Kehittämisen kulmakivillä

Siivotessani hyllyjäni käsiini osui Opetusministeriön vuonna 2008 julkaisema Alueosaajat-hankkeen raportti, jossa kehittämisen kulmakiviksi määriteltiin oppivaan alueeseen kytkeytyminen, kestävän vaikutuksen tavoittelu, innovatiivisuus, toimiva strategiapeli, hanketoiminnan omistajuus ja oppimisverkostojen rakentaminen. Perustavaa laatua olevat periaatteet kannattelevat edelleen tuloksellista ja tehokasta kehittämistä.

Innostuin pohtimaan miltä kehittämisen kulmakivet näyttävät tällä hetkellä, mikä on muuttunut? Maailma on ainakin muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, muutosvauhti kiihtyy ja elinympäristö järjestää ennakoimattomia yllätyksiä. Miten otamme strategisessa suunnittelussa ja yksittäisten kehittämishankkeiden toteuttamisessa huomioon kaikki tekijät?

Ilmiö tarkastelun keskellä

Olin juuri mukana valtiokonttorin järjestämässä ilmiölähtöisyystyöpajassa, jossa käytimme Sitran kehittämiä työpohjia. Ilmiölähtöisyys lyhyesti määriteltynä on tapa hahmottaa asioita osana laajempaa järjestelmää ja asiakokonaisuutta erillisten yksittäisten osien sijaan. Pyrkimyksenä on monen eri taustaisen ja erilaista osaamista omaavan henkilön äänen kuuleminen käsillä olevan ilmiön ymmärtämiseksi ja siihen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi.

Sitran kehittämän ilmiölähtöisen suunnittelun prosessikuva

Ilmiölähtöisessä kehittämisessä on neljä päävaihetta. Alussa hahmotetaan ilmiö, mikä se on ja mihin pyrimme. Tavoitteet määritellään tässä vaiheessa. Seuraavassa vaiheessa pyritään ilmiötä ymmärtämään syvällisemmin kehystämällä se tietoperustalla ja tietolähteillä. Huomioon otetaan muukin tieto, kuin tutkitut faktat ja tilastot. Sitten hahmotellaan ratkaisuja, mitä pitää tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopuksi organisoidaan toimeenpano, toimintamallia kutsutaan tilannehuoneeksi. Mielenkiintoista oli päästä kokeilemaan työpohjia virtuaalisesti Miro-alustalla. Samalla osallistujat saivat antaa palautetta työpohjista. Haastavia ja vaikeita kysymyksiä, mutta erittäin tärkeitä. Räätälöinti tarpeen mukaiseksi on paikallaan.

Yhteiskehittäminen on yhdessä ohjautumista ja ajattelua

Vuorovaikutus ja dialogi on yhdessä tekemisen ytimessä, tavoitteena on saada samaan tilaan erilaisten ja eri taustoista olevia ihmisiä. Erilaiset lähestymistavat lisäävät ymmärrystä ja parantavat siihen liittyvien ongelmien ratkaisujen syntymistä. Fasilitointi on avainasemassa luomassa avointa keskustelua ja tuomaan erilaisia näkemyksiä esiin. Fasilitaattorilla on neutraali ote, eikä tuo omia sisällöllisiä näkemyksiään esiin.

Yhteiskehittäminen edellyttää toimijoilta kykyä muodostaa itse tiimejä ja toimia erilaisissa kokoonpanoissa kulloisenkin tarpeen mukaan, ketterästi ja joustavasti. Uudet toimintatavat ravistelevat perinteistä ylhäältä ohjautuvaa toimintakulttuuria. Yhdessäohjautumiseen pääsemiseksi on organisaation omiakin toimintatapoja uskallettava tarkastella uusin silmin ja uudistuttava.

Yhteistä työskentelyä ja vuorovaikutusta varten virtuaalisia alustoja on syntynyt jo jonkin aikaa, mutta poikkeusolot nostivat niiden käyttöä nopeasti. Kokemusten myönteisyys on yllättänyt monet, alustataloudesta taisi tulla muutamassa kuukaudessa uusi normaali.

Yhteiskehittäminen on eri näkökulmien kokoaja: ilmiö ja kehitys suhteessa ympärillä vaikuttaviin tekijöhin, tulevaisuuteen ja maailmaan.

Kehitys haastaa viestinnän ammattilaisia

Viestintä on uuden edessä, työn sisältö laajenee omasta viestintäsubstanssista kehittäjän, sparraajan, valmentajan ja fasilitaattorin suuntaan. Uudistuvat toimintatavat sisältävät paljon asioita, jotka liippaavat viestintää, joten on luontevaa heittää pallo siihen suuntaan. Työyhteisössä tarvitaan apuja ja sparrausta yhteisöjen rakentamisessa, vuorovaikutuksen synnyttämisessä, dialogin tukemisessa, virtuaalialustojen käytössä ja fasilitoinnissa sekä asiakkaille merkityksellisen ja lisäarvoa tuottavan viestinnän muotoilussa. Ymmärrystä ja empatiaa asiantuntijoita, sidosryhmiä ja asiakkaita kohtaan, ei vain paljon viestintää eri kanaviin vaan laadukasta saavutettavaa sisältöä, jolla on merkitystä juuri sinulle.

 

Tuija Nikkari
Viestintäasiantuntija,                                                    yrityspalvelut ja maaseudun kehittäminen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lähteet:
Kehittämisen kulmakivet, Alueosaaja-hankkeen loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2008:28. (valtioneuvosto.fi)
Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki (sitra.fi)

Maatalouden investoinneilla haetaan kannattavuuden parantamista

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli mukana Länsi-Suomen viiden ELY-keskuksen alueella toteutetussa maatalouden investointitukien arviointitutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat viljelijät, jotka ovat saaneet investointitukea ajanjaksolla 2014 – 31.7.2019.

Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluetta, jossa viljelijöiden kehittämisaktiivisuus ja -halukkuus ovat hyvällä tasolla. Investointitukia on haettu innokkaasti viime vuosina ja hakijat ovat kilpailleet rahoituksen saannista. Julkisen rahan sijoittaminen näihin kohteisiin on vahva kannustin elinvoimaisen maatalouden kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaalla tutkimuksessa korostuivat kotieläintalouden rakentamisinvestoinnit, mihin avustusmuotoista tukea on myönnetty eniten. Tuotantorakennusinvestoinnit ovat mittaluokaltaan isoja. Investointien tärkeimpänä tavoitteena nähtiin tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Maidontuotantotiloilla korostuivat myös johtamiseen ja töiden organisointiin liittyvät tavoitteet. Investoivat tilat tavoittelevat työn tehokkuuden lisäämistä, työn fyysisen kuormittavuuden vähentämistä, parempaa tuotantovarmuutta ja tuotteiden laatua. Eläinten hyvinvoinnin parantuminen on yhä merkittävämpi osa investointitavoitteita.

Lukumääräisesti eniten oli salaojitusinvestointeja. Salaojitushankkeiden koko kuitenkin vaihtelee paljon ja avustusten määrät jäävät pienemmiksi. Salaojitus on yksi keinoista, jolla viljelijä voi tehostaa peltoviljelyä. Pellon salaojituksella on monia positiivisia hyötytekijöitä: lohkokuvio paranee, jolloin viljely helpottuu ja nopeutuu, pellon viljelyala kasvaa, maan hyvän rakenteen ylläpito helpottuu, maan rakenne paranee, päistehaitta pienenee, rikkakasvi- ja tuholaispaine alenee ja avo-ojien kunnossapitotarve poistuu.

Investointihankkeiden tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin tai melko hyvin. Parhaiten ovat toteutuneet ympäristökestävyyteen liittyvät tavoitteet pellon kasvukuntoon ja tilusrakenteeseen liittyvissä hankkeissa. Kannattavuuden parantamiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet hyvin noin kolmanneksella investoineista tiloista.

Merkittävällä osalla tuen saajista ei ollut suuria haasteita investoinnin toteuttamisessa. Yleisimmät haasteet liittyivät hallinnon vaatimuksiin (mm. rakennus- tai ympäristölupa) sekä työntekijöiden tai urakoitsijoiden puutteeseen, toimintaan tai näiden kustannuksiin. Investointitukihakemusten käsittelyn yhteydessä on valitettavan usein tilanne, että rakennus- ja/tai ympäristölupahakemus laitetaan vireille vasta tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. Lupahakemusten käsittelylle jäävä aika jää liian lyhyeksi, hakemuksia perutaan tai joudutaan hylkäämään lupien puuttuessa.

Tuotannon laajentajilla myös toteutuksen keston venyminen suunnitellusta, kustannusten merkittävä ylittyminen, oma jaksaminen ja ajankäyttö sekä oma osaaminen nousivat niin ikään haasteina esiin. Maatalouden kehittämistavoitteiden yleisimpinä esteinä koettiin heikko ja/tai vaihteleva kannattavuus, oman pääoman puute, lisäpellon saatavuus ja/tai hinta.

Noin joka viidennellä tilalla on tarkoitus toteuttaa laajennusinvestointeja – erityisesti laajentamisen valinneilla tiloilla ja maitotiloilla. Neljänneksellä tiloista on aikomus toteuttaa jotain toiminnan tehostamisinvestointeja. Runsas kolmannes tuen saajista ei joko tiennyt tai ilmoittanut investointiaikomuksistaan.

Tutkimus on tehty ennen Valion julkistamaa tuotantosopimuksiin perustuvaa maidon hinnoittelujärjestelmää, mikä tulee merkittävästi vaikuttamaan maidontuotannon laajentamisinvestointeihin ja sillä on heijastusvaikutuksia myös nautakarja-talousinvestointeihin.

Arvioinnin toteuttivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopistosta ja Augurix Oy. Arviointi perustui rekisteri- ja kyselyaineistoihin.

 

Ritva Rintapukka
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rekrytoinnin digiloikka

Koronapandemia muokkasi menneen kevään työllisyystilastot uusiin puihin kertaheitolla. Työttömien ja erityisesti lomautettujen määrä kasvoi huhti-toukokuulla räjähdysmäisesti ja monessa yrityksessä koronavirus on varmasti aiheuttanut myös jo aiemmin suunniteltujen rekrytointien lykkääntymistä tai jopa peruuntumista kokonaan.

Poikkeustilanteesta huolimatta myös avoimia työpaikkoja oli ja on edelleen tarjolla. Tämänhetkisessä työmarkkinatilanteessa rekrytoivalla yrityksellä onkin tietynlainen etulyöntiasema, koska työnhakijoita on liikkeellä tavallista runsaammin. Lisäksi poikkeusaikana rekrytoiva yritys erottuu edukseen ja pystyy samalla luomaan itselleen työnantajabrändiä, jota ei ns. normaaliaikana olisi välttämättä edes mahdollista luoda. Epävarmassa talous- ja työllisyystilanteessa rekrytoiva yritys voi parhaimmillaan valaa uskoa parempaan huomiseen ja poikkeustilanteesta selviämiseen.

Etäyhteyden välityksellä toteutettava rekrytointi voi parhaassa tapauksessa olla lähestulkoon kasvokkain tapahtuvan haastattelun veroinen vuorovaikutuskokemus.

Rekrytoinnit poikkeusolojen aikana ovat varmasti olleet monessa tapauksessa aiempaa haastavampia. Digiloikkaa on keväällä 2020 jouduttu ottamaan varmasti myös rekrytointien saralla. Parhaassa tapauksessa puhelimen tai etäyhteyden välityksellä tehty rekrytointi ei kuitenkaan poikkea tavallisesta kasvokkain tapahtuvasta haastattelutilanteesta juuri ollenkaan. Työhaastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimitse tai videohaastatteluna, jossa hakija saa etukäteen kysymykset ja nauhoittaa niihin vastaukset. Etäyhteyden välityksellä reaaliajassa tapahtuvaan haastatteluun saadaan mukaan myös vuorovaikutteisuutta, joka nauhoitetusta videohaastattelusta jää uupumaan. Etäyhteyden välityksellä tapahtuva haastattelu on myös pelkkää puhelua monipuolisempi ja simuloi paremmin kasvotusten tapahtuvaa perinteistä työhaastattelua. Etäyhteyden välityksellä haastatteluun saadaan mukaan esiintymistaidot sekä kehonkieli, jotka lisäävät vuorovaikutusta haastattelutilanteessa.

Vuorovaikutteisen rekrytoinnin uudet mahdollisuudet

Pohjois-Savon TE-toimisto on kehittänyt vuorovaikutteisen rekrytoinnin tueksi MessiLive-konseptin, jossa työnhakudialogi käännetään päälaelleen työnantajan ollessa kysymyksiin vastaajan roolissa kysymysten esittämisen sijaan. Työnhakijat pääsevät esittämään kysymyksiään työnantajan edustajalle juontajien vetämässä suorassa lähetyksessä. Potentiaaliset hakijat voivat jo ennen hakemuksen lähettämistä saada vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin sekä hankkia lisätietoa yrityksestä hakuprosessinsa tueksi lähetystä katsomalla. Vuorovaikutus on tässä vaiheessa mahdollista tehdä anonyymisti suoran lähetyksen chat-kentässä, josta juontajat poimivat kysymykset esitettäviksi haastattelussa olevalle yrityksen edustajalle. Lähetystä seuraamalla voi saada vastauksia myös sellaisiin kysymyksiin, joita ei vielä itse tullut edes ajatelleeksi.

Suorassa MessiLive-lähetyksessä juontajat esittävät työnhakijoiden mieltä askarruttavia kysymyksiä työnantajan edustajalle. (Ruutukaappaus 17.6. lähetetystä MessiLive-lähetyksestä RekryKoulutus: Töihin Luoman Puutuote Oy:lle)

MessiLive-lähetyksiä kokeiltiin kesäkuussa myös Etelä-Pohjanmaalla. Kainuussa sijaitsevalta studiolta toteutetussa lähetyksessä mukana olivat etäyhteyden välityksellä eteläpohjalaiset työnantajat ja koulutuksen tarjoajat sekä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiantuntijat. Uusi konsepti kiinnosti katsojia lakeuksilla ja lähetykset aktivoivat heitä myös lähettämään erittäin hyviä kysymyksiä, joihin he saivat vastaukset tuoreeltaan suoran lähetyksen aikana.

Rekrytointi on viestintää

Rekrytointitilanteessa on hyvä muistaa, että hakija haluaa yleensä mahdollisimman paljon tietoa organisaatiosta, johon on hakemassa. Tieto voi parhaimmillaan vahvistaa entisestään hakijan halua päästä työskentelemään yrityksessä. Suora vuorovaikutus yrityksen kanssa on palkitsevaa hakijalle. Rekrytointi on myös omalta osaltaan viestintää ja oikein tehtynä se vahvistaa positiivista hakijakokemusta.

Itselleni mieleenpainuvimmat ja opettavaisimmat rekrytointikokemukset ovat olleet juuri niitä vuorovaikutteisia haastattelutilanteita, joissa olen päässyt keskustelemaan pelkän kysymyksiin vastaamisen ja tentattavana olemisen sijasta.  Näissä keskusteluissa on ollut mahdollista saada sellaista lisätietoa yrityksestä, jota ei työpaikkailmoituksesta tai yrityksen verkkosivuilta ole saanut ongittua. Parhaimmillaan vuorovaikutteisesta tilanteesta on jäänyt käteen arvokasta oppia myös omasta osaamisesta ja vahvuuksista sekä positiivinen mielikuva työnantajasta riippumatta rekrytoinnin lopputuloksesta. Tämänkaltaisista rekrytoinneista olisi monella organisaatiolla opittavaa, huolimatta siitä tapahtuuko rekrytointi etänä vai kasvotusten.

 

Heli Peltoniemi
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Yrityspalvelukeskuksen päähenkilö on asiakas

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskus perustettiin puoli vuotta sitten yhteisestä tarpeestamme tiivistää TEM hallinnonalan yrityspalveluiden sekä koko Etelä-Pohjanmaan elinkeinotoimijoiden välistä yhteistyötä, jotta yritysasiakkaat entistä paremmin löytäisivät ja saisivat käyttöönsä monipuoliset palvelumme yrityskehittämisensä tueksi. Käytännössä tammikuussa muutimme ”saman katon alle” Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Valtaosa asiantuntijoista on siis ihan fyysisesti saman käytävän varrella, josta löytyy niin Keski-Suomen ELY-keskuksen yritysrahoittajia, maaseutuyksiköstä siirtyneitä yritysrahoittajia kuin TE-toimistosta muuttaneita yritysasiantuntijoita. Heidän lisäkseen Yrityspalvelukeskukseen kuuluvat Team Finland -koordinaattori, jatkuvan oppimisen koordinaattori, muutosturva-asiantuntija, EURES-asiantuntija, maakunnassa toimivat TE-toimiston yritysasiantuntijat, viestintäasiantuntija sekä Etelä-Pohjanmaalla osittain toimivia Business Finlandin asiantuntijoita. Upea kattaus asiantuntemusta ja palveluita siis eteläpohjalaisia yrityksiä varten.

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen asiantuntijat

Yrityspalvelukeskuksen tehtävänä on yhteensovittaa, koordinoida ja kehittää yrityspalvelukeskukseen koottuja työ- ja elinkeinohallinnon yrityspalveluita sekä toimeenpanna alueella Työ- ja elinkeinoministeriön yritysasiakkuusstrategiaa. Myös alkavan yrittäjän palveluiden koordinointi kuuluu yksikön tehtäviin. Lisäksi maaseuturahaston yritystukiin liittyvät kehittämis- ja toimeenpanotehtävät siirtyivät yrityspalvelukeskuksen tehtäväksi. Yrityspalvelukeskus myös koordinoi maakunnan julkista yrityspalveluverkostoa, tekee yritysasiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja palvelukokonaisuuksien suunnittelua. Myös Team Finland -toiminto kuuluu yrityspalvelukeskukseen.

Kesken uuden yksikön kehittämistyön tuli korona, joka tarkoitti yrityspalvelukeskukselle useita uusia tehtäviä. Tärkein tehtävämme on ollutkin siitä lähtien yritysten tukeminen kriisitilanteessa. Työkaluja saimme kevään ja kesän aikana mittavasti ja hoidimme ja hoidamme edelleenkin maaseutuyritysten väliaikainen tukea, ELY-keskuksen koronarahoitusta, yritysten kehittämispalveluita, ELY-keskusten puhelinpalvelua ja poikkeusrahoitus-sähköpostia, TE-toimiston muutosturvapalveluita sekä yritysten yleistä neuvontaa ja ohjausta.

Yrityspalvelukeskuksen strategiset tavoitteet listattuna: yritysrahoitusta saavien pk-yritysten kasvu, yritysten toiinnan kehittäminen aktivointitoimien avulla, yrityspalvelujen työnjao ja yhteistyön selkeyttäminen, alueen yritysverkkojen vahvistaminen sekä Team Finland -alueyhteistyön tiivistäminen. Yrityspalvelukeskuksen arvoja ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö.

Näiden uusien lisätehtävien lisäksi on normaalit palvelut pyörineet tauotta. Yritysrahoitushakemuksia on tullut lähes samalla painolla kuin muulloinkin, yritykset rekrytoivat ja kokevat työvoimapulaa, uusia yrityksiä perustetaan ja rekrytointikoulutuksia järjestetään. Kaikkeen tähän on tarvittu myös paljon viestintää ja yhteyksiä useiden eri tahojen kanssa. Yritysten neuvontaa ja palvelua tehdään, vaikkakin yrityskäynnit ovat olleet katkolla.

Ja näiden kaikkien ponnistusten keskellä meillä on upouusi yrityspalvelukeskus, jonka kehittäminen on kesken. Asiantuntijaorganisaation kehittämisessä tarvitaan paljon aikaa, yhteistä suunnittelua ja tekemistä. Yhtäkkiä olemme yhteisen työtilan sijaan 20 kotikonttorilla. Siitäkin huolimatta olemme pystyneet viemään kehittämistyötä eteenpäin, askel askeleelta. Olemme opetelleet Teamsissa pienryhmätyöskentelyä, Jamboardiin tiedon kokoamista, asiakassegmenttien määrittelyä, lisäksi Miro Dashboardissa olemme suunnitelleet eri asiakassegmenteille palvelupolkuja, löytäneet sieltä hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita keskusteluun. Kaikista hedelmällisintä onkin ollut yhteinen, eteenpäin vievä keskustelu.

Yrityspalveluiden kentällä emme ole tokikaan yksin. Kesällä on käynnistynyt yhteistyökeskustelut muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. Keskusteluissa nousee esiin ja korostuu samat asiat kussakin. Yrityspalvelukeskuksen perustaminen nähdään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena avauksena. Sen lisäksi yhteistyö yrityspalvelukeskuksen ja muiden elinkeinotoimijoiden kanssa koko Etelä-Pohjanmaan alueella nähdään tärkeänä kehittää ja tiivistää. Olemme yhteisellä asialla eteläpohjalaisten yritysten eteen.

Tekeminen ei suinkaan kesäksi lopu, vaikka koko porukan yhteinen kehittäminen jää elokuun alkuun saakka tauolle. Kesän aikana työstämme eteenpäin Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa verkkosivuamme, aikataulutamme yhteisiä tilaisuuksia elinkeinotoimijoiden kanssa ja otamme yritysasiakkaitamme mukaan kehittämistyöhön. Edelleen koronarahoitukset ja yritysten neuvonta ja tuki näinä aikoina on ykkösprioriteettimme. Kuinka voisimme parhaiten juuri sinun yritystäsi tukea tällä hetkellä? Millaista yhteistyötä voisimme tehdä, jotta eteläpohjalaiset yritykset hyötyisivät parhaiten palveluistamme?

 

Johanna Olsson
Yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus

Työllisyyden kuntakokeilujen valmistelu etenee

Koronakriisi on vaikuttanut yhteiskunnassamme monenlaisiin asioihin. Niin myös työllisyyden kuntakokeilujen etenemiseen ja valmisteluun. Kuntakokeilujen aloitus on siirtynyt vaiheittain, mutta nyt hallituksen esitys työllisyyden edistämisen kuntakokeiluista on annettu eduskunnalle 4.6.2020. Kuntakokeilujen ensimmäinen vaihe käynnistyisi 1.1.2021 ja nyt täydennyshaussa oleva toinen vaihe kokeilualueita aloittaisi asiakaspalvelun 1.3.2021, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen.

Työllisyyden kuntakokeilujen logo

Kuntakokeilujen täydennyshaku meneillään

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Yritys- ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään kokeilukuntien hoidettavaksi määrärajaksi. Hallitus on luvannut linjata työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana. Työllisyyden kuntakokeilujen täydentävä haku on auki ajalla 12.5.-26.6.2020. Edellisessä syksyn 2019 haussa kokeiluihin haki yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Viime syksyn hakuaika todettiin joissakin kunnissa liian lyhyeksi ja valmisteluaika jäi riittämättömäksi. Tämän vuoksi Työ- ja elinkeinoministeriö avasi täydentävän haun kuntakokeiluihin. Uudet kokeilualueet on tarkoitus valita elokuun aikana. Jos kokeiluun osallistuu useampi kunta, toimitetaan yhteinen hakemus. Ensimmäisessä hakuvaiheessa jatkovalmisteluun pääsi Seinäjoen ja Ilmajoen yhteinen hakemus.

Piirroskuva, jossa kuvataan yhteistyötä ihmisten ja palapelin avulla.

Miksi kuntia otetaan mukaan palvelujen järjestämiseen?

Kokeilu liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Koronan jälkeisessä ajassa tämäkään prosentti ei taida riittää julkisen talouden tasapainottamiseen, joten kaikki voitava työllisyyden edistämiseen on tehtävä laajalla rintamalla. Kokeilujen tavoitteena on tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa sovelletaan tehostettua palvelumallia, jossa panostetaan työnhakijan nopeaan kontaktointiin, työttömien yksilölliseen kohtaamiseen ja palvelutarpeen arviointiin. Kokeilun avulla saadaan tietoa siitä, parantaako kuntapohjainen palvelujen järjestäminen työllisyyden edistämisen vaikuttavuutta ja työllisyysastetta. Kokeiluja seurataan säännöllisesti yhteisesti sovituilla mittareilla. Tilastoseuranta toteutetaan kuukausittain, avoimesti ja läpinäkyvästi.

Piirroskuva, joka havainnollistaa työllisyyspalveluiden saatavuutta.

Kokeiluissa yhdistetään valtion ja kuntien resursseja palvelujen toteuttamiseen ja monipuolistamiseen. Kuntien yleisen toimialan puitteissa sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutuspalvelut ovat paremmin integroitavissa asiakkaiden palvelutarpeiden tueksi. Kuntien vahvuudet monialaisessa ja -ammatillisessa palvelutuotannossa voivat olla myös sen heikkoudet, jos esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen heikko resursointi ei riitä palvelujen kysyntään. Kokeilualueet voivat rakentaa omanlaisensa palvelumallin ottaen huomioon julkisia työvoima- ja yrityspalveluja säätelevä lainsäädäntö. Kunnilla on velvollisuus järjestää riittävästi kaikkia kokeilun piiriin kuuluvia palveluja työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Jos kunnat onnistuvat yhdistämään lakisääteiset palvelut ja kunnan muut palvelut järkeviksi palveluketjuiksi ja -kokonaisuuksiksi, edistää se kokeilun tuloksissa onnistumista.

ELY-keskus hankkii kunnille osan palveluista

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hankkivat kokeilualueille sellaiset laissa tarkoitetut palvelut, joita kokeilualueen kunnat eivät tuota itse tai yhteistoiminnassaan. Julkisesti kilpailutetut ostopalvelut tuovat tärkeän lisän yritys- ja työvoimapalvelujen tarjontaan. Yksityissektorin palveluntuottajilla on keskeinen rooli täydentää julkisia palveluja omilla asiakasrajapinnoillaan ja innovatiivisilla palveluilla. Julkisen palvelun (valtio ja kunta) ja yksityisen palvelutuotannon yhdistelmillä tuetaan työllisyyden kuntakokeilujen onnistumista tehtävässään.

 

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö