EURES – Yhteistyössä Eurooppalaista työnvälitystä jo 30 vuoden ajan

Tänä vuonna EURES, eli European Employment Services, täyttää 30 vuotta. Vuodesta 1994 EURES on tarjonnut palveluitaan niin työnantajille kuin työnhakijoillekin, ja näiden vuosien aikana palvelun kautta monen eurooppalaisen työnhakijan elämä on muuttunut uuden työpaikan ja ulkomaille muuton myötä, ja vastaavasti moni työnantaja on saanut apua työvoiman löytymiseen yli Euroopan maiden rajojen.

EURES-verkosto kattaa tällä hetkellä 31 maata ja asiakkaita palvellaan yhteensä noin 1000 asiantuntijan voimin. Suomeen EURES-palvelut rantautuivat Euroopan Unioniin liittymisen myötä vuonna 1995, ja tällä hetkellä Suomessa EURES-asiantuntijoita on yli 40. Heidän lisäkseen EURES-palveluita tarjoaa moni yksityinen EURES-toimija. Parin vuoden ajan EURES-verkostoon ovat voineet hakea myös yksityiset toimijat, jotka toimivat osana Euroopan laajuista ammattilaisten verkostoa tarjoten palveluita sekä työnhakijoille että työnantajille. Työnantajille suunnatut palvelut voivat sisältää mm. tietoa ja neuvontaa rekrytoinnista toisista EU- tai ETA-maista, apua kansainvälisten osaajien löytämiseen sekä muita palveluja, kuten koulutusta ja asettautumisen palveluja.

Työmarkkinatorilta löytyy lisätietoa TE-toimistojen toteuttamasta EURES-palvelusta. Työntekijän löytäminen ulkomailta – Rekrytointi – Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi).

EURES on pyrkinyt olemaan aina ajan hermolla, ja siksi verkosto onkin mukautunut vastatakseen muun muassa digitalisaation, kestävän kehityksen ja taloustilanteen kiristymisen tuomiin uusiin realiteetteihin. Vaikka vuosien saatossa moni asia on muuttunut, yksi on pysynyt samana: EURESin tavoitteena on edistää liikkuvuutta EU/ETA-alueella tarjoamalla luotettavan väylän ja monipuolisia palveluita sen tueksi, että ammattitaitoiset hakijat ja työpaikat voisivat kohdata toisensa.

EURES on auttanut työnantajia jo 30 vuoden ajan myös täällä Etelä-Pohjanmaalla. Toiminta on muuttunut ja kehittynyt aikojen kuluessa, toimijat ja palvelut ovat vaihtuneet, mutta yhteistyön merkitys on pysynyt samana. Tälläkin hetkellä teemme täällä Etelä-Pohjanmaalla yhteistyötä yksityisen EURES-kumppanin kanssa alueen työnantajien hyväksi. Ponte Oy:n kanssa tarjoamme rekrytoiville yrityksille Osaajia Euroopasta -rekrytointiohjelman kautta mahdollisuuden rekrytoida ulkomainen osaaja. Lisätietoa tästä mahdollisuudesta löytyy ohjelman omilta nettisivuilta. Osaajia Euroopasta – EURES-rekrytointiohjelma Etelä-Pohjanmaalla toimiville Pk-yrityksille (euresep.fi).

Yksi modernin ajan sähköinen työkalu ja monipuolinen tiedon lähde on EURES-portaali. Työnantajille suurin hyöty portaalista on se, että he voivat sitä kautta selata hakijoiden profiileja ja olla potentiaalisiin työntekijäehdokkaisiin yhteydessä. Suomen Työmarkkinatorilla julkaistut työpaikkailmoitukset heijastuvat niin ikään EURES-portaaliin, ja halutessaan työnantaja voi lisätä näkyvyyttään siellä merkitsemällä työpaikkailmoituksensa EURES-lipulla – merkillä, joka kertoo työnhakijoille, että työnantaja on kiinnostunut myös kansainvälisestä työvoimasta.

EURESin 30-vuotisjuhlavuosi näkyy ympäri Eurooppaa monin eri tavoin, ja tarjolla on erilaisia tapahtumia ja kampanjoita tavallistakin enemmän. Tältä sivustolta löytyy kootusti tietoa juhlavuodesta ja sen tapahtumista (eures.europa.eu). Suomen osalta voidaan tässä vaiheessa mainita ainakin 8.10. tuleva Finland Works -rekrytointitapahtuma, joka kannattaa jo nyt pistää kalenteriin.

Yhteistyössä on voimaa. Monet tapahtumat ollaan ja tullaan yhdessä jatkossakin luomaan, tämänkin kirjoituksen kokoamiseen sain apuja verkostosta. EURES-asiantuntija Jenna-Maria Pasanen tarjosi tähän kernaasti osaamistaan ja tietämystään. Tulevaisuudessa yhteistyön ja verkostojen merkitys tullee korostumaan TE2024-uudistuksen myötä, kun myös EURES-palvelut tulevat siirtymään uusille perusteluille työllisyysalueille. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä kukaan ei vielä tiedä, mutta yhdessä tästäkin uudistuksesta mennään yli ja eteenpäin.

ps. Toivotan kaikille lukijoille hyvää Eurooppa-päivää, jota ylihuomenna 9.5. juhlimme!

Sanna Davidsson
Asiantuntija, kansainvälinen rekrytointi ja EURES
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Inhimilliset kohtalot maahanmuuton ekosysteemissä

”Eläinsuojan ovi aukeaa narahtaen, ja tulijan kasvoille leyhähtää yön jäljiltä vahva kettujen tuoksu. Tulija aloittaa tottunein liikkein hoidokkiensa ruokinnan. Rehu löytää tiensä tarkkuudella kunkin eläinsuojan asukin kaukaloon. Annostelu tapahtuu tarkkuudella, joka palveli ennen sotaa kirurgin leikkauspöydälle joutuneita sydänpotilaita. Kirurgi ehti pelastaa monia muita, ennen kuin kotimaassa syttynyt sota pakotti hänet pelastamaan perheensä ja itsensä. He ovat turvassa, se on nyt tärkeintä. Omaa kutsumustakin tärkeämpää. Hän täyttää uudelleen kantamansa sangon ja jatkaa rehun annostelemista tarhan asukeille.”

”Pelko. Se on asunut niin pitkään aulassa odottavan asiakkaan rinnassa, ettei hän enää muista aikaa ennen sitä. Kiire ja pakeneminen ovat ajaneet häntä maasta toiseen, hämärtäneet muistot elämästä ennen. Kello tikittää tyhjän aulan seinällä. Tapahtumat ovat seuranneet toisiaan kuin kellon viisarit. Hänen vastuullaan on kertoa niistä, antaa ääni äänettömille. Uhrit eivät enää voi kertoa tarinaansa. Hän voi, ja jatkaa, jotta sananvapaus olisi hänenkin kaltaisilleen vielä joskus mahdollinen. Aulassa kuuluu ääni, jonka kieltä hän ei ymmärrä, mutta onneksi mukaan tullut tulkki ymmärtää. Pieni toivon kipinä viriää rinnassa, jos tällä kertaa hän saisi jäädä. Turvaan.”

”Äiti pitelee pientä tytärtään kädestä heidän kävellessään ramppia pitkin laivasta. Kirkkaat satamavalot sokaisevat silmät laivan sisätilojen pehmeän hämärän jälkeen. Ihmisten askeleet kolisevat rampin metallia vasten. Lapsi huudahtaa, osoittaa sormellaan tekstiä seinällä ja hymyilee. Äiti, haltijakieltä. Lapsi kapuaa syliin kannettavaksi. Matka on ollut pitkä, tunnit tuntuvat jaloissa. Onneksi koti ei ole satamasta kaukana. Pieni kaksio tarjoaa turvaa vielä vieraalta tuntuvassa kotimaassa. Väsynyt lapsi nukahtaa heti sänkyynsä. Keittiön pöydällä avonainen läppäri hohkaa sinistä valoaan äidin kasvoille. Työt odottavat, yritys vaatii omistajansa huomiota. Hän kääntää harhailevat ajatuksensa ja kielensä uusiin asetuksiin, ja aloittaa seuraavan toimeksiannon etsimisen. Lapsi tarvitsee ruokaa ja vaatteita jatkossakin.”

Viimeisin oli minun, kirjoittajan, elämääni vuosia sitten, vieraassa maassa. Muutkin kohtalot ovat esimerkkejä elävästä elämästä. Todellisia ihmisiä, todellisine tunteineen. Kutakin yhdistää kotoutuminen, vieraaseen maahan muutto ja asettautumisen pyrkimys. Kullakin heistä on taustallaan eri syyt uuden kotimaan etsimiseen. Selkeyden vuoksi puhutaan maahanmuuttajista, mutta usein unohtuu, että kyseessä ovat ihmiset. Yksilölliset elämät ja polut. Siinä missä yksi on kirurgi, toinen on vainottu toisinajattelija ja kolmas rohkeasti vieraassa maassa yrittäjäksi lähtenyt äiti. Ihmisten taustoihin emme voi vaikuttaa, kukin kantaa omaa tarinaansa mukanaan. Siihen voimme kuitenkin vaikuttaa, että miten otamme nämä ihmiset vastaan omassa maassamme, otammeko heidät osaksi yhteiskuntaa omavoimaisuutta tukien.

Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisyyden taso on ollut aiemmin verrattain matalaa muuhun maahan verrattuna. Vuoden 2015 jälkeen on kuitenkin tapahtunut tasaista kasvua ulkomailta maakuntaan muuttaneiden osalta. Maakuntaan on asettunut mm. Iso-Britanniasta, Ukrainasta, Venäjältä ja Turkista saapuneita, mutta myös Yhdysvalloista, Meksikosta, Kaakkois-Aasiasta ja Lähi-Idästä tulleita. Työperäinen maahanmuutto on ollut suurimmassa roolissa vuoden 2022 kevääseen saakka, jolloin ukrainalaisten osuus maahan muuttaneista alkoi kasvaa. Huomiotta ei voida myöskään jättää kansainvälisiä opiskelijoita, joita opiskelee Etelä-Pohjanmaalla lisääntyvässä määrin.

Niin opiskelijat kuin muutkin ulkomaalaiset muuttavat Etelä-Pohjanmaalle konkreettinen tulevaisuus mielessään. Maakunnassa vuonna 2023 toteutetun veto- ja pitovoimakyselyn tulosten mukaan alueelle muuttaneet ulkomaalaiset arvostavat eniten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia sekä turvallisuutta ja ympäristöä. Ihmisen psykologia on jaettu, yhteinen kokonaisuus. Yksilöinä me jaamme samat perustarpeet, taustoista tai kansallisuuksista huolimatta. Tätä tarpeiden kokonaisuutta voidaan hahmottaa niin kutsutun Maslowin tarvehierarkian avulla. Sen mukaan ihmisen tarpeet vaativat riittävää tyydytystä ennen seuraavaa hierarkiaporrasta. Hierarkian järjestyksessä määritellyt tarpeet ovat keskeinen osa yksilön kasvua, ja siten merkittäviä omavoimaisuuden ja pystyvyyden kokemisessa.

Maslowin tarvehierarkia.

Miten elämään oleellisesti kuuluvat sosiaalisuus, arvostuksen kokemukset ja itsensä toteuttaminen sitten käytännössä toteutuvat? Ihmisen ollessa kyseessä tulee muistaa yksilölähtöisyys, mutta tiettyjä tekijöitä voidaan yhteiskunnassa tukea siten, että myös hierarkian ylimmille tarpeille löydetään mahdollisuus toteutua. Toteuttamisen mahdollistamisessa keskeisinä toimijoina ovat maahanmuuton ekosysteemin osat.

Kyseessä on kokonaisuus, jonka osia ovat mm. erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja lupapalvelut. Näitä palveluita tuottavat mm. niin valtio, kunnat, kaupungit, järjestöt, yhdistykset ja yritykset. Ekosysteemi on hyvin osuva nimitys, sillä tässäkin kokonaisuudessa osat vaikuttavat ja liittyvät toisiinsa. Ja samoin kuin luonnon ekosysteemit, tämäkin on häiriöille herkkä. Jos jokin osanen heikkenee tai katoaa, se vaikuttaa vääjäämättä myös muihin kokonaisuuden osiin. Kukin maahanmuuton ekosysteemin toimija vaikuttaa osaltaan Maslowin kuvaaman portaiden tarpeiden täyttymisessä yksilöiden kohdalla. Toiminnan vaikutuksen tunnistaminen yksilöiden elämään ja kasvuun on siten merkittävää koko maahanmuuton ekosysteemin kannalta.

Yksilöinä me kaikki olemme osa tätä ekosysteemiä. Miten suhtaudumme naapuriin muuttavaan yksinhuoltajaäitiin, joka on lähetetty turvaan lapsineen sodan jaloista puolison jäädessä puolustamaan kotimaata? Kykenemmekö asettumaan toisen asemaan omien kokemustemme kautta yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta? Astummeko ennakkoluulojemme raja-aitojen ylitse ja näemme toisemme ihmisinä? Voisimmeko olla ratkaisun osia ja mahdollistajia omavoimaisuuden tukemisessa? Joskus siihen riittää pelkkä hymy ja tervehtiminen, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan.

Etelä-Pohjanmaalla väestönkasvun trendi on ollut muutoin negatiivinen, paitsi maahanmuuton osalta. Tulevaisuuden osalta trendin ennakoidaan olevan vahvistuva. Entistä suurempi osa väestöstämme, etenkin työikäisistä, tulee olemaan muualta maailmalta muuttaneita. Voidaan sanoa, että ympyrä sulkeutuu, sillä alkujaan mekin paikallisina itseämme pitävät olemme tulleet muualta. Kuka 100 vuotta sitten, kuka 300 vuotta sitten. Hyvin olemme mekin yhteistyössä onnistuneet kotiseutuamme vahvistamaan ja kehittämään, niin miksi ei tulevaisuudessakin sanontamme olisi osuva: ”Parahamma yritetähä, priimaa pukkaa tulemaha.”

Yhteistyöterveisin,

Henna Hautala
Yritysasiantuntija, vieraskieliset asiakkaat
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
henna.hautala@te-toimisto.fi
Puh. 0295 0 46647, 050 4778 998

Yritysryhmähankkeilla potkua kasvuun

Yritysryhmähanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää maaseudun yrityksiä juuri heidän tilanteeseensa sopivalla tavalla ja asiantuntijoiden tuella. Yritysryhmähankkeilla tavoitellaan käytännön uudistuksia, ratkaisuja, uusia tuotteita ja menetelmiä sekä teknologista uudistumista.

Viime EU-kaudella 2016-2022 yli 150 eteläpohjalaista yritystä kehitti toimintaansa yritysryhmähankkeessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien myöntämän maaseuturahaston avulla. Toteutetuissa yritysryhmähankkeissa tuli esiin, että pienet yritykset tarvitsevat verkostoja muun muassa markkinoiden laajentamiseen ja kansainvälistymiseen. Pk-yrityksen vahvuudet ovat usein tuotteissa, mutta haasteita on markkinoille pääsyssä sekä markkinoilla pysymisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Yritystoiminnassa on osattava ottaa paremmin huomioon ympäristö-, ilmasto- ja vastuullisuusasioita sekä hyödynnettävä niiden tuomia mahdollisuuksia. Kysynnän kasvaessa on oltava myös kapasiteettia, joka voi löytyä yhteistyön avulla.

Yritysryhmähankkeen onnistumista on auttanut yhteisten tavoitteiden kirkastaminen. Esimerkiksi matkailussa toteutettujen yritysryhmähankkeiden yhteiset tavoitteet on ollut kohtalaisen helppo löytää tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja vastuullisuudessa, koska yritykset ovat pääasiassa pieniä ja toiminnaltaan samankaltaisia.  On voinut tutustua toisiin yrityksiin, joita tuskin olisi kohdannut ilman hanketta ja verkostot ovat jatkaneet toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Ilman yrityksen omaa aktiivisuutta ja sitoutumista on haasteellista päästä vaikuttaviin tuloksiin. Usein todetaan, että vertaistuki ja yhdessä oppiminen ovat parasta antia, sitä kautta on saatu ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Hyvässä yritysryhmähankkeessa on kokeiltu uutta, yhteistyöstä on poikinut kustannustehokkuutta ja yritykset ovat saaneet potkua kasvamiseen.

Rahoitusta haettavana yritysryhmähankkeisiin

EU maaseuturahastosta voi hakea rahoitusta yritysryhmähankkeisiin. Käynnissä olevalla rahoituskaudella painotetaan sitä, että yritysryhmällä täytyy olla yhteinen tavoite, yhteistä tekemistä ja mukana voi olla siihen liittyvää yrityskohtaista kehittämistä.

Kehittämistavoitteissa korostetaan kestävän kehityksen tuomaa lisäarvoa yritystoimintaan. Yhteistyön ja idean hiomiseksi on avuksi tullut 5 000 euron suuruinen valmisteluraha, jonka avulla on mahdollisuus syventää yritysryhmähankkeen ideaa ja sitouttaa mukaan tulevia yrityksiä.

Yritysryhmähankkeessa on mukana vähintään kolme ja enintään kymmenen pientä tai keskisuurta yritystä. Tuensaajana eli hankkeen hallinnoijana voi olla kehittämisorganisaatio; neuvontajärjestö, kehittämisyhtiö tai muu vastaava julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö. Tukitaso on 75% ja se kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena (de minimis-tuki). 

Yritysryhmä hankemuotona on jo tuttu aikaisemmalta ohjelmakaudelta, mutta tälle ohjelmakaudelle uutuutena on tullut viljelijäryhmähankkeen mahdollisuus maatalousyrityksille. Lisätietoja viljelijäryhmähankkeista antaa Esa Isosaari.

Lisätietoja yritysryhmähankkeista antavat Anna-Mari Heinonen ja Tuija Nikkari.
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.

Lue lisätietoa aiheeseen liittyen:

• Yritys- ja viljelijäryhmähankkeiden hakuohjeet (maaseutu.fi)
• Valmistelurahahankkeen hakuohjeet (maaseutu.fi)
• EU-kaudella 2026-2022 rahoitettuihin yritysryhmähankkeisiin voi tutustua hankerekisterissä (maaseutuverkosto.fi).

Kehittämisasiantuntijat
Anna-Mari Heinonen ja Tuija Nikkari
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus mukana luomuvalvonnan harvennetun tarkastuksen pilotissa

Luomuvalvontaan kuuluville toimijoille on tyypillisesti tehty paikan päällä tehtävä fyysinen tuotantotarkastus kerran kalenterivuoden aikana. Luomutarkastuksia tekevät pääosin Ruokaviraston valtuuttamat tarkastajat ja niitä tehdään ympärivuotisesti. Tarkastuksella käydään läpi kirjanpitoa, tuotevirtoja, tuotteiden jäljitettävyyttä ja taseita. Kasvukaudella tehtävän tarkastuksen yhteydessä käydään katsomassa myös osa tilan pelloista. Todentaminen tehdään muistiinpanojen, kirjanpidon sekä asiakirjojen avulla, tilannetta tarkastellaan aina edellisestä tarkastuskäynnistä nykyhetkeen.

Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus osallistui yhdessä viiden muun ELY-keskuksen kanssa Ruokaviraston ohjaamaan luomuvalvonnan harvennetun tarkastuksen pilottiin, joka jatkuu vuonna 2024. Harvennetulla tarkastuksella tarkoitetaan vuosivarmennusta, joka toteutetaan toimijalle lähetettävänä kyselynä vuosina, jolloin vähäriskiselle toimijalle ei tehdä fyysistä tarkastusta. Harvennetun tarkastusvälin mahdollistaa 1.1.2022 voimaan tulleen luomuasetuksen 2018/848 artikla 38.3. Suomi on EU:n ensimmäinen maa, jossa vuosivarmennusta kokeillaan.  

Harvennettuun tarkastukseen osallistuvan on täytettävä vähäriskisen toimijan kriteerit, jotta fyysinen tarkastuskäynti voidaan korvata vuosivarmennuksella. Vähäriskiseksi alkutuotannon toimijaksi katsotaan, mikäli kyseessä on alle 120 hehtaarin kasvitila, tai pelkkä perusmallin keruumetsä. Toimijan on täytynyt olla luomuvalvonnassa vähintään kolme vuotta, eikä toiminnassa ole todettu viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana vakavia poikkeamia. Tilat, joilla harjoitetaan kasvintuotannon lisäksi muuta tuotantoa (esim. eläintuotantoa ja tuotteiden valmistusta) jäävät harvennetun tarkastuksen ulkopuolelle toiminnan monimuotoisuuden vuoksi.

Vuosivarmennus toteutetaan toimijalle lähetettävällä kyselyllä, jonka perusteella viranomainen myöntää toimijalle uuden luomusertifikaatin tai päättää kuluvan vuoden aikana tehtävästä fyysisestä tarkastuksesta. Vuonna 2023 vuosivarmennus toteutettiin sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa vuosivarmennusta tarjottiin noin 80 vähäriskiselle toimijalle. Mahdollisuutta osallistumiseen ei tarjottu alueen kaikille vähäriskisille toimijoille, näin varmistettiin osallistujien riittävyys myös vuodelle 2024. Vuosivarmennuksen kysymykset koskivat toimijan keskeisimpiä toimintoja, joihin liittyy mm. tärkeimpien tuotteiden varastomäärät sekä merkittävät muutokset ja suunnitelmat luomutoiminnassa. ELY-keskukset lähettivät harvennetun tarkastuksen kyselyn toimijoille tammi-helmikuun aikana ja vastausaikaa oli noin kaksi viikkoa. Osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista. Mikäli vuosivarmennukseen ei osallistunut, säilyi toimija kyseisen vuoden osalta fyysisen tarkastuksen järjestelmässä. Pilottiin osallistuva toimija säästi tuntikohtaisen luomuvalvontamaksun, koska tarkastuksen hinta muodostui pelkästään alhaisemmasta perusmaksusta.

Vuoden 2023 vastausten perusteella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa myönnettiin sertifikaatti reilulle 60 toimijalle. Pilottiin osallistuneille tehdään paikan päällä tehtävä normaali vuositarkastus seuraavan kerran vuoden 2024 aikana, jolloin varmistetaan myös varmennusvuoden aikana tehtyjen toimenpiteiden luomuehtojen täyttyvyys. Normaalien vuositarkastuksen lisäksi tehdään myös ylimääräisiä tarkastuksia vähintään 10 prosentille alueen kaikista toimijoista. Ylimääräisistä tarkastuksista ei peritä tarkastusmaksuja. Osalle toimijoista (väh.10 %) tarkastus tehdään ilman ennakkoilmoitusta. Peruste ylimääräisille ja ennalta ilmoittamattomille tarkastuksille tulee EU:n lainsäädännöstä.

Tämän vuoden vuosivarmennus kysely lähetettiin noin 100 toimijalle ja vastauksia tuli noin 80 kappaletta. Vuosivarmennuksen kysymykset olivat samankaltaisia kuin vuonna 2023, mutta tällä kertaa kysely toteutettiin Webropol -kyselynä. Vastausten käsittely on vielä kesken, eikä tarkkaa määrää myönnetyistä sertifikaateista vielä ole.

Vuosien varrella luomun byrokratia ja kohonneet tarkastusmaksut ovat puhuttaneet luomun parissa toimivia. Ehkäpä harvennettu luomutarkastus tuo kaivattua helpotusta välillä raskaaksikin koettuun järjestelmään. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa vuosivarmennus tuli hyvään ajankohtaan, vaikka EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi oli juuri alkamassa. Pilottiin osallistuminen oli hyvä valinta. Vuosivarmennuksen ansiosta sertifikaatteja saatiin myönnettyä jo alkuvuodesta, eikä loppuvuoden työmäärä ollut niin suuri kuin aiempina vuosina. Vuosivarmennuksen yhtenä tavoitteena onkin toiminnan sujuvoittaminen niin toimijan kuin hallinnon näkökulmasta.

Vuosien 2023–2024 aikana harvennetussa tarkastuksessa on mukana noin 40 prosenttia pilottiin osallistuneiden ELY-keskusten luomutoimijoista. Etelä-Pohjanmaan lisäksi pilottiin osallistuivat Etelä-Savon, Kainuun, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskukset. Tavoitteena on ottaa harvennetun tarkastuksen toimintatapa käyttöön kaikissa ELY-keskuksissa vuonna 2025. Tämän hetken määritelmillä vuosivarmennus-menettelyllä katsotaan vähentävän pysyvästi fyysisten tarkastusten määrää noin 20 prosentilla.   

Essi Kiili
Tarkastaja
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskus ja Leader-ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä Etelä-Pohjanmaalla – tähtäimenä kestävä ja elinvoimainen maaseutu

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023–2027 maaseutua kehitetään Etelä-Pohjanmaalla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa. Tuttavallisemmin puhutaan EU:n maaseuturahastosta, jonka kautta rahoitetaan myös maaseudun kehittämistä. Etelä-Pohjanmaalla maaseudun kehittämisen painopisteet (doria.fi) liittyvät ruokaketjun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uudistamiseen, maakunnan yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen sekä maaseudun elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin. ELY-keskuksissa maaseudun kehittämisrahoitusta myönnetään kehittämishankkeisiin (yhteistyöhankkeet (wordpress.com) sekä koulutus- ja tiedonvälityshankkeet), yleishyödyllisiin investointeihin (wordpress.com) sekä yritysten investointeihin ja kehittämiseen (wordpress.com).

Etelä-Pohjanmaan alueella toimii neljä aktiivista Leader-ryhmää: Aisapari ry, Kehittämisyhdistys Liiveri ry, Kuudestaan ry ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Näiden lisäksi Etelä-Pohjanmaalla Isokyrön alueella toimii Yhyres -kehittämisyhdistys ry, joka on hallinnollisesti Pohjanmaan ELY-keskuksen aluetta. Ryhmät kehittävät omalla toiminnallaan sekä rahoituksen avulla monipuolisesti Etelä-Pohjanmaan maaseutualueita. Kaikilla Leader-ryhmillä on omat paikalliset strategiansa, jotka ohjaavat toimintaa ja rahoitusten suuntaamista. Rahoitusta ryhmät myöntävät yrityksille, yhdistyksille sekä yhteisöille.

Rahoituskausi on lähtenyt Etelä-Pohjanmaalla vilkkaasti käyntiin ja hakemuksia on tullut ELY-keskukseen sekä Leader-ryhmiin vajaa 500 kappaletta maaseudun kehittämiseen, joka on aivan huikea määrä kiinnostusta alueen kehittämiseksi. Tämä ei ole tietenkään tullut ilmaiseksi. ELY-keskus ja Leader-ryhmät ovat tehneet vaikuttavaa aktivointityötä, jotta hakijat saadaan liikkeelle ja uuden kauden tuotteet käyttöön. Se vaatii myös tiivistä yhteistyötä ELY-keskuksen, Leader-ryhmien sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Mitä Leader-vastaavan työ on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa?

Olen toiminut Leader-vastaavan työssä Etelä-Pohjanmaalla vuoden päivät. Leader-vastaavana olen vastuussa ELY-keskuksen ja alueen Leader-ryhmien välisen yhteistyön ja toimintojen kehittämisestä.  Lyhykäisyydessään, toimin yhdyshenkilönä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välillä. Ryhmien kanssa on sovittu yhteistyöasiakirjalla alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden työnjaosta ja muutoinkin keskinäisestä yhteistyöstä. Tärkeää on, että tukien myöntö-, maksatus- ja hankkeiden seurantaprosessit toimivat sujuvasti. Uutta rahoituskautta on myös opeteltu tiiviissä yhteistyössä Leader-ryhmien kanssa.  

Itse pidän tärkeänä jatkuvaa vuoropuhelua ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välillä. Yksi tämän vuoden ja koko kauden tärkeimmistä tavoitteista on yhteistyön tiivistäminen entisestään ja sitä on pyritty vahvistamaan eri keinoin. Leader-ryhmien toiminnanjohtajien kanssa vuoropuhelua ylläpidetään säännöllisesti monin eri tavoin. Etelä-Pohjanmaalla toimii yhteinen yritys- ja hanketukien yhteistyöryhmä, missä keskustellaan yritys- ja hanketukien yhteensovituksesta, sovitaan menettelytavoista, tulkinnallisista kysymyksistä sekä seurataan alueellisen suunnitelman ja paikallisten strategioiden toteutumista. Meillä Etelä-Pohjanmaalla yhteistyö toimii muutoinkin matalalla kynnyksellä ja vaikeita asioita mietitään yhdessä.

ELY-keskus ja Leader-ryhmät kokoontuvat vuosittain kumppanuustapaamisiin sekä vapaamuotoisempiin yhteistoimintapäiviin. Etelä-Pohjanmaalla yhteistyöhön kuuluu myös Leader-vastaavan työpäivät ryhmissä sekä teemoittain sovitut virtuaaliset tapaamiset eri aihealueiden ympärillä. Leader-ryhmien hallituksiin pyritään myös pitämään kontaktipintaa mm. erilaisten yhteisten tilaisuuksien kautta.  

Anna-Mari Heinonen puhumassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien yhteistoimintapäivillä ELY-Leader-yhteistyöstä. 

Ensimmäisinä ajatuksina työstäni nousee sanat arvokkuus ja ylpeys; miten arvokasta työtä me yhdessä teemme maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä ylpeys siitä, kuinka hienolla ja ammattitaitoisella joukolla Etelä-Pohjanmaalla työtä tehdään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän rahoituskauden vaikuttavuus tulee olemaan merkittävä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Lisätietoa rahoituskaudesta alla olevista linkeistä.

• Suomen CAP-suunnitelma maa- ja metsätalousministeriön sivulla: https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma (mmm.fi)
• Kohti kestävää kasvua -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen alueellinen suunnitelma 2023-2023: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4 (doria.fi)
• Uudistut https://maaseutu.fi/ -sivusto (maaseutu.fi), jonne koottuna tietoa rahoituskaudesta.
• Maaseudun kehittäjille ajankohtaista tietoa löytyy: https://maaseutuverkosto.fi/ (maaseutuverkosto.fi)
• https://mmm.fi/etusivu (mmm.fi)
• https://www.ruokavirasto.fi (ruokavirasto.fi)
• https://www.ely-keskus.fi (ely-keskus.fi)

Anna-Mari Heinonen
Kehittämisasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus