoitteet ovat samat kaikille kohteille ja ne tulevat suoraan MARA-asetuksesta. Ilmoituksessa tulee olla aina kaikki asetuksessa vaadittavat tiedot.

MARA-ilmoitusmenettely koskee vain suunnitelmallista rakentamista, eli maarakentamista, joka toteutettaisiin joka tapauksessa, vaikka jätemateriaalia ei olisikaan saatavilla. Suunnitelmallisuus voidaan osoittaa kohteen mukaan esimerkiksi katusuunnitelmalla tai rakennus- tai toimenpideluvalla. Jotkin kohteet voivat olla myös kunnan rakennusjärjestyksen mukaisia kohteita, joiden rakentamista ei koske lupa- tai ilmoitusmenettely. Jätettä maarakentamisessa hyödyntävän tuleekin aina olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan ennen MARA-ilmoituksen tekoa ja tarkistaa, vaatiiko itse maarakentaminen kunnan rakennusvalvonnalta jonkinlaista lupakäsittelyä.

Maarakentamiskohteen päällystäminen asfaltilla tai pelkkä peittäminen kiviainesmurskeella vaikuttaa siihen, kuinka suuria haitta-ainepitoisuuksia ja -liukoisuuksia hyödynnettävälle jätteelle sallitaan. Kuvassa rakennetaan asfaltilla päällystettyä kenttää, jonka rakennekerroksissa on hyödynnetty tuhkaa.

Ilmoitus jätteiden hyödyntämisestä tulee tehdä hyvissä ajoin ennen maarakennustöiden aloittamista. Ilmoituksen käsittelyä ELY-keskuksessa nopeuttaa, kun ilmoitus tehdään sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa: Aluehallinnon sähköinen asiointipalvelu (ahtp.fi)

Jos sähköisen asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa myös erillisellä lomakkeella ELY-keskuksen kirjaamoon. Lomake löytyy ymparisto.fi -verkkopalvelusta: Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa (ymparisto.fi)

Samalta verkkosivustolta löytyy myös ohje sähköisen MARA-ilmoituksen tekemiseksi.

Maarakentamisessa hyödynnettävä tuhka on erotettu pohjamaasta suodatinkankaalla.

ELY-keskus merkitsee hyväksyttävät ilmoitukset jätteen hyödyntämisestä ympäristöhallinnon tietojärjestelmään eli YLVA-järjestelmään. Tiedot siirtyvät myös MATTI-järjestelmään eli maaperän tilan tietojärjestelmään. MATTI-tietojärjestelmässä on tietoja alueista, joiden maaperään on voinut päästä haitallisia aineita, joiden tilaa on selvitetty tai jotka on jo puhdistettu.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella hyödynnettiin tehtyjen ilmoitusten perusteella betonimursketta 220 000 tonnia vuonna 2019 ja 165 000 tonnia vuonna 2020. Tuhkaa hyödynnettiin 50 000 tonnia vuonna 2019 ja 60 000 tonnia vuonna 2020. MARA-asetuksen uudistuksen yhteydessä lisättiin hyödynnettävien jätelajien valikoimaa. Uutena hyödynnettäväksi jätteeksi hyväksyttiin muun muassa käsitelty jätteenpolton kuona, jota hyödynnettiin 100 000 tonnia vuonna 2019 ja 3000 tonnia vuonna 2020.

 

Laura Idström ja Leila Jälkö
Ylitarkastajat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus