Vaikka maailma ja Suomi mukaan lukien on käynyt suuria myllerryksiä läpi viime vuosina, on niistä kuitenkin kunniakkaasti selvitty. Suomalaisilla on sisukkuutta ja viisautta muuttaa toimintaansa tarvittaessa. Yritysmaailma on tästä hyvä esimerkki, on haettu uusia suuntia ja kehitetty liiketoimintaa kriisien myötä. Toki, monet toimialat ovat kärsineet ja palautuminen on ollut hidasta.
Kriisien keskellä varautuminen ja jatkuvuudenhallinta ovat nostaneet päätään. Kuitenkin termit voivat olla vieraita monelle. Varautumisella tarkoitetaan niitä aineellisia ja aineettomia resursseja, joilla ennakoidusti valmistaudutaan erilaisiin poikkeustilanteisiin. Jatkuvuudenhallinnalla luodaan toimintatavat ja strategiat häiriötilanteita tai eri skenaarioita varten. Yritysten toiminnan kannalta näitä teemoja kannattaisi alkaa pohtia ja tehdä listausta, että millä tolalla oman yrityksen asiat ovat.
Meillä Etelä-Pohjanmaalla elintarviketeollisuus, valmistava teollisuus ja rakentamisen lukuiset toimialat ovat maakunnalle tärkeitä toimialoja. Suurissa yrityksissä on varautumiseen ja erilaisiin valmiustoimiin jo monesti sopimuksellisia velvoitteita, mutta pk-sektorilla usein toimet ovat puutteellisia. Esimerkiksi tietoturva, alihankintaketjun varmuus ja materiaalinen varautuminen ovat tärkeitä asioita jokaiselle yritykselle. Nämä korostuvat kuitenkin elintarvike- ja teollisuusyritysten kohdalla. Yrityksen kriisinkestävyyden ja turvallisuuden kehittäminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä, mikäli yritys haluaa pysyä toimintakykyisenä erilaisten poikkeusolojen tai häiriötilanteiden sattuessa. Poikkeukset ja erilaiset häiriöt tietoliikenteessä tai toimitusketjuissa eivät ole enää harvinaisia, vaan niitä tapahtuu melko usein. Etenkin valmistavassa teollisuudessa tietoliikennehäiriöt voivat aiheuttaa suurtakin vahinkoa, jos koneet ja laitteet ovat riippuvaisia internetistä tai sisäisestä verkosta.
Miten pk-yritykset voisivat valmistautua paremmin?
Pk-yrittäjien tulisikin pyrkiä verkostoitumaan ja muodostamaan erilaisia, samoja visioita omaavia yritysryhmiä, joiden jäsenet auttavat toinen toisiaan mahdollisuuksien mukaan kriiseissä. Pk-sektorin yrittäjät ovat usein jo luonnostaan luovia ongelmanratkojia ja hyvin autonomisia toimijoita.
Pk-yritys voisi tehdä eri malleja oman jatkuvuudenhallinnan suhteen, sekä määrittää kriittiset tekijät, jotka vaikuttavat yrityksen selviytymiseen. Tarpeen tullen, yrittäjä tai ylin johto voisi tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia yritystoiminnan uudelleensuuntaamiseen tai muuttamiseen pakottavan tarpeen tullessa. Yrityksissä tulisikin arvioida kriisinkestävyyttä monella eri tasolla: fyysisellä tasolla, kuten tuotantotilat, varajärjestelmät, koneet ja laitteet sekä esimerkiksi varastokapasiteetti.
Yrityksen kriisinsietokyvyn kehittäminen ei ole vain check-listan tekemistä. Kriisinsietokyvyn kehittäminen vaatii ymmärrystä laajoista haasteista ja kykyä ymmärtää eri tapahtumien seurauksia ja syy-yhteyksiä. Tämän vuoksi, yrityksissä tulisi olla laajasti tietoa ja osaamista ymmärtää erilaisten tapahtumien kulkua ja omata kykyä ennakoida tulevaa.
Etelä-Pohjanmaan yritykset toimivat monesti alihankkijoina tai toimittajina suuremmille yrityksille, ja pienemmät yritykset voidaan helposti nähdä ’portteina’ suurempien toimittajien tietojärjestelmiin tai palveluihin. Yritykset voivat parantaa omaa tietoturvallisuuttaan esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen kautta. Yritysten toimintojen kehittäminen tapahtuu kuitenkin pääsääntöisesti omia resursseja hyödyntäen.
Tulevassa Elinvoimakeskus-uudistuksessa painotetaan varautumisen ja kokonaisturvallisuuden teemoja strategiassa. Yrityksissä ja yhdistyksissä kannattaisi pitää avoin mieli ja silmät auki oman toiminnan osalta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii auttamaan kaikenlaisissa tilanteissa ja tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin oikeille tahoille.
Eetu Puntala
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 