Uusi ohjelmakausi toi merkittävät EU-rahat pk-yritysten uudistumiseen

Käynnistynyt EU-rahoituksen uusi ohjelmakausi tarjoaa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen yli kolminkertaisesti enemmän resursseja aikaisempaan verrattuna. Potista siis riittää myönnettäväksi rahoitusta maakunnan kasvu- ja kehityshaluisille yrityksille, joilla on hyvät toimintaedellytykset. Luvassa on lihavia vuosia alueen kehittämiseen ja pk-yritysten tukemiseen aina vuoteen 2027 saakka. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä halua ja aktiivisuutta liiketoimintansa määrätietoiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten kannattaa nyt olla hereillä!

Monta EU:n tähtilippua ison rakennuksen edessä.

Mikä yrityksen kehittämisavustus?

Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten avustusmuotoinen työkalu yritysten kehittämistoimien ja investointien rahoittamiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan hankkeeseen, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Rahoitettava hanke voi tukea esimerkiksi yrityksen kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä tai innovaatiotoimintaa. Avustus on harkinnanvaraista, ja sillä jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä ja helpotetaan usein myös kokonaisrahoituksen järjestämistä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina myös yrityksen omia resursseja.

ELY-keskusten yritysrahoitukseen on käytettävissä pääosin EU-ohjelmavaroja. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ohjelman toimeenpanosta Länsi-Suomen suuralueella. Kehittämisavustuksen myöntämistä ohjaavat sekä kansalliset että Euroopan unionin säädökset. Rahoitettavien yrityshankkeiden on oltava EU-ohjelman mukaisia ja niiden tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita.

Ohjelmakauden painopisteistä ja rahoitettavista yrityshankkeista

Pk-yritysten kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja innovaatiot, digitalisaatio, energiatehokkuus ja kiertotalous. Nämä ovat rahoituksen keskiössä olevat asiat uudella ohjelmakaudella. Vahvana läpileikkaavana teemana näkyy ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

Sanapilvi, jossa sanoja, kuten kasvu, kansainvälistymine, kiertotalous, innovaatiot jne.

Yrityksen kehittämisavustuksella halutaan rohkaista yrityksiä uudistamaan toimintaansa, huolehtimaan kilpailukyvystään äkillisestikin muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään liiketoimintaansa kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Esimerkiksi energian hinnan nousu ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet yrityksille haasteita, joita voi ainakin osittain pyrkiä ratkomaan kehittämällä liiketoimintaa tarjolla olevan rahoituksen turvin.

Käynnistyneellä ohjelmakaudella on mahdollista tukea yritysten investointeja ja monenlaisia kehittämistoimia. Kehittämisavustuksella voidaan esimerkiksi parantaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja ja liiketoimintaprosesseja sekä vahvistamalla nyt niin ajankohtaisia kyber- ja tietoturvavalmiuksia.

Rahoitusta voidaan myös myöntää yrityksille, jotka hankkivat käyttöönsä uutta teknologiaa, automaatiota ja robotiikkaa, jolla edistetään tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä sekä vähennetään päästöjä ja tehostetaan logistiikkaa.

Lisäksi voidaan rahoittaa uusien ilmastokestävien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tukea kiertotalouteen liittyviä investointeja ja kehittää älykästä materiaalien hallintaa ottamalla käyttöön kierrätysmateriaaleja ja sivuvirtoja, joilla korvataan fossiilisia tai neitseellisiä raaka-aineita. Kestävässä tuotteiden valmistuksessa huomioidaan koko elinkaari (suunnittelu, raaka-ainevalinnat, tuotanto, valmis tuote) ja elinkaaren lopussa kierrätettävyys.

Pk-yritysten on myös mahdollista saada avustusta sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla parannetaan yrityksen kasvu-, kansainvälistymis- ja innovointivalmiuksia. Tuettavissa ovat myös yritysten investoinnit, jotka tukevat kasvua ja kansainvälistymistä, uudistavat toimintaa ja lisäävät tuottavuutta.

Kehittämisavustus soveltuu siis monenlaisiin yrityshankkeisiin. Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin on hyvä perehtyä huolella ja miettiä, mitkä ovat ne haasteet tai mahdollisuudet, joihin omassa yrityksessä on syytä tarttua. 

Mies työskentelee jonkinlaisella koneella kuulosuojaimet päässä.

Avustusten hakuilmoituksia kannattaa seurata

Länsi-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksen haku tapahtuu hakujaksoittain uuden EURA2021 -järjestelmän kautta. Hakujaksoissa haettavat toimintalinjat ja erityistavoitteet vaihtelevat maakunnan mukaan. Jokaisella maakunnalla on oma hakuilmoituksensa.

Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoitukseen käytettävissä olevat ’Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027’ -ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat:

Kuvassa olevat laatikot kertovat tietoja toimintalinjoista ja erityistavoitteista.

Parhaillaan menossa on toinen hakujakso, joka päättyy 31.5.2022. Avustusta on tässä haussa haettavissa Etelä-Pohjanmaalla kaikista edellä mainituista erityistavoitteista. Kolmas hakujakso käynnistyy heti 1.6. alkaen.

Tulossa olevat hakujaksot ja niiden aikana haettavissa olevat erityistavoitteet löydät hakujaksosuunnitelmastamme (rakennerahastot.fi). Hakujaksosuunnitelma on alustava, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yritysrahoitusinfot keväällä 2022

Tarkempaa tietoa yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta saat yritysrahoitusinfoista. Seuraavat infot järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 17.5. sekä tiistaina 14.6.2022. Lisäksi tulossa on myös ruotsinkielinen infotilaisuus ke 25.5.2022. Infot järjestää Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoa yritysrahoitusinfoista (rakennerahastot.fi)

Ilmoittautuminen 17.5. järjestettävään infoon on nyt auki – ilmoittaudu mukaan!
Ilmoittautumislomake (webropol)

Valtakunnallinen rahoitusneuvonta

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä jo projektin suunnitteluvaiheessa.

Lisätietoa:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2022
Rakennerahastot.fi
EURA2021

Blogikirjoittajan kasvokuva.

Rahoitusasiantuntija Leena Foudila
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
YrityspalvelutEP
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

EU:n ja ELY-keskuksen logot.

Mitä on eläinvalvonta?

Yritän tässä blogissa avata hieman maataloustukien valvontaa eläinvalvojan näkökulmasta. Valvontaa suoritetaan, koska se on edellytys EU-tukien maksamiselle. Valvonnalla myös varmistetaan, että tukiehtoja noudatetaan oikein. Lisäksi sillä pyritään takaamaan viljelijöiden oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu hallinnossa.  

Moni on kuullut erilaisia tarinoita eläin- ja peltotukien tarkastuksista eli valvonnoista. Eläinvalvonta tapahtumana kuulostaa monen korvaan ainoastaan eläinten korvamerkkien tarkistelulta, vaikka todellisuudessa toimenkuvaan kuuluu monta muutakin asiaa. Tarkastettavien asioiden laajuus riippuu siitä, mitä kaikkia eri tukimuotoja eläintenpitäjä on hakenut.  

Riippumatta siitä, mitä tukia eläintenpitäjä on hakenut, jokaisella valvontakerralla laskemme eläimet ja tarkistamme korvamerkkien täsmäävyyden tilan pitämään eläinrekisteriin. Merkinnät eläinten pitopaikasta, syntymät, kuolemat ja siirrot tulee olla kirjanpidossa vaatimusten mukaisesti. Tarkastelemme myös eläinten yleistä hyvinvointia ja tuotantotiloja, vaikka tilalla ei olisi haettukaan parempaan eläinten hoitoon ja pitoon maksettavia tukia. Mikäli tila on hakenut eläinten hyvinvointikorvausta, haetuista toimenpiteistä riippuen tarkastamme, että tilalla on säädöksien kokoiset karsinat, riittävästi juomapisteitä, eläinten puhtauden ja että kuivitusta on runsaasti yms. Mikäli näissä asioissa huomataan puutteita, keskustelemme niistä viljelijän kanssa. 

Eläinten hyvinvointiin liittyvissä puutteissa, meillä on ilmoittamisvastuu muille viranomaisille, kuten läänin- ja kunnaneläinlääkärille.  

ELY-keskuksen tekemä eläinvalvonta on myös eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvontaa. Tällä pyritään pääosin pitämään elintarviketurvallisuudesta huolta.  

Lehmiä laitumella.

Eläinvalvontaa Etelä-Pohjanmaalla

Eläinvalvonnassa työviikko koostuu toimisto- ja valvontapäivistä. Maanantait ollaan pääsääntöisesti toimistolla valmistelemassa tulevia valvottavia tiloja. Toimistolla tulostellaan tarvittavat paperit mm. valvontapöytäkirjat, eläinluettelo ja eläintenpitorekisteri. Vaikka tallennammekin paljon maastossa sähköisesti suoraan sovellukseen, on silti hyvä olla varalla paperit mukana.

Pademiasta johtuvana poikkeusaikana valvonnoista soitetaan etukäteen tilalle ja sovitaan yhdessä tapaaminen. Kuitenkin niin, että valvonta tulee suorittaa seuraavan 48 tunnin kuluessa ilmoituksesta. Normaalina aikana valvonnat suoritetaan ennalta ilmoittamatta.

Loppuviikko, eli tiistaista-perjantaihin, kierretään pääsääntöisesti tiloja. Valtaosa valvottavista tiloista on nautatiloja. Teemme valvontaa myös sika-, siipikarja- lammas- ja vuohitiloille.

Tilat ottavat useimmiten meidät vastaan hyvin ja siellä tiedetään, että valvonta kuuluu asiaan. Tässä työssä parasta on erilaisten ihmisten kanssa toimiminen, puhtaat ja terveet eläimet, sekä tunne siitä, että tilallinen on tyytyväinen ja helpottunut käynnin jälkeen.

Vihertävä pelto aurinkoisena päivänä.

Hannu Koskela
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tuumasta toimeen, yrittäjyysvalmennuksesta eväät yrittäjyyteen

Työ on iso osa elämäämme, ja yksi muoto ansaita on lähteä yrittäjäksi. Yrittäjyyden sanotaan tuovan mukanaan muun muassa vapautta valita ja tehdä sitä, minkä itse kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Se, että yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa, näkyy myös eri tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan 9 515 yritystä aloitti toimintansa vuoden 2021 heinä−syyskuussa. Aloittaneita yrityksiä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana ajanjaksona.  

Vapauden mukana tulee myös vastuuta. Yrittäjänä toimiminen ei ole aina helppoa, eteen voi tulla yllättäviäkin asioita. Joku on aikoinaan sanonut, että yrittäjänä toimiminen on kuin moniottelua. Oman erityisosaamisen lisäksi on hyvä olla vähintäänkin tietoinen monesta yrittäjyyteen liittyvästä asiasta. Miten sitten päästä alkuun, kun tuntuu, että omaa ideaa haluaa lähteä viemään eteenpäin? Usein uuteen yritykseen liittyvä ajatus voi olla hyvinkin selkeä, mutta sen paperille kirjoittaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen, puhumattakaan kannattavuuslaskelmista, voi ollakin sitten toinen juttu. Hyvä valmistautuminen ja pyrkimys ennakointiin ovat erityisen tärkeää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka tietenkään kaikkeen ei voi millään valmistua uusi yrittäjäkään. 

Neuvottelupöydän ääressä kaksi naista keskustelevat ja pöydällä on auki myös tietokone.

”Halu ryhtyä yrittäjäksi sai minut hakeutumaan koulutukseen” 

Näin kirjoitti eräs valmennukseen osallistunut, ja lisäsi vielä, että hän on häikäistynyt siitä, että sai näin hyvän koulutuksen maksuttomana. Etelä-Pohjanmaan TE-Palveluiden yrittäjyysvalmennus tarjoaa hyvät eväät yrittäjyyteen. Työnhakija-asiakkaille maksutonta yritysvalmennusta TE-Palveluille tuottaa Valmennus-Majakka. 

Valmennuksessa saat tietoa ja tukea yritys- ja liikeideasi hahmottamiseen sekä konkreettisen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Eli juuri sellaista tietoa ja osaamista, mitä yrittäjänä tulet tarvitsemaan. Sillä ei ole niinkään väliä, oletko suunnitelmissasi vasta alkumetreillä vai jo edennyt hieman pidemmälle toteaa Valmennus-Majakan valmentaja Seppo Laukkanen. Seppo kertoo, että valmennus voi auttaa selkeyttämään omia ajatuksia ja liikeideaa, sekä tuoda varmuutta yrityksen talousasioiden hoitamiseen. Valmennuksen aikana selvitetään sitä, onko liikeideassa edellytyksiä jatkuvaan, kannattavaan liiketoimintaan.   

Valmennuksen päätavoitteena on se, että valmennuksesta saa ammattitaitoa yrittäjänä toimimiseen. ”Yrittäjyys on tekemällä oppimista, mutta se on monesti helpompaa, kun on perustiedot hanskassa”, toteaa Seppo Laukkanen. Ja näinhän se on, siksi koulutuksen sisällössä pureudutaan tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin yrityksen perustamisesta, talouteen ja kannattavuuteen, sekä vero-, että lakiasioista liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. On hyvä myös huomioida, että mikäli olet hakenut/aiot hakea starttirahaa ja sinulle suositellaan yrittäjyysvalmennusta, niin kyseinen valmennus täyttää starttirahan yrittäjäkoulutusvaatimuksen.  

Kaksi naista ja yksi mies ovat kokoontuneet pöydän ääreen keskustelemaan ja kuvassa näkyy iloinen tunnelma.

Yrittäjän palvelut ”samalta luukulta”

Valmennuksen kautta voit myös verkostoitua ja saada tietoa niistä toimijoista, joihin sinun on hyvä tutustua yrittäjänä toimiessasi. Me TE-Palveluiden yritysneuvojat olemme yksi taho, joihin kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin, ainakin, mikäli suunnitelmissasi on hakea starttirahaa toimeentulosi tukemiseksi.  

Valmennusten ja neuvonnan lisäksi Etelä-Pohjamaalla on tarjolla useita muitakin alkavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja ja rahoituksia, joten myös näihin kannattaa tutustua tarkemmin. Yrityspalvelukeskuksemme keskeisenä tehtävänä on tukea kaikissa vaiheissa olevia yrittäjiä, joten älä epäröi ottaa yhteyttä. Yhteystietomme löytyvät Yrityspalvelukeskuksen sivuilta (www.ely-keskus.fi).

Lähteet ja lisätietoa:

Blogikirjoittajan kasvokuva.

Hanna Kangastie
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Eläinten ystävät – miten turvallisesti lemmikkinne syö?

Oletteko miettineet, miten lemmikkien ja harrastuseläinten ravinnon turvallisuus taataan? Voitteko luottaa siihen, mitä esimerkiksi koiran ruokapaketissa lukee? Siinä missä sioille syötettävä vilja tai nautojen nauttima nurmisäilörehu mielletään rehuksi, myös sohvalla makoilevan nelijalkaisen perheenjäsenen tai akvaariossa polskivien lemmikkikalojen ruoka on rehua. Rehuja ovat kaikki suun kautta tapahtuvaan eläinten ruokintaan tarkoitetut aineet tai tuotteet riippumatta niiden jalostusasteesta. Valvontaa tehdään niin valmistuksen, tuonnin, jakelun, markkinoinnin kuin maatiloilla tapahtuvan käytön yhteydessä. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on maatila- ja markkinavalvonnallaan mukana takaamassa rehuturvallisuutta. 

Kissa ruokakupin ääressä.

Mitä on rehuturvallisuus?

Rehuturvallisuudessa tarkastellaan eläinten ruoan turvallisuutta kemialliselta- ja mikrobiologiselta koostumukselta. Myös rehuista annettavat tiedot on oltava asianmukaisia ja rehuerät jäljitettävissä. Edellä mainittujen rehuhygieniavaatimusten perimmäinen tavoite on eläinten terveyden turvaaminen. Samalla turvataan myös ihmisten ja ympäristön terveyttä. Tuotantoeläinten rehujen luotettavuudella on edelleen tärkeä merkitys myös ihmisten elintarvikkeiden laadulle ja terveyden turvaamiselle.

Ruokavirasto vastaa rehuvalvonnasta Suomessa. Rehuturvallisuus lähtee liikkeelle rehuraaka-aineiden tuotannosta, jota ELY-keskukset valvovat esimerkiksi maatiloilla tehtävän rehuvalvonnan yhteydessä. Niin tuotantoeläin- kuin lemmikkieläinrehuja valmistavilla tuotantolaitoksilla tehdään omavalvontaa, mutta myös viranomaistarkastuksia rehuturvallisuuden takaamiseksi. Tukkuliikkeiden sekä maatalous-, lemmikki- ja eläintarvike- sekä ruokakauppojen rehumarkkinavalvontaa tekevät ELY-keskukset. Viranomaisvalvontaa ja näytteenottoa tehdään riskiperusteisesti siis rehuketjun kaikissa vaiheissa, myös verkkokaupassa. Maahantuonnin valvonnassa apuna on Tulli.

Mitä rehuista tarkastetaan ja tutkitaan?

Ruokaviraston laboratorio tutkii näytteistä niiden koostumusta; sisältääkö rehu niitä rehuaineita ja siinä suhteessa, mitä tuoteselosteessa on kerrottu. Hygieeninen laatu tarkastetaan määrittämällä riskituotteista tietyt haittamikrobit, kuten salmonella. Myös haitallisia ja kiellettyjä aineita määritetään, joista mainittakoon vaikkapa elohopea.

Tarkastaja katsoo rehuista tuoteselosteen, joka tulee aina olla saatavilla, ja tarkastaa sen merkintävaatimukset. Markkinoinnissa ei saa olla harhaanjohtavuuksia tai perättömiä väitteitä. Jos vaikkapa viherkasviosastolla myydään viherkasveja kissan kuvalla varustettuna, mikä saattaa antaa kasvista mielikuvan syötävänä ”kissankaislana”, kielletään tällainen markkinointi rehulainsäädännön perusteella. Kasvi saattaa olla jopa myrkyllinen. Rehulainsäädäntö ei myöskään tunne eläimille tarkoitettuja ravintolisiä, terveysvaikutteisia rehuja tai uuselintarvikkeisiin verrattavia uusrehuja, joten tällaisilla väittämillä eläinruokia ei saa markkinoida.  

Myös kaupanpitäjän velvoitteet tarkastetaan. Kauppa vastaa siitä, mitä rehuille tapahtuu myymälässä. Tuotteiden päiväyksiä valvotaan. Irtotavaran esiin panolle on omat vaatimuksensa. Entisten elintarvikkeiden markkinoinnissa eläimille syötettäväksi on oltava tarkkana. Erityisesti eläinperäisten elintarvikkeiden rehumyynnissä tarkasteltavaksi tulee helposti myös sivutuoteasetus, kun puhutaan vaikkapa kaupan lihan leikkuun tai kalan fileoinnin sivutuotteista.

Kaksi koiraa, jotka odottavat koirankupissa olevia raakalihapullia.

Rehuturvallisuuden takaaminen jatkuu myös kotona

On hyvä muistaa, että lemmikkieläinten ruokinnassa rehuhygieniasta huolehditaan loppuun saakka myös kotona. Tähän kuuluu tietenkin se, että kukin eläinlaji saa vain sille tarkoitettua ruokaa. Monet pikkulapsetkin jo tietävät, ettei perheen koiralle tarjota maistiaista omasta suklaapatukasta. Entisiä elintarvikkeita lemmikeille tarjottaessa voi huomioida esimerkiksi kauppaa koskevan ohjeen, jonka mukaan viimeinen käyttöpäivä tai käytä ennen -merkinnöillä varustetut tuotteet tulee luovuttaa rehukäyttöön viimeistään seuraavana päivänä.

Erityisesti eläinperäisiä raakaruokia ja -pakasteita käytettäessä huolellisuuteen tulee kiinnittää vielä enemmän huomiota, sillä niihin liittyy väistämättä korkeampi mikrobiologinen riski kuin kuumennuskäsiteltyihin ruokiin. Sulatetusta pakasteesta valuva neste on bakteerien lisääntymisen unelmapaikka. Ihmiselle vatsa- ja virtsatietauteja aiheuttavia enterobakteereja sallitaan lemmikkien raakaruoissa lähtökohtaisesti enemmän kuin kypsissä tuotteissa, mikä on hyvä tiedostaa niitä käsitellessä. Myös muita suolistoperäisiä bakteereja sekä antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA-bakteereja on Ruokaviraston tutkimuksissa todettu raakaruoista.

Lisätietoa lemmikkieläin ruoasta ja myös raakaruoan käytöstä löytyy: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki–ja-harraste-elaimet/lemmikkielainten-ruoka/

Rehujen markkinavalvonnassa havaittua

Suomessa rehuturvallisuus on korkealla tasolla, mutta puutteita tulee silloin tällöin valvonnassa ilmi. ELY-keskusten tekemän markkinavalvonnan osalta yleisimmät huomautukset koskevat rehujen merkintöjä ja markkinointiväittämät koettelevat lainsäädännön rajoja. Näiden suhteen kuluttajan kannattaakin valintoja tehdessään käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Lemmikkirehujen ravintoainepoikkeamia tuoteselosteisiin nähden todetaan myös vuosittain ja joitain erien pysäytyksiä tai takaisinvetoja tehdään hygieenisyyssyistä. Myös ulkomaisten linnunsiementen hukkakaurariski on tunnistettu. Hyvin harvoin näyteanalyyseistä paljastuu erikoisempia yksittäislöydöksiä, kuten raskasmetalleja. Kaiken kaikkiaan lemmikkejä uskaltaa kuitenkin ruokkia turvallisin mielin.

Rehuturvallisuuden näkökulmasta kannattaa siis käyttää hieman ajatusta lemmikkinsä ruokintaan ja ehkäpä itse varoa inhimillistämästä sitä.

Minna Ylikantola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työperäinen maahanmuutto

Yhä useampi yritys kamppailee osaavan työvoiman saatavuushaasteiden parissa. Emme kilpaile osaajista enää pelkästään valtakunnallisesti vaan jo monin paikoin globaalisti. Työssäkäyvän väestön osuus vähenee edelleen tulevina vuosina, eikä syntyvyys riitä pitkällä aikavälilläkään korjaamaan tilannetta. Maahanmuuton ja osaajien liikkuvuuden merkitys elinvoimalle ja hyvinvoinnille tulee korostumaan entisestään. 

Hallitus on asettanut tavoitteeksi vähintään kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä. Suomen halutaan olevan kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen paikka kouluttautua, työskennellä, asua ja elää. Tavoitteisiin pyritään muun muassa oleskelulupaprosessien sujuvoittamisella, työnantajille suunnatuilla palveluportaaleilla, alueellisella Talent Hub -verkostoyhteistyöllä, kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen palveluiden sekä työelämälähtöisten koulutusohjelmien kehittämisellä.

Kansainvälisten osaajien houkuttelu, osaamisen hyödyntäminen, asettautuminen ja integroituminen vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä niin kuntien, yritysten, oppilaitosten kuin monien muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisten osaajien ja työvoiman maahanmuuttoa kehitetään kansallisella Talent Boost -toimenpideohjelmalla, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ohjelma tarjoaa myös alueelliselle Talent Hub -verkostotoiminalle viitekehyksen ja toiminta itsessään tuo yhteen kansainvälisiin osaajiin ja kansainväliseen rekrytointiin liittyvät alueelliset toimijat. Yhdessä rakennetaan organisaatiorajoja ylittäviä palvelupolkuja kansainvälisille osaajille kohti työelämää.

Kansainväliset rekrytointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla

Miten pysyä alueena elinvoimaisena ja taata paikallisten yritysten kasvu? Miten pärjätä tässä yhä kovenevassa kilpailussa osaajista? Miten houkutella juuri meille osaamista? Moni yritys on uuden edessä ja pohtii vaihtoehtona rekrytointien laajentamista rajojen ulkopuolelle. Palvelutarjonta kansainvälisten rekrytointien osalta on nyt kattavaa ja tukea on saatavissa myös paikallisesti.

Piirretty kuvituskuva, jossa naishenkilö valitsee eri rekrytointipalvelujen välillä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto ovat vahvistaneet kansainvälisiä rekrytointipalveluitaan ja lisänneet edelleen organisaatioiden välistä hyvää yhteistyötä alueen yritysten palvelemiseksi. Kansainvälisen rekrytointitiimimme asiantuntijat tekevät alueellista yhteistyötä osaavan työvoiman varmistamiseksi, alueella olevien kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämiseksi sekä työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi.

Autamme työnantajia löytämään yritykselleen oikeat palvelut ja kanavat viedä kansainvälisiä rekrytointeja eteenpäin. Hyödynnämme rekrytoinneissa EURES-verkostoa, neuvomme ja ohjaamme muun muassa työlupa-asioissa, tarjoamme kansainvälisiä rekrytointeja tukevia palveluita ja rohkaisemme yrityksiä osallistumaan kansainvälisiin rekrytointitapahtumiin. Asiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa sivustolta.

Tukea asettautumiseen

Teemme tiivistä yhteistyötä alueellamme toimivien kv-hankkeiden kanssa. 1.9.2021 maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelut laajentuivat kattamaan koko Etelä-Pohjanmaan. Hankkeet tarjoavat palveluita myös yrityksille. Moni-info palvelee Seinäjokisia maahanmuuttajia ja yrityksiä ja Welcome2EP samoja kohderyhmiä muun maakunnan alueella.  

Tukea kielitaidon kehittämiseen

Työpaikkasuomi on yrityksen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä hankkimaa kielikoulutusta, joka tukee suomalaisten yritysten valmiuksia rekrytoida ulkomaalaista työvoimaa ja edistää näin myös pitovoimaa. Koulutuksen tavoitteena on nostaa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden valmiuksia selviytyä ja onnistua suomen kielellään työssään ja edistää näin myös heidän integroitumistaan työpaikkaan ja asuinseudulleen.

Palvelua on nyt saatavissa yhteishankintakoulutuksena myös Etelä-Pohjanmaalla. Työnantaja voi valita itselleen sopivimman palveluntuottajan sopimuskouluttajarekisteriin hyväksytyistä palveluntuottajista. Palveluntuottajien yhteistiedot sekä koulutusten kuvaukset ja hinnat löytyvät palvelualusta.fi–verkkosivustolta. Palvelun saa käyttöön ottamalla yhteyttä ELY-keskukseen, TE-toimistoon tai suoraan palveluntuottajaan, sekä tekemällä sähköisesti esityksen yhteishankintakoulutuksesta.

Tukea osaajien houkutteluun ja työnantajakuvan kehittämiseen

Työnantajilta edellytetään yhä vahvempaa osaamista työntekijöiden houkuttelemiseksi sekä jo olemassa olevien osaajien kiinni pitämiseksi. Rekrytointi itsessään on digitalisoitunut ja edellyttää monikanavaisuutta hakijamarkkinoinnissa, sisältömarkkinoinnin hallintaa ja hakijakokemukseen panostamista.

IMAGO on valmennuspalvelu Suomessa toimiville pk-yrityksille, joilla on pulaa työntekijöistä ja tarve kehittää työnantajakuvaa, kansainvälistä rekrytointiosaamista ja monimuotoisia johtamistaitoja.

Maksuttomat valmennukset alkavat huhtikuussa. Lisätietoa alueemme valmennuksesta sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä: https://toimistot.te-palvelut.fi/web/imago.

Kirjoittajan kuva.

Marja-Elina Kivisaari
Kehittämisasiantuntija
Työperäinen maahanmuutto
Työllisyys – ja osaaminen yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksen, TE-palveluiden ja EURESin logot.