Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Kuvituskuvapiirroksessa on taloja ja teitä.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Kuvituskuvapiirroksessa on laskukone ja paperia sekä kynä.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Kuvituskuvassa on kädessä oleva viljan tähkä.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Kuvituskuvapiirroksessa on lehmä.

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Blogikirjoittajan kuva.

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Verkostoista voimaa ja lisäarvoa yrityksille

Verkostoituminen nähdään tänä päivänä jo liki elinehtona yrityskentällä. Yritys voi verkostoitua niin saman toimialan yritysten, toistensa palveluihin ja tuotteisiin lisäarvoa tuottavien yritysten, alihankintayritysten, ns. veturiyritysten kuin erilaisten muiden palvelujen tuottajayritysten kanssa. Verkostojen kautta halutaan oppia, kehittää uutta, toimia joustavammin ja vastata asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.

Yrityksille motiiveja verkostoitumiseen voivat olla esimerkiksi:

  • joustavuuden ja tehokkuuden parantaminen
  • kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen
  • kustannussäästöjen luominen
  • pyrkimys hankkia lisää kapasiteettia ja liikevaihtoa
  • riskien jakaminen.
Viisi miestä seisovat nauraen rakennuksen oviaukolla.

Sopivien verkostojen etsiminen ja ylläpitäminen

Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen on hyvä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Tapahtumiin kannattaakin osallistua tavoitteellisesti, miettien, mistä tapahtumista hyötyisi eniten. Tapahtumissa aktiivisuus on valttia. Pitkän tapahtumakaranteenin jälkeen erilaiset verkostoitumistapahtumat ja -messut ovatkin nousseet aivan uuteen arvoonsa!

Joustavat ja moniulotteiset verkostoitumisalustat löytyvät sosiaalisen median kanavista. Se, mikä yrityksellesi olisi paras kanava, riippuu toimialasta ja tarpeista. LinkedIn on maailman suosituin työelämän kanava, ja siksi erityisen hyödyllinen juuri ammatillisten verkostojen luomiseen. Muita suosittuja kanavia ovat Facebook, Instagram, Twitter ja esim. nuorten suosimista kanavista TikTok.

Muita mahdollisuuksia verkostoitumiselle on esimerkiksi liittyminen sopiviin yhteisöihin. Saman toimialan yrityksillä saattaa olla yhteenliittymiä, kuten yrittäjäyhteisöjä. Yhteistyöskentelytilat voivat olla vaihtoehto kotitoimistolle, ja sitä kautta tarjota luontevan tavan verkostoitua, saada vertaistukea ja sparrausapua. Verkostotyön ytimessä ovat tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. On totta kai tärkeää pohtia omia motiiveja verkostoitumiselle, mutta aivan yhtä tärkeää on pohtia sitä, mitä annettavaa minulla on tälle verkostolle, sillä verkostotyö on vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Miten voisin auttaa toista yritystä tai yhteistyökumppania onnistumaan? Jos toivot saavasi apua muilta, sinunkin tulee olla valmis antamaan apua muille. Hyvä vuorovaikutus on verkostoitumisessa avainasemassa.

Kuusi henkilöä seisovat järven rannalla portaissa aurinkoisena kesäpäivänä.

Eteläpohjalaiset yrityspalvelutoimijat yritysten tukena kasvussa ja uudistumisessa

Tiiviissä verkostossa toimivat myös eteläpohjalaiset julkiset yrityspalvelutoimijat. Yrityspalveluverkostojen tavoitteena on ennen kaikkea tuottaa arvoa oman alueensa yrityksille tuntemalla toistensa palvelut, jolloin asiakasohjaus sujuvoituu. Toimijat järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia alueilla, ja tietävät myös toistensa tulevat tapahtumat. Tässä työkaluna on eteläpohjalaisten toimijoiden yhteinen yritystapahtumakalenteri https://www.ely-keskus.fi/web/yrityspalvelut-etela-pohjanmaa/tapahtumat (ely-keskus.fi), joka kannattaa ottaa seurantaan!

Kuvaan on koottu monia Etelä-Pohjanmaan laajan yritysverkoston toimijoiden logoja.

Yllä olevaan kuvaan on koottu Etelä-Pohjanmaan laaja yrityspalveluverkosto, ja kuten kuvasta näkyy, toimijoita on valtavasti. Tämä on tietenkin yritysten etu, elinkaarensa eri vaiheissa tiet kohtaavat takuulla joidenkin meistä kanssa. Toisaalta se asettaa haasteita meille toimijoille, meidän täytyisi osata ohjata asiakas joka kerta tarpeidensa mukaisten palveluiden piiriin, ja se edellyttää todella laajan palveluvalikoiman tuntemusta ja palveluista ajan tasalla pysymistä.

Erityisesti yhteistyö kasvupotentiaalisten ja kansainvälistyvien yritysten tukemiseksi on tärkeää. Kullakin toimijalla on oma tehtävänsä tukiessaan yritystä kehittämisen polulla, ja saumaton yhteistyö mahdollistaa sujuvan palveluprosessin, joka helpottaa yrityksen palveluiden piiriin pääsyä. Tehokasta on esimerkiksi yhteisyrityskäynnit, joita on tehty kunnallisten elinkeinotoimijoiden tai kehitysyhtiöiden, TE-palveluiden yritysasiantuntijoiden sekä ELY-keskuksen kehittämis- ja kansainvälistymispalveluiden välillä. Nämä yhteisyrityskäynnit ovat yrityksen näkökulmasta tehostaneet palvelutarpeeseen vastaamista ja yritys on välttynyt useilta eri yhteydenotoilta saman tarpeen osalta. Kutsu sinäkin toimijat tutustumaan yritykseesi ja kuulemaan tulevaisuudensuunnitelmistanne. Riittää, kun olet yhteen meistä yhteydessä! Yhteystiedot YrityspalvelutEP -väkeen (ely-keskus.fi).

Blogikirjoittajan kuva.

Johanna Olsson
yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Jatkuva oppiminen on työmarkkinakehityksemme keskeinen haaste

Olemmeko jo pian tilanteessa, jossa työmarkkinoiden suurin haaste ei ole enää pelkästään työttömyyden vähentäminen tai työllisyysasteen nostaminen? Suomessa on jo nyt merkittävä rakenteellinen työllisyyshaaste. Siihen liittyy kysymyksiä osaamisesta, työn saatavuudesta ja toimialojen murroksesta. Tulevaisuudessa vielä suurempaan rooliin nousee rakenteellinen ammattitaidottomuus. Se on siis tilanne, jossa tekijältä ei vain puutu työpaikka, vaan jossa työmarkkinoilla ei ole tarjolla käytännössä ollenkaan tekijän nykyistä osaamista vastaavaa työtä. Tästä syystä jatkuva oppiminen on työmarkkinakehityksemme keskeinen haaste. Kyse on taloudellisesta kilpailukyvystä. (Lähde: Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä, Työelämäprofessori Lauri Järvilehdon selvitys jatkuvan oppimisen haasteista ja ratkaisuista teknologiateollisuuden näkökulmasta.)

Tämä haaste on otettava vastaan ja löydettävä siihen uusia koulutuksellisia ratkaisuja. Työelämän muutosten tunnistaminen ja uudenlaiset, osallistumiselle mahdollistavat, koulutukset koskettavat jatkossa meitä jokaista. Osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa jo nyt pk-yritysten kasvua Etelä-Pohjanmaalla. Jatkossa työn ja oppimisen mahdollisuudet tulee nitoa saumattomasti yhteen, jotta niillä mahdollistetaan tekijöille oman työosaamisen kehittäminen. Työelämälähtöinen koulutus, jossa osaajan osaamispolut mahdollistetaan työssä, voisi olla yksi ratkaisu. Ratkaisuja hakiessa pitäisi olla kuitenkin rohkeampi, konkreettisiin ratkaisuihin tulisi päästä mahdollisimman pian.

Kaksi mieshenkilöä katsovat työpajalla tietokoneen ruutua. Etualalla näkyy työkaluja.

Koulutus voisi olla työnantajalle osaajan sitouttamiskeino

Työllisyyden edistäminen ja muuttuvan työelämän vaatimukset edellyttävät vahvaa panostusta työikäisen aikuisväestön osaamiseen. Jatkossa, työntekijöiden sitouttamisessa yritykseen, tarvitaan uudenlaisia koulutusmetodeja, joita voidaan hyödyntää ja ottaa ne käyttöön työpaikoilla. Yksilöllisiä osaamisvajeita voidaan aina täydentää. Koulutuspolkuja pystytään rakentamaan niin, että polut vastaavat yrityksen tulevaisuuden osaamistarpeita. Jatkuvan oppimisen ydinkysymykseksi on nostettava kysymys oppimismotivaatiosta, painottaen sisäisen motivaation ymmärrystä. Erilaisilla lyhyillä opintokokonaisuuksista koostuvilla koulutusalustoilla osaamista voi päivittää sujuvasti ajasta tai paikasta riippumatta.

Koulutuspolitiikan ratkaisut tulisi olla nopeampia, sillä sen vaikutukset näkyvät viiveellä. Työikäisen väestön koulutustason parantaminen kannattaa kohdistaa ensi sijassa nuoriin, koska koulutus vaikuttaa nopeimmin työllistymiseen.

Blogikirjoittajan kuva.

Heikki Hurrila
Kehittämisasiantuntija / Jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaa ELY-Keskus

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkailta kysyttiin työvoimapalveluista

ELY-keskusten lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työvoimapalvelujen hankkiminen ja koordinoiminen, sekä TE-toimistojen toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Työvoimapalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa hyödynnetään palveluntuottajien ja asiantuntijoiden asiantuntemusta, sekä erilaista tilastotietoa, mutta myös palvelujen asiakkaiden kokemuksia. Palveluihin osallistuvat antavat palautetta erilaisten opiskelijapalautejärjestelmien kautta, mutta aika ajoin on tullut tarvetta kartoittaa työnhakijoiden tarpeita ja toiveita julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskien ilman, että palaute olisi juuri tiettyä koulutusta tai palvelua koskeva.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto toteuttivat kesällä 2022 asiakaskyselyn Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Kyselyyn tuli yli 400 vastausta, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Vastaajista suurin osa oli yli 30-vuotiaita ja useimmilla oli ammatillinen, opistoasteen tai korkeakoulututkinto. Vastaajista vain hieman alle puolet oli vastaushetkellä kokonaan työttömiä. Loput olivat työssä, koulutuksessa, palveluiden piirissä tai esimerkiksi sairaslomalla. Vastaukset kertovat työnhakijoiden toiveista ja kokemuksista työvoimapalvelujen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja asiakkaiden palvelupolun kehittämisessä.

Kyselyn perusteella käytetyimpiä palveluja olivat valmennuspalvelut:

Asiakkaiden eniten toivomia palveluja olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (työmarkkinatori.fi), yksilöllinen tuki työnhakuun sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Huomattava osa asiakkaista ei toivonut mitään palvelua, vaan ainoastaan töihin pääsyä. Jotkut asiakkaat toivoivat apua eläkkeelle pääsyyn, ja osa asiakkaista kertoi toivovansa vain, että heidät jätetään rauhaan. Kyselyn vastaajien keskuudessa vähiten käytetty ja tunnettu palvelu oli koulutuskokeilu (työmarkkinatori.fi). Tämä voi johtua siitä, että koulutuskokeilu soveltuu parhaiten nuorille, jotka ovat yleensä työllisyyden kuntakokeilujen, eivätkä TE-toimiston asiakkaita. Kuitenkin koulutuskokeilun tunnetummaksi tekemiseen ja markkinointiin on tarvetta.

Kaavio kertoo millaisia palveluita työnhakijana toivottiin. Tulokset kuvattu tekstikentässä yllä.

Palveluiden mieluisinta toteutusmuotoa kysyttäessä olivat lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus kaikki suunnilleen yhtä suosittuja. Eniten asiakkaita kiinnostivat kestoltaan lyhyet, korkeintaan muutaman päivän mittaiset palvelut, mutta osa asiakkaista oli valmiita myös pidempikestoisiin koulutuksiin. Asiakkaista vain 30 % seurasi säännöllisesti työvoimapalvelujen tarjontaa. Perinteiset yhteydenottotavat eli nettisivut, puhelin ja sähköposti olivat mieluisimpia tapoja saada tietoja palveluista. Hyvin harva vastaaja kertoi seuraavansa TE-palveluja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Toukokuun 2022 alusta lähtien käytössä ollut työvoimapalvelujen uusi asiointikanava Työmarkkinatori (työmarkkinatori.fi) sai vielä toistaiseksi melko vähän mainintoja, ja huomattavan moni kyselyn vastaaja kertoi siirtyvänsä työpaikkojen hakuun osoitteen mol.fi kautta, vaikka virallinen osoite on vaihtunut jo yli kymmenen vuotta sitten.

Kaaviokuva kertoo millainen on kyselyn mukaan mieluisin palvelun toteutusmuoto, lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus olivat yhtä suosittuja.

Kyselyn mukaan asiakastyypit voi jaotella viiteen ryhmään

Asiakaskyselyn avointen vastausten perusteella erittelin viisi erityistä asiakastyyppiä, joiden toiveet työnhaun ja palveluiden suhteen eivät välttämättä vastaa oletusarvoista perustyönhakijaa, ja joiden osalta palveluita ja palvelupolkua voitaisiin kehittää edelleen.

1. Sovitellun päivärahan tyytyväiset nostajat

Kyselyn vastaajista 21 % teki vastaushetkellä osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekijöissä on paljon sellaisia, jotka ovat tyytyväisiä omaan työtilanteeseensa, varsinkin, jos voivat kohentaa omaa tilannettaan sovitellulla työttömyysetuudella. Tällöin he eivät hae aktiivisesti kokoaikatyötä, eivätkä välttämättä kaipaa mitään työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyysturvalaki (finlex.fi) kuitenkin edellyttää etuuden saajilta aktiivista työnhakua tai hakeutumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

2. Työllistymisen vaikeaksi kokevat ikääntyvät

Kyselyn vastaajista yli puolet oli yli 50-vuotiaita, mikä heijastui kyselyssä annettuihin avoimiin vastauksiin. Moni vastaajista arveli, että työnantajilla voi olla ennakkoluuloja ikääntyneitä työnhakijoita kohtaan. Ikäsyrjintä on valitettavasti todellinen ilmiö, mutta osan asiakkaista kohdalla kyseessä voi olla myös pelko heidän olettamaansa ikäsyrjintää kohtaan. Monet asiakkaat toivoivat rohkaisua työnhaun ja työnhakuun liittyvän osaamisen markkinoinnin tueksi, mutta toisaalta myös valistuskampanjoita työnantajien suuntaan ennakkoluulojen hälventämiseksi.

3. Terveysongelmien kanssa painivat

Moni vastaaja kertoi toivovansa eläkkeelle pääsyä terveysongelmiensa vuoksi. Osa toivoi pääsevänsä työkyvyn arviointiin tai terveyspalveluihin selvittääkseen, minkälaiseen työhön vielä kykenevät. Työttömät eivät ole työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten piirissä ja voivat usein jäädä säännöllisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Vastuu työnhakijoiden terveydentilan arvioinnista jakaantuu kuntien (vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden) ja työvoimaviranomaisten kesken: terveydenhuoltolain 13 § (finlex.fi) mukaan hyvinvointialueiden tulisi järjestää työttömille terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa, ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2:11 (finlex.fi) mukaan työvoimaviranomaisten tulisi tarvittaessa järjestää työnhakijoille työ- ja toimintakyvyn arviointeja.

4. Töiden välissä olevat

Osalla kyselyyn vastaajista oli jo tiedossa työllistyminen ja siksi he saattoivat kokea TE-toimiston kanssa asioinnin turhauttavaksi. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajilla ja sijaisopettajilla on tavanomaista, että kesän ajaksi joudutaan ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi. Kausityöaloilla saattaa taas olla päinvastoin eli jos töitä on tarjolla vain kesä- tai talvikautena, voi työttömyysaika töiden välillä olla hyvinkin pitkä.

5. Passiiviset mutta töihin haluavat

Osa kyselyyn vastanneista antoi ymmärtää, että eivät itse aktiivisesti hae työtä, mutta toivovat kuitenkin kovasti töihin pääsyä. Moni toivoi, että työvoimaviranomaiset selkeästi osoittaisivat heille palkkatukityöpaikan tai muun työpaikan, jota hakea. Varttuneemmilla työttömillä saattaa olla muistikuviakin takavuosikymmenten työnvälitystoimistosta, joka lähetti työttömiä työllistämistöihin tiettyihin työpaikkoihin. Nykyinen lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että työnhakija on se aktiivinen osapuoli, jolle voidaan myös asettaa työnhakua koskevia konkreettisia velvoitteita.

Kaaviokuva siitä, millaisena kyselyyn vastaajat näkevät työ- tai koulutustilanteensa vuoden kuluttua. Suurin osa on töissä, koulutuksessa tai yrittäjänä, 19 % työttömänä, 12 % eläkkeellä ja loput ei osaa sanoa.
Blogikirjoittajan Mikko Leppälän kasvokuva.

Mikko Leppälä
Kehittämisasiantuntija
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulevan Cap 27 -ohjelmakauden muutokset – Lyhyt oppimäärä viljelijätukien osalta

Cap27 valmistelu etenee kovalla tohinalla. Tavoitteena on, että vuoden 2023 alusta voidaan uudet tukijärjestelmät ottaa vaiheittain käyttöön. Ministeriössä kirjoitellaan tukiehtojen asetusluonnoksia ja luonnoksia tipahteleekin useita kappaleita viikossa lausunnolle. Ruokavirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden henkilökuntaa sekä myös neuvojia tulevista, vielä kirjoituspöydillä olevista, tukiehdoista. Eli nautimme tällä hetkellä suurta tietotulvaa, ja samalla kuitenkin tiettyä epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan lopulliset tukisäännöt ja ehdot.

Lehmän vasikka juo maitoa emänsä utareista vihreällä niityllä.

Mitkä muutokset kannattaa huomioida jo nyt?

Eläinpalkkiojärjestelmien osalta päättyvät toistaiseksi voimassa olevat osallistumisilmoitukset 31.12.2022, joten kaikkien eläintilojen tulee aktivoitua hakemaan eläinpalkkiota ensivuoden puolella. Haut avautuvat alkuvuodesta ja haku suoritetaan vipu palvelun kautta. Toinen tärkeä seikka on eläinpalkkiossa viitepäivä. Tämä tarkoittaa, että ne eläimet, joiden tiedot ovat rekisterissä kunnossa viitepäivänä, ovat palkkioon oikeutettuja kyseisenä vuotena. Joten kannattaa tarkistaa, että eläinilmoitukset ovat ajan tasalla.

Seuraavaksi muutama muutos peltoviljelyn suunnitteluun. Ehdollisuus eli kaikkien tukien perusehdoista tulee muutama asia pohdittavaksi ja toteutettavaksi kaikille tukea hakeville tiloille. Näitä ovat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, viljelykierto ja vesistön varsille tulevat suojakaistat. Näistä suojakaistat ovatkin jo tuttua ennestään ympäristökorvausjärjestelmässä olleille tiloille. Kasvipeitteisyyskin on tuttua, mutta nyt laskentatapa muuttuu velvoitteen ja maksettavan kasvipeitteisyyden osalta.

Aurinkoisena päivänä peltomaisema ja yksi lato näkyy metsän reunassa.

Lannoituksen osalta tulee jatkossa sekä typen ja fosforin käytön osalta samat ehdot kaikille tiloille riippumatta siitä hakeeko ympäristökorvausta vai ei. Lannoitetaulukot ovat pääosin tutut nykyisestä ympäristökorvauksesta.

Niin ja mitäs se satelliittimonitorointi sitten tarkoittaakaan? Lyhyt oppimäärä monitoroinnista on, että sillä seurataan peltolohkojen viljelykuntoa.  Monitoroinnilla seurataan myös, että pellolla tapahtuu vuosittain viljelytoimenpiteitä ja lohkolla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljelykasvi. Monitoroinnilla ei mitata pinta-aloja. Lohkojen pinta-alat määritellään edelleen ilmakuviin perustuvan digitoinnin perusteella.

Miten valmistaudun tulevaan kauteen viljelijätukien osalta?

Viljelijätukien haku on jatkossa mahdollista vain sähköisesti, joten käy nyt viimeistään hakemassa vipu-tunnukset kunnan maataloustoimistosta. Samoin kannattaa käydä lataamassa kännykkään maksuton Ruokaviraston tarjoama Vipu-App. Vipu-Appin löydät kännykän näytöltä olevasta sovelluskaupasta esimerkiksi Play kauppa tai Apple store. Kyseinen sovellus on jo nyt käytössä ja voit selata sieltä esimerkiksi tämän vuoden lohkotietoja ja tukien maksatuksia. Tämä sovellus tulee olemaan isossa roolissa jatkossa viljelijän ja tukihallinnon tiedonvaihdon välineenä. Ruokavirasto lähettää sovelluksen kautta muun muassa tukiehtoihin liittyviä muistutuksia. Sovelluksella voit myös vastata hallinnon tekemiin monitoroinnin selvityspyyntöihin kuvaamalla peltolohkosi. 

Kuva Vipu-mobiili sovelluksesta.

Ja loppuun vielä pari vinkkiä. Nyt kannattaa kiertää ja tarkastaa missä kunnossa ovat useamman vuoden kesannolla, luonnonhoitopeltonurmella ja suojavyöhykkeellä olleet lohkot. Varmista, että niiden viljelykunto on hyvä. Toinen vinkki on, että jatkossa nurmet, joilta ei kerätä, satoa tulee niittää elokuun loppuun mennessä. Joten tarkista, että niittokone on lyönnissä. Näillä parilla vinkillä vältät tulevana kesänä monitoroinnin tuoman selvityspyynnön.

Mutta mistä saan päivitettyä tietoa? Esimerkiksi Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeestä, ELY-keskus ja alueen YTAt aloittavat koulutuskierroksen alkuvuodesta, myös neuvontajärjestö ja tuottajaliitto ovat omissa tilaisuuksissaan kertoneet tukiuudistuksesta. Ota seurantaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Uutisjyvät-uutiskirje, johon kootaan tärkeitä maaseutuaiheita Etelä-Pohjanmaalta. Ole kuulolla, hae tietoa ja tule tapaamaan myös meitä tukikoulutuskierroksella alkuvuodesta.

Hyvää loppuvuotta! T: Harri

Tilaa Uutisjyvät-uutiskirje (keha.viestitys.fi)

Tilaa Ruokaviraston uutiskirjeitä (ruokavirasto.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö, maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus