Yrityksen kehittämisavustusten loppuvuoden hakuaikataulu ja erityistavoitteet

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä meneillään 4. hakujakso, joka päättyy 30.9.2022. Siinä on haettavissa erityistavoitteet:

  • 1.2. Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
  • 1.3. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
  • 2.3. Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

    Loppuvuoden kehittämisavustusten hakujaksot ovat hieman muuttuneet. Aiemmin ilmoitettiin, että loppuvuodelle olisi kaksi hakujaksoa 1.10. – 30.11.2022 ja 1.12.2022 – 31.1.2023, mutta nyt Keski-Suomen ELY-keskus on päättänyt avata loppuvuodeksi vain yhden hakujakson 3.10. – 31.12.2022.

    Viimeisellä hakujaksolla on haettavissa neljä erityistavoitetta:

    • 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
    • 1.3 Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
    • 2.1 Pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuus
    • 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen
    Kehittämisavustuksen erityistavoitteet kuvattuna laatikoissa.

    Mitä eritystavoitteet pitävät sisällään?

    1.2 Digitalisaation edistäminen yritystoiminnassa

    Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista sekä digitalisaatioon, datatalouteen, älykkäisiin ratkaisuihin että teknologisiin murroksiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kattavaa hyödyntämistä.

    1.3 Kasvu ja kilpailukyky

    Tavoitteena on pk-yritysten resurssiviisas kasvu koti- ja ulkomaanmarkkinoilla sekä toiminnan uudistuminen tukemalla niiden kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista, digitalisaatiota, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä kasvua, uudistumista ja tuottavuutta edistäviä investointeja.

    2.1 Energia- ja materiaalitehokkuus

    Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on edistää pk-yritysten energiatehokkuutta sekä siihen kytkeytyvää materiaalitehokkuutta kehittämällä muun muassa energiatehokkaita ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä edistäviä tuotteita, materiaaleja, palveluja ja tuotantomenetelmiä, prototyyppejä, pilotointia, demonstrointia, skaalaamista ja kaupallistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi edistetään kansainvälistymispotentiaalia omaavien liiketoimintakonseptien kehittämistä. 

    2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

    Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja pk-yritysten kilpailukykyä: edistää luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä, lisätä materiaalitehokkuutta, ehkäistä jätteiden syntymistä sekä vähentää päästöjä ja kuljetustarpeita. Tavoitteena on myös edistää pk-yritysten kansainvälistymispotentiaalia omaavien kiertotalousliiketoimintakonseptien kehittämistä ja kaupallistamista. 

    Mistä löydän lisätietoa?

    Lisätietoja hausta ja hakemisesta löytyy hakujakson avauduttua: https://eura2021.fi/hakuilmoitukset

    Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia.

    Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiaan ja rakennerahastot.fi-sivuston Länsi-Suomen osioon, josta löytyy myös hakuajat ja -ilmoitukset. Hankehakemukset jätetään EURA2021-järjestelmän kautta.

    Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä hankkeen suunnitteluvaiheessa.

    Juha Tentke
    Rahoitusasiantuntija
    Rahoitusyksikkö
    Keski-Suomen ELY-keskus

    EU:n ja ELY:n logo.

    TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

    Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

    Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

    Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

    Kaksi työntekijää keskustelemassa pöydän ääressä asiakkaan kanssa.
    Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

    TE 2024

    Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

    Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

    Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

    Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

    Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

    Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

    Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

    Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

    Pöydällä kahvikuppi, silmälasit, kukan varsi, vihko, jossa lukee Työmarkkinatori ja kynä.
    Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

    Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

    Lopuksi

    Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

    Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

    Lisätietoja:

    Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
    TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
    Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

    Aki Ruotsala
    Palvelujohtaja
    Yritys- ja rekrytointipalvelut
    Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

    Yrityspalvelukeskus harjoittelijan silmin

    Vielä keväällä valtionhallinto näyttäytyi hallintotieteilijälle sekavana erilaisten toimijoiden himmelinä, jonka ymmärtäminen koulun penkillä istuessa tuntui haastavalta. Teoriapohjainen opiskelu vie opiskelijan tietylle tasolle ja lisää yleistietämystä aiheen ympärillä. Asioiden syvempi ymmärtäminen ja merkitysten luominen edellyttää kuitenkin myös käytännön toimia. Tämä on tullut itselleni selväksi parin kuukauden harjoittelussa olon jälkeen. Pitkän etätyöajan jälkeen pelkkä toimistolla oleskelukin tuntuu vaikuttaneen oppimiseen huomattavasti. Mistä tämä oikein kertoo?

    Opinnoissani olen aina ollut varsin kiinnostunut alueiden elinvoimaisuudesta sen monissa muodoissa, mikä on myös ohjannut valintojani niin yliopistossa, kuin sen ulkopuolellakin. Näin ollen päätös hakea E-P ELY:n Yrityspalvelukeskuksen harjoittelijan paikkaa oli helppo. Etelä-Pohjanmaalla elinvoimaisuus näkyy muun muassa poikkeuksellisena elinkeinoelämänä, johon olen saanut nyt uusien tehtävieni kautta tutustua entistä lähempää. Kokonaisuuden hahmottamista on helpottanut hiljattain perustettu Yrityspalvelukeskuskonsepti, jossa on koottuna saman katon alle kaikki valtion yrityspalvelut ja –rahoitustoimijat, mikä on tarjonnut minulle kurkistusikkunan valtionhallintoon ja edelleen alueelliseen työ- ja elinkeinoelämään käytännön tasolla.

    Kesäinen maisemakuva. Pellon päässä näkyy joku maatila tai muu vastaava yritys.

    Monipuoliset työtehtävät toimistolla ja maastossa

    Työssäni olen saanut tutustua monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Oikeastaan toiminta-alueeni on ulottunut myös Työllisyys ja osaaminen -yksikköön asti, jossa olen päässyt mukaan seuraamaan hankintatiimin työskentelyä muun muassa kokouksissa. Pääasiallisesti toimistotyönä suorittamani tehtävät ovat sopineet minulle koronavuosien jälkeen hyvin. Tähän mennessä työnkuvaani on sisältynyt lisäksi muun muassa erilaisiin hankkeisiin liittyen asiakas- ja yrityskyselyiden laadintaa ja selvitystyötä sekä tulosten purkamista ja niistä raportointia. Tämän myötä olen päässyt tutustumaan erilaisiin järjestelmiin sekä kehittymään jo ennestään tutuissa asioissa, kuten kirjoittamisessa.

    Ihmisiä kokouksessa istumassa pitkän pöydän ääressä.

    Toisaalta toimenkuvaani on kuulunut myös toimiston ulkopuolisia aktiviteetteja, kuten maakuntamatkailua yrityksiin, joissa olen päässyt haastattelemaan yrittäjiä muun muassa heidän kehittymispyrkimyksiinsä liittyen sekä ylipäänsä kuulemaan heitä erilaisissa tarpeissa ja asioissa. Nämä yrityskäynnit ovat edelleen auttaneet ymmärtämään yhä paremmin alueen yrityksiä ja syitä toimien takana. Samalla reissut ovat kehittäneet tärkeitä viestinnällisiä taitoja, kuten valokuvaamista ja videointia.

    Kahvipöytäkohtaamiset oppimisen ja jaksamisen tukena

    Kahden yksikön välillä palloilu on ollut sopivan haastavaa ja opettavaista. Luonnollisesti uusien järjestelmien ja käytäntöjen omaksuminen on vienyt aikaa, varsinkin harjoittelun ensimmäisten viikkojen aikana. Toisaalta alun keltanokan uteliaisuus uuden edessä on helpottanut toimimista myöhemmin uusissa toimeksiannoissa. Samaan aikaan monipuoliset työtehtävät ovat luoneet mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä viraston eri yksiköistä ja vastuualueilta. Minulle tällaiset kohtaamiset ovat olleet ensisijaisen suuressa roolissa etenkin tänä kesänä.

    Kuitenkin vielä työssä käytävää vuorovaikutustakin merkityksellisemmäksi olen kokenut työn ulkopuolella tapahtuvat epävirallisemmat kanssakäymiset toimiston kahvipöydissä ja käytävillä. Pitkän etäilyn jälkeen lähikontaktien vaikutus on ilmennyt kohdallani muun muassa energisyyden ja motivaation lisääntymisenä ja näin myös kykynä vastaanottaa uutta tietoa entistä helpommin. Vaikutus ulottuu myös työajan ulkopuoliseen elämään. Ero on valtava yliopiston parin vuoden aikaiseen etäopiskeluun verrattuna ja tosissaan näiden keskusteluiden merkityksen onkin huomannut vasta, kun on palannut työpaikalle ihmisten keskuuteen. Samaan aikaan kohtaamiset tuovat työpäivän sisälle myös tarvittavia taukoja, joita ei välttämättä kotona työskennellessä samalla tavalla muodostu.

    Parhaimmillaan tällaisilla juttutuokioilla voi siis olla paljonkin positiivisia vaikutuksia ja näin ollen niissä tulisi muistaa aidosti olla läsnä. Työssä jaksamisen, tuottavuuden ja asioiden omaksumiskyvyn lisääntymisen lisäksi ne voivat herättää ihmisessä nimittäin myös uusia ajatuksia ja oivalluksia tai graduun aiheita, kuten minun tapauksessani. Kaiken kaikkiaan aluksi näkymättömältä tuntunut ELY-keskuksen toiminta ja sen elintärkeä merkitys alueen ihmisiin on siis tullut ilmeiseksi aivan uudella lailla vasta harjoitteluun tullessani. Sama pätee yhtä lailla käytävillä ohimennen tapahtuviin sananvaihtoihin, jotka niin ikään ainakin minulle ovat elintärkeä osa työtä. Lopulta tällaiset työpäivän ‘’näkymättömät’’ hetket ovat monesti myös niitä, jotka opettavat kaikista eniten ja jotka muistetaan vielä pitkään tulevaisuudessakin.

    On selvää, että etätyöskentelystä on tullut uusi normi ja siinä on luonnollisesti myös paljon hyviä puolia. Toimikoon tämä blogiteksti kuitenkin muistutuksena siitä, millainen merkitys ihmisten säännöllisellä kohtaamisella voi olla. Nähdään toimistolla!

    Jussi Vähäpesola
    Harjoittelija, Yrityspalvelukeskus
    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

    Ravinteiden kierrätys valokeilassa Farmari 2022 -messuilla 

    Farmari-messut päästiin järjestämään pitkästä aikaa tänä kesänä. Maaseutuelinkeinoista kiinnostunut yleisö saapui helteiseen Mikkeliin 30.6.–2.7. Edellinen Farmari järjestettiin vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen omalla kotikentällä Seinäjoella. Silloin olimme mukana maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä Biotalous-osastolla ja tälläkin kertaa pääsimme mukaan ministeriön yhteisosastolle. Lähdimme Farmariin esittelemään Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa MMM:n organisoimalle Ravinteet ja energia kiertoon -osastolle. 

    Ulkona oleva iso katos, jonka edustalla lukee lypsykarja. Sisällä lehmiä aitauksissa. Teltan edustalla ja ympärillä ihmisiä kesävaatteissa.
    Hellettä piisasi messuvieraille ja ulko-osastoilla oli paljon nähtävää.

    Mikä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma?

    Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tarkoituksena on tukea kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä tuotannollisten investointien aloittamista, joiden tavoitteena on biomassoista peräisin olevien ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätykseen liittyvien uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Valtakunnallinen kokeiluohjelma on osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa ja rahoituksen myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa ohjelman toimeenpanosta. 

    Kaksi miestä, joista toinen ministeri, tutkivat pieniä lasisia näytepurkkeja messuosastolla. Kuvassa myös kaksi naista esittelemässä purkkeja ja niiden sisältöä.
    Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vieraili osastolla ja tutustui kokeiluohjelman hankkeiden tuomiin näytteisiin.

    Ravinteet ja energia kiertoon -osastolla oli mukana kokeiluohjelman lisäksi ProAgrian Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, Tassunjälki-hanke ja Luken Plasman-hanke. Osastolla esiteltiin ravinteiden kierrätyksestä kiinnostuneille yrityksille ja toimijoille erilaisia rahoitusmahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksen testaukseen ja innovaatioihin. Esillä oli myös kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden multa-, kasvualusta- ja lannoitenäytteitä. Pöydän ääressä pystyi tutustua muun muassa luujauhosta, metsätalouden sivuvirroista, hevosenlannasta, kanankakasta ja biohiilestä tehtyihin tuotteisiin. 

    Kolme laisista purkkia, joissa metalliset kannet ja sisällä jotain mullan näköistä. Yhden purkin kannessa lukee nurmikkomulta hevosenlanta. Pihamaa R. Ajalin Oy.
    Lannoite- ja multanäytteitä oli esillä monesta rahoitetusta hankkeesta.

    Edellisessä Farmarissa oli myös mukana Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman ensimmäinen kausi 2016-2018. Silloin järjestettiin Ravinteet kiertoon -kävelyjä messualueella. Kiertokävelyn varrella esiteltiin Farmarissa mukana olevia ravinteiden kierrätystä jollain tavalla toteuttavia yrityksiä. Toteutimme tällä kertaa vastaavan kävelyn omatoimikartan avulla, jonne kokosimme useita kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneita yrityksiä ja muita ravinnekiertokohteita. Kartan kanssa aiheesta kiinnostunut yleisö pystyi tekemään oman kiertokävelynsä ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta messualueella. 

    Seuraavaksi Seinäjoen vuoro

    Seuraavaksi Farmari-messut palaavat jälleen Seinäjoelle vuonna 2024. Vuonna 2017 olin juuri aloittanut viestintäharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja ensimmäiset työtehtäväni liittyivät silloin Farmari-messuihin. Nyt viisi vuotta ja muutamaa eri työpaikkaa myöhemmin palasin ELY-keskukseen töihin ja löysin edestäni jälleen Farmari-messut. Ympyrä tuntuu sulkeutuneen ja tälläkin kertaa Farmarit olivat hieno kokemus. Seuraavia Farmareja odotellessa voit tutustua MARIKA-hankkeen tekemään messukoosteeseen tai lukaista allekirjoittaneen edellisen Farmari-blogin vuodelta 2017

    Oletko kiinnostunut ravinteiden kierrätyksestä? Tutustu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan! Ohessa kokeiluohjelmasta rahoitetun IHAA-hankkeen esittelyvideo, joka oli esillä myös Farmari-messuilla.  

    Emma Marttila
    Viestintäasiantuntija
    Maaseutuyksikkö
    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

    West Coast Food Export – Viedään suomalaista ruokaa myös muille maistettavaksi!

    Etelä-Pohjanmaa on tunnetusti vahva ruokamaakunta ja maakuntamme vahvasta elintarviketeollisuuden keskittymän tuotannosta matkaa 2/3 osaa maakunnan ulkopuolelle, myös ulkomaille saakka. Meillä on elintarvikealalla paljon pieniä yrityksiä, perheyrityksiä ja innovatiivisia tuotteita, joilla on runsaasti vientipotentiaalia matkata myös kansainvälisiin ruokapöytiin.

    Suomalainen ruoka onkin viime vuosina kiinnostanut kansainvälisillä markkinoilla yhä enenevissä määrin. Suomalainen ruoka on paitsi puhdasta, myös koko elintarvikeketjun hygienia, vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat maailman kärkiluokkaa. Keväällä 2021 pohdimme yhdessä länsirannikolla sijaitsevien naapurimaakuntien kesken, mitä voisimme yhdessä tehdä paremmin elintarvikeyritysten viennin edistämiseksi ja uusien potentiaalisten kansainvälistyvien elintarvikeyritysten löytämiseksi.

    Elintarviketeollisuus on länsirannikon maakunnissa merkittävä työllistäjä ja ruokaketjun merkitys on todella suuri. Naapurimaakuntien kesken meillä on myös paljon samankaltaisuuksia löydettävissä elintarvikealan yritysten markkina-aluekohtaisessa kiinnostuksessa ja kehittämistarpeissa sekä siten myös vientipotentiaalissa. Vaikka vientiä jo harjoittavia yrityksiä on lukumäärällisesti kohtuullisen vähän, vientiin tähtääviä yrityksiä kuitenkin alueiltamme löytyy, samoin myös vientiin sopivia elintarviketuotteita. Päätimme siis länsirannikolla Team Finland-toimijoiden kesken yhdistää voimamme maakuntiemme elintarvikeyritysten viennin edistämiseksi ja näin syntyi West Coast Food Export-sparrausohjelma.

    Niin ikään West Coast Food Exportin mainos. Kuvassa nainen jolla kassissa vihanneksia ja patonki. Mukana olevien yritysten logot.

    Tukemassa suomalaisia elintarvikeyrityksiä

    West Coast Food Export sparraa ja neuvoo suomalaisia elintarvikeyrityksiä viennin käynnistämisessä ja kehittämisessä. Mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan ELY-keskukset, Business Finland, Finnvera ja Viexpo. Tämä on myös yksi hyvä esimerkki Team Finland-organisaatioiden välisestä konkreettisesta vientiä edistävästä yhteistyöstä.

    Tarkoituksena on saada suomalaisia elintarvikeyrityksiä kasvamaan kansainvälisillä markkinoilla. Sparrausohjelma jakaa erityisesti tietoa rahoitus- ja markkinamahdollisuuksista, auttaa löytämään alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa ja luo verkostoja elintarviketoimijoiden kesken. Yksi tämän ponnistelun tärkeistä tavoitteista onkin siis myös kohtauttaa alan yrityksiä eli pyrimme lisäämään ruokaketjun yritysten välisiä yhteistyökuvioita monin tavoin ja yli maakuntarajojen.

    Järjestämme sparrausohjelman puitteissa erilaisia live-tapahtumia, joissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja eri teemoista sekä keskustellaan asiantuntijoiden kanssa elintarvikkeiden viennistä ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista. Team Finland-verkoston asiantuntijat suoraan kohdemarkkinoilta ovat apunamme markkinatiedon välittämisessä. Yritykset voivat myös tavata asiantuntijoitamme ja keskustella viennistä kahden kesken. Etenkin tapahtumissa on luvassa paljon käytännön vinkkejä, jotka jokaisen elintarvikealan yrityksen tulee tietää ennen kansainvälisille markkinoille suuntaamista. Sparraus on suunnattu kaikille elintarvikeyrityksille, joilla on halua ja potentiaalia viedä tuotteitaan maailmalle.

    Kuten viime vuosina niin moneen muuhunkin asiaan, pandemiatilanne on vaikuttanut myös West Coast Food Export-sparrausohjelmamme toteuttamiseen, jonka kulmakivenä pidimme heti alusta saakka erityisesti kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Pystyimme järjestämään kuitenkin vihdoin ensimmäisen live-tapahtuman huhtikuussa. Tapahtuma järjestettiin täällä Etelä-Pohjanmaan Ruokaprovinssissa, Foodwestin uudella tehtaalla Seinäjoella ja päivän teemana oli erityisesti elintarvikkeiden tuotekehitys ja tuotetestaus. Osallistujajoukko pääsi vierailemaan myös Foodwestin tuotantotiloissa ja vilkas puheensorina täytti päivän.

    Seuraava live-tapaaminen on 7.6. Säkylässä eli suuntaamme Satakuntaan. Aiheena on pienten elintarvikeyritysten mahdollisuudet vientiin ja Light Amazon -verkkokauppa. Syksyllä kurvaamme vielä Varsinais-Suomeen, uusien mielenkiintoisten teemojen kera. Kaikki West Coast Food Export-ohjelman tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia.

    Mukaan ohjelmaan ja sparraukseen pääsee ottamalla yhteyttä oman alueen ELY-keskuksen Team Finland-koordinaattoriin. Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista löytyy myös tuoreelta nettisivustoltamme osoitteessa: West Coast Food Export – West Coast Food Export – ELY-keskus.

    Riikka Ylikangas
    Team Finland -koordinaattori
    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus